Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LPA Huhtanen Iida(LVM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LPA Huhtanen Iida(LVM) Asia EU:n sisävesilainsäädännön uudistaminen: Komission ehdotus uudeksi sisävesidirektiiviksi, komission uusi tavoiteohjelma sisävesiliikenteen laadun parantamiseksi (NAIADES II) sekä komission ehdotus asetukseksi yhteisön sisävesilaivastosta Kokous U/E/UTP-tunnus E 128/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan unionin komissio julkaisi syyskuussa 2013 ehdotuksensa unionin sisävesilainsäädännön ja tavoiteohjelman muuttamiseksi. Ehdotus sisältää seuraavat osat: 1. Ehdotus asetukseksi yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista (COM(2013) 621 lopullinen), 2. Ehdotus uudeksi sisävesidirektiiviksi (sisävesialusten tekniset vaatimukset) (COM(2013) 622 lopullinen), sekä 3. Komission uusi tavoiteohjelma sisävesiliikenteen laadun parantamiseksi (NAIADES II) (COM(2013) 623 lopullinen). Sisävesialusten teknisiä vaatimuksia koskevan direktiiviehdotuksen käsittely aloitettiin kuluvalla Latvian puheenjohtajuuskaudella neuvoston merenkulkutyöryhmässä. Latvian puheenjohtajuuskauden tavoitteena on, että pidettävässä liikenneministerineuvoston kokouksessa hyväksyttäisiin direktiiviehdotuksesta neuvoston yleisnäkemys. Neuvoston merenkulkutyöryhmässä on Latvian puheenjohtajuuskauden aikana käsitelty lisäksi NAIADES II -ohjelmaa, joka on Suomen kannalta ongelmaton. Sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevan asetusehdotuksen käsittely saatiin päätökseen keväällä 2014, ja lopullinen teksti on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä Sisävesialusten teknisiä vaatimuksia koskevan direktiiviehdotuksen osalta neuvottelutilanne on muuttunut kevään 2015 aikana, minkä vuoksi eduskunnalle on tarpeen toimittaa E-jatkokirje. Neuvottelutilanteen muuttumisen syynä on neuvoston oikeuspalvelun maaliskuussa 2015 antama kirjallinen lausunto, jonka mukaan jäsenvaltioiden mahdollisuudelle olla soveltamatta direktiiviä tulee olla objektiivinen peruste. Tällaiseksi objektiiviseksi perusteeksi ei enää kelpaisi aiemmin käytetty perustelu, jonka mukaan direktiiviä voidaan olla soveltamatta jäsenvaltioissa, joilla ei ole sellaisia sisävesiä, jotka ovat yhteydessä muiden jäsenvaltioiden sisävesiin. Jäsenvaltioista mm. Suomi on aikaisemmin ollut sääntelyn soveltamisalan ulkopuolella juuri tällä perusteella. Poiketen komission syksyllä 2013 antaman alkuperäisen ehdotuksen (COM(2013) 622 lopullinen) sisällöstä tämänhetkinen puheenjohtajan

2 Suomen kanta Pääasiallinen sisältö 2(6) neuvottelujen perusteella tuottama tekstiehdotus sisältääkin muutoksia Suomen osalta voimassaoleviin poikkeuksiin EU:n sisävesisääntelyn soveltamisesta. Nyt eduskunnalle lähetettävä ehdotus Suomen kannaksi poikkeaa aiemmin, syksyllä 2013 eduskunnalle annettuun E-kirjeeseen (E 128/2013 vp) sisältyneestä kannasta. Tuolloin tavoitteena pidettiin sitä, että Suomelle saataisiin mahdollisuus olla soveltamatta sisävesiliikennettä koskevaa unionilainsäädäntöä sillä perusteella, että Suomella ei ole sellaisia sisävesiä, joilla olisi yhteys muiden jäsenvaltioiden sisävesiin. Edellä esitetyn neuvoston oikeuspalvelun antaman kirjallisen lausunnon vuoksi kantaa esitetään kuitenkin muutettavaksi niin, että Suomi voi hyväksyä ratkaisun, joka täyttäisi neuvoston oikeuspalvelun edellyttämät vaatimukset ja poistaisi mahdolliset sisämarkkinaesteet, mutta joka käytännössä mahdollistaisi Suomen kansallisen sisävesisääntelyn säilyttämisen olennaisilta osiltaan ennallaan. Suomi pyrkii ensisijaisesti siihen, että neuvoston ja parlamentin direktiiviä sisävesialusten teknisistä vaatimuksista ei sovellettaisi Suomen sisävesillä niiden erityispiirteiden vuoksi. Toissijaisesti Suomi voi hyväksyä ehdotuksen sillä edellytyksellä, että Suomessa saadaan soveltaa sisävesiliikenteeseen jatkossakin meriliikenteelle kansainvälisesti asetettuja vaatimuksia, jotka pääsääntöisesti takaavat yhtä korkean turvallisuustason kuin sisävesialuksille direktiivin mukaisesti asetetut tekniset vaatimukset. Uudistettu direktiivi voitaisiin saattaa Suomessa voimaan viittaustekniikalla siten kuin sisävesisääntelyn osalta on myös voimassaolevan EUnormiston osalta toimittu. Siten Suomi voisi hyväksyä EU:n sisävesilainsäädännön velvoitteiden mukaisesti toimivan, toisesta jäsenvaltiosta olevan ammatinharjoittajan tulon markkinoille. Euroopan komissio on antanut kaksi uutta sisävesiliikennettä koskevaa lainsäädäntöehdotusta sekä päivitetyn sisävesiliikenteen tavoiteohjelman: komission ehdotus uudeksi sisävesidirektiiviksi (sisävesiliikenteen alusten tekniset vaatimukset), komission ehdotus asetukseksi yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sekä komission uusi tavoiteohjelma sisävesiliikenteen laadun parantamiseksi (NAIADES II). Ehdotus sisävesialusten teknisistä vaatimuksista: Komission direktiiviehdotus sisävesialusten teknisistä vaatimuksista on sisällöltään hyvin pitkälti samanlainen kuin voimassaoleva direktiivi. Voimassa olevan direktiivin liitteissä olevat päätöksentekomekanismeihin liittyvät asiat halutaan tuoda direktiivin varsinaiseen tekstiin. Direktiivin muutokset liittyvät Lissabonin sopimuksen tuomiin säännöksiin delegoinnista ja implementoinnista. Delegointivalta siirrettäisiin komissiolle määrittelemättömäksi ajaksi direktiivin voimaansaattamisesta lähtien. Delegoiduilla säädöksillä voidaan puuttua artikloihin 3, 4, 8, 10, 22 ja 23. Artiklat koskevat muun muassa velvollisuutta hankkia tarvittavia todistuksia, toimivaltaisia viranomaisia tai liitteiden mukauttamista. Sisävesiliikenteen aluskapasiteetti -asetusehdotus: Neuvoston asetuksen (EY) N:o 718/1999 muuttamisesta annetussa esityksessä ehdotetaan muutosta asetuksen 8 artiklaan. Tavoitteena on laajentaa sisävesialusten

3 3(6) miehistön mahdollisuuksia uudelleenkouluttautua mahdollisen työllistymisongelman vuoksi, vahvistaa yhteisön sisävesilaivastoa edustavien järjestöjen asemaa sekä tukea erityisesti innovaatioita ja teknistä kehitystä, joilla on vaikutusta alan ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtiin. Asetus on toimenpidevaatimuksiltaan suunnattu niille jäsenmaille, joilla on yhteisiä sisävesiä toisen jäsenmaan kanssa ja joilla lisäksi on näillä sisävesiväylillä yli tonnin laivasto. Poikkeus koskee yksittäisiä aluksia, jotka toimivat vain kansallisella alueella tai kansainvälisesti (pl. sisävesiliikenne) sekä aluksia, joiden DWT on alle 450 tonnia. Tornionjoki tai siellä liikennöivät alukset eivät täytä määritelmän ehtoja, joten Suomen ei tarvitse soveltaa unionin lainsäädäntöä sisävesiasioissa. Asetusehdotuksen käsittely saatiin päätökseen keväällä 2014, ja lopullinen teksti on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä Tavoiteohjelma NAIADES II: Edellä mainittujen lainsäädännön muutosten lisäksi komissio on julkaissut sisävesiliikenteen laadun parantamiseksi tarkoitetun uudistetun tavoiteohjelman. NAIADES II -tavoiteohjelma korvaa aikaisemman NAIADES-ohjelman, jonka tarkoituksena oli kehittää sisävesiliikenteen kilpailukykyä suhteessa muihin liikennemuotoihin. Huonon yleisen sekä sektorikohtaisen taloustilanteen ja ympäristövaatimusten kehittymisen takia monet NAIADES-ohjelman tavoitteista ovat jääneet saavuttamatta ja sisävesiliikenteen toimijoiden tilanne on kehittynyt negatiivisesti. NAIADES II -tavoiteohjelma pyrkii vaikuttamaan rakenteellisiin ongelmiin pitkällä tähtäimellä ja tavoittelee älykästä, kestävää ja laajaa kehitystä Eurooppa strategian mukaisesti. Ehdotuksessa mainitaan, että tieliikenteen ja sisävesiliikenteen välistä aukkoa päästöjen osalta halutaan kaventaa. Tieliikenteen osalta päästöjen vähenemisessä on päästy pidemmälle kuin sisävesiliikennöinnissä. Eräänä tehokkaana keinona päästöjen hillitsemisessä mainitaan lainsäädännön tiukentaminen. Tiukentamisesta huolimatta markkinoille pääsyä, investointeja ja innovaatioiden kehittämistä pitäisi tukea entisestään. Ohjelma ei edellytä Suomelta toimenpiteitä. Tavoiteohjelma NAIADES II: Edellä mainittujen lainsäädännön muutosten lisäksi komissio on julkaissut sisävesiliikenteen laadun parantamiseksi tarkoitetun uudistetun tavoiteohjelman. NAIADES II -tavoiteohjelma korvaa aikaisemman NAIADES-ohjelman, jonka tarkoituksena oli kehittää sisävesiliikenteen kilpailukykyä suhteessa muihin liikennemuotoihin. Huonon yleisen sekä sektorikohtaisen taloustilanteen ja ympäristövaatimusten kehittymisen takia monet NAIADES-ohjelman tavoitteista ovat jääneet saavuttamatta ja sisävesiliikenteen toimijoiden tilanne on kehittynyt negatiivisesti. NAIADES II -tavoiteohjelma pyrkii vaikuttamaan rakenteellisiin ongelmiin pitkällä tähtäimellä ja tavoittelee älykästä, kestävää ja laajaa kehitystä Eurooppa strategian mukaisesti. Ehdotuksessa mainitaan, että tieliikenteen ja sisävesiliikenteen välistä aukkoa päästöjen osalta halutaan kaventaa. Tieliikenteen osalta päästöjen vähenemisessä on päästy pidemmälle kuin sisävesiliikennöinnissä. Eräänä tehokkaana keinona päästöjen hillitsemisessä mainitaan lainsäädännön tiukentaminen. Tiukentamisesta huolimatta markkinoille pääsyä, investoimista ja innovaatioiden kehittämistä pitäisi tukea

4 entisestään. Ohjelma ei edellytä Suomelta toimenpiteitä. 4(6) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Tavallinen säätämisjärjestys, SEUT 192(1) artikla. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Direktiiviehdotusta sisävesiliikenteen teknisistä vaatimuksista on käsitelty Euroopan parlamentin liikennevaliokunnassa (TRAN). Raportöörinä edellisen parlamentin kaudella toimi Corien Wortmann-Kool (PPE). Parlamentti on hyväksynyt omat muutoksensa komission ehdotukseen EU-asioiden komitean alainen liikennejaosto: kirjallinen menettely Merenkulun neuvottelukunnan kokous sekä kirjallinen menettely Eduskunnalle on annettu asiasta E-kirje (E 128/2013 vp). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Suomessa sisävesiliikenteeseen sovelletaan merenkulun vaatimuksia ja siten sisävesiliikenne on integroitu osaksi merenkulkua. Suomessa ei siten sovelleta sellaisenaan unionilainsäädännössä sisävesialuksille asetettuja teknisiä vaatimuksia. EU:n sisävesilainsäädännön vaatimukset on Suomessa implementoitu lain tasolla. Laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta (1687/2009) sisältää säännöksen, jolla Euroopan unionin sisävesiliikennettä koskevien direktiivien pätevyys- ja tutkintovaatimukset sekä ammattiin pääsyä koskevat vaatimukset on pantu kansallisesti täytäntöön. Vastaavasti aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annettu laki (1686/2009) sisältää säännöksen, jolla alusten purjehduskelpoisuutta ja teknisiä vaatimuksia koskevat EU-säännökset on pantu täytäntöön. Komission ehdottamat muutokset edellyttävät Suomessa lakiin tehtävää teknistä muutosta EU- lainsäädännön nimien ja numeroinnin osalta. Komission asetusmuutokset eivät edellytä Suomelta muutoksia. Taloudelliset vaikutukset Esityksellä ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia, mikäli direktiivi mahdollistaa käytännössä Suomen kansallisen sisävesisääntelyn säilyttämisen olennaisilta osiltaan ennallaan. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Myös useat muut jäsenvaltiot ovat olleet EU:n sisävesisääntelyn ulkopuolella, koska niillä ei ole yhteisiä sisävesiä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Siten ratkaisua neuvoston

5 5(6) oikeuspalvelun vaatimukseen objektiivisesta perusteesta olla soveltamatta direktiiviä on mahdollista etsiä yhdessä näiden maiden kanssa. Asiakirjat COM(2013) 621 lopullinen COM(2013) 622 lopullinen COM(2013) 623 lopullinen Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot LVM: ylitarkastaja Iida Huhtanen, p , Trafi: johtava asiantuntija Marko Rahikainen, p , EUTORI-tunnus EU/2013/1505 Liitteet Viite E-kirje LVM

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi