Kylvetysimmunisoinnilla vasta-aineita, mutta ei vastustuskykyä columnaris-taudille?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kylvetysimmunisoinnilla vasta-aineita, mutta ei vastustuskykyä columnaris-taudille?"

Transkriptio

1 Kylvetysimmunisoinnilla vasta-aineita, mutta ei ä columnaris-taudille? Heidi Kunttu Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

2 Flavobacterium columnare ja columnaris-tauti Fc esiintyy luonnonvesissä vapaassa vedessä sekä biofilmeissä (Kunttu ym. 2012) Leviää tätä reittiä pintavesilaitoksille Fc pystyy elämään kalaisännän ulkopuolella ja kuolleissa kaloissa (Kunttu ym. 2009) Säilyy ja leviää tehokkaasti kalanviljelylaitoksilla Välttelee näin antibioottilääkitystä, joka ainoa tehokas hoitomuoto Suomessa/EU:ssa ei saatavilla ennaltaehkäiseviä menetelmiä Lohikalojen immunisaatiota tutkittu erittäin vähän Fujihara & Nakatani 1971 makea vesi Ransom 1975 Becker & Fujihara 1978 Rokotetilanne 0-1+ poikaset EU:ssa ei saatavilla FryVac 1 ja 2 Tuhottu rokote lohikaloille lämmin vesi Chile, USA Ei tieteellisiä tutkimusjulkaisuja Ei saatu testattavaksi AQUAVAC-COL Heikennetty, elävä, pilkkupiikkimonni, isobassi USA Ei saa tuoda EU:hun stressi muut infektiot

3 IMMUCOL-projekti Immunisointimenetelmän kehittäminen columnaris-tautia vastaan lohikalojen poikastuotannon turvaamiseksi Suomessa Kylvetys-/immersioimmunisointi Keski-Suomen ELY-keskus, hankenumero Myöntöpäätös , muutospäätökset ja Päätös numero 2312/3561/2011 Toteutus kaksivaiheisena Vastuullinen johtaja: FT Heidi Kunttu Varajohtaja: prof. Jouni Taskinen Yhteistyössä Hanka-Taimen Oy Omarahoitus Voimalohi Oy Suomen Kalankasvattajaliitto Ry FT, dos., Lotta-Riina Sundberg

4 IMMUCOL-projekti: aikaisemmat tulokset Vuosi 2012 alussa Fc 2010, siika KVL 2012 Kalanviljelylaitos 1-2 g 60 C:ssa tuhottu JY I Laboratorio 1,5 g 60 C:ssa tuhottu JY II Laboratorio 1,86 g Formaldehydillä tuhottu JY III Laboratorio 3,29 g Sonikoimalla ja pakastamalla tuhottu Vastaainevaste Vastustuskyky 6,5 x 10 6 CFU/ml 1 min? 6,5 x 10 6 CFU/ml 1 min 8,17 x 10 6 CFU/ml 1 min 8,0 x 10 6 CFU/ml 1 min CFU = colony forming units = bakteerisolujen lukumäärä

5 IMMUCOL-projekti: Immunogeeni Columnaris-tautia sairastavasta kirjolohesta eristetty F. columnare -bakteeri Kokeissa käytettiin edellisenä kesänä eristettyä kantaa Taudinaiheutuskyky testattu laboratorio-olosuhteissa Tuhottu pakastamalla ja sulattamalla useita kertoja Kokeet KVL 2013 ja 2014 (kalanviljelylaitoksella) JY IV-VII (laboratoriossa) Immunisointi Tehoste 2-4 vko immunisoinnin jälkeen (KVL 2013: 8 vko immunisoinnin jälkeen) Seurattiin: Fc-vasta-aineiden tuotto plasmaan ja iholimaan Sairastuminen luonnolliseen (KVL) ja kokeelliseen Fc-infektioon (JY)

6 KVL 2013 Toimiiko kylvetys suuremmalla immunogeeniannoksella kuin 2012 kalanviljelyolosuhteissa, kun ensimmäinen immunisointi tehdään mädille? KVL 2013 Kalanviljelylaitos mäti 0,69-0,8 g 2,076 x 10 7 CFU/ml 15 min 1,0 x 10 8 CFU/ml 1 min? Kolme taudinpurkausta Lääkintä II ja III yhteydessä Ei tta Varjokylvetysimmunisoitujen kokonaiskuolleisuus (14,3 %) immunisoitujen (11,7 %) kuolleisuutta korkeampi (tilastollisesti merkitsevä tulos: Survival analysis) Mutta: Johtui ensimmäisen taudinpurkauksen kuolleisuudesta, jolloin altaita vain yksi/käsittely

7 KVL 2014 Toimiiko kylvetys suuremmalla annoksella, pidemmällä immunogeenille altistusajalla ja suuremmilla kaloilla kuin 2013 kalanviljelyolosuhteissa? KVL 2014 Kalanviljelylaitos 2,3 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min

8 KVL 2014 KVL 2014 Kalanviljelylaitos 2,3 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min? Kuolleisus % Kokonaiskuolleisuus (% ± SE) taudinpurkausaikana ,37 Kylv.imm. 61,53 Varjokylv.imm. Kumul. mort % 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Kumulatiivinen mortaliteetti (%) taudinpurkauskautena Varjokylv.imm. Kylv.imm Lämpötila ,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Lämpötila ( C) Käsittely Päivä nro Antibioottikuurin aloitus Taudinpurkaus alkoi myöhään Lääkintä kokeen lopussa Ei tta Varjokylvetysimmunisoitujen kokonaiskuolleisuus immunisoitujen kuolleisuutta korkeampi tilastollisesti merkitsevä tulos (Survival analysis) Mutta: Altaiden välillä suurta vaihtelua käsittelyjen sisällä Korkea kuolleisuus molemmissa käsittelyissä

9 JY IV Toimiiko kylvetys isoilla kaloilla ja pitkällä immunogeenille altistusajalla? JY IV Laboratorio 19,26 g 1,0 x 10 6 CFU/ml 2 h Ei tta Immunisoitujen ja varjo-immunisoitujen kuolleisuus yhtä suuri (ei tilastollisesti merkitsevää eroa käsittelyjen välillä: Survival analysis)

10 JY V Toimiiko kylvetys, ruokinta tai immunisointi ruumiinonteloon (IP) 4-8 g kaloilla ja suurella immunogeeniannoksella? JY V Laboratorio 3,8 g 3,8 g 3,8 g 7,4 g K: 5,0 x 10 8 CFU/ml R: CFU/g/pvä K+R: ks. Yllä IP: 1,0 x 10 8 CFU/kala 5 min

11 JY V JY V Laboratorio 3,8 g 3,8 g 3,8 g 7,4 g K: 5,0 x 10 8 CFU/ml R: CFU/g/pvä K+R: ks. Yllä IP: 1,0 x 10 8 CFU/kala 5 min Huomattava en nousu IP-immunisoiduilla Vähäinen en nousu plasmassa kylvetys-, kylvetys+ruokinta- ja varjo-ip-immunisoiduilla (vain Freundin täydellinen adjuvantti, ei immunogeeniä) Tilastollisesti merkitsevä tulos (Oneway ANOVA): kylvetys ja kylv+ruok vs. ruokinta ja varjokylv+varjoruok Kylvetysimmunisoitujen kuolleisuus alhaisempi kuin muiden käsittelyjen (tilastollisesti merkitsevä tulos: Survival analysis) Merkitseviä eroja myös muiden käsittelyjen välillä Abs (405 nm) 2,200 2,000 1,800 1,600 1,400 1,200 1,000 0,800 0,600 0,400 0,200 0,000 Vasta-ainevaste, 1/20 laimennus a a b b Kumul. mort. (%) 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 Kylvetys-, ruokinta-, kylvetys+ruokinta- ja IP-immunisointi + bakteeriinfektio Kylv+inf Ruok+inf Kylv+ruok+inf Varjokylv+varjoruok+inf IP+inf Varjo-IP+inf e d e c d b c b a 0, Käsittely Aika: h infektion jälkeen

12 JY VI-VII Toimiiko kylvetys rautaköyhällä kasvatusalustalla tuotetulla immunogeenillä ja suurella immunogeeniannoksella? Kylvetys rautaköyhällä kasvatusalustalla kasvatetulla, heikennetyllä (elävä) Flavobacterium psychrophilum -bakteerilla alentaa kuolleisuutta hopealohella (Oncorhynchus kisutch) kokeellisessa F. psychrophilum -infektiossa (Long et al. 2013: Enhanced efficacy of an attenuated Flavobacterium psychrophilum strain cultured under iron-limited conditions, FSI 35: ) Fc tehostaa ulkokuoren rautaa sitovien proteiinien tuotantoa rautaköyhällä kasvualustalla kasvatettaessa voivat toimia immunogeeneinä (Guan et al. 2013: Identification of iron acquisition machinery in Flavobacterium columnare, DAO 106: ) JY VI Laboratorio 0,45 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min JY VII Laboratorio 4,88 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 30 min Infektio JY VII Immunisointi JY VI Infektio JY VI

13 JY VI JY VI Laboratorio 0,45 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min Erittäin vähäinen en nousu plasmassa sekä normaalissa että rautaköyhässä kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä immunisoiduilla kaloilla Tilastollinen ero varjo- ja/tai kontrollikäsittelyihin (Oneway ANOVA) Kuolleisuudet yhtä suuret infektiossa (100 %) Normaalissa kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä immunisoiduilla kuolleisuus eteni hitaimmin Tilastollisesti merkitsevä tulos (Survival analysis) Vasta-ainevaste Fc-bakteerille, 1/20 laimennus Immunisointi normaalissa vs. rautaköyhässä kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä + infektio 2, ,00 Abs (405 nm) 2,000 1,800 1,600 1,400 1,200 1,000 0,800 Kumul. mort. (%) 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 Kylvetys + inf Kylvetys-Fe + inf Varjokylv + inf Kontrolli a b c 0,600 0,400 0,200 0,000 a b a b c Kylvetys Kylvetys-Fe Varjokylv Kontrolli c 30,00 20,00 10,00 0, d Käsittely Aika: h infektion jälkeen

14 JY VII JY VI Laboratorio 4,88 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 30 min Vähäinen en nousu plasmassa sekä normaalissa että rautaköyhässä kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä immunisoiduilla kaloilla Tilastollinen ero varjo- ja kontrollikäsittelyihin (Kruskal-Wallis) Kuolleisuudet yhtä suuret infektiossa (100 %) Taudinkulussa ei eroja käsittelyjen välillä (Survival analysis) Vasta-ainevaste Fc-bakteerille, 1/20 laimennus Immunisointi normaalissa vs. rautaköyhässä kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä + infektio 2, ,00 Abs (405 nm) 2,000 1,800 1,600 1,400 1,200 1,000 0,800 0,600 a a Kumul. mort. (%) 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 Kylvetys + inf Kylvetys-Fe + inf Varjo-kylv + inf Kontrolli 0,400 20,00 0,200 b b 10,00 0,000 Kylvetys Kylvetys-Fe Varjokylv Kontrolli 0, Käsittely Aika: h infektion jälkeen

15 Yhteenveto tuloksista Kalanviljelylaitoksen kokeet Ei Fc-spesifistä tta suurellakaan immunogeeniannoksella ja pitkällä immunogeenille altistusajalla Kaikissa projektin aikana tehdyissä kokeissa immunisoiduilla hiukan alhaisempi kokonaiskuolleisuus kuin kontrolleilla Immunisointi vaikutti jollain tasolla vaikka en nousua ei pystytty todentamaan? Syy: laitokselle veden mukana tulevat muut elimistölle vieraat tekijät (loiset, muut bakteerit, ym.), joiden aikaansaamat immuunipuolustuksen reaktiot peittävät alleen kylvetysimmunisoinnin aikaan saaman, laboratoriokokeissa havaitun en vähäisen nousun? MUTTA Suuri kokonaiskuolleisuus molemmissa ryhmissä Ei vältytty lääkitykseltä Ei käytännön hyötyä kalanviljelijöille! KVL 2012 Kalanviljelylaitos 1-2 g 6,5 x 10 6 CFU/ml 1 min? KVL 2013 Kalanviljelylaitos mäti 0,69-0,8 g 2,076 x 10 7 CFU/ml 15 min 1,0 x 10 8 CFU/ml 1 min? KVL 2014 Kalanviljelylaitos 2,3 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min?

16 Yhteenveto tuloksista Laboratoriokokeet Vasta-ainevasteen lievä nousu plasmassa suurella immunogeeniannoksella Altistusajan oltava 5 min tai enemmän Kokeesta riippuen alensi kuolleisuutta suojavaikutus infektiossa epävarma Ei tarpeeksi voimakas Immunogeenin tuottotavalla ei vaikutusta? Selvitys kesken! Immunisointikäsittelyt rankkoja pienille kaloille! Kuolleisuus joissakin kokeissa korkeampi kuin varjoimmunisoiduilla JY I Laboratorio 1,5 g 6,5 x 10 6 CFU/ml 1 min JY II Laboratorio 1,86 g 8,17 x 10 6 CFU/ml 1 min JY III Laboratorio 3,29 g 8,0 x 10 6 CFU/ml 1 min JY IV Laboratorio 19,26 g 1,0 x 10 6 CFU/ml 2 h JY V Laboratorio 3,8 g 3,8 g 3,8 g 7,4 g K: 5,0 x 10 8 CFU/ml R: CFU/g/pvä K+R: ks. Yllä IP: 1,0 x 10 8 CFU/kala 5 min JY VI Laboratorio 0,45 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min JY VII Laboratorio 4,88 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 30 min

17 IMMUCOL-projekti Ei kalanviljelijöitä hyödyttävää suojavaikutusta kylvetysimmunisoinnilla vaikka viitteitä suojavaikutuksesta on Vasta-ainevasteen lievä nousu lupaava tulevaisuuden tutkimusten kannalta, koska yleisesti kylvetysimmunisointi tehottomampi kuin IP-immunisointi vaste saatiin pienille kaloille Projektin loppuaika Immunogeenin tuottotavan ja saannon optimointi normaalissa ja rautaköyhässä kasvatusalustassa

18 Kiitos Seurantaryhmä Yrjö Lankinen, Savon Taimen Oy Mari Nykänen, Keski-Suomen ELY-keskus Pia Vennerström, Evira Risto Kannel, Luke Jyväskylän yliopisto Prof. Jouni Taskinen FT, dos., Lotta-Riina Sundberg FT, dos., Katja Pulkkinen FT Nina Pekkala FM Sari Aaltonen FM Marjo Aaltonen LuK Liisa Alaoutinen LuK Johanna Kantanen Laboratoriomestari Nina Honkanen Harjoittelija Hanna Suonia

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? 26.3.2015 Kalaterveyspäivät, Tampere Krister Sundell Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Flavobacterium psychrophilum Aiheuttaa

Lisätiedot

Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen

Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen - Luonnonvarakeskus Anssi Karvonen - Jyväskylän yliopisto Evira, kalanviljely-yritykset (Voimalohi Oy, Montan Lohi Oy, Savon taimen

Lisätiedot

Flavobakteerien taltuttaminen bakteerinsyöjillä - uusi mahdollinen vaihtoehto?

Flavobakteerien taltuttaminen bakteerinsyöjillä - uusi mahdollinen vaihtoehto? Flavobakteerien taltuttaminen bakteerinsyöjillä - uusi mahdollinen vaihtoehto? Krister Sundell & Tom Wiklund Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 03-04-2018

Lisätiedot

IMMUCOL: Immunisointimenetelmän kehittäminen columnaristautia vastaan lohikalojen poikastuotannon turvaamiseksi Suomessa

IMMUCOL: Immunisointimenetelmän kehittäminen columnaristautia vastaan lohikalojen poikastuotannon turvaamiseksi Suomessa IMMUCOL: Immunisointimenetelmän kehittäminen columnaristautia vastaan lohikalojen poikastuotannon turvaamiseksi Suomessa Heidi Kunttu ja Jouni Taskinen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Lisätiedot

Kalataudit vuonna 2014

Kalataudit vuonna 2014 Kalataudit vuonna 214 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 26.3.215 Tampere Pintavesien lämpötila satelliittitulkinnan perusteella Jaakon heittäessä kylmän kiven veteen (25.7.214)

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

Tuloksia vesihomekyselystä

Tuloksia vesihomekyselystä Tuloksia vesihomekyselystä 2016-2018 Perttu Koski Kalaterveyspäivä 28.3.2019 Turku Matti Janhunen, Perttu Koski ja Jarmo Makkonen: Vesihomeselvitys suomalaisilla kalanviljelylaitoksilla Kuva: Erkki Jokikokko,

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät 2017 18.3.2017 Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala Kalanviljelyn kuulumisia Synkkä vuosi järvilohilla 2016 Emme kyenneet estämään järvilohen poikastappioita keväällä 2016.

Lisätiedot

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja

Lisätiedot

Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki

Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki 24.3.2017 Virikekasvatus Kokemukset vielä melko vähäisiä Montassa tehdyissä kokeissa ongelmia altaiden puhdistamisen

Lisätiedot

Kalataudit vuonna 2017

Kalataudit vuonna 2017 Kalataudit vuonna 2017 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 22.3.2015 Helsinki Vuonna 2017 valmistetun ja maahan tuodun antibioottirehun käyttömäärä tuotettua ruokakalakiloa

Lisätiedot

Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille

Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille Tutkimusraportti 145606 10.3.2006 Sivu 1:6 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TESTATTAVAT LEGIONELLA-LAJIT... 3 3. TESTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 18.5.2011 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LOHEN MÄDIN SUMPUTUSKOKEET... 1 2.1 Aineisto ja

Lisätiedot

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Verkostoitunut kalatalouden kehitystyö Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen Kalavesien kunnostukset & kalojen lisääntyminen

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Kalanviljelyn omavalvontaopas terve kala, turvallinen elintarvike

Kalanviljelyn omavalvontaopas terve kala, turvallinen elintarvike Kalanviljelyn omavalvontaopas terve kala, turvallinen elintarvike Mari Virtanen Suomen Kalankasvattajaliitto ry Hanke saa tukea Euroopan meri- ja Hanke saa tukea Euroopan merija Kalankasvattajien tulee

Lisätiedot

Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto

Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto 21.12.2018 Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Näytteet Jarmo Huhtala toimitti syksyllä 2018 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,

Lisätiedot

UNELMA Uusi viljelylaji nelmasta

UNELMA Uusi viljelylaji nelmasta UNELMA Uusi viljelylaji nelmasta EKTR hanke, projektipäällikkönä P. Heinimaa Tavoitteena on aloittaa nelman ruokakalaviljely Suomessa Tuloksekkaan viljelytoiminnan varmistamiseksi hankkeessa selvitetään

Lisätiedot

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,

Lisätiedot

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Nelma-Siika Workshop Laukaa 7.4.2011 RKTL - tietoa kestäviin valintoihin Mikä on Nelma?

Lisätiedot

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)

Lisätiedot

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA

AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA Ylitarkastaja Tiina Korkea-aho, Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Vastustettavat kalataudit

Lisätiedot

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä 28.3. 2019 Anna Maria Eriksson-Kallio Kalaterveyspäivä 28.3.2019 Erikoistutkija Eläintautibakteriologian ja -patologian tutkimusyksikkö, Villi- ja vesieläinpatologian

Lisätiedot

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi

Lisätiedot

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin Marianna Simula Agropolis Oy Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) Integroitu torjunta Etelä- Suomen koristekasvituotannossa

Lisätiedot

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon

Lisätiedot

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Markus Kankainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Miten ympäristötoimet vaikuttavat tuotantokustannukseen Ympäristöinvestoinnit Kuolleisuus Rehutehokkuus

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE. E. coli-lux kokonaistoksisuusmittaus huonepölystä TURUN YLIOPISTO BIOKEMIAN LAITOS IMMUNOKEMIAN LABORATORIO

TESTAUSSELOSTE. E. coli-lux kokonaistoksisuusmittaus huonepölystä TURUN YLIOPISTO BIOKEMIAN LAITOS IMMUNOKEMIAN LABORATORIO TESTAUSSELOSTE E. coli-lux kokonaistoksisuusmittaus huonepölystä TURUN YLIOPISTO BIOKEMIAN LAITOS IMMUNOKEMIAN LABORATORIO 1 (4) 1. Yleistiedot 1.1 Tutkimuskohde ja tunnistetiedot Loviisa / koulu / hk-tilat

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA\ESITYSLISTA No9/2012 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Sivu 164. kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA\ESITYSLISTA No9/2012 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Sivu 164. kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA\ESITYSLISTA No9/2012 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Sivu 164 KOKOUSAIKA 29.11.2012 klo 19.00 KOKOUSPAIKKA kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)

Lisätiedot

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Jouni Vielma, Luke 8.11.18 Vantaa merijakalatalous.fi Innovaatio-ohjelmaa suunniteltiin 3 v sitten: mitä toimintaympäristössä muuttunut? 1. Lohimarkkinoiden tilanne 2.

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi

Lisätiedot

Kalatautikatsaus vuodelle 2016

Kalatautikatsaus vuodelle 2016 Kalaterveyspäivä 23.3. 2017 Kalatautikatsaus vuodelle 2016 Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalatautieläinlääkäri, tutkija Laboratoriopalvelut Eläintautibakteriologian ja patologian yksikkö Villi-

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009

Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009 Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009 Ulvilan Näytetiedot Näyte Näyte otettu 28.07.2009 Näytteen ottaja Haanpää Saapunut 28.07.2009 Näytteenoton syy Jatkuva valvonta Tutkimus alkoi 28.07.2009

Lisätiedot

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö Kalojen IHN-tauti Tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio Infectious haematopoietic necrosis Helposti leviävä eläintauti

Lisätiedot

Maitotilan resurssitehokkuus

Maitotilan resurssitehokkuus Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava

Lisätiedot

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot MAITO-INNO Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot Raija Tahvonen, professori, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Tuomo Tupasela, vanhempi tutkija, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Sirja Viitala,

Lisätiedot

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä ja merisiirron jälkeen Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Juha Koskela 21.3.2018 Kalaviikko Helsinki Sisältö Kirjolohen yhdistetty kiertovesi ja merikasvatus:

Lisätiedot

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus

Lisätiedot

MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla

MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla 2008-2012 Virikekasvatuksella elinkykyisempiä istutuspoikasia 12.11.2013 Pekka Hyvärinen http://www.rktl.fi/tutkimuslaitos/toimipaikat/kainuu/ Menestyvä

Lisätiedot

Meritaimenen taudit ja laatu poikaslaitoksilla. Päivi Rintamäki PRIK-palvelut 4.2.2016

Meritaimenen taudit ja laatu poikaslaitoksilla. Päivi Rintamäki PRIK-palvelut 4.2.2016 Meritaimenen taudit ja laatu poikaslaitoksilla Päivi Rintamäki PRIK-palvelut 4.2.2016 Meritaimenen taudit ja laatu poikaslaitoksilla Kuka olen ja mitä teen: yliopistotutkijasta yrittäjäksi Kalataudeista

Lisätiedot

Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista

Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista Narkolepsiavanhempien tapaaminen Helsinki, 13.12.2010 Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista Professori Timo Vesikari Rokotetutkimuskeskus Tampereen yliopisto Taustaa I WHO julisti

Lisätiedot

POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA

POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA CASE KÄRKÖLÄ KLOORIFENOLEILLA PILAANTUNUT POHJAVESIALUE JUKKA IKÄHEIMO, PÖYRY FINLAND OY II IV Jukka Ikäheimo 19.3.2015 1 KOKEET KLOORIFENOLIEN

Lisätiedot

Kalojen lääkitykset. Antibiootit. Loiskäsittelyt. Anestesia. Hormonihoidot. Rokotteet

Kalojen lääkitykset. Antibiootit. Loiskäsittelyt. Anestesia. Hormonihoidot. Rokotteet Kalojen lääkitykset Antibiootit Loiskäsittelyt Anestesia Hormonihoidot Rokotteet 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Antibioottien käyttö

Lisätiedot

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6919 Kiwalab,

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6919 Kiwalab, 1 (5) Tilaaja: Turun kaupunki, Tilapalvelut Yhteyshenkilö: Janne Virtanen Kohde: Turun AMK, Ruiskatu 8, 20740 Turku Työmääräin: WO-00675349 Näytteenottaja: Sanna Snell, Tom Jansén ja Jaana Vainio Näytteenottopäivä:

Lisätiedot

Kalojen siirtoihin liittyvien tautiriskien hallinta Hanna Kuukka-Anttila

Kalojen siirtoihin liittyvien tautiriskien hallinta Hanna Kuukka-Anttila Kalojen siirtoihin liittyvien tautiriskien hallinta Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö 28.3.2019 Lakisääteiset säännöt (Suomen sisäiset siirrot) Merialue vs. sisävesialue

Lisätiedot

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa Jari Haimi Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Metsäntutkimuslaitos Metsäteho Tutkimuksessa ovat mukana olleeet: Anne

Lisätiedot

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg) VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua

Lisätiedot

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg NivelTeho Liiku nivelet lempeästi kuntoon. Kuuden tutkitun aktiiviaineen yhdistelmä: MSM, inkivääriuute, glukosamiini, hainrusto, kupari ja C-vitamiini. 120 kaps. 32,90 411,25 e/kg (ovh. 40,70) Luontainen

Lisätiedot

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10. Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere 26.9. ja Iisalmi 5.10.2017 2 Vasikkakasvatuksen tautiongelmat 1) Ripulit (Rota, Corona,

Lisätiedot

BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen

BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut Circwaste-seminaari 16.4.2018 Sanna Kukkonen Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut (BioKas) Tavoitteena kehittää kierrätysmateriaaleista ja teollisuuden

Lisätiedot

Pekka Kettunen 12.12.2014

Pekka Kettunen 12.12.2014 Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin

Lisätiedot

Neilikkaöljy uusi vaihtoehto kalojen nukutukseen

Neilikkaöljy uusi vaihtoehto kalojen nukutukseen Neilikkaöljy uusi vaihtoehto kalojen nukutukseen Petri Hoskonen ja Juhani Pirhonen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos, kalatalouden osasto Kalanviljelyssä ja kalabiologisissa tutkimuksissa

Lisätiedot

Terveisiä kiertovesiviljelyworkshopista. Kalaterveyspäivä 26.3. 2015 Tampere

Terveisiä kiertovesiviljelyworkshopista. Kalaterveyspäivä 26.3. 2015 Tampere Terveisiä kiertovesiviljelyworkshopista Kalaterveyspäivä 26.3. 2015 Tampere Workshop on Fish health management and welfare in recirculating aquaculture systems (RAS) Theme 1: Industrial background Theme

Lisätiedot

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1 Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely

Lisätiedot

ASC ONKO SUOMESSA KOHTA SERTIFIOITUA KIRJOLOHTA? Riitta Myyrä Oy WAI Consulting Ltd

ASC ONKO SUOMESSA KOHTA SERTIFIOITUA KIRJOLOHTA? Riitta Myyrä Oy WAI Consulting Ltd ASC ONKO SUOMESSA KOHTA SERTIFIOITUA KIRJOLOHTA? Riitta Myyrä Oy WAI Consulting Ltd SUOMEN KALANKASVATTAJALIITON ASC-ESISELVITYSHANKE - Käynnistetty alkuvuonna 2017 - Euroopan meri- ja kalatalousrahaston

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Yhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous

Yhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous 1 Yhteenveto laskennasta Lähiretu Loppukokous 20.6.2017 Säästö 2 Kuvaaja I. Säästö yhteisen maalämpöjärjestelmän elinkaarikustannuksissa verrattuna erillisiin järjestelmiin eri tarkastelujaksoilla. 80%

Lisätiedot

NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE

NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE Mari Heinonen HY/ELTDK, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Sikatalouden tulosseminaari 2017 13/03/2017 1 NAPATYRÄN

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. SUISENG vet. Injektioneste, suspensio, sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Koostumus annosta kohti (2 ml):

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. SUISENG vet. Injektioneste, suspensio, sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Koostumus annosta kohti (2 ml): 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI SUISENG vet. Injektioneste, suspensio, sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Koostumus annosta kohti (2 ml): Vaikuttavat aineet: E. colin F4ab-fimbrian adhesiini 65 % ER

Lisätiedot

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK7192 Kiwalab,

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK7192 Kiwalab, 1 (5) Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kohde: Työmääräin: Näytteenottaja: Kirkkonummen kunta Jyrki Pulkki, Kiwa Inspecta Winellskan päiväkoti WO-00718940 Jyrki Pulkki Näytteenottopäivä: 16.10.2018 Näytteet vastaanotettu:

Lisätiedot

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille Esittelijä Tuula Lundén Sivu/sivut 1 / 6 Tässä ohjeessa ohjeistetaan kalojen ja rapujen kasvattajia ja muita alan toimijoita kala- ja raputautien vastustamista koskevasta lainsäädännöstä, mikä koskee kalojen

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

LAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+)

LAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+) Otoliittien merkinnästä alitsariinilla Pekka Keränen MMM, FK Otoliitit (kuulokivet)( kalan päässä sisäkorvassa aragoniittia tai vateriittia (CaCO) tasapaino- ja kuuloaistin osia 3 paria: sagitta,, lapillus

Lisätiedot

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö KALATERVEYSPALVELUSOPIMUS Liite 2 1(12) Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö LAITOSTEN LUOKITUSPERUSTEET JA TOIMINTAOHJEET Kuten liitteestä

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. ALPHA JECT 3000 Injektioneste, emulsio merilohelle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. ALPHA JECT 3000 Injektioneste, emulsio merilohelle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI ALPHA JECT 3000 Injektioneste, emulsio merilohelle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: 1 annos (0.1 ml) sisältää: Formaliinilla inaktivoituja bakteerikantoja:

Lisätiedot

Kalaterveyspalvelun bioturvallisuusohjeistus

Kalaterveyspalvelun bioturvallisuusohjeistus Kalaterveyspalvelun bioturvallisuusohjeistus Anna Maria Eriksson-Kallio Kalaterveyspäivä 28.3.2019 Erikoistutkija Eläintautibakteriologian ja -patologian tutkimusyksikkö, Villi- ja vesieläinpatologian

Lisätiedot

Sairauden oireet viljelykaloilla. ELL Pia Vennerström Erikoistutkija Tuotanto- ja villieläintutkimusyksikkö Evira, Helsinki

Sairauden oireet viljelykaloilla. ELL Pia Vennerström Erikoistutkija Tuotanto- ja villieläintutkimusyksikkö Evira, Helsinki Sairauden oireet viljelykaloilla ELL Pia Vennerström Erikoistutkija Tuotanto- ja villieläintutkimusyksikkö Evira, Helsinki Aamupäivä Yleistä kalatautien esiintymisestä ja leviämisestä Terve/Sairas kala

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Lammin Osuuspankki Lähellä ihmistä

Lammin Osuuspankki Lähellä ihmistä Lammin Osuuspankki Lähellä ihmistä Vuosikatsaus 2016 Lammin Osuuspankin vuosi Lammin Osuuspankin tulos, kannattavuus ja vakavaraisuus paranivat vuoden 2016 aikana ja pankki saavutti näin tilikaudelle asettamansa

Lisätiedot

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti? Menestyvä istukas Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti? P. Hyvärinen & Kainuun aseman henkilökunta H. Hirvonen & IKP/BEET tutkimusryhmä Yhteistyökumppanit Pilottikoe:

Lisätiedot

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Starttifosforikokeen tuloksia 2012-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisadon muutos eri viljavuusluokissa Tyydyttävä P-luku alle

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot