VUODEN 2018 TALOUSARVIO

Transkriptio

1 LIITE N:O 39/2017 KVALT PAIMION KAUPUNKI VUODEN 2018 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA

2

3 VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT... 3 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 Talousarvion sitovuus... 5 Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle... 6 YHTEENVETO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta RAHOITUSOSA SISÄLLYSLUETTELO 2

4 VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Kaupunginjohtajan katsaus Lähtökohdat vuoden 2018 talousarvion laadinnalle olivat moniin viimeisiin vuosiin verrattuna seesteiset. Kaupungilla oli takana kohtuullinen tilinpäätös vuodelta 2016, joka osoitti ylijäämää yli euroa. Lisäksi kuluvalta vuodelta laaditut ennusteet ja talousarvion toteutumisvertailut antoivat ymmärtää, että tuloksellisesti tästä vuodesta tulee vielä parempi. Elämme siis taloudellisesti kohtuullisen hyvää vaihetta ja näyttää selvästi siltä, että kaupungin talous on parantunut merkittävästi viime aikoina. Nämä tiedot ilman muuta vaikuttivat kaupunginhallituksen antamien talousarvion 2018 laadintaohjeiden sisältöön, joissa kaupunginhallitus asetti tavoitteeksi edelleen tiukan vain +1 %:n kasvun toimintamenoille. Vaikka kaupungin talous on viime aikoina selvästi tervehtynyt ja tasapainottunut, on siinä edelleen olemassa heikkouksia. Merkittävin näistä heikkouksista on liian isoksi päässyt lainamäärä. Oli hyvin ilahduttavaa havaita talousarviota käsittelevässä valtuustoseminaarissa , että hallintokunnat olivat pystyneet hyvin noudattamaan kaupunginhallituksen antamia sangen tiukkoja talousarvion laadintaohjeita. Ulkoisissa toimintamenoissa oli kasvua vain 1,1 % verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon ja laskua 0,9 % verrattuna vuoden 2016 tilinpäätökseen. Niinpä lautakuntien esityksiin perustuva yhteenveto talousarviosta ilman, että sitä oli vielä yhtään käsitelty, osoitti alijäämää vain alle euroa. Toinen myönteinen seikka oli, että 8 kk:n toteuma ja sen perusteella laadittu ennuste vuodelle 2017 osoittivat, että kaupungin talous oli kehittymässä positiivisesti. Nämä antoivat lähtökohtaisesti hyvän pohjan talousarvion jatkokäsittelylle. Välittömästi valtuustoseminaarin jälkeen alkaneessa talousarvion jatkokäsittelyssä (kaupunginjohtajakierros) talousarviota pystyttiin tasapainottamaan siten, että kaupunginjohtajan esitys talousarvioksi saatiin lähes 0,4 milj. euroa ylijäämäiseksi. Myös pääosin teknisen lautakunnan esittämä investointiohjelma oli huolellisesti harkittu, eikä siihen suuria muutoksia tarvinnut tehdä. Niinpä kaupunginhallitus sai talousarviokokoukseensa hieman ylijäämäisen talousarvioesityksen, mihin hallituksessa oltiinkin tyytyväisiä. Tätä talousarviokierrosta voi kuvata sanalla seesteinen myös sen vuoksi, että nyt ei ollut mitään isoja valtiovallan taholta kohdistettuja tai muita ulkoisia päätöksiä, jotka olisivat vaikuttaneet talousarvion laadintaan. Edellisillä talousarviokierroksilla meillä on ollut sopeutettavana kilpailukykysopimuksen vaikutukset talousarvioon ja huomioitavana perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kansaneläkelaitokselle alkaen omine vaikutuksineen. Em. kaltaisia samassa mittaluokassa olevia vaikutuksia ei kohdistunut tähän talousarviokierrokseen, mutta ihan ilman ulkoisia vaikutuksia ei päästy nytkään. Näistä voidaan mainita kaksi merkittävintä, eli valtionosuuksien alentaminen n eurolla ja toisaalta varautuminen lasten päivähoitomaksutulojen alenemiseen n eurolla, johtuen tulossa olevista alennuksista kodeilta perittäviin maksuihin. Tässä talousarvioesityksessä ei ole ollut tarvetta pohtia myöskään omalähtöisesti sellaisia suuria rakenteellisia muutoksia kuin ovat olleet vuonna 2016 toteutetut Arkea-ratkaisu ruokahuollon ja siivoustoimen palveluita koskien sekä taloushallinnon palvelukeskuksen perustaminen ja tänä vuonna toteutettu Esperi-ratkaisu koskien Askalanmäen vanhuspalvelutoimintoja. Nämä kolme edellä mainittua ratkaisua ovat olleet erittäin merkittäviä valmistauduttaessa tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen. YLEISPERUSTELUT 3

5 Tässä talousarvioesityksessä merkittävin muutos palveluissa johtuu siitä, että elokuussa 2018 on kaupungissa käyttöön otettavissa uusi yksityisen palveluntuottajan toimesta valmistuva 96-paikkainen päiväkoti. Tämän päiväkodin palvelut kaupunki tulee hankkimaan palveluseteleitä lasten vanhemmille antamalla ja samalla kaupunki sulkee tilapäisiä päiväkoteja; ainakin entisen Kyysilän koulun tilojen käyttäminen päiväkotitoimintaan loppuu. Vähäisempiä, mutta sinänsä merkittäviä palvelutoimintaan kohdistuvia ratkaisuja on henkilöresurssien puolella ja niistä voidaan nostaa esille eniten kaupunkilaisiakin keskusteluttanut kirjaston henkilöstömäärä. Tässä talousarviossa kirjasto saa yhden henkilötyövuoden lisää, mutta edelleenkin kirjaston henkilöresurssi on jonkin verran alimitoitettu. Palveluiden toimivuuden kannalta tärkeitä lisäyksiä ovat satsaukset omaishoidon lomitukseen sekä koulutoimen psykologipalveluihin. Viime aikoina on paljon kirjoitettu homeen, sädesienten yms. vaivaamista ja pilaamista kouluista ja muista kiinteistöistä. Paimio on suurelta osin välttynyt tämänkaltaiselta kirjoittelulta, eikä se ole vahinko. Paimio on viimeisen vuosikymmenen aikana eli vuodesta 2008 lähtien investoinut koulutiloihin tähän mennessä 18,0 milj.. Yhteensä kymmenestä kohteesta merkittävimmät ovat olleet lukion tilojen rakentaminen (3,88 M ) entiseen sähköyhtiön toimistorakennukseen vuosina ja Vistan koulukeskuksen yläkoulurakennuksen saneeraus (6,88 M ) vuosina Parhaillaan on käynnissä Vistan koulukeskuksen kivikoulun saneeraus (arvio 2,2 milj. ) ja seuraavina ovat vuorossa ent. lukion tilojen, liikuntasali 2:n ja puukoulun saneeraukset. Nämä kiinteistöt ovat kaikki osa Vistan koulukeskusta ja niiden saneeraus tulee maksamaan kaupungille seuraavien vuosien aikana vielä noin 6 milj.. Nämä on huomioitu investointiohjelmassa. Näillä em. investoinneilla olemme koko ajan voineet osoittaa kasvavalle koululaisten ja opiskelijoiden määrälle terveelliset ja nykyaikaiset koulutilat. Kaupungin talouden sukeltaessa hyvin voimakkaasti vuosien 2014 ja 2015 aikana, on se edellyttänyt hyvin monenlaisia päätöksiä ja ratkaisuja. Viime vuoden tilinpäätös, kuluvan vuoden ennusteet ja talousarvio vuodelle 2018 osoittavat, että kaupungin talous on tasapainottunut. Se osoittaa, että kaupungissa on tehty oikeanlaisia ratkaisuja. Tämä on hyvä huomata ja tunnistaa erityisesti sen vuoksi, että meillä on Paimion kaupungin taloudessa edelleen ratkaistavia ongelmia. Tärkein näistä on saada ratkaisu kaupungin velkaantumiseen; se on nyt saatu pysähtymään ja seuraavaksi meidän on mietittävä, miten kaupungin velkataakkaa voidaan hallitusti alentaa. Tämä tulee olemaan erittäin vaativa tehtävä varsinkin, kun sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kaupungin talous ja toiminta supistuvat noin puoleen nykyisestä. Jari Jussinmäki Kaupunginjohtaja YLEISPERUSTELUT 4

6 Kuntalain 110 :ssä säädetään talousarviosta ja suunnitelmasta seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kunta-strategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa bruttotai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy määrärahat kullekin tehtävälle. Niille lautakunnille, joilla on useita tehtäviä, on talousarvio sitova tehtävätasolla. Kaupunginhallitus voi lautakunnan esityksestä suorittaa tehtävien välisiä määrärahamuutoksia edellyttäen, että se ei aiheuta muutoksia lautakunnan saamien määrärahojen kokonaissummaan. Määrärahaan liittyvät meno- ja tuloerät ovat sitovia. Poikkeuksena edellä mainitusta sitovuusperiaatteesta myönnetään nettomääräraha sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalle. Lisäksi nettositovuus koskee kaupunginhallituksen alaista työllisyydenhoidon tehtäväaluetta ja tietohallinnon kustannuspaikkaa. Investointiosassa määrärahat ovat sitovia kustannuspaikkatasolla. Kustannuspaikkatason alapuolella esitetyt yksityiskohtaisemmat erittelyt ovat luonteeltaan perusteluita ja alustavia käyttösuunnitelmia. Tuloslaskelmaosassa valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja muihin rahoituskuluihin. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia erät ovat antolainasaamisten lisäys ja lainakannan muutokset. Lainakannan muutos asettaa ylärajan lisä lainanottoon. YLEISPERUSTELUT 5

7 Hallintosäännön 31 säätää rahatoimen hoitamisesta seuraavasti: "Valtuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamisesta ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille." Syksyn 2008 finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden muuttuneesta tilanteesta (marginaalien merkittävästä kasvusta johtuen) pitkäaikaisia lainoja on korvattu lyhytaikaisella kuntatodistuslainalla. Kuntatodistuslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Kaupunki voi suojautua mahdolliselta koronnousulta ja pyrkiä pitämään korkokustannukset mahdollisimman alhaisina ja vakaina käyttämällä johdannaisia tai muita vastaavia instrumentteja. Yksinkertaisin tällainen on koronvaihtosopimus. Talousarvionlainojen nostaminen kuuluu konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön 3 :n kohdan mukaisesti kaupunginjohtajan ratkaisuvaltaan: Kaupunginjohtajalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asia, joka koskee talousarviolainan ottamista kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion rajoissa. Kaupunginhallitus esittää seuraavaa lainanottoa koskevaa valtuutuspäätöstä: Kaupunginjohtajalla on oikeus: 1. ottaa uutta eurolainaa, joukkovelkakirjalainaa tai vastaavaa nettona enintään 0,7 milj. euroa. 2. tehdä suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia, sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta tai käyttämään korko-optioita olemassa olevan lainamäärän verran. 3. muuttaa olemassa olevaa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa pitkäaikaiseksi velkakirjalainaksi. Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle Vuoden 2017 talousarvioluvuissa on mukana kaupunginvaltuuston mennessä hyväksymät talousarviomuutokset. Käyttötalousosassa tehtäväalueiden toimintatulot ja toimintamenot on eritelty ulkoisiin ja sisäisiin. Sisäiset tulot ja menot syntyvät kaupungin eri yksiköiden välisestä toiminnasta. Sarakkeessa TA18/TP16 KA-% on laskettu keskimääräinen vuosimuutos vuoden 2018 talousarvion ja 2016 tilinpäätöksen välillä yhtä vuotta kohden. YLEISPERUSTELUT 6

8 YHTEENVETO 1, 1000 Toimielin/Tulosalue TP 2016 TA ltk ehd 2018 kj ehd 2018 kh ehd 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA TA18/TA17 muutos-% TA18/TP16 KA-% TS 2019 TS 2020 Toimintatuotot 0,0 0,0 51,0 51,0 51,0 0,0 % 0,0 % 34,0 0,0 Toimintakulut 0,1 27,8 41,0 41,0 41,0 47,7 % 14805,1 % 30,0 0,0 Toimintakate -0,1-27,8 10,0 10,0 10,0 0,0 % 0,0 % 4,0 0,0 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 17,2 18,2 20,2 20,2 20,2 10,9 % 8,9 % 20,2 20,2 Toimintakate -17,2-18,2-20,2-20,2-20,2 10,9 % 8,9 % -20,2-20,2 12 KAUPUNGINHALLITUS 14 KONSERNIJOHTO JA HALLINTOPALVELUT Toimintatuotot 1 699, , , , ,1-0,1 % 9,3 % 2 035, ,3 Toimintakulut 3 218, , , , ,1 0,7 % -1,4 % 3 155, ,4 Toimintakate , , , , ,0 2,1 % -13,4 % , ,1 16 MAASEUTUPALVELUT Toimintatuotot 231,0 218,5 215,0 215,0 215,0-1,6 % -3,5 % 216,1 0,0 Toimintakulut 264,2 277,6 273,6 273,6 273,6-1,4 % 1,8 % 276,2 0,0 Toimintakate -33,2-59,1-58,6-58,6-58,6-0,9 % 38,2 % -60,2 0,0 17 TYÖLLISYYDEN HOITO Toimintatuotot 0,0 0,0 237,3 237,3 237,3-14,0 % -19,0 % 241,8 246,3 Toimintakulut 0,0 0,0 694,2 694,2 694,2 0,0 % 0,0 % 700,4 632,4 Toimintakate 0,0 0,0-456,9-456,9-456,9 0,0 % 0,0 % -458,7-386,1 12 KAUPUNGINHALLITUS Toimintatuotot 1 930, , , , ,4 10,4 % 13,9 % 2 493, ,6 Toimintakulut 3 482, , , , ,9 21,0 % 8,8 % 4 132, ,9 Toimintakate , , , , ,6 41,7 % 2,4 % , ,2 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 20 HALLINTO Toimintatuotot 50,9 56,4 55,6 57,6 57,6 2,2 % 6,6 % 58,8 0,0 Toimintakulut 389,3 402,0 273,7 273,7 273,7-31,9 % -14,8 % 276,1 0,0 Toimintakate -338,4-345,6-218,1-216,1-216,1-37,5 % -18,1 % -217,3 0,0 22 SOSIAALITYÖ Toimintatuotot 672,4 92,1 95,9 95,9 95,9 4,1 % -42,9 % 97,8 0,0 Toimintakulut 6 787, , , , ,4 6,0 % -7,9 % 5 768,9 0,0 Toimintakate , , , , ,5 6,0 % -4,1 % ,1 0,0 25 TYÖLLISYYDENHOITO Toimintatuotot 231,2 223,6 0,0 0,0 0,0-100,0 % -50,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 618,8 696,7 0,0 0,0 0,0-100,0 % -50,0 % 0,0 0,0 Toimintakate -387,6-473,1 0,0 0,0 0,0-100,0 % -50,0 % 0,0 0,0 26 VANHUSPALVELUT JA KOTIHOITO Toimintatuotot 1 562, , , , ,4-20,5 % -8,5 % 1 321,3 0,0 Toimintakulut 7 227, , , , ,8-2,5 % 0,6 % 7 389,3 0,0 Toimintakate , , , , ,4 2,3 % 3,2 % ,8 0,0 28 TERVEYDENHUOLTO Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut , , , , ,3 0,7 % 0,9 % ,7 0,0 Toimintakate , , , , ,3 0,7 % 0,9 % ,7 0,0 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 2 517, , , , ,9-27,6 % -21,2 % 1 477,9 0,0 Toimintakulut , , , , ,2-1,7 % -2,1 % ,0 0,0 Toimintakate , , , , ,3 0,0 % -0,5 % ,1 0,0 * Vuoden 2017 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 7

9 Toimielin/Tulosalue TP 2016 TA ltk ehd 2018 kj ehd 2018 kh ehd TA18/ TA17 muutos- % TA18/ TP16 KA-% TS 2019 TS KOULUTUSLAUTAKUNTA 32 HALLINTO Toimintatuotot 21,5 19,3 21,9 21,9 21,9 13,5 % 1,0 % 22,3 22,8 Toimintakulut 214,3 236,2 249,0 249,0 249,0 5,4 % 8,1 % 251,3 253,6 Toimintakate -192,8-216,9-227,1-227,1-227,1 4,7 % 8,9 % -228,9-230,8 33 PÄIVÄHOITO Toimintatuotot 951,4 993, ,2 824,0 824,0-17,1 % -6,7 % 840,5 857,3 Toimintakulut 7 566, , , , ,0-0,2 % 0,0 % 7 641, ,8 Toimintakate , , , , ,0 2,3 % 1,0 % , ,5 34 PERUSOPETUS Toimintatuotot 627,4 602,3 620,4 625,8 625,8 3,9 % -0,1 % 638,3 651,1 Toimintak , , , , ,3 4,0 % -0,6 % , ,5 Toimintakate , , , , ,5 4,0 % -0,6 % , ,5 36 TOISEN ASTEEN KOULUTUS Toimintatuotot 21,6 11,6 13,6 13,6 13,6 17,2 % -18,5 % 13,9 14,1 Toimintakulut 1 771, , , , ,8-1,1 % -0,3 % 1 773, ,2 Toimintakate , , , , ,2-1,2 % -0,1 % , ,0 38 RUOKAPALVELU Toimintatuotot 1 232,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 981,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakate 251,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 2 854, , , , ,3-8,7 % -24,0 % 1 515, ,3 Toimintakulut , , , , ,2 1,9 % -2,6 % , ,1 Toimintakate , , , , ,0 2,9 % 0,8 % , ,8 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 40 KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT Toimintatuotot 46,6 39,3 39,8 39,8 39,8 1,2 % -7,3 % 40,6 41,4 Toimintakulut 588,1 578,3 623,4 623,4 623,4 7,8 % 3,0 % 623,4 623,4 Toimintakate -541,6-539,0-583,6-583,6-583,6 8,3 % 3,9 % -582,8-582,0 41 PAIMION OPISTO Toimintatuotot 259,1 275,5 272,4 272,4 272,4-1,1 % 2,6 % 277,8 283,3 Toimintakulut 752,7 951,9 750,0 750,0 750,0-21,2 % -0,2 % 756,4 762,9 Toimintakate -493,6-676,5-477,6-477,6-477,6-29,4 % -1,6 % -478,6-479,5 42 NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT Toimintatuotot 267,6 306,3 308,7 304,8 304,8-0,5 % 7,0 % 310,5 316,2 Toimintakulut 1 209, , , , ,4 5,7 % 1,3 % 1 246, ,2 Toimintakate -942,2-867,4-930,6-935,5-935,5 7,9 % -0,4 % -935,8-936,0 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimintatuotot 573,2 621,0 620,9 617,0 617,0-0,6 % 3,8 % 628,9 641,0 Toimintakulut 2 550, , , , ,7-3,3 % 1,2 % 2 626, ,5 Toimintakate , , , , ,7-4,1 % 0,5 % , ,5 * Vuoden 2017 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 8

10 Toimielin/Tulosalue TP 2016 TA ltk ehd 2018 kj ehd 2018 kh ehd TA18/TA 17 muutos-% TA18/T P16 KA- % TS 2019 TS TEKNINEN LAUTAKUNTA 44 HALLINTO Toimintatuotot 83,6 94,8 95,8 95,8 95,8 1,1 % 7,3 % 97,7 99,7 Toimintakulut 374,3 380,0 382,5 388,4 388,4 2,2 % 1,9 % 392,0 395,5 Toimintakate -290,8-285, ,6-292,6-292,6 2,6 % 0,3 % -294,2-295,8 48 INFRAPALVELUT Toimintatuotot 183,3 67,0 60,5 60,5 60,5-9,7 % -33,5 % 61,7 62,9 Toimintakulut 1 079, , , , ,7 2,3 % 1,1 % 1 114, ,9 Toimintakate -896, , , , ,2 3,1 % 8,2 % , ,9 50 KIINTEISTÖPALVELUT Toimintatuotot 4 632, , , , ,7-4,3 % -5,7 % 4 114, ,3 Toimintakulut 3 608, , , , ,4-2,7 % -2,6 % 3 452, ,6 Toimintakate 1 023,3 770, ,3 680,3 680,3-11,7 % -16,8 % 662,0 643,7 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 4 899, , , , ,1-4,3 % -6,6 % 4 273, ,9 Toimintakulut 5 062, , , , ,5-1,3 % -1,5 % 4 958, ,0 Toimintakate -163,4-526, ,5-655,5-655,5 24,5 % 150,6 % -684,7-714,1 26 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimintatuotot 142,6 193,2 197,1 207,9 207,9 7,6 % 22,9 % 212,0 216,3 Toimintakulut 583,7 594,0 629,0 677,0 677,0 14,0 % 8,0 % 683,1 689,4 Toimintakate -441,1-400,8-431,9-469,1-469,1 17,1 % 3,2 % -471,1-473,1 27 ALUEPELASTUSLAITOS Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 750,7 762,7 759,0 759,0 759,0-0,5 % 0,6 % 759,0 0,0 Toimintakate -750,7-762,7-759,0-759,0-759,0-0,5 % 0,6 % -759,0 0,0 1 YHTEENSÄ Toimintatuotot , , , , ,5-5,3 % -9,2 % , ,0 Toimintakulut , , , , ,8 0,7 % -1,4 % , ,0 Toimintakate , , , , ,5 2,0 % 0,5 % , ,0 * Vuoden 2017 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 9

11 2 TULOSLASKELMA, 1000 TA18/TA17 muutos-% TA18/TP16 KA-% TS 2019 TS 2020 TP 2016 TA ltk ehd 2018 kj ehd 2018 kh ehd Toimintatulot Myyntitulot 3 772, , , , ,2 6,4 % -15,2 % 2 648, ,0 Maksutulot 2 702, , , , ,2-19,0 % -6,5 % 2 374, ,8 Tuet ja avustukset 994,1 489,7 513,5 518,9 518,9 6,0 % -23,9 % 523,9 505,9 Muut toimintatulot 5 449, , , , ,2-4,3 % -3,8 % 5 088, ,3 Yhteensä , , , , ,5-5,3 % -9,2 % , ,0 Toimintamenot Henkilöstömenot , , , , ,7-7,4 % -5,8 % , ,7 Palvelujen ostot , , , , ,4 6,9 % 4,4 % , ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,4-2,1 % -7,1 % , ,3 Avustukset muille , , , , ,5-0,5 % -12,2 % , ,6 Muut toimintamenot , , , , ,4-2,7 % -7,2 % , ,6 Yhteensä , , , , ,4 0,8 % -1,3 % , ,0 Toimintakate , , , , ,9 2,0 % 0,6 % , ,0 Verotulot , , , , ,0 3,4 % 0,7 % , ,0 Valtionosuudet , , , , ,8-2,3 % -3,1 % , ,0 Rahoitustulot ja menot Korkotulot 451,0 445,0 465,0 465,0 465,0 4,5 % 1,6 % 465,0 465,0 Muut rahoitustulot 473,7 505,0 491,0 491,0 491,0-2,8 % 1,8 % 500,0 500,0 Korkomenot -400,7-400,0-350,0-300,0-300,0-25,0 % -12,6 % -350,0-400,0 Muut rahoitusmenot -7,0-10,0-5,0-5,0-5,0-50,0 % -14,1 % -10,0-10,0 Vuosikate 2 828, , , , ,9 6,1 % -13,3 % 2 482, ,0 Poistot käyttöomaisuudesta , , , , ,0 0,0 % -2,0 % , ,0 Satunnaiset erät Satunnaiset Toimintamenot ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Satunnaiset Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Tilikauden tulos 761,3 155,2-160,0 273,9 273,9 76,5 % -32,0 % 632, ,0 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 84,1 84,0 84,0 84,0 84,0 0,0 % 0,0 % 84,0 84,0 Tilikauden yli-/alij 845,3 239,2-76,0 357,9 357,9 49,6 % -28,8 % 716, ,0 * Vuoden 2017 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 10

12 3 INVESTOINTIOSA, 1000 Toimielin/Tulosalue TP 2016 TA ltk ehd 2018 kj ehd 2018 kh ehd TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS KAUPUNGINHALLITUS 8120 KIINTEÄ OMAISUUS Menot 19,8 40,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Tulot 5,3 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 Nettomeno 14,5-80,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100, IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 77,0 62,0 62,0 62,0 52,0 52,0 52,0 52,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 77,0 62,0 62,0 62,0 52,0 52,0 52,0 52, ARVOPAPERIT Menot 17,4 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 37,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno -20,4 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Menot 37,2 127,0 82,0 82,0 82,0 72,0 72,0 72,0 72,0 Tulot 43,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 Nettomeno -5,8 7,0-38,0-38,0-38,0-48,0-48,0-48,0-48,0 34 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 8220 IRTAIN OMAISUUS Menot 26,5 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 26,5 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 35 KOULUTUSLAUTAKUNTA 8330 IRTAIN OMAISUUS, PÄIVÄHOITO Menot 11,1 15,0 35,0 35,0 35,0 15,0 15,0 15,0 15,0 Tulot 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 10,5 15,0 35,0 35,0 35,0 15,0 15,0 15,0 15, IRTAIN OMAISUUS PERUSOPETUS Menot 150,7 120,0 170,0 170,0 170,0 94,0 94,0 70,0 70,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 150,7 120,0 170,0 170,0 170,0 94,0 94,0 70,0 0, IRTAIN OMAISUUS LUKIO Menot 18,7 20,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 18,7 20,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 0, IRTAIN OMAISUUS RUOKAPALVELUT Menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 16,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno -16,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 180,5 155,0 215,0 215,0 215,0 119,0 119,0 95,0 95,0 Tulot 16,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 163,6 155,0 215,0 215,0 215,0 119,0 119,0 95,0 95,0 * Vuoden 2017 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 11

13 Toimielin/Tulosalue TP 2016 TA ltk ehd 2018 kj ehd 2018 kh ehd TA18/TA17 muutos-% TA18/TP16 KA-% TS 2019 TS SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 8340 IRTAIN OMAISUUS Menot 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 38 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8410 TALONRAKENNUS 128 Vistan koulun peruskorjaus Menot 2 572,1 850, , , , ,0 0,0 980,0 450,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 2 572,1 850, , , , ,0 0,0 980,0 450, TALONRAKENNUS Menot 156,4 547,0 180,0 210,0 210,0 104,0 225,0 90,0 95,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 47,0 0,0 0,0 Nettomeno 156,4 547,0 180,0 210,0 210,0 104,0 178,0 90,0 95, JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot 609,5 996, , , , ,0 877,0 430,0 722,0 Tulot 89,2 100,0 80,0 80,0 80,0 115,0 135,0 80,0 80,0 Nettomeno 520,2 896, , , , ,0 742,0 350,0 642, IRTAIN OMAISUUS Menot 17,6 0,0 60,0 60,0 60,0 12,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 17,6 0,0 60,0 60,0 60,0 12,0 0,0 0,0 0,0 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 3 355, , , , , , , , ,0 Tulot 89,2 100,0 80,0 80,0 80,0 115,0 182,0 80,0 80,0 Nettomeno 3 266, , , , , ,0 920, , ,0 40 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 8496 IRTAIN OMAISUUS Menot 30,7 25,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 30,7 25,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Menot 3 630, , , , , , , , ,0 Tulot 149,1 220,0 200,0 200,0 200,0 235,0 302,0 200,0 200,0 Nettomeno 3 481, , , , , ,0 991, , ,0 * Vuoden 2017 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 12

14 4 RAHOITUSLASKELMA, 1000 TP 2016 TA 2017* 2018 ltk ehd 2018 kj ehd 2018 kh ehd TS 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 828, , , , , , ,0 Tulorahoituksen korjauserät -271,2-120,0-120,0-120,0-120,0-120,0-120,0 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , , , ,0 Rah os investointimenoihin 89,8 100,0 80,0 80,0 80,0 115,0 182,0 Pysyvien vast. hyöd.luovutusvoitot 330,5 420,0 420,0 420,0 420,0 250,0 250,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -845,3-364, ,0-904,1-904, , ,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Antolainojen lisäykset -100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, , , , , ,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , , , ,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 000,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 Lainakannan muutokset, yht 1 152,9 400, ,0 700,0 700, , ,0 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -341,5 300,0 300,0 300,0 300,0 300,0 300,0 Rahoituksen rahavirta 811,3 700, , , , , ,0 RAHAVAROJEN MUUTOS -34,0 335,2 25,1 95,9 95,9-17,2 35,0 * Vuoden 2017 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 13

15 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta Vaalit Lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Heimo Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. Seuraavat järjestettävät vaalit: 2018 presidentinvaalit tammi/helmikuussa maakuntavaalit lokakuussa 2019 eduskuntavaalit huhtikuussa europarlamenttivaalit touko-kesäkuussa 2020 ei säännönmukaisia vaaleja Sote- ja maakuntauudistuksessa on tarkoitus muodostaa itsehallinnolliset maakunnat, joihin valittaisiin vaaleilla maakuntavaltuustot. Maakuntavaaleista säädetään vaalilaissa. Ensimmäiset maakuntavaalit toimitettaisiin lokakuussa Vaalipäivä olisi sunnuntai Vuonna 2021 ja siitä eteenpäin maakuntavaalit toimitetaan huhtikuussa samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Paimio on ollut vuoden 2012 kuntavaaleista lähtien yksi äänestysalue ja äänestyspaikkana on kaupungintalo. Äänestyspaikalla äänestys tapahtuu valitun vaalilautakunnan valvonnassa. Lisäksi järjestetään kotiäänestysmahdollisuus ja tilaisuus äänestää hoitolaitoksissa tarpeen mukaan. Vaaleissa käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää. Vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen. TA18/TA17 muutos-% Poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Netto -0,1-27,8 10,0-136,0 % -3673,2 % 4,0 0,0 14 TA18/TP16 KA-% TS 2019 TS 2020 (1000 ) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 0,0 0,0 51,0 0,0 % 0,0 % 34,0 0,0 ulkoiset tuotot 0,0 0,0 51,0 0,0 % 0,0 % 34,0 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 0,1 27,8 41,0 47,7 % 14805,1 % 30,0 0,0 ulkoiset kulut 0,0 27,0 40,9 0,0 % 0,0 % 30,0 0,0 sisäiset kulut 0,1 0,8 0,1 0,0 % -12,3 % 0,0 0,0 Toimintakate -0,1-27,8 10,0 0,0 % 0,0 % 4,0 0,0

16 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Lautakunnan puheenjohtaja Pekka Aro Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja ulkoista valvontaa ja huolehtii, että sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan osoitetaan riittävät resurssit. Tarkastuslautakunta tuottaa valtuustolle olennaista ja luotettavaa arviointitietoa talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin päätöksentekijöille hyödyllistä tietoa kaupungin tehtävien hoidon tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Kuntalain 121 mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Kuntalain 122 :n mukaan valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön, jonka tulee olla julkishallinnon ja talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT-yhteisö. Valtuusto voi valita tilintarkastusyhteisön enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Kaupungin tilintarkastamisesta on tehty sopimus BDO Audiator Oy:n kanssa. Nelivuotista sopimusta jatkettiin syksyllä 2016 optiovuosilla Vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT, HTM Sinikka Niitynperä. Lakisääteisiä tilintarkastuspäiviä on kaupungilla 18 vuodessa. Tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa. - Arviointikertomuksen laatiminen. - Sidonnaisuusrekisterin perustaminen TA18/TA17 muutos-% TA18/TP16 KA-% TS 2019 TS 2020 (1000 ) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 ulkoiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 17,2 18,2 20,2 10,9 % 8,9 % 20,2 20,2 ulkoiset kulut 16,7 17,9 19,9 11,0 % 9,4 % 19,9 19,9 sisäiset kulut 0,4 0,3 0,3 3,6 % -10,3 % 0,3 0,3 Toimintakate -17,2-18,2-20,2 10,9 % 8,9 % -20,2-20,2 Poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Netto -17,2-18,2-20,2 10,9 % 8,9 % -20,2-20,2 15

17 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Kaupunginhallitus Konsernijohto ja hallintopalvelut Jussinmäki Jari Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Kuntalain 39 :n mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenpidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Lisäksi kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa henkilöstöpolitiikasta, kunnan toiminnan yhteensovittamisesta, kunnan toiminnan omistajaohjauksesta sekä huolehtii sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallituksen alaisuuteen kuuluu kolme valtuustoa sitovaa tehtäväaluetta: konsernijohto ja hallintopalvelut, maaseutupalvelut sekä uusimpana, vuoden alusta työllisyydenhoito. Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Hallintopalveluihin on kuulunut alkaen kaksi osa-aluetta: virastopalvelut ja tietohallinto. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut hankitaan itäisten kuntien yhteisestä palvelukeskuksesta, jonka vastuukuntana toimii Kaarinan kaupunki. Virastopalvelut vastaa mm. palvelupisteen ja puhelinvaihteen toiminnasta, valmistelee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettävät asiat sekä vastaa ja ohjeistaa kaupungin arkistotointa. Tietohallinto tuottaa palvelut Paimion kaupungille ja Paimion-Sauvon ktky:lle. Vuoden 2016 ylijäämäinen tilinpäätös oli kaupungille helpotus, kahden raskaasti alijäämäisen vuoden jälkeen. Vuoden 2017 tilinpäätöksen arvioidaan olevan edellistä vuotta parempi ja siten ylijäämäinen, myöskään lainamäärän ei arvioida kasvavan vuoden 2017 aikana. Parannusta edelliseen vuoteen selittävät toiminnallisten muutosten kautta toimintamenojen pieneminen sekä verotilitysten kasvu. Valtioneuvosto päätti heinäkuussa 2017, että sote- ja maakuntauudistuksen alkua siirretään vuodella eteenpäin, eli se tulee voimaan alkaen. Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa Tämän hetkisen aikataulusuunnitelman mukaan hallitus antaa eduskunnalle uuden esityksen valinnanvapauslaiksi alkuvuonna Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti keväällä Tällöin lait voisivat tulla voimaan kesällä Toteutuessaan muutos on historiallisen suuri: euromääräisesti noin puolet kaupungin menoista ja noin 1/3 henkilöstöstä siirtyisi kaupungilta maakuntaan, sillä on vaikutusta myös hallintopalvelujen tarpeeseen kaupungissa. Osana maakuntauudistuksen muutoksiin varautumista aloitti toimintansa naapurikuntien (Kaarina, Lieto ja Sauvo) yhteinen talous- ja palkkahallinnon laskentakeskus vastuukuntamallilla. Vastuukuntana toimii Kaarina. Vuoden 2017 alussa muutos oli organisatorinen, toiminnalliset muutokset alkavat toteutua 2018 alussa. Tämän jälkeen valmistellaan siirtyminen vastuukuntamallista osakeyhtiömalliin niin, että yhtiö aloittaa toimintansa viimeistään

18 Resurssimuutokset Vuoden 2017 lopulla henkilöstöä on 16,5 htv, joista yksi on määräaikainen. Talousarvioesitys sisältää 0,4thv henkilöstölisäyksen hallintopalveluihin, joten 2018 henkilöstöä on 16,9 htv. Henkilöstölisäys on yhteinen määräaikainen hallintosihteerin toimi sosiaali- ja terveyslautakunnan kanssa. Sote-lautakunnan osuus työajasta on 60 % ja hallintopalveluiden 40 %. Itäisten kuntien yhteinen talous- ja palkkahallinnon palvelukeskus aloitti nimellisesti toimintansa Muutos koski 4 palkkasihteeriä ja 4 henkilöä taloushallinnossa. Henkilöstö on toiminut vuoden 2017 entisissä tehtävissään ja entisissä toimipisteissään. Tavoitteena on vuoden 2018 alussa siirtyä yhteisiin toimitiloihin ja aloittaa yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotto. Olennaiset toiminnalliset riskit Tietoturvariskit: Kaupungin monet toiminnot perustuvat tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Tietoturvauhan toteutuminen voi johtua teknisten laitteiden rikkoutumisen lisäksi myös inhimillisistä erehdyksistä tai tahallisesta vahingontekoyrityksestä. Tiedon saatavuuden, luottamuksellisuuden tai eheyden toteutumattomuus voi vakavimmillaan aiheuttavat merkittävää haittaa toiminnalle. Kattava tietoturvatyö käynnistettiin riskin pienentämiseksi vuonna 2017 perustamalla konserniin tietoturvaryhmä sekä tietoturvauhkien reagointiryhmä. Edellä mainittujen ryhmien tehtävänä on kehittää konsernin tietoturvariskeihin varautumista ja nopeuttaa niistä toipumista. Tietoturvaryhmän suunnittelema tietoturvapolitiikka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa maaliskuussa. Politiikkaan perustuva tietoturvasuunnitelma on arvioitu valmistuvan keväällä Henkilöstöriskit: Hallintopalvelujen organisaatio on ohut, mikä on esim. henkilökunnan poissaolojen kannalta riskitekijä. Osa työtehtävistä ja osaamisesta on keskittynyt vain yhden työntekijän tehtävään. Riskiä on pyritty vähentämään mm. henkilökunnan perehdyttämisellä toistensa työtehtäviin ja aloittamalla alueellinen yhteistyö naapurikuntien kanssa. Koko kaupungin tasolla henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyviä riskejä seurataan ja arvioidaan yhdessä työterveyshuollon kanssa. Osassa tehtäviä on haasteena osaavan ja pätevän henkilökunnan saatavuus sekä kaupungin kilpailukykyisyys työnantajana. Elinkeinoelämäprojekti Toiminnan kuvaus ja tavoitteet Paimion kaupungin elinkeinotoimen tavoitteena on luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle ja omalta osaltaan vaikuttaa positiivisen yrittäjyysilmapiirin ja vetovoimaisen imagon säilymiseen ja lisäämiseen. Tähän tavoitteeseen päästään lisäämällä laadukasta yhteistyötä yritysten kanssa. Työllisyysasteen nostaminen ja veropohjan vahvistaminen ovat keskeiset tavoitteet hyvinvoinnin säilyttämiseksi. 17

19 Kaupunki panostaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen kolmivuotisella elinkeinoprojektilla ( ) palkkaamalla yritysasiamiehen ja perustamalla elinkeinotoimikunnan. Lisäksi kaupunki osallistuu ja jatkaa seudullista elinkeinoyhteistyötä Science Park Oy:n, kanssa joka tuottaa monipuolisesti Turun seudun 11 kunnalle suunnattuja elinkeino- ja yrityspalveluja. Avainasiakastiimien nopea ja sujuva toiminta sekä päätöksenteko mm. kaavoituksessa, tonttimyynnissä, rakennus- ja ympäristölupa-asioissa ovat kilpailuvaltti, kun yritykset miettivät investointeja ja sijoittautumista kuntaan. Paimion kaupunki haluaa tutkia ennakkoluulottomasti mahdollisimman monia uusia toimintamalleja, jotka auttavat pääsyä tavoitteisiin. Elinkeinostrategia rakennetaan seuraavien seitsemän osa-alueen ympärille: 1. Elinkeinopolitiikka ja sen resurssit 2. Kaupungin päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. Kaupungin viestintä, tiedottaminen ja osallistumismahdollisuudet 4. Koulutus ja kaupungin organisaation osaaminen sekä asenne 5. Kaupungin hankintapolitiikka 6. Kaupunginpalvelut ja infrastruktuuri 7. Seudullinen kehittämisyhteistyö, yhteishankkeet yritysten kanssa ja Paimion Yrityskehitys Oy:n roolin tarkastelu. 18

20 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP15 TP16 TA17 TA18 TS19 TS20 Tehokas tonttimarkkinointi Myytyjen omakotitonttien määrä Vuokrattujen oktonttien määrä 3 +1 rt Elinkeinotoiminnan tuloksellisuus Myytyjen yritystonttien määrä Sijoittuminen maakunnallisessa yrittäjäkyselyssä 3 (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) 1 (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) >2 5.parhaan joukossa >2 3.parhaan joukossa >2 3.parhaan joukossa >2 3.parhaan joukossa Yrittäjän mielestä hyödylliset yrityskäynnit ja yritysneuvontatapaamiset Tavoitteisiin pääsyä tukevien projektien määrä Tietohallinnon kehitysohjelman noudattaminen Kuntarekryn käyttö Hankkeiden toteutuminen Rekrytointiprosessin tehostaminen käytössä, muttei suunnitellussa laajuudessa käytössä, muttei suunnitellussa laajuudessa, työ jatkuu käytön laajentaminen 2017: Keskeiset hankkeet: -Takaisinsoittojärjestelmä - Tietoturvatyön käynnistäminen - Kassajärjestelmän uusiminen - Hoitajakutsujärjestelmien päivittäminen - Potilastietojärjestelmien päivittäminen käytön laajentaminen 2018: Keskeiset hankkeet: - Puhesopimuksen uusiminen - Talous ja laskentapalvelukeskuksen tehtävät - EU tietosuoja-asetukseen varautuminen - Tuntiperusteiseen päivähoitoon valmistautuminen - Vaalien ICT tehtävät - Kivikoulun ICT tehtävät - Asianhallintaohjelmiston uusiminen - Alueuudistuksen tehtävät käytön laajentaminen käytön laajentaminen 19

21 Konsernijohto ja hallintopalvelut TA18/TA17 muutos-% TA18/TP16 KA- % TS 2019 TS 2020 (1000 ) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 1 699, , ,1-0,1 % 9,3 % 2 035, ,3 ulkoiset tuotot 735, , ,0 0,7 % 22,8 % 1 091, ,2 sisäiset tuotot 964,5 954,1 944,1-1,1 % -1,1 % 944,1 944,1 Toimintakulut 3 218, , ,1 0,7 % -1,4 % 3 155, ,4 ulkoiset kulut 3 047, , ,5 0,1 % -1,5 % 2 988, ,9 sisäiset kulut 170,7 151,3 167,7 10,8 % -0,9 % 167,7 168,5 Toimintakate , , ,0 2,1 % -13,4 % , ,1 Poistot 41,0 17,2 0,0 0,0 % -50,0 % 30,0 30,0 Netto , , ,0 0,5 % -14,4 % , ,1 20

22 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilöt Kaupunginhallitus Maaseutupalvelut Taina Wirberg Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Maaseutuhallinto pyrkii huolehtimaan maaseudun elinolosuhteiden tasapuolisesta kehittämisestä ja säilyttämisestä Paimion, Kaarinan, Kemiönsaaren, Paraisten ja Sauvon kunnissa. Tavoitteena on turvata EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen, huolehtia riistavahinkojen arvioinneista, pitää eläinrekisteriasiat ajan tasalla sekä tehdä hukkakaurakatselmuksia. Maaseutupalvelut on kaupungin konsernijohdon ja toimialojen johtosäännössä nimetty paikalliseksi maaseutuelinkeinoviranomaiseksi, joka hoitaa valtion kunnalle määräämät maataloushallinnon tehtävät. Maaseutupalvelujen henkilöstö: viisi maaseutuasiamiestä. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on velvoittanut kuntia muodostamaan suurempia alueellisia yhteistyöyksiköitä. Vuoden 2013 alusta ovat yhteistyöalueen muodostaneet Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Sauvo. Paimion kaupunki toimii allekirjoitetun sopimuksen mukaan isäntäkuntana. Paimiossa työskentelee johtava maaseutuasiamies, Sauvossa ja Kemiönsaarella yksi maaseutuasiamies kummassakin ja Paraisilla kaksi maaseutuasiamiestä. Maaseutuhallinto on siirtymässä maakuntauudistuksen myötä maakunnan toiminnaksi alkaen. Toiminnalliset tavoitteet Resurssimuutokset Tiedottamisella ja koulutuksella pyritään vaikuttamaan siten, että viljelijät palauttavat kaikki mahdolliset hakemukset määräaikana niin, että saavutetaan taloudellinen ja ympäristön huomioiva tulos. Hallinnolliset tehtävät hoidetaan annettuina määräaikoina ja maksut viljelijöille mahdollisimman nopeassa aikataulussa Maaseutupalveluiden henkilökunta toimii jatkossa viiden henkilön voimin. Työtehtävien vaihtoa tehdään toisen yhteistoiminta-alueen kanssa, mikä helpottaa eriyttämistä vaativien tehtävien suorittamista. 21

23 Tavoite Mittari Tunnusluku TP15 TP16 TOT17 TS18 TS19 TS19 Tukihakemukset jätetään sähköisinä Jätettyjen sähköisten hakemusten osuus, % Kaarina Kemiönsaari Paimio Parainen Sauvo Maaseutupalveluiden maksuosuudet : 2017 maksuosuus 2018 jakaja* 2018 %osuus 2018 maksuosuus Kaarina % Kemiönsaari % Paimio % Parainen % Sauvo % % * tilojen lukumäärä Maaseutupalvelut TA18/TA17 muutos-% TA18/TP16 KA- % TS 2019 TS 2020 (1000 ) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 231,0 218,5 215,0-1,6 % -3,5 % 216,1 0,0 ulkoiset tuotot 231,0 218,5 215,0-1,6 % -3,5 % 216,1 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 264,2 277,6 273,6-1,4 % 1,8 % 276,2 0,0 ulkoiset kulut 245,3 264,0 261,9-0,8 % 3,4 % 264,5 0,0 sisäiset kulut 18,9 13,6 11,7-14,0 % -19,0 % 11,7 0,0 Toimintakate -33,2-59,1-58,6-0,9 % 38,2 % -60,2 0,0 Poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Netto -33,2-59,1-58,6-0,9 % 38,2 % -60,2 0,0 22

24 TOIMIELIN Tulosalue Vastuuhenkilö Kaupunginhallitus Työllisyyden hoito Johannes Joutsenlahti Toiminta-ajatus Toiminta-kuvaus Paimio on mukana Turun seudun Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisessa kokeilussa Paimion osalta tavoitteena pidetään työnvälityksen vaikuttavuuden lisäämistä ja työttömyysasteen kääntämistä laskuun. Painopiste on henkilökohtaisessa työnvälityspalvelussa ja urasuunnittelussa. Tuetaan myös aktiivisen työllisyyden hoidon keinoin työttömien yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämistä. Aktivoidaan kohderyhmään kuuluvat ihmiset työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin ja tarjotaan heille väyliä siirtyä takaisin työelämään. Toimenpiteiden onnistumisella on merkittävä vaikutus asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyssä. Toiminnalla pyritään saamaan vaikuttavuutta Paimion työttömyysprosentin alentamiseen. Vastuualue jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: työvoiman palvelukeskus, työmarkkinatuen kuntaosuus, Toimintakeskus Apila ja palkkatukityöllistäminen. Työvoiman palvelukeskus Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu tarjoaa Turun seudun kunnille mahdollisuuden tuottaa palvelut uudella tavalla. Paimion tavoitteena on ottaa aktiivinen rooli työnhakijoille tarjottavissa palveluissa. Työllistymissuunnitelmien laadintaan ja sisältöön kiinnitetään erityishuomiota. Resurssia kohdennetaan henkilökohtaisen palvelun tarjoamiseen. Työnetsintä, työntarjoaminen, koulutusmahdollisuuksien esittely ja urasuunnittelu nostetaan palvelun keskiöön. Yrityspalvelujen osalta tavoitteena on alueen yritysten työvoimatarpeen ripeä tyydyttäminen. Työmarkkinatuen kuntaosuus Kunnat rahoittavat puolet omien kuntalaistensa työmarkkinatukikuluista sen jälkeen, kun työmarkkinatukipäiviä on kertynyt 300. Kun päivien kertymä ylittää 1000, kunnan maksuosuus on 70 prosenttia. Asiakkaan ollessa työllistymistä edistävän toimenpiteen piirissä, kuntaosuuden maksuvelvollisuus väistyy. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat mm. kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu. Asiakkaan ollessa aktivoituna tällaiseen toimenpiteeseen kunta säästää työmarkkinatukimenoissa keskimäärin 350 euroa kuukaudessa henkilöä kohti (4200 eur/vuosi). Kun asiakas onnistuu työllistymään vähintään 6 kuukauden työsuhteeseen, päivät nollautuvat ja kertymien laskenta alkaa alusta. Työssäoloehdon täyttäneet henkilöt saavat uudestaan työttömiksi joutuessaan ensin päivää peruspäivärahaa ja siirtyvät tämän jälkeen työmarkkinatuelle. Toimintakeskus Apila Toimintakeskus Apila kantaa päävastuun työllistymistä edistävistä aktivointitoimenpiteistä. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat sijoittuvat kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeilujaksolle Apilan omiin työtehtäviin tai kaupungin muihin toi- 23

25 Ympäristökuvaus mipisteisiin. Työtoiminta on sovitettava asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Työtoiminnan sisällön on oltava sellainen, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja tarjoaa jatkossa edellytyksiä työllistyä avoimille markkinoille. Työtoiminnan suunnittelu rakentuu aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja sen vuoksi tarjottavan työtoiminnan valikoiman on oltava laaja. Palkkatukityöllistäminen Palkkatukityösuhteiden tarjoaminen ja välittäminen kohderyhmään kuuluville asiakkaille on usein tehokkain tapa edistää heidän työllistymistään avoimille työmarkkinoille. Pitkään jatkuneessa työttömyysjaksossa muodostuu haasteeksi työttömyyden katkaiseminen. Lyhyelläkin työsuhteella edistetään asiakkaan jatkotyöllistymistä ja kohennetaan hyvinvointia sekä tulotasoa. Vastuualueen toimilla ei voida juurikaan vaikuttaa työvoiman kysyntään. Työllisyystilanteen kehitys koko maassa ja myös Paimion alueella on epävarmaa. Heikko kehitys on nyt jatkunut jo vuosia. Tavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa Paimion työllisyysasteen nostaminen ja työttömyysasteen kääntäminen laskuun. Paimion työttömyysaste oli syyskuussa ,6% (9/2016 8,5%, 9/2015 7,8%). Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun tavoitteena on hakea uusia toimintamalleja palvelujen tuottamistapoihin. Kokeilukunnilla on nyt mahdollisuus tuottaa arvokasta tietoa maakuntauudistuksen valmistelijoille. Työmarkkinoiden heikko kehitys nostaa työttömien joukosta esiin kolme asiakasryhmää, joiden palveluihin työllisyyden vastuualueella panostetaan erityisesti: yli vuoden työttömänä olleet, työttömät yli 50-vuotiaat ja työttömät alle 25-vuotiaat. Olennaiset toiminnalliset riskit Resurssimuutokset Suomen talouden kehityssuunta muodostaa lähitulevaisuudessa suurimman epävarmuustekijän vastuualueen toimintaympäristölle. Työttömien joukko jakautuu yhä selvemmin kahtia niihin, joilla on vielä kohtuulliset mahdollisuudet palata työelämään sekä toisaalla vaikeasti työllistyvien ryhmään. Tämä kehityskulku lisää uhkaa, että yhteiskunnasta syrjäytyy yhä pysyvämmin yhä isompi joukko ihmisiä. Tietynlaista epävarmuutta kuntakokeiluun liittyen on siinä, paljonko Te-hallinto lopulta ohjaa resurssia kunnille ja mikä on Paimion osuus siitä. Ei ole myöskään tiedossa millaiset toimintavaltuudet se antaa kunnille Työvoima ja yrityspalveluiden tuottamiseen. Kokeiluun ohjatut voimavarat ja toimivaltuudet määrittelevät pitkälti toiminnan tuloksellisuuden. Elinkeinoelämän puolella riski muodostuu siitä, jos työssäkäyntialueen yritykset eivät lisää rekrytointeja tai päätyvät peräti lomautuksiin ja irtisanomisiin. Tällöin aktivointiasteen ja työllisyysasteen suotuisa kehitys muodostuu hyvin vaikeaksi. Toimitilan muutokset. Nykyistä työpajatilaa muunnetaan toimistokäyttöön ja työpajatoimintaan lisätään uusia tiloja. 24