Hyytiäisen maatila. Ahonperäntie OULAINEN

Transkriptio

1 Hyytiäisen maatila Ahonperäntie OULAINEN Laadittu Viimeinen päivitysajankohta: Omavalvonnan vastuuhenkilö: Rauno Hyytiäinen, puh Omavastuukuvaus on laadittu elintarvikelainsäädännön vaatimusten perusteella ja mallina on käytetty Suomen meijeriyhdistyksen lomakepohjaa. Menettelyohjeissa noudatetaan Laaksojen Maitokunnan Maitotalouden laatukäsikirjan (2013) mukaisia menettelytapoja tilalla olevien kohteiden osalta. Omavalvontakuvauksessa kerrotaan tilan toiminta tuotettujen elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Kuvausta päivitetään aina kun tilan tuotannossa tapahtuu oleellisia muutoksia. Sivu 1 / 9

2 1. Tilojen puhtaanapito 1.1 Eläintilat Parret Käytävät Erotustilat Yksilövasikkakarsinat ja ryhmävasikkakarsinat Nuorkarjan tilat Navetan vuosipuhdistus Parret kolataan kahdesti päivässä ja lanta luodaan pois. Sen jälkeen lisätään kuivikkeet (olkia). Käytävät puhdistetaan päivittäin harjaamalla. Tarvittaessa eläin voidaan siirtää erilliseen tilaan, jossa se voi levätä ja sille voidaan suorittaa tarvittavat hoitotoimenpiteet. Oljet vaihdetaan tarvittaessa. Karsina puhdistetaan aina olkien vaihdon yhteydessä. Tarvittaessa karsina pestään painepesurilla. Nuorkarjan parret ovat erillisessä tilassa. Ne puhdistetaan päivittäin. Navetta pestään kauttaaltaan painepesurilla kerran vuodessa. 1.2 Maidonkäsittelytilat Putkilypsykone Putkilypsykone pestään päivittäin päältäpäin vedellä, pesuaineella ja harjalla. Putkilypsykoneen sisäosien pesu kuvataan kohdassa 2.2 Maidonkäsittelyn puhtaanapito. Maitohuone, lattia Maitohuone, seinät ja katto Maitohuoneen edusta Pestään päivittäin pesuaineella ja harjalla sekä huutelemalla. Puhdistetaan tarvittaessa kostealla rätillä tai pestään tarvittaessa pesuaineella. Harjataan tarvittaessa. 1.3 Rehutilat Ruokintapöytä Väkirehuvarastot Välivarasto Lypsylehmien ja nuorkarjan ruokintapöydät puhdistetaan kahdesti päivässä harjalla. Ruokintapöydät pestään pesurilla kerran kuukaudessa. Pikkuvasikoilta rehujätteet poistetaan ja ruokinta-astiat puhdistetaan kerran päivässä. Väkirehuvarasto puhdistetaan tarvittaessa harjaamalla. Välivarastoa puhdistetaan tarvittaessa harjaamalla. Sivu 2 / 9

3 2. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden puhtaanapito 2.1 Rehut ja ruokinta Pienkuormain Pienkuormainta käytetään paalien siirtämiseen rehuvarastosta karjalle. Pienkuormaimen käyttämät käytävät harjataan päivittäin. Rehulavat Talikot, harjat, kauhat Vesikupit Vasikoiden juottojärjestelmä Ämpärit Rehulavat pidetään rehuvarastossa ja rehusäkit kannetaan karjatiloihin käsin. Pestään ja puhdistetaan tarvittaessa. Pestään ja puhdistetaan tarvittaessa. Pienille vasikoille annetaan juoma kahdesti päivässä ämpäreistä, jotka puhdistetaan juoman antamisen jälkeen. Suuremmilla vasikoilla on juomakupit, jotka puhdistetaan tarvittaessa. Ämpärit puhdistetaan tarvittaessa. 2.2 Maidonkäsittely Lypsykone - vakiopesut - huoltopesu Vakiopesu kaksi kertaa päivässä lypsyn jälkeen. Aamulla hapanpesu, illalla emäksinen pesu. Lypsykone pestään päivittäin myös päältäpäin vedellä, pesuaineella ja harjalla. Tilasäiliö - vakiopesut - huoltopesu Tilasäiliön lauhdutin Maitohuoneen ilmavaihtolaitteet Lypsykoneen huolto tapahtuu kahden vuoden välein. Tilasäiliö pestään tyhjennyksen jälkeen joka toinen päivä. Lypsykoneen huolto tapahtuu kahden vuoden välein. Huollon yhteydessä kahden vuoden välein tai tarvittaessa. Maitohuoneessa on pääasiassa painovoimainen ilmanvaihto, ilman määrää säädetään luukkujen avulla. 2.3 Muut Navetan ilmanvaihtolaitteet Navetan katossa on 40 cm:n automaattisäätöinen ilmanvaihtolaite. Sen toimintakuntoa tarkkaillaan päivittäin navetoinnin yhteydessä. Sivu 3 / 9

4 3. Eläinten puhtaanapito 3.1 Eläinten puhtaanapito ja eläinten puhtaana pysymistä edistävistä toimista Utareiden ja Suoritetaan liinalla, joka on kasteltu pesuvedessä, jossa vedinten nännisoopaa. Lypsyn jälkeen nännit suojataan bakteereja puhdistus estävällä suihkeella. Puhtaus näkyy meijerin tekemissä maidon laatutesteissä. Kuivitus Eläinten harjaus Karvojen leikkuu - utare - hännät Parsilaitteiden säätö Utareliivit Sorkkahoito Kuivitus suoritetaan aamulla ja illalla lannanpoiston yhteydessä. Kuivikkeena käytetään olkia. Eläinten harjaustarve katsotaan päivittäin ja harjataan tarvittaessa. Karvat leikataan sähkökäyttöisellä koneella. Utarekarvat poistetaan tarvittaessa. Häntäkarvat leikataan noin parin kuukauden välein. Parsi säädetään uudelle eläimelle sen koon mukaan ja tarvittaessa myöhemmin uudestaan. Utareliivejä käytetään tarvittaessa. Lehmien sorkat hoidetaan kerran vuodessa. Tervejalkainen lehmä pysyy puhtaana ja tuottaa laadukasta maitoa, joten tarvittaessa sorkkahoito suoritetaan useamminkin. 5. Rehun ja veden aistinvaraisen laadun valvonta ja vesitutkimukset 5.1 Eläimistä saatavien alkutuotannon tuotteiden kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen ja huuhteluun käytettävän veden aistinvarainen laadun valvonta ja vesitutkimukset. Pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistaminen vedellä Aistinvarainen veden laadun valvonta Pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen käytetään alueellisen vesilaitoksen vettä ja he vastaavat siitä, että vesi on käyttökelpoista (tutkimustodistus ja osoitus veden hankinnasta on pyydettäessä hankittava 2vk kuluessa). Kotitaloudessa käytetään samaa vettä ja sitä juodaan, joten veden haju, väri ja maku tulevat varmistettua päivittäin. Sivu 4 / 9

5 5.2 Elintarviketuotantoon käytettävien eläinten juomaveden aistinvarainen laadun valvonta ja vesitutkimukset Eläinten juomavesi Aistinvarainen veden laadun valvonta Valvontapisteet Pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen käytetään alueellisen vesilaitoksen vettä ja he vastaavat siitä, että vesi on käyttökelpoista (tutkimustodistus ja osoitus veden hankinnasta on pyydettäessä hankittava 2vk kuluessa). Kotitaloudessa käytetään samaa vettä ja sitä juodaan, joten veden haju, väri ja maku tulevat varmistettua päivittäin. Taloon ja navettaan tulee sama vesi, joten laaduntarkkailu tapahtuu päivittäin. 5.3 Rehujen aistinvaraisen laadun valvonta ja luettelo käytettävistä rehuista Omat rehut: Rehu tarkastetaan aina paalin avaamien yhteydessä. Aina, - Esikuvattu rehu kun rehua jaetaan eläimille arvioidaan sen laatua aistinvaraisesti. Pilaantuneet rehuerät siirretään - Rehuvilja kompostikasan kautta pellolle. Teolliset rehut: - täysrehu - puolitiiviste - kivennäiset - vitamiinit yms Teolliset rehut ovat yleensä laadukkaita ja niiden laatuun voi luottaa. Lisäksi laatu arvioidaan aina käytön yhteydessä ulkonäön ja hajun perusteella. Lisäksi laatua voi arvioida eläinten syönnistä ja eläinten ulosteesta. Sivu 5 / 9

6 6. Haittaeläinten torjunta 6.1 Jyrsijöiden torjunta Torjuntatavat - Loukut - Myrkyt - Kissat Kissa suorittaa yleensä torjunnan. Mikäli kissan resurssit eivät riitä, käytetään loukkuja. Tarvittaessa voidaan käyttää myös myrkkyjä. Loukkojen ja myrkkyjen osalta toimitaan valmistajan ohjeiden mukaan. Kissa toimii omien vaistojensa mukaan. 6.2 Lintujen torjunta Torjuntatavat - Hyönteisverkot - Kissat Hyönteisverkot estävät myös lintujen pääsemisen tuotantotiloihin. Linnut myös karttavat pihapiirissä olevaa kissaa. 6.3 Kärpästen torjunta Torjuntatavat - UV-hyönteisansa - Hyönteismyrkky - Liima-ansat UV-hyönteisansa hävittää suurimman osan kärpäsistä ja muista hyönteisistä. Tarvittaessa käytetään liima-ansoja ja navetan ollessa tyhjillään, myös hyönteismyrkkyjä, joita käytetään valmistajan ohjeiden mukaan. 7. Jätteiden käsittely 7.1 Missä jätteitä säilytetään tai käsitellään ja miten jätehuolto on järjestetty? Kaatopaikkajäte Jätehuolto hakee tarvittaessa. Eloperäinen jäte - eläinten raadot Kuolleena syntyneet vasikat haudataan maahan ja muut vasikat ja naudat lähetetään raatokeräykseen Honkajoelle. Paperi- ja pahvijäte Poltetaan pesässä ja uunissa. Jätevedet Lietesäiliöön ja siitä pellolle lannoitteeksi. Lannoitesäkit ja muu Energiajätteeksi. maatalousmuovi Energiajäte Menee energiaksi. Kierrätyslasi Lasinkeräykseen Renkaat Vaihdossa rengaskauppiaalle Romut (metalli) Romumetallikerääjille Kasvinsuojeluaineiden Ongelmajäteasemalle. pakkaukset Ongelmajätteet Ongelmajäteasemalle. Muut jätteet Kompostiin Sivu 6 / 9

7 8. Elintarviketurvallisuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi tarpeelliset varotoimet tuotaessa eläimiä alkutuotantopaikalle 8.1 Eläinten osto nautatiloille Todistukset Muut varotoimet Vähintään vaaditaan salmonella vapaustodistus. Lisäksi harkinnan mukaan pyydetään muita todistuksia muista sairauksista. Ostoeläimet pyritään pitämään siirron jälkeen muutamia päiviä erillään muusta karjasta. 8.2 Eläinten terveydenhuolto- ja terveysvalvontaohjelmiin kuuluminen Terveydenhuolto Tarvittaessa eläinlääkäri käy tarkastamassa ja hoitamassa sairastuneet eläimet. 8.3 Jäljitettävyys Eläinten tuleminen ja lähteminen Tilalle vastaanotetut ja syntyneet nautaeläimet sekä tilalta teuraaksi tai muualle poistetut eläimet ilmoitetaan nautaeläinrekisteriin 7 päivän kuluessa ja kirjataan nautaeläinluetteloon 3 päivän kuluessa Sivu 7 / 9

8 9. Rehun lisäaineiden, eläinlääkkeiden, lannoitevalmisteiden, kasvinsuojeluaineiden, biosidien *) ja vaarallisten kemikaalien käyttö ja säilytys 9.1. Pesuaineet ja desinfektionaineet (mm. maidonkäsittelyvälineiden pesuaineet ja vedinkastoaineet) Saippua Suvi tai vastaava Tankin ja Käsi-tisko tai vastaava lypsimien yleispesuaine Vetimien pesuaine Lypsykoneen hapan pesuaine Lypsykoneen emäksinen pesuaine Nanneli soap tai vastaava Hapan-acro tai vastaavaa Delaval Basix tai vastaavaa Vedintenhoitoaine Viri-dip tai vastaava Säilytys Karjakeittiössä omissa pakkauksissaan. Tuotenimi ja käyttöohje on luettavissa pakkauksen kyljessä. 9.2 Rehun lisäaineet (mm. rehun säilöntäaineet) Rehun säilöntäaineet Josilac, käyttötarkoituksena on säilörehun laadun varmistaminen. Sumutetaan rehumassaan korjuun yhteydessä. Säilytys Pakastimessa omassa pakkauksessaan. 9.3 Eläinlääkkeet Säilytys Navetassa olevassa lääkekaapissa. Kirjaus Merkintä Eläinlääkärin toimittamat ohjeet liitetään eläinkortistoon. Eläin merkitään putkeen painettavalla kilvellä. Sivu 8 / 9

9 10. Henkilöstön perehdyttäminen elintarvikehygieniaan 10.1 Vastuu ja uudet työntekijät Vastuu Elintarviketiloissa ei työskentele tilan omistajan ja lomittajien lisäksi muita henkilöitä. Tilan omistaja vastaa elintarvikehygieniasta. Uudet työntekijät Tilan omistaja perehdyttää lomittajan tilalla käytettäviin työskentelytapoihin sekä mahdollisiin poikkeamiin, kuten mahdollisiin lääkityksiin. Näin varmistetaan elintarvikehygienia ja mahdollisen lääkityksen oikeellisuus myös lomitusten aikana. Sivu 9 / 9