Tiedonanto Kohti yhteistä eurooppalaista data-aluetta

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM TTI Rastas Taru(LVM), Kaivola Tuomas(LVM) JULKINEN Asia Komission tiedonanto: Kohti yhteistä eurooppalaista data-aluetta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Pääasiallinen sisältö Komissio antoi Kohti yhteistä eurooppalaista data-aluetta - tiedonannon. Tiedonannossa esitellään niin kutsutun kolmannen datapaketin toimenpiteitä: Komissio antoi ehdotuksen julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin uudistamisesta, julkaisi päivitetyn suosituksensa tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä sekä julkaisi ohjeet yksityisen sektorin tietojen jakamisesta. Lisäksi komissio käynnistää keskustelut yksityisen sektorin tietojen saatavuudesta yleisen edun perusteella. Tiedonannossa esitellään niin kutsutun kolmannen datapaketin toimenpiteet. Ne ovat tiedonantoon liittyvä ohjeistus datan jakamisesta yksityisten toimijoiden kesken sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EC muuttamisesta (jäljempänä PSI-direktiivi) päivitetty komission suositus tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä Tiedonanto Kohti yhteistä eurooppalaista data-aluetta Tiedonannon taustalla on se lähtökohta, että datasta on tullut merkittävä raaka-aine ja innovaatioiden lähde. Data on myös olennainen tekijä uusille teknologioille, kuten tekoälylle ja esineiden internetille. Tämä kehityskulku näkyy eri sektoreilla, toimialoilla ja jäsenvaltioissa. Kasvun tukemiseksi on tärkeä edistää yhteisen dataalueen muodostumista Euroopan unionissa.

2 2(9) Data-alueen kehittymiselle ja innovaatioiden tekemiselle keskeistä on datan saatavuus. Yhtenä kulmakivenä datan saatavuudessa on julkinen data ja julkisella rahoituksella tuotettu data. Tämän dataaineiston saatavuutta parannettaisiin PSI-direktiivin uudistamisella. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää markkinoille tulon esteitä erityisesti pk-yrityksille. Tämä tehtäisiin muun muassa alentamalla datasta perittäviä maksuja sekä lisäämällä datan saatavuutta tuomalla uusia datatyyppejä direktiivin piiriin. Uusia datatyyppejä olisivat muun muassa julkisten palvelujen, liikenteen ja tutkimuksen data. Lisäksi ehdotuksella lisättäisiin läpinäkyvyyttä, jotta mahdollisimman laaja joukko organisaatioita pääsee hyödyntämään dataa. Ehdotus myös kannustaa datan julkaisemiseen avointen rajapintojen kautta, jotta se olisi helposti saatavilla ja hyödynnettävissä. Komissio korostaa pääsyä niin sanottuun dynaamiseen eli jatkuvasti päivittyvään dataan avoimien rajapintojen kautta. Tämä madaltaisi kynnystä päästä osaksi toimijakenttää (avoin ekosysteemi), säästäisi aikaa ja kustannuksia, kun datan lataaminen automatisoidaan ja edesauttaisi datan uudelleen käyttöä uusiin palveluihin ja tuotteisiin. Komissio toteaakin, että nykyisin rajapintojen tarjonta julkisella sektorilla on riittämätöntä ja dataa jaetaan kuvamuodossa (esimerkiksi pdf-muodossa). Tämä ei mahdollista datan tehokasta käyttöä. Datapaketti sisältää myös tietokantadirektiivin arvioinnin tulokset, sillä PSI-direktiivillä on käytännön tasolla yhteys tietokantasuojaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY tietokantojen oikeudellisesta suojasta). Tietokantasuoja on yksi tekijänoikeuden lähioikeuksista. Samoin selkeytetään ja yhdenmukaistetaan PSIdirektiivin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta (INSPIRE-direktiivi) yhteyksiä. Komissio esittää avoimiin infrastruktuureihin panostamista CEFohjelmalla (Connecting Europe Facility). Tämä olisi jatkona EU:n avoimen datan portaalille. CEF-rahoitusta osoitettaisiin datan jakamista tukevalle Support Centre for Data Sharing -keskukselle vuodesta 2019 alkaen. Rahoitustoimia harkitaan myös vuoden 2020 jälkeen. Mahdollisia instrumentteja olisivat esimerkiksi EU:n rakenneja investointirahastot (ESI). Niiden kautta voitaisiin tehostaa julkisen hallinnon digitalisaatiota paikallisesti. Pääsyä tieteelliseen informaatioon edistetään niin kutsutun avoimen tieteen nimissä. Avoimen tieteen osalta komissio on nähnyt konkreettisten toimien tarvetta jo vuodesta 2012 asti, jolloin asiasta käytiin politiikkakeskustelua. Ajatuksena on, että kaikki tutkimusprojektit olisivat avoimia suunnittelusta ja menetelmistä aina tulosten jakamiseen asti. Tämä helpottaisi tutkimusten tekemistä toisten tutkimusten jatkona. Komissio pyrkii edistämään tavoitetta esimerkiksi Horizon2020-ohjelman kriteerien avulla ja rahoittamalla tutkimusportaalia (European Open Science Cloud). Komission

3 3(9) suositusta tieteellisessä tiedossa (2012/417/EU) käsitellään samaan aikaan PSI-direktiivin tarkastelun kanssa. Ohjeistus datan jakamisesta yritysten välillä Keskeinen osa tiedonantoa on datan jakamisen edistäminen. Datan jakamista tulee edistää yritysten välillä sekä toisaalta yritysten ja viranomaisten välillä. Datapakettiin kuuluva komission erillinen työpaperi antaa opastusta datan jakamiseen teknisellä, liiketoiminnallisella ja juridisella tasolla. Datan jakamisella tarkoitetaan tässä kaikkia mahdollisia tapoja ja malleja, jotka mahdollistavat pääsyn dataan ja sen siirtämiseen eri organisaatioiden välillä. Lähtökohta esitykselle on se huomio, että yritykset ja hallinto tarvitsevat dataa innovaatiotoiminnassaan. Kuitenkin erityisesti pkyritykset ja startup-yritykset kohtaavat esteitä datan saatavuudessa ja tarjonnassa koneiden tuottamassa, ei henkilöön liitettävässä datassa. Samoin viranomaisten pääsyssä yritysten dataan esimerkiksi tilastointitarkoituksissa nähdään puutteita. Dataan pääsyä ja uudelleen käyttöä tarkastellaan tässä siten sekä yritysten välisenä (B2B) että yritysten ja viranomaisten välisenä (B2G) kehitystoimena. Ohjeistus sisältää periaatteet dataan perustuvalle vaihdannalle toimijoiden välillä. Lisäksi ohjeistus tarjoaa työkaluja yrityksille datan haltijoina ja käyttäjinä. Opastusta annetaan niin juridisista, liiketoiminnallisista ja teknisistä näkökulmista datan jakamiseen käytännössä, yleisesti ja sektorista riippumatta. Komissio tuo esille mahdollisen tarpeen sektorikohtaisille tarkentaville ohjeistuksille. Komissio tekee kuitenkin varauksen sen suhteen, että ohjeistukset eivät ole oikeudellisesti sitovia eivätkä sido EU-tason sääntelyä erityisesti sen suhteen, mitä tulee kilpailulakeihin tai EU:n perussopimuksiin. Datan jakamista mahdollistavista liiketoimintamalleista komissio tunnistaa avoimen datan mallit, joissa datan saatavuus on laajaa ja käyttörajoitteita hyvin vähän. Toinen malli on datan markkinapaikat, joissa korvausta vastaan ja sopimukseen perustuen toimijat vaihtavat luotettujen tahojen välillä dataa. Kolmantena mallina ovat suljetut alustat datan vaihtoon joko korvausta tai lisäarvopalveluja vastaan. Tällaiset alustat toimivat jo vakiintuneissa yhteistyösuhteissa tarjoten eniten kontrollia datan käytössä. Komissio muistuttaa, että jos datan jakaminen perustuu yksinoikeuteen, tulee kilpailusääntely huomioitavaksi. Mallisopimukset esitetään sopimuskustannuksia alentavana keinona. Juridisella tasolla tarkastellen datan käyttö perustuu useimmiten lisensointisopimuksiin. Mallisopimusten osalta perustettava Support Centre kerää ja jakaa hyviä käytänteitä. Tekniseltä kannalta komission opastus esittää kolmea mallia. Dataa voidaan jakaa yhdeltä toimijalta useammalle ohjelmointirajapinnan kautta tai esimerkiksi data-alustan kautta. Ohjelmointirajapinnat tarjoavat erityisesti pk-yrityksille pääsyä dataan, dataekosysteemeihin sekä varmistavat yhteen toimivuutta datan vaihdossa palvelujen

4 4(9) tasolla. Komissio suositteleekin yrityksiä käyttämään ja tarjoamaan avoimia, standardoituja ja selkeästi dokumentoituja ohjelmistorajapintoja. Standardointi viittaa siihen, että käytettäisiin koneluettavia ja yleisesti käytössä olevia tietomuotoja. Dokumentointi viittaa siihen, että itse datan lisäksi saatavilla olisi datan ominaisuuksia kuvaavaa metadataa. Toiseksi tekniseksi vaihtoehdoksi komissio esittää datan tarjoajat ja käyttäjät yhdistäviä monenkeskisiä datamarkkinapaikkoja. Tällaiset markkinapaikat varmistaisivat datan vaihtoa koskevat toimenpiteet ja datan luotettavuutta. Kolmanneksi datan jakamista voidaan toteuttaa kolmansien osapuolien avustamana. Kolmannet osapuolet voisivat tarjota palveluja asiakkaan tarpeiden mukaan. Komissio aikoo myös fasilitoida kokeiluja valikoiduilla alueilla, kuten kytkeytyneessä ja autonomisessa rajat ylittävässä liikenteessä (connected and automated mobility on digital cross-border corridors). Komissio esittää periaatteita datan jakamiseen koneiden tuottaman eihenkilötiedoksi luettavan datan osalta. Periaatteiden avulla varmistetaan toimivat markkinat. Periaatteet ovat: Läpinäkyvyys: sopimuksissa tulee läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi tunnistaa ne henkilöt tai yksiköt, joilla on pääsy palvelun tai tuotteen tuottamaan dataan, datan tyyppi ja datan käyttötarkoitukset. Jaettu arvontuotto: sopimusten tulee tunnustaa tapaukset, jossa tuotteen tai palvelun osana data on tuotettu usean osapuolen toimesta. Kaupallisten etujen kunnioittaminen: sopimuksella suojataan datan haltijoiden ja käyttäjien kaupallisia etuja tai liikesalaisuuksia. Kilpailun varmistaminen: sopimusten tulee tunnistaa tarve varmistaa vääristymätöntä kilpailua kaupallisesti herkän datan osalta Datariippuvuuksien minimointi: yritysten tulee mahdollistaa tuotteissa ja palveluissa tuotetun datan siirrettävyyttä. Osana ohjeistusta datan jakamiseen yritysten välillä esitetään myös ohjeita yritysten ja viranomaisen väliseen datan jakamiseen. Yrityksillä on hyödyllistä dataa esimerkiksi terveyden, kaupunkisuunnittelun, liikenneturvallisuuden ja -ohjauksen sekä ympäristön ja kuluttajien suojan tai markkinoiden seurannan kehittämiseksi. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi kuten teleoperaattorit, verkkoalustat, autonvalmistajat, vähittäiskaupat ja sosiaalisen median toimijat. Myös tilastoinnin tarpeet datan laajemman saatavuuden kautta tuodaan esille. Komission tekemän kuulemisen tulokset antavat viitteitä siitä, että yksityiselle datalle on tarvetta yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin. Yksityiset toimijat tuovat kuitenkin esille, että datan jakamisessa on vielä useita ratkaistavia asioita. Näitä ovat muun muassa käytöstä maksettavat korvaukset suhteessa dataan tehtyihin investointeihin.

5 5(9) Komissio esittää tarkistuslistan yritysten ja viranomaisen välisen datan jakamisen tapoihin. Näitä ovat muun muassa datalahjoitukset, haastekilpailut, erilaiset suorat ja välittäjäorganisaatioiden tukemat kumppanuudet sekä kansalaisten myöntämä lupa dataansa (tietosuojasääntely huomioiden). Yritysten ja viranomaisten välisessä datan jakamisessa tuodaan esille varsin innovatiivisia uusia ratkaisuja mahdollisina malleina. Näistä esimerkkeinä ovat data-alustat, joiden avulla voidaan luoda jaettuja dataresursseja ja lisätä yhteistyötä yritysten kanssa. Tämä loisi uutta tietämystä, kun esimerkiksi sensoridataa visualisoitaisiin eli numeroiden sijasta tulos ilmoitettaisiin kuvana tai graafina. Toiseksi esitetään algoritmi data-malli, jonka idea on turvata tietosuoja ja -turva siten, että dataa liikutettaisiin mahdollisimman vähän. Tarvittava analyysi voidaan toteuttaa tuomalla algoritmi yrityksen datalähteen IT-ympäristöön. Kun algoritmi on tehnyt analyysinsä, algoritmi palauttaa anonyymin tuloksen viranomaiselle. Kolmantena tuodaan esille yksityisyyttä suojaavat laskentamallit, joissa analyysi voidaan tehdä siten, että datan luottamuksellisuus säilyy. Näin on esimerkiksi silloin, kun tulos esitetään ilman lähtödataa. Tämä mahdollistaa laskenta-analyysin toteuttamisen usean datan käsittelijän toimesta. Tällaisen mallin etuna on myös skaalautuvuus. Datan jakamisen ohjeistuksessa on seikkoja, jotka julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden tulisi yhdessä ottaa huomioon. Julkisen sektorin tulee esimerkiksi tunnistaa yleisen edun mukaisia käyttötarkoituksia ja sen toteuttamiseen tarvittavaa dataa. Tällainen data voi olla esimerkiksi sosiaalisen mediaan tai kaupankäyntiin liittyvää dataa. Yrityksiä kehotetaan pohtimaan, mikä data voisi olla yleisen edun kannalta arvokasta ja siten tarjottavissa. Toimijoita ohjeistetaan tunnistamaan esteitä datan jakamiselle sekä panostamaan datan hallinnan kehittämiseen huomioiden erityisesti uudistuva tietosuojalainsääntely (yleinen tietosuoja-asetus, sähköisen viestinnän tietosuoja). Osapuolia ohjeistetaan myös valitsemaan ne tekniset ja toiminnalliset käytännöt, jotka soveltuvat parhaiten datan hallinnointiin. Sopimusten osalta ohjeistetaan, että niiden tulisi sisältää toiminnan ehdot, aikarajoitteet data-aineistojen käytölle ja aineistojen yksilöimisen. Sopimusten toteutumista tulee myös seurata ja sopimuksissa tulisi määrittää vastuusäännöt ja toimintatavat erimielisyystilanteissa. Yritysten ja viranomaisen välisessä datan vaihdannassa periaatteina esitetään: Suhteellisuusperiaate: Yksityisen toimijan hallussa olevan datan saatavuudelle tulee olla selkeä ja osoitettavissa oleva yleinen etu. Lisäksi tulee ottaa huomioon muun muassa käytön olennaisuus, käytön ehdot, tietosuoja ja kustannus hyötyvertailu. Käyttötarkoituksen rajoitteet: Yksityisen datan käyttö tulee olla rajoitettu yhteen tai useampaan selkeästi määriteltyyn käyttötarkoitukseen. Rajoitteet voivat liittyä esimerkiksi datan käytön kestoon.

6 6(9) Älä aiheuta haittaa : oikeutetun edun mukainen suoja esimerkiksi liikesalaisuuksille on taattava. Yhteistyö ei saa myöskään haitata yrityksen mahdollisuuksia hyödyntää dataa liiketoiminnallisiin tarkoituksiin toisten toimijoiden kanssa. Datan uudelleenkäytön edellytykset Datan rajoitteiden lieventäminen: datan laatua tulee pystyä arvioimaan, mutta esimerkiksi laatuvaatimukset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta vaivaa yritykselle. Läpinäkyvyys ja osallistuminen: Yhteistyön osapuolten välillä tulee olla läpinäkyvää. Hyvät käytännöt yhteistyöstä tulee saattaa julkisiksi, jos ne eivät vaaranna datan luottamuksellisuutta. Komissio aikoo järjestää korkean tason keskustelut pääsystä yksityiseen dataan yleisen edun mukaisissa tarkoituksissa. Keskustelut auttavat muun muassa mahdollisten toimien määrittämiseksi eri toimialoilla (muun muassa tilastointi). Komission esittämät toimet ovat aiempien EU:n datan vapaa liikkuvuus -tiedonannon Suomen kantojen mukaisia, sillä ne tuovat tervetullutta käytännön ohjeistusta toimijoille. PSI-direktiivin osalta Suomi on painottanut myös yksityisen sektorin datan saatavuutta yleisen edun nimissä. Avoimien ohjelmointirajapintojen edistäminen on ollut Suomen prioriteetti datataloudessa, jota nyt komission työpaperi suosittelee. Näiden suositusten edistäminen EU:ssa ja kansallisesti on tarkoituksenmukaista, jotta niillä olisi positiivista vaikutusta sisämarkkinoiden datatalouden kehittymiseen ja EU:n kilpailukykyyn globaalissa datataloudessa EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on komission tiedonanto ja siihen liittyvä tausta-asiakirja. Tiedonannossa esiteltynä toimenpiteenä on PSI-direktiivin uudistaminen. Oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 114 artikla lainsäädännön lähentämisestä unionissa. Myös aiempi direktiivi on annettu tällä oikeusperustalla. Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 114 artiklan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevat toimenpiteet jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi. Tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä säädetään Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 294 artiklassa. Tiedonannossa esiteltynä toisena toimenpiteenä on komission suositus tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä. Sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta 288 artiklan mukaan käyttäessään unionin toimivaltaa toimielimet hyväksyvät asetuksia, direktiivejä ja

7 7(9) päätöksiä sekä antavat suosituksia ja lausuntoja. Suositukset ja lausunnot eivät ole sitovia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kyseessä on komission tiedonanto. Euroopan parlamentti ei ole vielä käsitellyt asiaa. Tiedonannossa esiteltävät ehdotukset käsitellään niiden luonteen mukaisessa menettelyssä. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Tiedonanto ei itsessään sisällä toimenpiteitä, vaan siinä esitellään kootusti kolmannen datapaketin asiakokonaisuudet. Nämä kokonaisuudet valmistellaan itsenäisesti niin kansallisella kuin Euroopan unionin tasolla. Tiedonantoa ja siinä esiteltyjä toimenpiteitä ei ole vielä käsitelty eduskunnassa. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Tiedonanto ei itsessään sisällä lainsäädäntöön vaikuttavia seikkoja. Vaikutukset lainsäädäntöön ja Ahvenanmaan asemaan arvioidaan kunkin toimenpiteen käsittelyn yhteydessä. Taloudelliset vaikutukset Tiedonanto ei itsessään aiheuta taloudellisia vaikutuksia. Vaikutukset arvioidaan kunkin toimenpiteen käsitellyn yhteydessä. Yleisesti komissio tuo esille, että suotuisissa olosuhteissa Euroopan datatalous voi kaksinkertaistua vuoden 2016 lukemasta (1,99 % EU:n BKT:stä) vuoteen 2020 mennessä (4 % EU:n BKT:stä). Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Toimenpiteet ovat jatkoa Euroopan datavetoisen talouden rakentamista koskeneelle tiedonannolle (COM(2017) 9 final; E 8/2017). Euroopan datatalouden edistämiseen liittyvät samaan aikaan annettu tiedonanto tekoälystä (COM(2018) 237 final) sekä asiakirja vastuukysymyksistä esineiden internetissä (SWD(2018) 137 final). COM(2018) 232 final SWD(2018) 125 final

8 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 8(9) Taru Rastas, viestintäneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö, p Tuomas Kaivola, neuvotteleva virkamies, liikenne- ja viestintäministeriö, p EUTORI-tunnus EU/2018/0963 Liitteet Viite

9 9(9) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan digitaalistrategia, sisämarkkinat, tietoyhteiskunta, tietojärjestelmät LVM EUE, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TRAFI, TULLI, UM, VM, VNK, VTV, YM