L LIITE N:O 47/2018 KVALT Paimion kaupungin talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 L LIITE N:O 47/2018 KVALT Paimion kaupungin talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma

2

3 TALOUSSUUNNITELMA VUODEN 2019 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT... 3 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 Talousarvion sitovuus... 5 Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle... 6 YHTEENVETO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta RAHOITUSOSA SISÄLLYSLUETTELO 2

4 TALOUSSUUNNITELMA VUODEN 2019 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Kaupunginjohtajan katsaus Talousarvion 2019 laadintaan lähdettäessä taustalla oli erittäin hyvä tilinpäätös vuodelta Tästä huolimatta lähtökohdat talousarvion laadinnalle eivät olleet niin seesteiset kuin edellä olevasta olisi voinut päätellä. Alkusyksystä kävi uutisoinnin ja julkisen keskustelun perusteella selväksi, että koko kuntasektorille on tilitetty liikaa kunnallisverotuloja ja että nämä liialliset tilitykset oikaistaan marraskuun tilitysten yhteydessä. Paimion osalta tämä oikaisu yksistään on yli miljoona euroa ja yhdistettynä kaupunkilaisille joulukuussa maksettaviin veronpalautuksiin on marraskuun koko oikaisu lähes 4,5 M. Tämä merkitsee, että kuluvan vuoden tulos on alijäämäinen. Elämme siis kansantaloudellisesti kohtuullisen hyvää vaihetta, mutta se ei juurikaan näy kaupunkien taloudessa. Nämä tiedot ilman muuta vaikuttivat kaupunginhallituksen antamien talousarvion 2019 laadintaohjeiden tiukkuuteen. Talousarviota käsittelevässä valtuustoseminaarissa havaittiin, että hallintokunnat eivät olleet pystyneet noudattamaan kaupunginhallituksen antamia tiukkoja laadintaohjeita. Toimintamenoissa oli kasvua 6,7% ja 4,3 M verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon ja tätäkin enemmän verrattuna vuoden 2017 tilinpäätökseen. Niinpä lautakuntien esityksiin perustuva yhteenveto talousarviosta ilman, että sitä oli vielä yhtään käsitelty, osoitti alijäämää 1,7 M. Tämä yhdessä alijäämäisen tilinpäätösennusteen kanssa antoi vaativan haasteen talousarvion jatkokäsittelylle. Välittömästi valtuustoseminaarin jälkeen alkaneessa talousarvion jatkokäsittelyssä (kaupunginjohtajakierros) talousarviota pystyttiin tasapainottamaan merkittävästi, mutta kaupunginjohtajan esitys talousarvioksi on edelleen alijäämäinen, noin 0,4 M. Kunnallisveroon ja kiinteistöveroihin ei esitetä muutoksia. Pääosin teknisen lautakunnan esittämä investointiohjelma on huolellisesti harkittu, eikä siihen ole suuria muutoksia tehty. Niinpä kaupunginhallitus saa talousarviokokoukseensa hieman alijäämäisen talousarvioesityksen. Tässä talousarvioesityksessä on huomioitu tuoreen strategian mukainen omistusjärjestely, jossa kaupungin 90%:sti omistama Mäntykankareen Vesi Oy fuusioidaan kaupungin 100 %:sti omistamaan Paimion Vesihuolto Oy:öön. Tällä ratkaisulla on :n tulovaikutus kaupungin talouteen, mikä on myönteinen asia tässä taloustilanteessa. Muutoin talousarvio ei sisällä isoja rakenteellisia muutoksia, eikä edellä kerrottua voi vaikutukseltaan mitenkään verrata esim. aikaisempina vuosina toteutettuihin Arkea- ja Esperi ratkaisuihin. Tässä talousarvioesityksessä merkittävin muutos palveluissa johtuu siitä, että elokuussa 2019 otetaan käyttöön Tapiolan päiväkodin laajennus. Laajennuksen jälkeen Tapiolan päiväkoti on suurin kaupungin päiväkodeista noin 150 paikallaan. Tapiolan päiväkodin palvelut kaupunki tuottaa omana toimintana. Samalla kaupunki lopettaa tilapäisten päivähoitoyksiköiden toiminnan Lepolan ja Tikankolon kiinteistöissä. Merkittäviä palvelutoimintaan kohdistuvia ratkaisuja henkilöresurssien puolella ovat uusi sosiaalityöntekijän virka lastensuojeluun, määräaikaisen vanhuspalveluiden kotikuntoutuksen fysioterapeutin vakinaistaminen, vakinaisen osa-aikaisen (65 %) nuorisotyöntekijän kokoaikaistaminen sekä määrä- ja osa-aikaisen (33,5 %) uimahallin työntekijän kokoaikaistaminen ja vakinaistaminen. Nämä ratkaisut ovat tarpeen sekä ennaltaehkäisevän työn että palveluiden toimivuuden kannalta. Viime aikoina on paljon kirjoitettu homeen, sädesienten yms. vaivaamista ja pilaamista kouluista ja muista kiinteistöistä. Paimio on välttynyt tämänkaltaiselta kirjoittelulta, eikä se ole vahinko. Paimio on viimeisen vuosikymmenen aikana eli vuodesta 2008 lähtien investoinut koulutiloihin YLEISPERUSTELUT 3

5 tähän mennessä noin 20 M. Kohteista merkittävimmät ovat olleet lukion tilojen rakentaminen (3,88 M ) entiseen sähköyhtiön toimistorakennukseen vuosina , Vistan koulukeskuksen yläkoulurakennuksen saneeraus (6,88 M ) vuosina ja kivikoulun saneeraus (2,2 milj. ). Seuraavina ovat vuorossa Vistan koulukeskukseen kuuluvien ent. lukion tilojen, liikuntasali 2:n ja puukoulun saneeraukset, mikä tulee maksamaan kaupungille seuraavien vuosien aikana vielä yli 6 milj.. Näillä em. investoinneilla olemme koko ajan voineet osoittaa kasvavalle koululaisten ja opiskelijoiden määrälle terveelliset ja nykyaikaiset tilat. Investointiohjelma seuraaville 5 vuodelle on vuoden 2019 osalta normaalia suurempi noin 6,2 M :n nettoinvestoinnein. Ensi vuonna toteutetaan Vistan koulukeskuksen ent. lukiorakennuksen saneeraus (3,5 M ) ja Tapiolan päiväkodin laajennus (1,1 M ), joten muihin investointeihin jää noin 1,6 M. Näistä merkittävimpiä ovat YksYkkösen yritysalueen ja Oinilan alueen kunnallistekniikan rakentamiset, yhteensä noin Investointiohjelman vuosien investointitaso onkin sitten tutummalla noin 3 M :n vuosittaisella tasolla. Näistä vuosista on todettava, että siellä on muun ohella useita kaupunkilaisten viihtyvyyteen liittyviä investointeja, kuten tekojää ja hiekkatekonurmi (2020), Jokipuisto (2020 alkaen), Saaren alueen pallokenttä (2020), Marjaniemen leirialueen saunan peruskorjaus (2020) ja monitoimihallin rakentaminen ( ). Näihin palataan seuraavien vuosien talousarvioiden laadinnan yhteydessä. Kaupungin talous sukelsi hyvin voimakkaasti vuosien 2014 ja 2015 aikana, mutta parin viime vuoden aikana talous oikaistiin ja se myös vahvistui. Se on merkinnyt monia ratkaisuja ja päätöksiä, joista ainakin osa on vaatinut päättäjiltä hyvää ja ennakoivaa päätöksentekokykyä. Tämä on hyvä huomata ja tunnistaa erityisesti sen vuoksi, että meillä on Paimion kaupungin taloudessa edelleen ratkaistavia ongelmia. Tärkein näistä on saada ratkaisu kaupungin velkaantumiseen; se saatiin viime vuonna pysähtymään ja hieman alenemaan, tänä vuonna palataan takaisin ja ensi vuonna lähinnä investoinneista johtuen otetaan uutta velkaa. Seuraavaksi meidän on mietittävä, miten kaupungin velkataakkaa voidaan hallitusti alentaa. Tämä tulee olemaan erittäin vaativa tehtävä ja se tarkoittaa menokuria käyttötaloudessa ja investointitason asettamista oikeaksi. Jari Jussinmäki Kaupunginjohtaja YLEISPERUSTELUT 4

6 Kuntalain 110 :ssä säädetään talousarviosta ja suunnitelmasta seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kunta-strategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa bruttotai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy määrärahat kullekin tehtävälle. Niille lautakunnille, joilla on useita tehtäviä, on talousarvio sitova tehtävätasolla. Kaupunginhallitus voi lautakunnan esityksestä suorittaa tehtävien välisiä määrärahamuutoksia edellyttäen, että se ei aiheuta muutoksia lautakunnan saamien määrärahojen kokonaissummaan. Määrärahaan liittyvät meno- ja tuloerät ovat sitovia. Poikkeuksena edellä mainitusta sitovuusperiaatteesta myönnetään nettomääräraha sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalle. Lisäksi nettositovuus koskee kaupunginhallituksen alaista työllisyydenhoidon tehtäväaluetta ja tietohallinnon kustannuspaikkaa. Investointiosassa määrärahat ovat sitovia kustannuspaikkatasolla. Kustannuspaikkatason alapuolella esitetyt yksityiskohtaisemmat erittelyt ovat luonteeltaan perusteluita ja alustavia käyttösuunnitelmia. Tuloslaskelmaosassa valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja muihin rahoituskuluihin. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia erät ovat antolainasaamisten lisäys ja lainakannan muutokset. Lainakannan muutos asettaa ylärajan lisälainanottoon. YLEISPERUSTELUT 5

7 Hallintosäännön 31 säätää rahatoimen hoitamisesta seuraavasti: "Valtuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamisesta ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille." Syksyn 2008 finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden muuttuneesta tilanteesta (marginaalien merkittävästä kasvusta johtuen) pitkäaikaisia lainoja on korvattu lyhytaikaisella kuntatodistuslainalla. Kuntatodistuslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Kaupunki voi suojautua mahdolliselta koronnousulta ja pyrkiä pitämään korkokustannukset mahdollisimman alhaisina ja vakaina käyttämällä johdannaisia tai muita vastaavia instrumentteja. Yksinkertaisin tällainen on koronvaihtosopimus. Talousarvionlainojen nostaminen kuuluu konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön 3 :n kohdan mukaisesti kaupunginjohtajan ratkaisuvaltaan: Kaupunginjohtajalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asia, joka koskee talousarviolainan ottamista kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion rajoissa. Kaupunginhallitus esittää seuraavaa lainanottoa koskevaa valtuutuspäätöstä: Kaupunginjohtajalla on oikeus: 1. ottaa uutta eurolainaa, joukkovelkakirjalainaa tai vastaavaa nettona enintään 3,5 milj. euroa. 2. tehdä suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia, sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta tai käyttämään korko-optioita olemassa olevan lainamäärän verran. 3. muuttaa olemassa olevaa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa pitkäaikaiseksi velkakirjalainaksi. Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle Vuoden 2018 talousarvioluvuissa on mukana kaupunginvaltuuston mennessä hyväksymät talousarviomuutokset. Käyttötalousosassa tehtäväalueiden toimintatulot ja toimintamenot on eritelty ulkoisiin ja sisäisiin. Sisäiset tulot ja menot ovat kaupungin menojen kohdentamista toimintayksiköille aiheuttamis- ja käyttöperiaatteen mukaan. Tulot ja menot ovat aina yhtä suuret eli ne eivät vaikuta toimintakatteeseen. Suurimmat sisäiset erät ovat kiinteistökustannukset, joilla kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakustannukset kohdennetaan niissä toimiville yksiköille. Tukipalvelujen, kuten tieto-, talous,- henkilöstöhallinto sekä palvelupiste, ml. puhelinvaihde kustannukset kohdennetaan yksiköille käytön mukaan eli kohdennuksessa on pyritty löytämään oikeudenmukainen kriteeri/laskentatekijä. Lisäksi sisäisiin eriin kuuluu mm. koulujen ja henkilökunnan uimahallin käyttö. Sarakkeessa TA19/TP17 KA-% on laskettu keskimääräinen vuosimuutos vuoden 2019 talousarvion ja 2017 tilinpäätöksen välillä yhtä vuotta kohden. YLEISPERUSTELUT 6

8 TALOUSSUUNNITELMA YHTEENVETO 1, 1000 Toimielin/Tulosalue TP 2017 TA ltk ehd 2019 kj ehd 2019 kh ehd 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA TA19/TA18 muutos-% TA19/TP17 KA-% TS 2020 TS 2021 Toimintatuotot 0,0 51,0 36,0 51,0 51,0 0,0 % #JAKO/0! 0,0 0,0 Toimintakulut 23,9 41,0 35,7 41,0 41,0 0,0 % 35,9 % 0,0 23,0 Toimintakate -23,9 10,0 0,3 10,0 10,0 0,0 % 0,0 % 0,0-23,0 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 19,3 20,2 20,5 20,5 20,5 1,5 % 3,1 % 20,5 20,5 Toimintakate -19,3-20,2-20,5-20,5-20,5 1,5 % 3,1 % -20,5-20,5 12 KAUPUNGINHALLITUS 14 KONSERNIJOHTO JA HALLINTOPALVELUT Toimintatuotot 3323,2 2014,1 1944,9 2519,9 2519,9 25,1 % -12,1 % 2549,7 2580,0 Toimintakulut 3331,9 3126,1 3351,6 3218,0 3218,0 2,9 % -1,7 % 3248,7 3180,4 Toimintakate -8, , ,6-698,1-698,1-37,2 % 3979,6 % -699,0-600,4 16 MAASEUTUPALVELUT Toimintatuotot 208,4 215,0 225,0 225,0 225,0 4,7 % 4,0 % 226,1 0,0 Toimintakulut 246,0 273,6 283,0 283,0 283,0 3,4 % 7,5 % 285,6 0,0 Toimintakate -37,6-58,6-58,0-58,0-58,0-1,1 % 27,1 % -59,5 0,0 17 TYÖLLISYYDEN HOITO Toimintatuotot 0,0 237,3 281,1 281,1 281,1 18,5 % 10,5 % 286,4 291,8 Toimintakulut 0,0 694,2 724,5 708,7 708,7 2,1 % 0,0 % 715,0 721,4 Toimintakate 0,0-456,9-443,4-427,6-427,6-6,4 % 0,0 % -428,6-429,6 12 KAUPUNGINHALLITUS Toimintatuotot 3531,6 2466,4 2451,0 3026,0 3026,0 22,7 % -7,2 % 3062,2 2871,8 Toimintakulut 3577,9 4093,9 4359,1 4209,7 4209,7 2,8 % 8,8 % 4249,3 3901,8 Toimintakate -46, , , , ,7-27,3 % 1229,2 % , ,0 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 20 HALLINTO Toimintatuotot 59,1 57,6 278,6 278,6 278,6 383,6 % 185,5 % 279,5 0,0 Toimintakulut 344,8 273,7 278,6 278,6 278,6 1,8 % -9,6 % 281,1 0,0 Toimintakate -285,6-216,1 0,0 0,0 0,0-100,0 % -50,0 % -1,6 0,0 22 SOSIAALITYÖ Toimintatuotot 173,9 95,9 98,6 128,1 128,1 33,5 % -13,2 % 130,7 0,0 Toimintakulut 5631,6 5712,4 6133,4 6092,3 6092,3 6,7 % 4,1 % 6151,5 0,0 Toimintakate , , , , ,2 6,2 % 4,6 % ,9 0,0 25 TYÖLLISYYDENHOITO Toimintatuotot 285,2 0,0 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! -50,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 617,8 0,0 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! -50,0 % 0,0 0,0 Toimintakate -332,6 0,0 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! -50,0 % 0,0 0,0 26 VANHUSPALVELUT JA KOTIHOITO Toimintatuotot 1671,2 1295,4 1326,8 1346,8 1346,8 4,0 % -9,7 % 1373,7 0,0 Toimintakulut 6820,8 7317,8 7959,7 7802,1 7802,1 6,6 % 7,2 % 7876,6 0,0 Toimintakate , , , , ,3 7,0 % 12,5 % ,7 0,0 28 TERVEYDENHUOLTO Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut , , , , ,3 5,8 % 3,7 % ,8 0,0 Toimintakate , , , , ,3 5,8 % 3,7 % ,8 0,0 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 2189,5 1448,9 1704,0 1753,5 1753,5 21,0 % -10,0 % 1783,9 0,0 Toimintakulut , , , , ,3 6,1 % 3,3 % ,0 0,0 Toimintakate , , , , ,9 5,4 % 4,3 % ,1 * Vuoden 2018 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset 0,0 YHTEENVETO 7

9 Toimielin/Tulosalue TP 2017 TA ltk ehd 2019 kj ehd 2019 kh ehd TA19/TA18 muutos-% TA19/TP17 KA-% TS 2020 TS KOULUTUSLAUTAKUNTA 32 HALLINTO Toimintatuotot 20,9 21,9 22,7 22,7 22,7 3,7 % 4,3 % 23,2 23,6 Toimintakulut 238,1 249,0 251,8 251,8 251,8 1,1 % 2,9 % 254,0 256,3 Toimintakate -217,2-227,1-229,1-229,1-229,1 0,9 % 2,7 % -230,9-232,7 33 PÄIVÄHOITO Toimintatuotot 968,7 824,0 808,4 835,0 835,0 1,3 % -6,9 % 851,7 868,8 Toimintakulut 7 300, , , , ,2 8,1 % 6,1 % 8 259, ,0 Toimintakate , , , , ,2 8,9 % 8,0 % , ,3 34 PERUSOPETUS Toimintatuotot 586,4 625,8 638,8 641,8 641,8 2,6 % 4,7 % 654,6 667,7 Toimintak 9 897, , , , ,6 6,5 % 5,2 % , ,7 Toimintakate , , , , ,8 6,8 % 5,2 % , ,0 36 TOISEN ASTEEN KOULUTUS Toimintatuotot 26,6 13,6 27,5 37,5 37,5 175,7 % 20,5 % 38,3 39,0 Toimintakulut 1 745, , , , ,8 0,2 % 0,5 % 1 776, ,7 Toimintakate , , , , ,3-1,2 % 0,2 % , ,7 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 1 602, , , , ,0 3,5 % -2,0 % 1 567, ,1 Toimintakulut , , , , ,4 6,5 % 5,1 % , ,8 Toimintakate , , , , ,4 6,8 % 5,7 % , ,7 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 40 KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT Toimintatuotot 35,8 39,8 41,0 41,0 41,0 3,1 % 7,2 % 41,8 42,7 Toimintakulut 593,7 623,4 690,7 686,0 686,0 10,0 % 7,8 % 686,0 686,0 Toimintakate -557,9-583,6-649,7-644,9-644,9 10,5 % 7,8 % -644,1-643,3 41 PAIMION OPISTO Toimintatuotot 254,1 272,4 232,7 232,7 232,7-14,6 % -4,2 % 237,3 242,0 Toimintakulut 734,8 750,0 789,3 783,8 783,8 4,5 % 3,3 % 790,4 797,1 Toimintakate -480,7-477,6-556,7-551,2-551,2 15,4 % 7,3 % -553,2-555,1 42 NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT Toimintatuotot 274,0 304,8 279,7 288,5 288,5-5,3 % 2,7 % 293,9 299,3 Toimintakulut 1 149, , , , ,2 12,9 % 10,9 % 1 406, ,7 Toimintakate -875,5-935, , , ,7 18,8 % 13,5 % , ,4 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimintatuotot 563,9 617,0 553,3 562,2 562,2-8,9 % -0,1 % 573,0 584,0 Toimintakulut 2 477, , , , ,0 9,8 % 7,9 % 2 883, ,8 Toimintakate , , , , ,8 15,6 % 10,3 % ,3 * Vuoden 2018 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset ,8 YHTEENVETO 8

10 Toimielin/Tulosalue TP 2017 TA ltk ehd 2019 kj ehd 2019 kh ehd TA19/TA18 muutos-% TA19/TP17 KA-% TS 2020 TS TEKNINEN LAUTAKUNTA 44 HALLINTO Toimintatuotot 97,1 95,8 97,7 97,7 97,7 2,0 % 0,4 % 99,7 101,7 Toimintakulut 382,5 388,4 396,0 396,0 396,0 2,0 % 1,8 % 400,0 404,0 Toimintakate -285,4-292, ,3-298,3-298,3 1,9 % 2,3 % -300,3-302,3 48 INFRAPALVELUT Toimintatuotot 127,5 60,5 126,7 126,7 126,7 109,4 % -0,3 % 129,2 159,8 Toimintakulut 1 120, , , , ,9 4,3 % 1,4 % 1 162, ,0 Toimintakate -992, , , , ,2-1,8 % 1,6 % , ,2 50 KIINTEISTÖPALVELUT Toimintatuotot 4 209, , , , ,4 8,4 % 2,8 % 4 457, ,1 Toimintakulut 3 518, , , , ,1-1,3 % -1,9 % 3 416, ,3 Toimintakate 690,6 671, , , ,2 58,2 % 26,9 % 1 041, ,8 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 4 433, , , , ,8 9,7 % 2,7 % 4 686, ,6 Toimintakulut 5 021, , , , ,1 0,1 % -0,9 % 4 978, ,3 Toimintakate -587,6-664, ,2-258,2-258,2-61,1 % -28,0 % -292,5-296,7 26 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimintatuotot 352,8 207,9 212,0 221,6 221,6 6,6 % -18,6 % 226,1 230,6 Toimintakulut 652,3 677,0 729,8 729,8 729,8 7,8 % 5,9 % 736,4 743,1 Toimintakate -299,6-469,1-517,8-508,1-508,1 8,3 % 34,8 % -510,3-512,5 27 ALUEPELASTUSLAITOS Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 747,6 759,1 772,6 772,6 772,6 1,8 % 1,7 % 759,0 0,0 Toimintakate -747,6-759,1-772,6-772,6-772,6 1,8 % 1,7 % -759,0 0,0 1 YHTEENSÄ Toimintatuotot , , , , ,2 12,2 % -3,4 % , ,0 Toimintakulut , , , , ,4 5,7 % 4,0 % , ,2 Toimintakate , , , , ,2 4,4 % 5,9 % , ,2 * Vuoden 2018 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 9

11 2 TULOSLASKELMA, 1000 TP 2017 TA ltk ehd 2019 kj ehd 2019 kh ehd TA19/TA18 muutos-% TA19/TP17 KA-% TS 2020 TS 2021 Toimintatulot Myyntitulot 2749,7 2623,2 3028,1 3076,0 3076,0 17,3 % 5,9 % 3137,5 2783,8 Maksutulot 2863,5 2351,2 2368,3 2437,4 2437,4 3,7 % -7,4 % 2486,2 1357,7 Tuet ja avustukset 580,0 518,9 532,1 557,1 557,1 7,4 % -2,0 % 568,2 568,2 Muut toimintatulot 6480,7 5039,2 5194,1 5749,7 5749,7 14,1 % -5,6 % 5707,0 5307,3 Yhteensä , , , , ,2 12,2 % -3,4 % , ,0 Toimintamenot Henkilöstömenot , , , , ,8 3,7 % 2,0 % , ,6 Palvelujen ostot , , , , ,0 5,8 % 5,3 % , ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,2 3,3 % -2,0 % , ,2 Avustukset muille , , , , ,3 16,0 % 12,8 % , ,4 Muut toimintamenot , , , , ,0 8,9 % 1,6 % , ,9 Yhteensä , , , , ,4 5,7 % 4,0 % , ,2 Toimintakate , , , , ,2 4,4 % 5,9 % , ,2 Verotulot , , , , ,0 3,0 % 2,3 % , ,0 Valtionosuudet , , , , ,3 4,6 % 1,2 % ,4 5889,6 Rahoitustulot ja menot Korkotulot 455,6 465,0 465,0 465,0 465,0 0,0 % 1,0 % 465,0 465,0 Muut rahoitustulot 491,3 491,0 491,0 491,0 491,0 0,0 % 0,0 % 500,0 500,0 Korkomenot -323,9-300,0-350,0-350,0-350,0 16,7 % 4,0 % -400,0-950,0 Muut rahoitusmenot -2,1-5,0-6,0-6,0-6,0 20,0 % 90,3 % -10,0-10,0 Vuosikate 5321, ,3 204,8 1538,1 1538,1-26,7 % -35,5 % 1896,5 2813,4 Poistot käyttöomaisuudesta , , , , ,0 12,1 % 7,0 % , ,0 Satunnaiset erät Tilikauden tulos 3 551,1 297, ,2-478,9-478,9-261,1 % -56,7 % -153,5 713,3 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 84,1 84,0 84,0 84,0 84,0 0,0 % 0,0 % 84,0 84,0 Tilikauden yli-/alij 3 635,1 381, ,2-394,9-394,9-203,6 % -55,4 % -69,5 797,3 * Vuoden 2018 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 10

12 3 INVESTOINTIOSA, 1000 Toimielin/Tulosalue TP 2017 TA ltk ehd 2019 kj ehd 2019 kh ehd TS 2020 TS 2021 TS 2022 TS KAUPUNGINHALLITUS 8120 KIINTEÄ OMAISUUS Menot 34,0 500,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Tulot 216,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 120,0 Nettomeno -182,0 380,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100, IRTAIN OMAISUUS Menot 54,0 62,0 149,0 149,0 149,0 52,0 52,0 52,0 52,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 54,0 62,0 149,0 149,0 149,0 52,0 52,0 52,0 52, ARVOPAPERIT Menot 0,0 0,0 2,5 2,5 2,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 76,0 76,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 2,5-73,5-73,5 0,0 0,0 0,0 0,0 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Menot 88,0 562,0 171,5 171,5 171,5 72,0 72,0 72,0 72,0 Tulot 216,0 120,0 120,0 196,0 196,0 120,0 120,0 120,0 120,0 Nettomeno -128,0 442,0 51,5-24,5-24,5-48,0-48,0-48,0-48,0 34 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 8220 IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 35 KOULUTUSLAUTAKUNTA 8330 IRTAIN OMAISUUS, PÄIVÄHOITO Menot 15,8 35,0 75,0 75,0 75,0 15,0 55,0 15,0 15,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 15,8 35,0 75,0 75,0 75,0 15,0 55,0 15,0 15, IRTAIN OMAISUUS PERUSOPETUS Menot 119,5 170,0 259,0 214,0 214,0 154,0 85,0 70,0 70,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 119,5 170,0 259,0 214,0 214,0 154,0 85,0 70,0 0, IRTAIN OMAISUUS LUKIO Menot 20,0 10,0 45,0 45,0 45,0 25,0 25,0 10,0 10,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 18,0 18,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 20,0 10,0 45,0 27,0 27,0 25,0 25,0 10,0 0, IRTAIN OMAISUUS RUOKAPALVELUT Menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 155,3 215,0 379,0 334,0 334,0 194,0 165,0 95,0 95,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 18,0 18,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 155,3 215,0 379,0 316,0 316,0 194,0 165,0 95,0 95,0 * Vuoden 2018 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 11

13 Toimielin/Tulosalue TP 2017 TA ltk ehd 2019 kj ehd 2019 kh ehd TS 2020 TS 2021 TS 2022 TS SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 8340 IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 38 TEKNINEN LAUTAKUNTA 20,0 21,0 22,0 23, TALONRAKENNUS 128 Vistan koulun peruskorjaus Menot 591, , , , ,0 483, , ,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 120,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 591, , , , ,0 363, , ,0 0, TALONRAKENNUS Menot 743,8 407, , , ,0 657,0 120, , ,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 146,0 0,0 50,0 0,0 Nettomeno 743,8 407, , , ,0 511,0 120, , , JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot 1 288, , , , , , ,0 865,0 890,0 Tulot 331,5 80,0 145,0 145,0 145,0 145,0 471,0 156,0 100,0 Nettomeno 956, , , , , , ,0 709,0 790, IRTAIN OMAISUUS Menot 0,0 60,0 15,0 15,0 15,0 15,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 60,0 15,0 15,0 15,0 15,0 0,0 0,0 0,0 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 2 623, , , , , , , , ,0 Tulot 331,5 80,0 145,0 145,0 145,0 411,0 471,0 206,0 100,0 Nettomeno 2 291, , , , , , , , ,0 40 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 8496 IRTAIN OMAISUUS Menot 28,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 28,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Menot 2 894, , , , , , , , ,0 Tulot 547,5 200,0 265,0 359,0 359,0 531,0 591,0 326,0 220,0 Nettomeno 2 347, , , , , , , , ,0 * Vuoden 2018 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 12

14 4 RAHOITUSLASKELMA, 1000 TP 2017 TA 2018* 2019 ltk ehd 2019 kj ehd 2019 kh ehd TS 2020 TS 2021 Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 321, ,3 204, , , , ,4 Tulorahoituksen korjauserät ,3-120,0-120,0-120,0-120,0-120,0-120,0 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , , , ,0 Rah os investointimenoihin 331,5 100,0 145,0 239,0 239,0 411,0 471,0 Pysyvien vast. hyöd.luovutusvoitot 1 891,3 590,0 590, , ,0 590,0 590,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 974, , , , ,7-411,5-34,6 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Antolainojen lisäykset -595,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, , , , , , ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , , , ,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos -500,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset, yht ,1 700, , , ,0 0,0 0,0 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 405,3 300,0 300,0 300,0 300,0 300,0 300,0 Rahoituksen rahavirta , , , , ,0 300,0 300,0 RAHAVAROJEN MUUTOS -62,2-834,7 26,0 20,3 20,3-111,5 265,4 * Vuoden 2018 talousarvio sisältää valtuuston mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 13

15 TALOUSSUUNNITELMA TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta Vaalit Lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Heimo Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. Toiminnan kuvaus ja ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Keskusvaalilautakunta Seuraavat järjestettävät vaalit: 2019 eduskuntavaalit huhtikuussa europarlamenttivaalit ja maakuntavaalit (?) toukokuussa 2020 ei säännönmukaisia vaaleja 2021 kuntavaalit huhtikuussa Sote- ja maakuntauudistuksessa on tarkoitus muodostaa itsehallinnolliset maakunnat, joihin valitaan vaaleilla maakuntavaltuustot. Maakuntavaaleista säädetään vaalilaissa, jonka tulee olla voimassa noin puoli vuotta ennen vaaleja. Pääministerin kesäkuussa 2018 antaman ilmoituksen mukaan hallituksen tavoitteena on, että ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin pitää toukokuussa 2019, samanaikaisesti europarlamenttivaalien kanssa. Vuodesta 2021 lukien maakuntavaalit on tarkoitus toimittaa samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Paimio on ollut vuoden 2012 kuntavaaleista lähtien yksi äänestysalue ja äänestyspaikkana on kaupungintalo. Äänestyspaikalla äänestys tapahtuu valitun vaalilautakunnan valvonnassa. Lisäksi järjestetään kotiäänestysmahdollisuus ja tilaisuus äänestää hoitolaitoksissa tarpeen mukaan. Vaaleissa käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää. Vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen. TA19/TA18 muutos-% TA19/TP17 KA-% TS 2020 TS 2021 (1000 ) TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatuotot 0,0 51,0 51,0 0,0 % #JAKO/0! 0,0 0,0 ulkoiset tuotot 0,0 51,0 51,0 0,0 % #JAKO/0! 0,0 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0! #JAKO/0! 0,0 0,0 Toimintakulut 23,9 41,0 41,0 0,0 % 35,9 % 0,0 23,0 ulkoiset kulut 21,8 40,9 40,5-0,9 % 42,8 % 0,0 22,0 sisäiset kulut 2,0 0,1 0,5 355,8 % -38,3 % 0,0 1,0 Toimintakate -23,9 10,0 10,0 0,0 % 0,0 % 0,0-23,0 Poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Netto -23,9 10,0 10,0 0,0 % -71,0 % 0,0-23,0 14

16 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Lautakunnan puheenjohtaja Pekka Aro Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja ulkoista valvontaa ja huolehtii, että sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan osoitetaan riittävät resurssit. Tarkastuslautakunta tuottaa valtuustolle olennaista ja luotettavaa arviointitietoa talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin päätöksentekijöille hyödyllistä tietoa kaupungin tehtävien hoidon tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Toiminnan kuvaus ja ympäristöanalyysi Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta Kuntalain 121 mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Kuntalain 122 :n mukaan valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön, jonka tulee olla julkishallinnon ja talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT-yhteisö. Valtuusto voi valita tilintarkastusyhteisön enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Kaupungin tilintarkastamisesta on tehty sopimus BDO Audiator Oy:n kanssa. Nelivuotista sopimusta jatkettiin syksyllä 2016 optiovuosilla Vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHT, HT Sinikka Niitynperä. Lakisääteisiä tilintarkastuspäiviä on kaupungilla 18 vuodessa. Tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa. - Arviointikertomuksen laatiminen. - Sidonnaisuusrekisterin ylläpitäminen. TA19/TA18 muutos-% TA19/TP17 KA-% TS 2020 TS 2021 (1000 ) TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 ulkoiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 19,3 20,2 20,5 1,5 % 3,1 % 20,5 20,5 ulkoiset kulut 18,4 19,9 20,1 1,0 % 4,6 % 20,1 20,1 sisäiset kulut 1,0 0,3 0,4 28,4 % -27,0 % 0,4 0,4 Toimintakate -19,3-20,2-20,5 1,5 % 3,1 % -20,5-20,5 Poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Netto -19,3-20,2-20,5 1,5 % 3,1 % -20,5-20,5 15

17 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Kaupunginhallitus Konsernijohto ja hallintopalvelut Jussinmäki Jari Toiminta-ajatus Kuntalain 39 :n mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenpidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Lisäksi kaupunginhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa henkilöstöpolitiikasta, kunnan toiminnan yhteensovittamisesta, kunnan toiminnan omistajaohjauksesta sekä huolehtii sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallituksen alaisuuteen kuuluu kolme valtuustoa sitovaa tehtäväaluetta: konsernijohto ja hallintopalvelut, maaseutupalvelut ja työllisyydenhoito. Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Hallintopalveluihin kuuluvat virastopalvelut, tietohallinto ja elinvoimapalvelut. Virastopalvelut vastaa mm. palvelupisteen ja puhelinvaihteen toiminnasta, valmistelee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettävät asiat sekä vastaa ja ohjeistaa kaupungin arkistotointa. Tietohallinto tuottaa ICT kehittämis- ja ylläpitopalvelut Paimion kaupungille ja Paimion-Sauvon ktky:lle. Elinvoimapalveluissa toiminnan kehittämisestä vastaa elinkeinojohtaja. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut on hankittu itäisten kuntien yhteisestä palvelukeskuksesta, jonka vastuukuntana toimii asti Kaarinan kaupunki. Vuoden 2019 alusta palvelut ostetaan Tilikunta Oy:ltä, jonka osakas Paimion kaupunki on. Toiminnan kuvaus ja ympäristöanalyysi Maakunta- ja sote-uudistuksen lait ovat tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävinä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja kasvupalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille. Valinnanvapaus tulisi voimaan vaiheistetusti. Eduskunta päättää maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä syyskaudella Toteutuessaan muutos on historiallisen suuri: euromääräisesti noin puolet kaupungin menoista ja noin 1/3 henkilöstöstä siirtyisi kaupungilta maakuntaan, sillä on vaikutusta myös hallintopalvelujen tarpeeseen kaupungissa. Osana sote- ja maakuntauudistuksen muutoksiin varautumista aloitti toimintansa naapurikuntien (Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo) yhteinen talous- ja palkkahallinnon laskentapalvelukeskus vastuukuntamallilla. Vastuukuntana toimii Kaarina asti. Tilikunta Oy on jo perustettu ja se aloittaa toimintansa , jolloin laskentapalvelukeskuksen työntekijät siirtyvät yhtiön palvelukseen. Hyväksytyn kuntastrategian mukaisesti kaupunki panostaa elinvoimapalveluiden kehittämiseen, josta tarkemmin edempänä omassa kappaleessaan. 16

18 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupungin strategiasta. Henkilöstövoimavarat ovat riittävät ja oikein kohdistetut. Laadukkaan palvelutoiminnan keskeisin osatekijä on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilökunnan pitkäkestoiseen työhyvinvoinnin edistämiseen kiinnitetään huomiota eri osa-alueilla. Vaikuttavia kehityskeskusteluita käydään vähintään kerran vuodessa jokaisen työntekijän kanssa. Johtamisen edellytyksiä pyritään parantamaan yhteisillä koulutuksilla ja henkilöstöhallinnon tukipalvelulla. Työterveyshuollon painopistettä pyritään siirtämään ennaltaehkäiseviin toimintoihin ja erityisesti pitkien sairauspoissaolojen määrää seurataan työterveyshuollon kuntoutusryhmässä. Työterveyshuollon kuntoutusryhmä on muodostettu vuoden 2018 aikana ja siihen kuuluu nimetty työterveyslääkäri ja henkilöstöpäällikkö. Työterveyshuollon kilpailutus tulee käynnistymään loppu vuodesta. Osana kaupungin työhyvinvointitoimintaa kokeillaan vuoden 2019 aikana lajikokeiluja. Lajikoikeilulla pyritään edistämään työntekijöiden omaehtoista liikkumista. Johtamisen kehittäminen ja Paimion kaupungin organisaation taloudesta huolehditaan tarkasti. Tilikunta Oy:n ohjelmistohankinnat on valmiita vuoden 2019 aikana. Vuoden 2020 talousarviota tehdään uusilla ohjelmistoilla ja taloushallinto siirtyy uusiin järjestelmiin vuonna Samassa käynnistyy HR-osioiden käyttöönoton suunnittelu ja mahdolliset pilotit. Uudet ohjelmistot mahdollistavat henkilöstöhallinnollisen tiedolla johtamisen ja paremman henkilöstösuunnittelun. Nykyaikaiset ohjelmistot parantavat myös itsepalvelun määrää ja tieto kulkee sujuvasti sekä oikea-aikaisesti Tilikunnan ja kaupungin työntekijöden sekä esimiesten välillä. Resurssimuutokset Vuoden 2018 lopulla henkilöstöä on 12,9 htv, joista kaksi on määräaikaisia. Talousarvioesitys sisältää 0,5 thv määräaikaisen henkilöstölisäyksen hallintopalveluihin (yksi henkilö puoli vuotta). Lisäys johtuu joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman laadinnasta, johon on saatu V-S Ely-keskukselta euron avustus. Elinkeinoelämäprojekti Toiminnan kuvaus ja tavoitteet Paimion kaupungin elinkeinotoimen tavoitteena on luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle ja omalta osaltaan vaikuttaa positiivisen yrittäjyysilmapiirin ja vetovoimaisen imagon säilymiseen ja lisäämiseen. Tähän tavoitteeseen päästään lisäämällä laadukasta yhteistyötä yritysten kanssa. Työllisyysasteen mahdollisimman korkea taso ja veropohjan vahvistaminen ovat keskeiset tavoitteet hyvinvoinnin säilyttämiseksi. 17

19 Kaupunki panostaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen kolmivuotisella elinkeinoprojektilla ( ) palkkaamalla yritysasiamiehen ja perustamalla elinkeinotoimikunnan. Lisäksi kaupunki osallistuu ja jatkaa seudullista elinkeinoyhteistyötä Science Park Oy:n kanssa, joka tuottaa monipuolisesti Turun seudun 11 kunnalle suunnattuja elinkeino- ja yrityspalveluja. Tämän lisäksi kaupunki päätti strategiassaan perustaa kaupungin elinkeinoelämää ja elinvoimaa kehittämään Paimion Kehitys Oy:n. Tätä periaatteellista ratkaisua koskevat päätökset tehdään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa erikseen. Avainasiakastiimien nopea ja sujuva toiminta sekä päätöksenteko mm. kaavoituksessa, tonttimyynnissä, rakennus- ja ympäristölupa-asioissa ovat kilpailuvaltti, kun yritykset miettivät investointeja ja sijoittautumista kuntaan. Paimion kaupunki haluaa tutkia ennakkoluulottomasti mahdollisimman monia uusia toimintamalleja, jotka auttavat pääsyä tavoitteisiin. Elinkeinostrategia rakennetaan seuraavien kuuden osa-alueen ympärille: 1. Elinkeinopolitiikka ja sen resurssit, eli seudullinen kehittämisyhteistyö, yhteishankkeet yritysten kanssa ja Paimion Kehitys Oy:n perustaminen. 2. Kaupungin päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. Kaupungin viestintä, tiedottaminen ja osallistumismahdollisuudet 4. Koulutus ja kaupungin organisaation osaaminen sekä asenne 5. Kaupungin hankintapolitiikka 6. Kaupunginpalvelut ja infrastruktuuri 18

20 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP16 TP17 TA18 TA19 TS20 TS21 Elinvoimatoiminnan tuloksellisuus Myytyjen omakotitonttien määrä Vuokrattujen ok-tonttien määrä Myytyjen yritystonttien määrä 3 3 >2 >2 >2 >2 Sijoittuminen maakunnallisessa yrittäjäkyselyssä (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) 7. parhaiten parantanut yritysyhteistyötä 5.parhaan joukossa 3.parhaan joukossa 3.parhaan joukossa Yrittäjän mielestä hyödylliset yrityskäynnit ja yritysneuvontatapaamiset Tavoitteisiin pääsyä tukevien projektien määrä Henkilöstö näkökulma Työhyvinvointitoimenpiteet ovat vaikuttavia Sairauspoissaolojen vähentäminen Työterveyshuollon kustannusten hillitseminen ja palvelun painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin palveluihin. Sairauspoissaolojen väheneminen Työterveyshuollon kustannukset Sairauspoissaolojen väheneminen Työterveyshuollon kustannukset. Sairauspoissaolojen väheneminen Työterveyshuollon kustannukset. Henkilöstökyselyt Kehityskeskustelut Työhyvinvointikyselyn tulokset 19

21 Tavoite Mittari Tunnusluku TP16 TP17 TA18 TA19 TS20 TS21 Tietohallinnon kehitysohjelman noudattaminen Hankkeiden toteutuminen 2017: Keskeiset hankkeet: -Takaisinsoittojärjestelmä -Tietoturvatyön käynnistäminen -Kassajärjestelmän uusiminen -Hoitajakutsujärjestelmien päivittäminen -Potilastietojärjestelmien päivittäminen 2018: Keskeiset hankkeet: - Puhesopimuksen uusiminen - Talous ja laskentapalvelukeskuksen tehtävät - EU tietosuoja-asetukseen varautuminen - Tuntiperusteiseen päivähoitoon valmistautuminen - Vaalien ICT tehtävät - Kivikoulun ICT tehtävät - Asianhallintaohjelmiston uusiminen - Alueuudistuksen tehtävät 2019: Keskeiset hankkeet: - Kaupungin strategian mukaiset tehtävät - Intranetin käyttöönotto - asianhallintaohjelmiston käyttöönotto -Vaalien ICT tehtävät - Paimiosalin AV ympäristön digitalisointi 2020: - Tietoturvaja tietosuojatyön kehittäminen - Alueuudistuksen tehtävät - Konsernijohto ja hallintopalvelut TA19/TA18 muutos-% TA19/TP17 KA- % TS 2020 TS 2021 (1000 ) TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatuotot 3 323, , ,9 25,1 % -12,1 % 2 549, ,0 ulkoiset tuotot 2 265, , ,0 38,9 % -17,2 % 1 515, ,0 sisäiset tuotot 1 057,4 944, ,9 9,5 % -1,1 % 1 033, ,9 Toimintakulut 3 331, , ,0 2,9 % -1,7 % 3 248, ,4 ulkoiset kulut 3 157, , ,9 3,6 % -1,5 % 3 096, ,6 sisäiset kulut 174,3 167,7 152,1-9,3 % -6,4 % 152,1 152,9 Toimintakate -8, ,0-698,1-37,2 % 3979,6 % -699,0-600,4 Poistot 18,6 17,2 31,6 83,9 % 34,8 % 30,0 30,0 Netto -27, ,2-729,7-35,4 % 1287,1 % -729,0-630,4 20

22 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Kaupunginhallitus Maaseutupalvelut Taina Wirberg Toiminta-ajatus Maaseutuhallinto pyrkii huolehtimaan maaseudun elinolosuhteiden tasapuolisesta kehittämisestä ja säilyttämisestä Paimion, Kaarinan, Kemiönsaaren, Paraisten ja Sauvon kunnissa. Toiminnan kuvaus ja ympäristöanalyysi Tavoitteena on turvata EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen, huolehtia riistavahinkojen arvioinneista, pitää eläinrekisteriasiat ajan tasalla sekä tehdä hukkakaurakatselmuksia. Maaseutupalvelut on kaupungin konsernijohdon ja toimialojen johtosäännössä nimetty paikalliseksi maaseutuelinkeinoviranomaiseksi, joka hoitaa valtion kunnalle määräämät maataloushallinnon tehtävät. Maaseutupalvelujen henkilöstö: viisi maaseutuasiamiestä. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on velvoittanut kuntia muodostamaan suurempia alueellisia yhteistyöyksiköitä. Vuoden 2013 alusta ovat yhteistyöalueen muodostaneet Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Sauvo. Paimion kaupunki toimii allekirjoitetun sopimuksen mukaan isäntäkuntana. Paimiossa työskentelee johtava maaseutuasiamies, Sauvossa ja Kemiönsaarella yksi maaseutuasiamies kummassakin ja Paraisilla kaksi maaseutuasiamiestä. Maaseutuhallinto on siirtymässä maakuntauudistuksen myötä maakunnan toiminnaksi. Maaseutuvirasto sekä Evira yhdistyvät vuoden 2019 alusta Ruokavirastoksi, ja tämä muuttaa myös maaseutuhallinnon sisäistä rakennetta. Toiminnalliset tavoitteet Tiedottamisella ja koulutuksella pyritään vaikuttamaan siten, että viljelijät palauttavat kaikki mahdolliset hakemukset määräaikana niin, että saavutetaan taloudellinen ja ympäristön huomioiva tulos. Hallinnolliset tehtävät hoidetaan annettuina määräaikoina ja maksut viljelijöille mahdollisimman nopeassa aikataulussa Resurssimuutokset Maaseutupalveluiden henkilökunta toimii jatkossa viiden henkilön voimin. Työtehtävien vaihtoa tehdään toisen yhteistoiminta-alueen kanssa, mikä helpottaa eriyttämistä vaativien tehtävien suorittamista. 21

23 Tavoite Mittari Tunnusluku TP16 TP17 TOT18 TA19 TS20 TS21 Tukihakemukset jätetään sähköisinä Jätettyjen sähköisten hakemusten osuus, % Kaarina Kemiönsaari Paimio Parainen Sauvo Maaseutupalveluiden maksuosuudet : 2018 jakaja* 2019 %osuus 2019 maksuosuus Kaarina 78 10,7 % Kemiönsaari ,9 % Paimio ,5 % Parainen ,6 % Sauvo ,4 % ,0 % * tilojen lukumäärä Maaseutupalvelut TA19/TA18 muutos-% TA19/TP17 KA- % TS 2020 TS 2021 (1000 ) TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatuotot 208,4 215,0 225,0 4,7 % 4,0 % 226,1 0,0 ulkoiset tuotot 208,4 215,0 225,0 4,7 % 4,0 % 226,1 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 246,0 273,6 283,0 3,4 % 7,5 % 285,6 0,0 ulkoiset kulut 232,3 261,9 266,5 1,7 % 7,3 % 269,1 0,0 sisäiset kulut 13,6 11,7 16,5 41,1 % 10,5 % 16,5 0,0 Toimintakate -37,6-58,6-58,0-1,1 % 27,1 % -59,5 0,0 Poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Netto -37,6-58,6-58,0-1,1 % 27,1 % -59,5 0,0 22

24 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ Kaupunginhallitus Työllisyyden hoito Johannes Joutsenlahti Toiminta-ajatus Työllisyydenhoidon tavoitteena on ylläpitää Paimion kaupungin hyvää työllisyydenkehitystä. Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun ensimmäisen toimintavuoden aikana Paimiossa oli 7 kuukauden ajan maakunnan alhaisin työttömyys. Kokeilussa saavutetut tulokset, opitut uudet käytännöt ja rakennetut kumppanuussuhteet ovat tarkoituksenmukaisia pitää yllä ja edelleen kehittää, vaikka kokeilu päättyykin. Henkilökohtaisella palveluohjauksella, aktivointitoimenpiteillä ja tiiviillä yhteistyöllä eri toimijoiden kesken, on edelleen saavutettavissa hyviä tuloksia niin työllisyysasteeseen kuin työmarkkinatukimaksuihin. Tehtäväalueen tavoitteena on aktiivisen työllisyyden hoidon keinoin lisätä työttömien yhteiskunnallista osallistumista. Toimenpiteiden onnistumisella on merkittävä vaikutus asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyssä. Toiminnan kuvaus ja ympäristöanalyysi Vastuualue jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: työvoimapalvelut, työmarkkinatuen kuntaosuus, Toimintakeskus Apila ja palkkatukityöllistäminen. Työvoimapalvelut Paimion tavoitteena on pitää maakunnan kärkipaikka työmarkkinatukiasiakkaiden aktivoinnissa. Aktiivinen rooli työnhakijoille tarjottavissa palveluissa ja oma innovatiivinen palvelutuotanto antavat jatkossakin mahdollisuuden korkeaan aktivointiasteeseen ja alhaiseen työttömyysasteeseen. Aktivointisuunnitelmien ripeään laadintaan ja yksilölliseen sisältöön kiinnitetään jatkossakin huomiota. Palvelun painopiste pidetään henkilökohtaisen palvelun tarjoamisessa. Työnetsintä, työtarjoukset, koulutuspolulle ohjaaminen ja urasuunnittelu pysyvät palvelun keskiössä. Yrityspalvelujen osalta tavoitteena on toimivien yritysyhteyksien ylläpitäminen ja uusien luominen. Työmarkkinatuen kuntaosuus Kunnat rahoittavat puolet omien kuntalaistensa työmarkkinatukikuluista sen jälkeen, kun työmarkkinatukipäiviä on kertynyt 300. Kun päivien kertymä ylittää 1000, kunnan maksuosuus on 70 prosenttia. Asiakkaan ollessa työllistymistä edistävän toimenpiteen piirissä, kuntaosuuden maksuvelvollisuus väistyy. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat mm. kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu. Asiakkaan ollessa aktivoituna tällaiseen toimenpiteeseen kunta säästää työmarkkinatukimenoissa keskimäärin euroa kuukaudessa henkilöä kohti ( eur/vuosi). Paimiossa on ollut aktivoituna alkuvuoden 2018 aikana keskimäärin 102 henkilöä kuukaudessa. Kun asiakas onnistuu työllistymään 6-8 kuukauden työsuhteeseen, päivät nollautuvat ja kertymien laskenta alkaa alusta. Työssäoloehdon täyttäneet henkilöt saavat uudestaan työttömiksi joutuessaan ensin päivää peruspäivärahaa ja siirtyvät tämän jälkeen työmarkkinatuelle. Paimion kuntaosuuden maksut ovat olleet useiden vuosien ajan maakunnan selvästi pienimmät, kun maksut suhteutetaan kuntien asukaslukuun 23

25 Ympäristökuvaus Resurssimuutokset Toimintakeskus Apila Toimintakeskus Apila kantaa päävastuun työllistymistä edistävien palvelujen tuottamisesta. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat sijoittuvat kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeilujaksolle Apilan omiin työtehtäviin tai kaupungin muihin toimipisteisiin. Työtoiminta on sovitettava asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Työtoiminnan sisällön on oltava sellainen, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja tarjoaa jatkossa edellytyksiä työllistyä avoimille markkinoille. Työtoiminnan suunnittelu rakentuu aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja sen vuoksi tarjottavan työtoiminnan valikoiman on oltava laaja. Palkkatukityöllistäminen Palkkatukityösuhteiden tarjoaminen ja välittäminen kohderyhmään kuuluville asiakkaille on usein tehokkain tapa edistää heidän työllistymistään avoimille työmarkkinoille. Pitkään jatkuneessa työttömyysjaksossa muodostuu haasteeksi työttömyyden katkaiseminen. Lyhyelläkin työsuhteella edistetään asiakkaan jatkotyöllistymistä ja kohennetaan hyvinvointia sekä tulotasoa. Vastuualueen toimilla voidaan katsoa olevan merkittävää vaikutusta työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamiseen, vaikka työvoiman yleiseen kysyntään ei voida juurikaan vaikuttaa. Työllisyystilanteen kehitys koko maassa ja etenkin Varsinais- Suomessa on ollut myönteistä. Vuosia jatkunut heikko kehitys on vihdoin katkennut. Tavoitteena on jatkossakin pitää Paimion työttömyysaste selvästi maakunnan keskiarvon alapuolella. Paimion työttömyysaste oli elokuussa ,1 % (8/2017 6,3 %, 8/2016 8,7 %). Työmarkkinoiden kehitys ja Paimion työttömyysasteen myönteinen kehitys osoittavat, että oikeilla toimilla ja riittävällä panostuksella, työttömyysasteeseen voidaan vaikuttaa lyhyelläkin aikavälillä. Tehtävänimikkeen muutos ja vakinaistaminen. Sosiaaliohjaajan määräaikainen virka muutetaan työvoimasuunnittelijan vakinaiseksi viraksi. Tehokas palveluohjaus kohottaa kunnan aktivointiastetta ja heijastuu työmarkkinatuen kuntaosuuteen sekä työttömyysasteeseen. Paimion aktivointiaste on alkuvuoden 2018 keskiarvojen mukaan maakunnan korkein. Urasuunnittelijan määräaikaista virkaa jatketaan vuoden 2020 loppuun asti. Aktiivimallin mukaiset tulokset ovat Paimiossa hyvät. Alkuvuoden 2018 tilastojen mukaan Paimion työttömät olivat Suomen 2. aktiivisimpia, jos vertailu tehdään Kelan maksamien työttömyysetuuksien perusteella. Luotuja käytäntöjä ja prosesseja on perusteltua pitää yllä kunnan toimintana, kunnes maakuntauudistuksen toteutusmalli ja kuntien rooli työllisyydenhoidossa varmistuvat. Työtehtävän painopistealueet ovat henkilökohtainen urasuunnittelu, työnetsintä, eläkeselvittelyt, kuntoutusohjaus, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, sosiaalinen kuntoutus ja sosiaaliohjaus. 24