Kylvetysimmunisoinnilla vasta-aineita, mutta ei vastustuskykyä columnaris-taudille?
|
|
- Pertti Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kylvetysimmunisoinnilla vasta-aineita, mutta ei ä columnaris-taudille? Heidi Kunttu Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto
2 Flavobacterium columnare ja columnaris-tauti Fc esiintyy luonnonvesissä vapaassa vedessä sekä biofilmeissä (Kunttu ym. 2012) Leviää tätä reittiä pintavesilaitoksille Fc pystyy elämään kalaisännän ulkopuolella ja kuolleissa kaloissa (Kunttu ym. 2009) Säilyy ja leviää tehokkaasti kalanviljelylaitoksilla Välttelee näin antibioottilääkitystä, joka ainoa tehokas hoitomuoto Suomessa/EU:ssa ei saatavilla ennaltaehkäiseviä menetelmiä Lohikalojen immunisaatiota tutkittu erittäin vähän Fujihara & Nakatani 1971 makea vesi Ransom 1975 Becker & Fujihara 1978 Rokotetilanne 0-1+ poikaset EU:ssa ei saatavilla FryVac 1 ja 2 Tuhottu rokote lohikaloille lämmin vesi Chile, USA Ei tieteellisiä tutkimusjulkaisuja Ei saatu testattavaksi AQUAVAC-COL Heikennetty, elävä, pilkkupiikkimonni, isobassi USA Ei saa tuoda EU:hun stressi muut infektiot
3 IMMUCOL-projekti Immunisointimenetelmän kehittäminen columnaris-tautia vastaan lohikalojen poikastuotannon turvaamiseksi Suomessa Kylvetys-/immersioimmunisointi Keski-Suomen ELY-keskus, hankenumero Myöntöpäätös , muutospäätökset ja Päätös numero 2312/3561/2011 Toteutus kaksivaiheisena Vastuullinen johtaja: FT Heidi Kunttu Varajohtaja: prof. Jouni Taskinen Yhteistyössä Hanka-Taimen Oy Omarahoitus Voimalohi Oy Suomen Kalankasvattajaliitto Ry FT, dos., Lotta-Riina Sundberg
4 IMMUCOL-projekti: aikaisemmat tulokset Vuosi 2012 alussa Fc 2010, siika KVL 2012 Kalanviljelylaitos 1-2 g 60 C:ssa tuhottu JY I Laboratorio 1,5 g 60 C:ssa tuhottu JY II Laboratorio 1,86 g Formaldehydillä tuhottu JY III Laboratorio 3,29 g Sonikoimalla ja pakastamalla tuhottu Vastaainevaste Vastustuskyky 6,5 x 10 6 CFU/ml 1 min? 6,5 x 10 6 CFU/ml 1 min 8,17 x 10 6 CFU/ml 1 min 8,0 x 10 6 CFU/ml 1 min CFU = colony forming units = bakteerisolujen lukumäärä
5 IMMUCOL-projekti: Immunogeeni Columnaris-tautia sairastavasta kirjolohesta eristetty F. columnare -bakteeri Kokeissa käytettiin edellisenä kesänä eristettyä kantaa Taudinaiheutuskyky testattu laboratorio-olosuhteissa Tuhottu pakastamalla ja sulattamalla useita kertoja Kokeet KVL 2013 ja 2014 (kalanviljelylaitoksella) JY IV-VII (laboratoriossa) Immunisointi Tehoste 2-4 vko immunisoinnin jälkeen (KVL 2013: 8 vko immunisoinnin jälkeen) Seurattiin: Fc-vasta-aineiden tuotto plasmaan ja iholimaan Sairastuminen luonnolliseen (KVL) ja kokeelliseen Fc-infektioon (JY)
6 KVL 2013 Toimiiko kylvetys suuremmalla immunogeeniannoksella kuin 2012 kalanviljelyolosuhteissa, kun ensimmäinen immunisointi tehdään mädille? KVL 2013 Kalanviljelylaitos mäti 0,69-0,8 g 2,076 x 10 7 CFU/ml 15 min 1,0 x 10 8 CFU/ml 1 min? Kolme taudinpurkausta Lääkintä II ja III yhteydessä Ei tta Varjokylvetysimmunisoitujen kokonaiskuolleisuus (14,3 %) immunisoitujen (11,7 %) kuolleisuutta korkeampi (tilastollisesti merkitsevä tulos: Survival analysis) Mutta: Johtui ensimmäisen taudinpurkauksen kuolleisuudesta, jolloin altaita vain yksi/käsittely
7 KVL 2014 Toimiiko kylvetys suuremmalla annoksella, pidemmällä immunogeenille altistusajalla ja suuremmilla kaloilla kuin 2013 kalanviljelyolosuhteissa? KVL 2014 Kalanviljelylaitos 2,3 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min
8 KVL 2014 KVL 2014 Kalanviljelylaitos 2,3 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min? Kuolleisus % Kokonaiskuolleisuus (% ± SE) taudinpurkausaikana ,37 Kylv.imm. 61,53 Varjokylv.imm. Kumul. mort % 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Kumulatiivinen mortaliteetti (%) taudinpurkauskautena Varjokylv.imm. Kylv.imm Lämpötila ,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Lämpötila ( C) Käsittely Päivä nro Antibioottikuurin aloitus Taudinpurkaus alkoi myöhään Lääkintä kokeen lopussa Ei tta Varjokylvetysimmunisoitujen kokonaiskuolleisuus immunisoitujen kuolleisuutta korkeampi tilastollisesti merkitsevä tulos (Survival analysis) Mutta: Altaiden välillä suurta vaihtelua käsittelyjen sisällä Korkea kuolleisuus molemmissa käsittelyissä
9 JY IV Toimiiko kylvetys isoilla kaloilla ja pitkällä immunogeenille altistusajalla? JY IV Laboratorio 19,26 g 1,0 x 10 6 CFU/ml 2 h Ei tta Immunisoitujen ja varjo-immunisoitujen kuolleisuus yhtä suuri (ei tilastollisesti merkitsevää eroa käsittelyjen välillä: Survival analysis)
10 JY V Toimiiko kylvetys, ruokinta tai immunisointi ruumiinonteloon (IP) 4-8 g kaloilla ja suurella immunogeeniannoksella? JY V Laboratorio 3,8 g 3,8 g 3,8 g 7,4 g K: 5,0 x 10 8 CFU/ml R: CFU/g/pvä K+R: ks. Yllä IP: 1,0 x 10 8 CFU/kala 5 min
11 JY V JY V Laboratorio 3,8 g 3,8 g 3,8 g 7,4 g K: 5,0 x 10 8 CFU/ml R: CFU/g/pvä K+R: ks. Yllä IP: 1,0 x 10 8 CFU/kala 5 min Huomattava en nousu IP-immunisoiduilla Vähäinen en nousu plasmassa kylvetys-, kylvetys+ruokinta- ja varjo-ip-immunisoiduilla (vain Freundin täydellinen adjuvantti, ei immunogeeniä) Tilastollisesti merkitsevä tulos (Oneway ANOVA): kylvetys ja kylv+ruok vs. ruokinta ja varjokylv+varjoruok Kylvetysimmunisoitujen kuolleisuus alhaisempi kuin muiden käsittelyjen (tilastollisesti merkitsevä tulos: Survival analysis) Merkitseviä eroja myös muiden käsittelyjen välillä Abs (405 nm) 2,200 2,000 1,800 1,600 1,400 1,200 1,000 0,800 0,600 0,400 0,200 0,000 Vasta-ainevaste, 1/20 laimennus a a b b Kumul. mort. (%) 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 Kylvetys-, ruokinta-, kylvetys+ruokinta- ja IP-immunisointi + bakteeriinfektio Kylv+inf Ruok+inf Kylv+ruok+inf Varjokylv+varjoruok+inf IP+inf Varjo-IP+inf e d e c d b c b a 0, Käsittely Aika: h infektion jälkeen
12 JY VI-VII Toimiiko kylvetys rautaköyhällä kasvatusalustalla tuotetulla immunogeenillä ja suurella immunogeeniannoksella? Kylvetys rautaköyhällä kasvatusalustalla kasvatetulla, heikennetyllä (elävä) Flavobacterium psychrophilum -bakteerilla alentaa kuolleisuutta hopealohella (Oncorhynchus kisutch) kokeellisessa F. psychrophilum -infektiossa (Long et al. 2013: Enhanced efficacy of an attenuated Flavobacterium psychrophilum strain cultured under iron-limited conditions, FSI 35: ) Fc tehostaa ulkokuoren rautaa sitovien proteiinien tuotantoa rautaköyhällä kasvualustalla kasvatettaessa voivat toimia immunogeeneinä (Guan et al. 2013: Identification of iron acquisition machinery in Flavobacterium columnare, DAO 106: ) JY VI Laboratorio 0,45 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min JY VII Laboratorio 4,88 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 30 min Infektio JY VII Immunisointi JY VI Infektio JY VI
13 JY VI JY VI Laboratorio 0,45 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min Erittäin vähäinen en nousu plasmassa sekä normaalissa että rautaköyhässä kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä immunisoiduilla kaloilla Tilastollinen ero varjo- ja/tai kontrollikäsittelyihin (Oneway ANOVA) Kuolleisuudet yhtä suuret infektiossa (100 %) Normaalissa kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä immunisoiduilla kuolleisuus eteni hitaimmin Tilastollisesti merkitsevä tulos (Survival analysis) Vasta-ainevaste Fc-bakteerille, 1/20 laimennus Immunisointi normaalissa vs. rautaköyhässä kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä + infektio 2, ,00 Abs (405 nm) 2,000 1,800 1,600 1,400 1,200 1,000 0,800 Kumul. mort. (%) 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 Kylvetys + inf Kylvetys-Fe + inf Varjokylv + inf Kontrolli a b c 0,600 0,400 0,200 0,000 a b a b c Kylvetys Kylvetys-Fe Varjokylv Kontrolli c 30,00 20,00 10,00 0, d Käsittely Aika: h infektion jälkeen
14 JY VII JY VI Laboratorio 4,88 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 30 min Vähäinen en nousu plasmassa sekä normaalissa että rautaköyhässä kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä immunisoiduilla kaloilla Tilastollinen ero varjo- ja kontrollikäsittelyihin (Kruskal-Wallis) Kuolleisuudet yhtä suuret infektiossa (100 %) Taudinkulussa ei eroja käsittelyjen välillä (Survival analysis) Vasta-ainevaste Fc-bakteerille, 1/20 laimennus Immunisointi normaalissa vs. rautaköyhässä kasvatusliemessä tuotetulla immunogeenillä + infektio 2, ,00 Abs (405 nm) 2,000 1,800 1,600 1,400 1,200 1,000 0,800 0,600 a a Kumul. mort. (%) 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 Kylvetys + inf Kylvetys-Fe + inf Varjo-kylv + inf Kontrolli 0,400 20,00 0,200 b b 10,00 0,000 Kylvetys Kylvetys-Fe Varjokylv Kontrolli 0, Käsittely Aika: h infektion jälkeen
15 Yhteenveto tuloksista Kalanviljelylaitoksen kokeet Ei Fc-spesifistä tta suurellakaan immunogeeniannoksella ja pitkällä immunogeenille altistusajalla Kaikissa projektin aikana tehdyissä kokeissa immunisoiduilla hiukan alhaisempi kokonaiskuolleisuus kuin kontrolleilla Immunisointi vaikutti jollain tasolla vaikka en nousua ei pystytty todentamaan? Syy: laitokselle veden mukana tulevat muut elimistölle vieraat tekijät (loiset, muut bakteerit, ym.), joiden aikaansaamat immuunipuolustuksen reaktiot peittävät alleen kylvetysimmunisoinnin aikaan saaman, laboratoriokokeissa havaitun en vähäisen nousun? MUTTA Suuri kokonaiskuolleisuus molemmissa ryhmissä Ei vältytty lääkitykseltä Ei käytännön hyötyä kalanviljelijöille! KVL 2012 Kalanviljelylaitos 1-2 g 6,5 x 10 6 CFU/ml 1 min? KVL 2013 Kalanviljelylaitos mäti 0,69-0,8 g 2,076 x 10 7 CFU/ml 15 min 1,0 x 10 8 CFU/ml 1 min? KVL 2014 Kalanviljelylaitos 2,3 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min?
16 Yhteenveto tuloksista Laboratoriokokeet Vasta-ainevasteen lievä nousu plasmassa suurella immunogeeniannoksella Altistusajan oltava 5 min tai enemmän Kokeesta riippuen alensi kuolleisuutta suojavaikutus infektiossa epävarma Ei tarpeeksi voimakas Immunogeenin tuottotavalla ei vaikutusta? Selvitys kesken! Immunisointikäsittelyt rankkoja pienille kaloille! Kuolleisuus joissakin kokeissa korkeampi kuin varjoimmunisoiduilla JY I Laboratorio 1,5 g 6,5 x 10 6 CFU/ml 1 min JY II Laboratorio 1,86 g 8,17 x 10 6 CFU/ml 1 min JY III Laboratorio 3,29 g 8,0 x 10 6 CFU/ml 1 min JY IV Laboratorio 19,26 g 1,0 x 10 6 CFU/ml 2 h JY V Laboratorio 3,8 g 3,8 g 3,8 g 7,4 g K: 5,0 x 10 8 CFU/ml R: CFU/g/pvä K+R: ks. Yllä IP: 1,0 x 10 8 CFU/kala 5 min JY VI Laboratorio 0,45 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 15 min JY VII Laboratorio 4,88 g 5,0 x 10 8 CFU/ml 30 min
17 IMMUCOL-projekti Ei kalanviljelijöitä hyödyttävää suojavaikutusta kylvetysimmunisoinnilla vaikka viitteitä suojavaikutuksesta on Vasta-ainevasteen lievä nousu lupaava tulevaisuuden tutkimusten kannalta, koska yleisesti kylvetysimmunisointi tehottomampi kuin IP-immunisointi vaste saatiin pienille kaloille Projektin loppuaika Immunogeenin tuottotavan ja saannon optimointi normaalissa ja rautaköyhässä kasvatusalustassa
18 Kiitos Seurantaryhmä Yrjö Lankinen, Savon Taimen Oy Mari Nykänen, Keski-Suomen ELY-keskus Pia Vennerström, Evira Risto Kannel, Luke Jyväskylän yliopisto Prof. Jouni Taskinen FT, dos., Lotta-Riina Sundberg FT, dos., Katja Pulkkinen FT Nina Pekkala FM Sari Aaltonen FM Marjo Aaltonen LuK Liisa Alaoutinen LuK Johanna Kantanen Laboratoriomestari Nina Honkanen Harjoittelija Hanna Suonia
Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?
Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? 26.3.2015 Kalaterveyspäivät, Tampere Krister Sundell Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Flavobacterium psychrophilum Aiheuttaa
LisätiedotLuonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen
Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen - Luonnonvarakeskus Anssi Karvonen - Jyväskylän yliopisto Evira, kalanviljely-yritykset (Voimalohi Oy, Montan Lohi Oy, Savon taimen
LisätiedotFlavobakteerien taltuttaminen bakteerinsyöjillä - uusi mahdollinen vaihtoehto?
Flavobakteerien taltuttaminen bakteerinsyöjillä - uusi mahdollinen vaihtoehto? Krister Sundell & Tom Wiklund Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 03-04-2018
LisätiedotIMMUCOL: Immunisointimenetelmän kehittäminen columnaristautia vastaan lohikalojen poikastuotannon turvaamiseksi Suomessa
IMMUCOL: Immunisointimenetelmän kehittäminen columnaristautia vastaan lohikalojen poikastuotannon turvaamiseksi Suomessa Heidi Kunttu ja Jouni Taskinen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
LisätiedotKalataudit vuonna 2014
Kalataudit vuonna 214 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 26.3.215 Tampere Pintavesien lämpötila satelliittitulkinnan perusteella Jaakon heittäessä kylmän kiven veteen (25.7.214)
LisätiedotKesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014
Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen
LisätiedotTuloksia vesihomekyselystä
Tuloksia vesihomekyselystä 2016-2018 Perttu Koski Kalaterveyspäivä 28.3.2019 Turku Matti Janhunen, Perttu Koski ja Jarmo Makkonen: Vesihomeselvitys suomalaisilla kalanviljelylaitoksilla Kuva: Erkki Jokikokko,
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotPohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia
Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät 2017 18.3.2017 Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala Kalanviljelyn kuulumisia Synkkä vuosi järvilohilla 2016 Emme kyenneet estämään järvilohen poikastappioita keväällä 2016.
LisätiedotTornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015
Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja
LisätiedotKokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki
Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki 24.3.2017 Virikekasvatus Kokemukset vielä melko vähäisiä Montassa tehdyissä kokeissa ongelmia altaiden puhdistamisen
LisätiedotKalataudit vuonna 2017
Kalataudit vuonna 2017 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 22.3.2015 Helsinki Vuonna 2017 valmistetun ja maahan tuodun antibioottirehun käyttömäärä tuotettua ruokakalakiloa
LisätiedotOriginal Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille
Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille Tutkimusraportti 145606 10.3.2006 Sivu 1:6 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TESTATTAVAT LEGIONELLA-LAJIT... 3 3. TESTAUSMENETELMÄT...
Lisätiedot16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011
18.5.2011 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LOHEN MÄDIN SUMPUTUSKOKEET... 1 2.1 Aineisto ja
LisätiedotKALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)
KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Verkostoitunut kalatalouden kehitystyö Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen Kalavesien kunnostukset & kalojen lisääntyminen
LisätiedotInjektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia
LisätiedotKalanviljelyn omavalvontaopas terve kala, turvallinen elintarvike
Kalanviljelyn omavalvontaopas terve kala, turvallinen elintarvike Mari Virtanen Suomen Kalankasvattajaliitto ry Hanke saa tukea Euroopan meri- ja Hanke saa tukea Euroopan merija Kalankasvattajien tulee
LisätiedotKemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto
21.12.2018 Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Näytteet Jarmo Huhtala toimitti syksyllä 2018 Helsingin yliopiston
LisätiedotSAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna
Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,
LisätiedotUNELMA Uusi viljelylaji nelmasta
UNELMA Uusi viljelylaji nelmasta EKTR hanke, projektipäällikkönä P. Heinimaa Tavoitteena on aloittaa nelman ruokakalaviljely Suomessa Tuloksekkaan viljelytoiminnan varmistamiseksi hankkeessa selvitetään
LisätiedotLICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa
LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,
LisätiedotUNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)
UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Nelma-Siika Workshop Laukaa 7.4.2011 RKTL - tietoa kestäviin valintoihin Mikä on Nelma?
LisätiedotVirusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa
Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)
LisätiedotNekroottinen enteriitti kalkkunoilla
Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotKvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön
LisätiedotTernimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)
Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito
LisätiedotAJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA
AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA Ylitarkastaja Tiina Korkea-aho, Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Vastustettavat kalataudit
LisätiedotBioturvakoulutus Kalaterveyspäivä
Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä 28.3. 2019 Anna Maria Eriksson-Kallio Kalaterveyspäivä 28.3.2019 Erikoistutkija Eläintautibakteriologian ja -patologian tutkimusyksikkö, Villi- ja vesieläinpatologian
LisätiedotParhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät
Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi
LisätiedotCarbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin
Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin Marianna Simula Agropolis Oy Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) Integroitu torjunta Etelä- Suomen koristekasvituotannossa
LisätiedotSisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013
Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon
LisätiedotYmpäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen
Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen Markus Kankainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Miten ympäristötoimet vaikuttavat tuotantokustannukseen Ympäristöinvestoinnit Kuolleisuus Rehutehokkuus
LisätiedotTESTAUSSELOSTE. E. coli-lux kokonaistoksisuusmittaus huonepölystä TURUN YLIOPISTO BIOKEMIAN LAITOS IMMUNOKEMIAN LABORATORIO
TESTAUSSELOSTE E. coli-lux kokonaistoksisuusmittaus huonepölystä TURUN YLIOPISTO BIOKEMIAN LAITOS IMMUNOKEMIAN LABORATORIO 1 (4) 1. Yleistiedot 1.1 Tutkimuskohde ja tunnistetiedot Loviisa / koulu / hk-tilat
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA\ESITYSLISTA No9/2012 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Sivu 164. kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone
KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA\ESITYSLISTA No9/2012 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LUPAJAOSTO Sivu 164 KOKOUSAIKA 29.11.2012 klo 19.00 KOKOUSPAIKKA kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely Jarmo Makkonen viljelypäällikkö Enonkoski 26.8.2008 Vesiviljely-yksikön organisaatio vesiviljelyjohtaja johtotiimi (J) / johtoryhmä tiimit (A,K,V)
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotVesiviljelyn innovaatio-ohjelma
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Jouni Vielma, Luke 8.11.18 Vantaa merijakalatalous.fi Innovaatio-ohjelmaa suunniteltiin 3 v sitten: mitä toimintaympäristössä muuttunut? 1. Lohimarkkinoiden tilanne 2.
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotJärvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka
Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi
LisätiedotKalatautikatsaus vuodelle 2016
Kalaterveyspäivä 23.3. 2017 Kalatautikatsaus vuodelle 2016 Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalatautieläinlääkäri, tutkija Laboratoriopalvelut Eläintautibakteriologian ja patologian yksikkö Villi-
LisätiedotLaboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät
Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotTestausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009
Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009 Ulvilan Näytetiedot Näyte Näyte otettu 28.07.2009 Näytteen ottaja Haanpää Saapunut 28.07.2009 Näytteenoton syy Jatkuva valvonta Tutkimus alkoi 28.07.2009
LisätiedotIHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö
IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö Kalojen IHN-tauti Tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio Infectious haematopoietic necrosis Helposti leviävä eläintauti
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotKEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotTilastot kertovat emotilojen vasikoista
Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus
LisätiedotMAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot
MAITO-INNO Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot Raija Tahvonen, professori, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Tuomo Tupasela, vanhempi tutkija, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Sirja Viitala,
LisätiedotKirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen
Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä ja merisiirron jälkeen Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Juha Koskela 21.3.2018 Kalaviikko Helsinki Sisältö Kirjolohen yhdistetty kiertovesi ja merikasvatus:
LisätiedotTäplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset
Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus
LisätiedotMENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla
MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla 2008-2012 Virikekasvatuksella elinkykyisempiä istutuspoikasia 12.11.2013 Pekka Hyvärinen http://www.rktl.fi/tutkimuslaitos/toimipaikat/kainuu/ Menestyvä
LisätiedotMeritaimenen taudit ja laatu poikaslaitoksilla. Päivi Rintamäki PRIK-palvelut 4.2.2016
Meritaimenen taudit ja laatu poikaslaitoksilla Päivi Rintamäki PRIK-palvelut 4.2.2016 Meritaimenen taudit ja laatu poikaslaitoksilla Kuka olen ja mitä teen: yliopistotutkijasta yrittäjäksi Kalataudeista
LisätiedotMitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista
Narkolepsiavanhempien tapaaminen Helsinki, 13.12.2010 Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista Professori Timo Vesikari Rokotetutkimuskeskus Tampereen yliopisto Taustaa I WHO julisti
LisätiedotPOHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA
POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA CASE KÄRKÖLÄ KLOORIFENOLEILLA PILAANTUNUT POHJAVESIALUE JUKKA IKÄHEIMO, PÖYRY FINLAND OY II IV Jukka Ikäheimo 19.3.2015 1 KOKEET KLOORIFENOLIEN
LisätiedotKalojen lääkitykset. Antibiootit. Loiskäsittelyt. Anestesia. Hormonihoidot. Rokotteet
Kalojen lääkitykset Antibiootit Loiskäsittelyt Anestesia Hormonihoidot Rokotteet 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Antibioottien käyttö
LisätiedotMateriaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6919 Kiwalab,
1 (5) Tilaaja: Turun kaupunki, Tilapalvelut Yhteyshenkilö: Janne Virtanen Kohde: Turun AMK, Ruiskatu 8, 20740 Turku Työmääräin: WO-00675349 Näytteenottaja: Sanna Snell, Tom Jansén ja Jaana Vainio Näytteenottopäivä:
LisätiedotKalojen siirtoihin liittyvien tautiriskien hallinta Hanna Kuukka-Anttila
Kalojen siirtoihin liittyvien tautiriskien hallinta Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö 28.3.2019 Lakisääteiset säännöt (Suomen sisäiset siirrot) Merialue vs. sisävesialue
LisätiedotMAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa
MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa Jari Haimi Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Metsäntutkimuslaitos Metsäteho Tutkimuksessa ovat mukana olleeet: Anne
LisätiedotNOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)
VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua
LisätiedotNivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg
NivelTeho Liiku nivelet lempeästi kuntoon. Kuuden tutkitun aktiiviaineen yhdistelmä: MSM, inkivääriuute, glukosamiini, hainrusto, kupari ja C-vitamiini. 120 kaps. 32,90 411,25 e/kg (ovh. 40,70) Luontainen
LisätiedotVasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.
Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere 26.9. ja Iisalmi 5.10.2017 2 Vasikkakasvatuksen tautiongelmat 1) Ripulit (Rota, Corona,
LisätiedotBioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen
BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut Circwaste-seminaari 16.4.2018 Sanna Kukkonen Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut (BioKas) Tavoitteena kehittää kierrätysmateriaaleista ja teollisuuden
LisätiedotPekka Kettunen 12.12.2014
Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin
LisätiedotNeilikkaöljy uusi vaihtoehto kalojen nukutukseen
Neilikkaöljy uusi vaihtoehto kalojen nukutukseen Petri Hoskonen ja Juhani Pirhonen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos, kalatalouden osasto Kalanviljelyssä ja kalabiologisissa tutkimuksissa
LisätiedotTerveisiä kiertovesiviljelyworkshopista. Kalaterveyspäivä 26.3. 2015 Tampere
Terveisiä kiertovesiviljelyworkshopista Kalaterveyspäivä 26.3. 2015 Tampere Workshop on Fish health management and welfare in recirculating aquaculture systems (RAS) Theme 1: Industrial background Theme
LisätiedotVeden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen
Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1 Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely
LisätiedotASC ONKO SUOMESSA KOHTA SERTIFIOITUA KIRJOLOHTA? Riitta Myyrä Oy WAI Consulting Ltd
ASC ONKO SUOMESSA KOHTA SERTIFIOITUA KIRJOLOHTA? Riitta Myyrä Oy WAI Consulting Ltd SUOMEN KALANKASVATTAJALIITON ASC-ESISELVITYSHANKE - Käynnistetty alkuvuonna 2017 - Euroopan meri- ja kalatalousrahaston
LisätiedotTalousveden laatu ja pohjaveden käsittely
Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotYhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous
1 Yhteenveto laskennasta Lähiretu Loppukokous 20.6.2017 Säästö 2 Kuvaaja I. Säästö yhteisen maalämpöjärjestelmän elinkaarikustannuksissa verrattuna erillisiin järjestelmiin eri tarkastelujaksoilla. 80%
LisätiedotNAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE
NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE Mari Heinonen HY/ELTDK, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Sikatalouden tulosseminaari 2017 13/03/2017 1 NAPATYRÄN
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
Lisätiedot1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. SUISENG vet. Injektioneste, suspensio, sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Koostumus annosta kohti (2 ml):
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI SUISENG vet. Injektioneste, suspensio, sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Koostumus annosta kohti (2 ml): Vaikuttavat aineet: E. colin F4ab-fimbrian adhesiini 65 % ER
LisätiedotMateriaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK7192 Kiwalab,
1 (5) Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kohde: Työmääräin: Näytteenottaja: Kirkkonummen kunta Jyrki Pulkki, Kiwa Inspecta Winellskan päiväkoti WO-00718940 Jyrki Pulkki Näytteenottopäivä: 16.10.2018 Näytteet vastaanotettu:
LisätiedotOhje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille
Esittelijä Tuula Lundén Sivu/sivut 1 / 6 Tässä ohjeessa ohjeistetaan kalojen ja rapujen kasvattajia ja muita alan toimijoita kala- ja raputautien vastustamista koskevasta lainsäädännöstä, mikä koskee kalojen
LisätiedotKala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT
Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,
LisätiedotLAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+)
Otoliittien merkinnästä alitsariinilla Pekka Keränen MMM, FK Otoliitit (kuulokivet)( kalan päässä sisäkorvassa aragoniittia tai vateriittia (CaCO) tasapaino- ja kuuloaistin osia 3 paria: sagitta,, lapillus
LisätiedotTutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö
KALATERVEYSPALVELUSOPIMUS Liite 2 1(12) Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö LAITOSTEN LUOKITUSPERUSTEET JA TOIMINTAOHJEET Kuten liitteestä
Lisätiedot1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. ALPHA JECT 3000 Injektioneste, emulsio merilohelle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI ALPHA JECT 3000 Injektioneste, emulsio merilohelle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: 1 annos (0.1 ml) sisältää: Formaliinilla inaktivoituja bakteerikantoja:
LisätiedotKalaterveyspalvelun bioturvallisuusohjeistus
Kalaterveyspalvelun bioturvallisuusohjeistus Anna Maria Eriksson-Kallio Kalaterveyspäivä 28.3.2019 Erikoistutkija Eläintautibakteriologian ja -patologian tutkimusyksikkö, Villi- ja vesieläinpatologian
LisätiedotSairauden oireet viljelykaloilla. ELL Pia Vennerström Erikoistutkija Tuotanto- ja villieläintutkimusyksikkö Evira, Helsinki
Sairauden oireet viljelykaloilla ELL Pia Vennerström Erikoistutkija Tuotanto- ja villieläintutkimusyksikkö Evira, Helsinki Aamupäivä Yleistä kalatautien esiintymisestä ja leviämisestä Terve/Sairas kala
LisätiedotYleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet
Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
LisätiedotLammin Osuuspankki Lähellä ihmistä
Lammin Osuuspankki Lähellä ihmistä Vuosikatsaus 2016 Lammin Osuuspankin vuosi Lammin Osuuspankin tulos, kannattavuus ja vakavaraisuus paranivat vuoden 2016 aikana ja pankki saavutti näin tilikaudelle asettamansa
LisätiedotKlaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotLiuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila
Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen
LisätiedotVirukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013
Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten
LisätiedotMenestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?
Menestyvä istukas Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti? P. Hyvärinen & Kainuun aseman henkilökunta H. Hirvonen & IKP/BEET tutkimusryhmä Yhteistyökumppanit Pilottikoe:
LisätiedotStarttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Starttifosforikokeen tuloksia 2012-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisadon muutos eri viljavuusluokissa Tyydyttävä P-luku alle
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa
Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa
LisätiedotCASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016
CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein
LisätiedotRakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun
Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä
LisätiedotSisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa
Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius
Lisätiedot