Puolustusministeriön kannanotto Puolustusvoimien vuoden 2017 tilinpäätöksestä

Transkriptio

1 1 (8) PLM-1 Pääesikunta Puolustusministeriön kannanotto Puolustusvoimien vuoden 2017 tilinpäätöksestä 1 Tilinpäätöskannanoton perusteet Valtion talousarvioasetuksen 66 i velvoittaa ministeriön antamaan hallinnonalansa kirjanpitoyksikön tilinpäätöksestä perustellun julkisen kannanoton osana ministeriön tulosohjausta. Puolustusministeriön kannanotto Puolustusvoimien vuoden 2017 tilinpäätöksestä perustuu: puolustusministeriön ja Puolustusvoimien väliseen vuoden 2017 tulossopimukseen Puolustusvoimien tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen vuodelta 2017 Puolustusvoimien vuosiraporttiin vuodelta 2017 puolustusministeriön toimintayksiköltä pyydettyihin lausuntoihin sekä valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomukseen ja siihen liittyvään tilintarkastajan vuosiyhteenvetoon. Puolustusministeriö ei ole laatinut tai hankkinut kannanoton valmistelua varten muita selvityksiä ja arviointeja. 2 Puolustusvoimien toiminta suhteessa hallinnonalan strategisiin linjauksiin Puolustusvoimien toiminta on vastannut hyvin hallinnonalan strategisiin linjauksiin ja turvallisuusympäristön asettamiin haasteisiin. Suomen puolustaminen edellyttää toimintaympäristöön suhteutettua maa-, meri-, ja ilmapuolustuksen sekä niitä tukevien yhteisten suorituskykyjen muodostamaa kokonaisuutta sekä kykyä ottaa vastaan kansainvälistä apua. Puolustuksen ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat kaikkien puolustushaarojen valmiuden kehittäminen, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä. Puolustusvoimien toiminnan painopisteenä on ollut valmiuden kehittäminen vastaamaan nopeasti ja yllättäen kehittyviin sotilaallisiin uhkiin. Reagointikykyä on parannettu välittömän valmiuden suorituskykyjä ja kyberpuolustuskykyjä kehittämällä. Vuonna 2017 aloitettu valmiusyksikkökoulutus toteutui onnistuneesti. Sotilaallinen toiminta ja jännitteet Suomen lähialueella eivät ole vähentyneet. Tunnistusja valvontatehtävien määrä on kasvanut toimintaympäristön aktiivisuuden takia sekä merellä että ilmassa. Suomenlahden kautta lentävien venäläisten sotilasilma-aluksien määrässä mitattuna vuosi 2017 oli tilastoitujen aikojen vilkkain. Korkeamman toimintavalmiuden sekä suorituskykyjen kehittäminen ovat jatkossakin painopisteenä kaikissa puolustushaaroissa.

2 2 (8) PLM-1 3 Arvio toiminnan tuloksellisuudesta ja resurssien käytöstä Puolustusvoimien toiminta oli pääosin vuoden 2017 tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaista, eikä puolustusministeriöllä ole tähän perustuen olennaista huomautettavaa Puolustusvoimien toiminnan tuloksellisuudesta. 3.1 Puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät Puolustusvoimat on ylläpitänyt valmiutta torjua Suomeen kohdistuva sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen valmius- ja puolustussuunnitelman mukaisesti. Tilanteen seuranta on ollut jatkuvaa ja tilannekuvan jakaminen on mahdollistanut oikeaaikaisen päätöksenteon alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi. Alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen suorituskyky on ylläpidetty valmiusvaatimusten mukaisena toimintaympäristön vaikutukset huomioiden. Puolustusvoimat toteutti kaikki siltä pyydetyt ja voimassa olevien säädösten mukaiset virka-aputehtävät. Puolustusvoimat osallistui sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin valtiojohdon päätösten mukaisesti. Puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä muutettiin siten, että Puolustusvoimilla on edellytykset osallistua aiempaa laajemmin kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan sekä kansainvälisen avun vastaanottamiseen. Puolustusvoimat on aloittanut uuden tehtävän suunnittelun ja valmistelun vuonna Toiminnallinen tehokkuus Tulossopimuksessa toiminnalliselle tehokkuudelle (tuottavuus, taloudellisuus, maksullisen toiminnan kannattavuus) asetettujen tunnuslukujen tavoitearvot saavutettiin keskeisiltä osin. Puolustusvoimat on sopeuttanut toimintaansa menopaineiden hallitsemiseksi. Puolustusvoimien toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli, joilla sodan ajan suorituskyky (sodan ajan joukot) kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Toimintatapoja kehitettiin vuonna 2017 mm. logistiikassa, kumppanuustoiminnassa, puolustusyhteistyössä sekä kartoittamalla ja hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia. Vuosiraportin mukaan hankintatoiminta on tehostunut, ja mutta hankintatehtävien suuri määrä on aiheuttanut viivästymisiä. Toimeksianto- ja hankekatselmointimenettelyt eivät ole kaikilta osin vielä vakiintuneet, ja menettelyitä on edelleen kehitettävä. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kaupallisen valmistelun henkilöresursseja on lisätty ja tämän tulee näkyä edelleen hankintatoimen tehostumisena. Hankintatoimen prosessien yhdenmukaisuuteen tulee edelleen kiinnittää huomiota ja varmistaa valmistelun riittävä raportointi. Strategisten kumppanuuksien hallintamekanismi saatiin pääosin toimivaksi kokonaisuudeksi jo vuonna Puolustusvoimat jalkautti edelleen kumppanuuksien hallintaa kertomusvuoden aikana ja uusi strategisen kumppanussopimuksen Leijona Catering Oy:n kanssa. Puolustusyhteistyöllä luotiin valmiuksia sotilaallisen tuen antamiseen ja vastaanottamiseen kansainvälisessä kriisissä ja häiriötilanteessa. Kansainvälisen harjoitustoimintaan osallistumista on kehitetty määrällisesti ja laadullisesti.

3 3 (8) PLM-1 Puolustusvoimat on uudistamassa toimintatapojaan digitalisaation avulla osana hallitusohjelman kärkihanketta. Puolustusvoimat otti vuonna 2017 käyttöön ensimmäiset sähköisen asioinnin palvelut, joita käytetään erikoisjoukkoihin ja erityistehtäviin hakeutumiseen. Sähköisten palveluiden kehittäminen jatkuu edelleen, ja niissä hyödynnetään kansallista palveluarkkitehtuuria ja Valtorin tarjoamia ratkaisuja. Puolustusvoimien palvelukeskus aloitti robotiikan pilotoinnin tehostamaan matkalaskujen käsittelyä. 3.3 Tuotokset ja laadunhallinta Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakisääteisiä tehtäviä. Nämä sodan joukot arvioidaan Puolustusvoimien sisäisessä prosessissa. Tulossopimuksessa oli asetettu numeerisia mittareita sisältäviä tuotosten ja laadunhallinnan tavoitteita asevelvollisten koulutukselle sekä lento- ja alustoiminnalle. Nämä tavoitteet saavutettiin keskeisiltä osin. Puolustusvoimat kykeni vuosiraportin mukaan ylläpitämään turvallisuusympäristön edellyttämän toiminnan minimitason. Harjoitustoiminta mahdollisti riittävän yksilö-, ryhmä- ja joukkuetason koulutuksen, toimimisen sodanajan yksikkönä, aselajien yhteistoiminnan sekä pataljoonatason harjoittelun. Harjoitustoimintaa on kytketty yhä vahvemmin valmiuden luomiseen ja ylläpitoon. Lento- ja alusvuorokausien määrälle tulossopimuksessa asetetut tavoitetasot saavutettiin. Toimintaympäristön aktiivisuus lisäsi ilmavoimien suorittamien tunnistus- ja valvontalentojen määrää edelliseen vuoteen verrattuna. 3.4 Henkilöstövoimavarojen hallinta Puolustusvoimien henkilöstövoimavarojen hallinnassa suunnittelun perustana on ollut sodan ajan joukkojen henkilöstötarve ja uusien suorituskykyjen, erityisesti strategisten hankkeiden sekä kyberpuolustuksen kehittäminen. Henkilöstövoimavaroja on kohdennettu puolustusvoimauudistuksen jälkeen myös toimintavalmiuden ylläpitämiseen ja asevelvollisten kouluttamiseen. Tehtäviä on jouduttu kohdentamaan uudelleen nykyisen tehtäväkokoonpanon sisällä, mikä ei ole kuitenkaan kaikilta osin paras ratkaisu, kun otetaan huomioon muuttunut turvallisuusympäristö ja valmiusvaatimukset. 3.5 Havaintoja tuloksellisuuden kannalta keskeisistä hankkeista/toimenpiteistä Vuoden 2017 tulossopimus sisälsi varsinaisten tulostavoitteiden ohella vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kannalta keskeisiä hankkeita ja toimenpiteitä. Asetettuja tavoitteita ei vielä täysin saavutettu lähinnä seuraavissa sopimukseen kirjatuissa keskeisissä hankkeissa ja toimenpiteissä: ensisijaisesti joukkoluettelon evaluoitujen yksiköiden käyttäminen sotilaalliseen kriisinhallintaan puolustusmateriaalin hankintaprosessin suunnittelun, toteutuksen ja seurannan tehostaminen siten, että siirtyvien erien määrä vähenee viidenneksellä tilahallinnan sopeuttamisen kustannussäästöjen saavuttaminen ampuma- ja harjoitusalueiden kehittämistä koskeva selvitys tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskitetyn rahoitusmallin laatiminen.

4 4 (8) PLM-1 Näiltä osin työ jatkuu kuluvan vuoden aikana, koska toimenpiteet on sisällytetty pääosin myös vuoden 2018 tulossopimukseen. Puolustusvoimat on valmistellut tulossopimuksen mukaisesti sekä kunnossapito-, räjähde- että logistiikkastrategiat vuoden 2017 aikana. Puolustusvoimien tulee huolehtia strategioiden mukaisten linjausten jalkauttamisesta sekä toteutumisen seurannasta. Puolustusmateriaalipolitikkaa koskeva uudistettu ohjaus, ml. Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamista koskeva valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2016, on otettu huomioon uutta Puolustusvoimien hankintamääräystä kirjoitettaessa. Vuosiraportista ei kuitenkaan käy ilmi se, miten periaatepäätös on huomioitu keskeisissä hankkeissa tulostavoitteen mukaisesti. Kansainvälisen materiaaliyhteistyön eri osa-alueita ja yhteistyöfoorumeita on käyty kattavasti läpi vuosiraportissa. Valmisteluun ja resursointiin tulee kiinnittää jatkossakin huomiota ja ylläpitää kattavaa tilannekuvaa eri foorumeilla tehtävästä yhteistyöstä. Kahdenvälisen yhteistyön osalta raportointia tulee jatkossa laajentaa huomioiden puolustusselonteon linjaukset. Vaikka tilahallinnan sopeuttamisohjelmalle asetettuja säästötavoitteita ei ole saavutettu alun perin suunnitellussa aikataulussa, Puolustusvoimat on edistänyt sopeuttamisohjelmaa määrätietoisesti ja saavuttanut toimenpiteillä olennaisia säästöjä. Saavutetut säästöt vähentävät pysyvästi pääomavuokria sekä kiinteistöjen ylläpito- ja energiamenoja. Luopumisten osalta sopeuttamisen arvioidussa säästöpotentiaalin toimeenpanon aikataulussa tulee pitäytyä. Keskeiset ympäristönsuojeluhankkeet ovat edenneet suunnitellusti muutamia yksittäisiä toimialalle tavanomaisia poikkeamia lukuun ottamatta. Ampumaratojen kehittämisohjelma on edennyt kokonaisuutena hyvin ja ympäristönsuojelun tasoa on pystytty selvästi parantamaan ympäristönsuojelulainsäädännön edellyttämällä tavalla. 3.6 Määrärahojen käyttö Puolustusvoimat käytti vuonna 2017 noin 40 milj. euroa edellisvuotta vähemmän määrärahoja (pl. alv) sotilaalliseen maanpuolustukseen. Vähennys kohdistui lähes yksinomaan puolustusmateriaalihankintoihin. Materiaalihankkeiden toimitus- ja maksuaikataulut vaikuttavat oleellisesti hankintamäärärahojen vuotuiseen käyttöön. Puolustusvoimien toimintamenot olivat suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Materiaalisen valmiuden menot vähenivät kokonaisuutena 23 milj. euroa, vaikka materiaalin kunnossapitoon käytettiin määrärahoja aiempaa enemmän. Kunnossapitotoiminnan vakiintumisen myötä toimituksia ja maksatuksia oli alkuvuonna 2017 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosiraportin mukaan kunnossapidon rahoitusta on myös järjestelty uudelleen Puolustusvoimien sisällä, mikä aiheuttaa vaihteluita eri vuosien välillä. Kiinteät henkilöstömenot vähenivät 19 milj. euroa, mikä johtui pääosin kilpailukykysopimuksesta. Kiinteistömenot kasvoivat seitsemällä miljoonalla eurolla, vaikka Puolustusvoimat saavutti laskennallisesti n. 12 milj. euron säästöt toimitilamenoissa v käynnistetyllä tilahallinnan sopeuttamisohjelmalla. Vuodelle 2018 siirtyneet toimintamenomäärärahat (n. 188 milj. euroa) olivat edellisvuoden tapaan lähinnä materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen suunniteltua rahoitusta, josta valtaosa siirtyi sidottuna. Toimintamenomäärärahojen siirtyvät erät aiheutuvat pääosin hankintaprosessin haasteista, kuten teknisen ja

5 5 (8) PLM-1 kaupallisen valmistelun viivästymisestä eri syistä, erityisesti kaupallisen valmistelun ruuhkautuminen resurssivajeen takia. Hankintatoimen tehostumisesta huolimatta seuraavalle vuodelle siirtyneiden materiaalihankintamäärärahojen määrä kasvoi noin 46 milj. eurolla 399 milj. euroon. Vuosiraportissa on luokiteltu siirtyvät erät puolustusministeriön antaman ohjeen mukaisesti ja arvioitu niiden kasvuun johtaneita syitä. Keskeisimmät syyt hankintamäärärahojen siirtyviin eriin ovat Yhdysvaltojen kanssa tehtävän FMS-kaupan maksujärjestelyt ja Puolustusvoimista riippumattomat toimitusten viivästymiset. FMSkaupan sidottuna siirtyvä erä oli yli 217 milj. euroa (54 % siirtyvästä erästä) ja se kasvoi noin 57 milj. euroa edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Merkittävä osa FMS-kaupan siirtyvistä eristä muodostui muutamasta euromääräisesti merkittävästä tilauksesta ja näihin liittyvistä viiveistä. Ilman FMS-kaupan osuutta hankintamäärärahojen siirtyvä erä oli noin 10 milj. euroa pienempi kuin vastaava siirtyvä erä vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Puolustusvoimien tulee jatkaa hankintatoimen tehostamista ja muita korjaavia toimia, joilla siirtyvien erien määrään voidaan omalla toiminnalla vaikuttaa. Puolustusvoimien hankintamäärärahojen siirtyvien erien merkittävä ja pysyvä vähentäminen nykytasolta on mahdollista lähinnä siten, että kiinnitetään erityistä huomiota hankintojen oikeaaikaiseen budjetointiin, joka perustuu realistiseen arvioon toimitusajoista ja menojen vuotuisesta ajoittumisesta. Tämä koskee kaikkia hankintoja, myös FMS-kauppaa, jossa hankintojen toimitus- ja maksuaikataulun luotettava ennakointi on erityisen haastavaa. Puolustusministeriö, Pääesikunta ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitos ovat selvittäneet yhteistyössä mahdollisuutta tarkentaa FMS-kaupan osalta kansallisen budjettisuunnittelun perusteita. Mahdolliset toimenpidesuositukset saataneen vuoden 2018 aikana. 4 Puolustusvoimien vuosiraportoinnin laatu ja riittävyys Puolustusvoimat on käyttänyt vuosiraportoinnissaan tulossopimuksessa sovittuja perusteita. Puolustusvoimien raportointi antaa viranomaiskäyttöön tarkoitettu vuosiraportti huomioon ottaen kokonaisuutena oikean ja riittävän yleiskuvan toiminnan tuloksellisuudesta ja resurssien käytöstä. Puolustusvoimien raportointi on tukenut riittävällä tavalla ministeriössä valmisteltavaa hallinnonalakohtaista raportointia. Vaikka Puolustusvoimien vuosiraportti ei sisällä oleellisia asiavirheitä, julkiseen tilinpäätösasiakirjaan sisältyvässä toimintakertomuksessa on havaittavissa seuraavia puutteita: - Vuoden 2017 talousarvioesitykseen sekä puolustusministeriön ja Puolustusvoimien väliseen tulossopimukseen kirjattua tulostavoitetta materiaalisesta valmiudesta ei mainita eikä siitä raportoida tilinpäätöksessä millään tavoin. - Tunnuslukutaulukoiden toteutumatiedoissa (esim. HN-lentotunnin hinta) olevia suunnitelmapoikkeamia olisi ollut syytä analysoida myös tilinpäätöksessä. Edellä todetut puutteet ovat vuosiraportoinnin kokonaisuus huomioon ottaen vähäisiä, mutta ne olisi syytä jatkossa korjata tilinpäätöksille asetetut yleiset vaatimukset huomioon ottaen. Vuosiraportin liitteinä olevat Puolustusvoimien toimialakohtaiset katsaukset täydentävät hyvin vuosiraportointia. Puolustusvoimien sisäistä palvelutuotantoa koskeva katsaus on varsin onnistunut, myös henkilöstöalaa ja kumppanuuksia koskevat liitteet ovat hyvin informatiivisia. Kumppanuuksista raportoidaan tarkemmin tulosraportin yhteydessä.

6 6 (8) PLM-1 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan raportointi on laadittu puolustusministeriön asettaman työryhmän suositusten mukaisesti, ja se tarkentaa kuvaa T&K-menojen kokonaisuudesta ja kohdentumisesta. Tulosohjauksen pohjana käytetään työryhmäraportin suositusten mukaisesti T&K-toiminnan välittömiä kustannuksia ilman toiminnoille vyörytettäviä välillisiä kustannuksia. Vuosiraportti liitteineen on kokonaisuudessaan varsin laaja kokonaisuus. Puolustusministeriö tulee kartoittamaan kuluvan vuoden aikana, miltä osin ministeriölle toimitettavien vuosiraportin liitteiden määrää voisi mahdollisesti vähentää nykyisestä. Puolustushallinnon strategisista kumppanuuksista on raportoitu riittävästi, ja vuosiraportti antaa kokonaiskuvan kunkin keskeisen kumppanin toiminnasta vuonna Kumppanuuksista raportointia kehitettiin kertomusvuoden aikana. Kumppanuuksia tarkastellaan erikseen kumppanuusraportin valmistuttua. Tilahallinnan raportointi on kattavaa ja suurelta osin yksityiskohtaisuudeltaan riittävää. Eri säästötoimenpiteet, niiden vaikuttavuus ja toteutuminen on kuvattu huolellisesti. Myös ympäristönsuojelun osalta vuosiraportti on riittävän kattava ja yksityiskohtainen. Saatujen ympäristölupien osalta olisi ollut hyvä käsitellä päätöksistä mahdollisesti seuraavia investointitarpeita. Määrärahojen käyttö sekä ympäristönsuojelun kehittämisprojektien eteneminen on esitetty raportissa asianmukaisesti. Momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) määräraha muutettiin kolmevuotisesta viisivuotiseksi siirtomäärärahaksi vuoden 2017 talousarviossa. Puolustusvoimien tuli raportoida vuosiraportissa tämän muutoksen vaikutuksista siirtyviin eriin, valtuusseurantaan, budjetointiin yms. Vuosiraportin mukaan muutoksella ei ole ollut lainkaan tällaisia vaikutuksia. Valtiovarainministeriö tulee arvioimaan muutoksen vaikutuksia vaalikausien taitteessa, ja sen perusteella päätetään jatkossa sovellettavasta siirtomäärärahakaudesta. Puolustusministeriö edellyttää vuoden 2018 vuosiraporttiin yksityiskohtaisemman selvityksen siitä, mitä hyötyä tai haittaa Puolustusvoimille on siitä, että momentin siirtomäärärahakausi on muutettu viisivuotiseksi. Tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumalaskelmassa ja vuosiraportissa on esitetty huomattavasti toisistaan poikkeavat tiedot siitä, kuinka suuri osuus momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) tilausvaltuuksista oli käyttämättä. Asiaa tarkastellaan jäljempänä kohdassa 6. 5 Tulosohjausta koskevat kehittämistarpeet Hallinnonalan tulosohjaukseen liittyvät kehittämistarpeet arvioidaan ja niiden toteutus valmistellaan osana ohjausjärjestelmän (suunnittelu, toimeenpano, raportointi) kokonaisuutta. Hallinnonalan sisäiseen kehittämiseen vaikuttavat valtionhallinnon yhteiset linjaukset ja toimintamallit erityisesti liittyen hallitusohjelman toimeenpanoprosessiin sekä talousarvio- eli budjettiprosessiin. Lisäksi kehittämisessä otetaan huomioon Valtiontalouden tarkastusviraston kannanotot ja suositukset. Puolustusvoimien tulosohjauksessa otettiin osana vuoden 2018 talousarvion toimeenpanoa käyttöön uusi tavoitehierarkia, joka sisältää valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017 perustuen tavoiteasetantaa kaikille tuloksellisuuden osaalueille. Hierarkia muodostaa alustan, johon integroidaan toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan prosessit sekä lopputuotteet. Lyhyellä aikavälillä tavoitteena

7 7 (8) PLM-1 on vakiinnuttaa tavoitehierarkia osaksi hallinnonalan prosesseja. Hierarkian toimivuutta arvioidaan suhteessa ohjausjärjestelmän kehittämisen painopisteisiin, jotka ovat strateginen ohjaus ja sen toimeenpano sekä tuloksellisuuden seuranta ja raportoinnin menettelyt. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomuksessa Puolustusvoimien ohjausjärjestelmästä (VTV 17/2017) tarkastellaan myös ministeriön ja Puolustusvoimien ohjaussuhdetta ja tulosohjausta. Tarkastusvirasto toteaa kannanottonaan, että onnistuminen strategisemmassa tulosohjausmallissa edellyttää huomion kiinnittämistä siihen, miten strateginen ohjaus määritellään ja miten se yhdistyy pitkän aikavälin taloussuunnitteluun. Tarkastusvirasto suosittaa, että puolustusministeriö kehittää yhdessä Puolustusvoimien kanssa tulosohjauksen soveltamista sekä tulosmittareiden laadintaa strategisempaan suuntaan, jotta niiden avulla voisi paremmin seurata tulosvastuun toteutumista. Tarkastuksen jälkiseuranta tehdään vuonna 2020, ja siinä selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen kannanottojen johdosta on ryhdytty. 6 Toimenpiteet VTV:n vuositilintarkastuksen johdosta Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tilintarkastuskertomus ei sisällä Puolustusvoimia koskevia laillisuushuomautuksia. Puolustusvoimat on noudattanut talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä. Tilintarkastuskertomuksen mukaan Puolustusvoimien tilinpäätös on laadittu säännösten mukaisesti ja siinä on esitetty oikeat ja riittävät tiedot lukuun ottamatta sitä, että Puolustusvoimat on esittänyt momentilla (Puolustusmateriaalihankinnat) uusittavaksi valtuutta noin 98 milj. euroa liian suurena. Puolustusvoimat on selvittänyt syitä tähän tilinpäätöksen liitteessä 17. Tilinpäätöksen valtuustiedot perustuvat Puolustusvoimien Valtiokonttorille tekemään valtuusilmoitukseen, joka sisältää ennen vuotta 2010 syntynyttä virheellistä tietoa valtuuksien käytöstä. Kyseisten vuosien tiedot poistuvat valtuusilmoitukselta ja tilinpäätöksestä lähivuosina raportointivelvoitteen päätyttyä. Puolustusvoimien tulee varmistua siitä, että vanhoja valtuuksia käytetään vuonna 2018 tosiasiallisesti uusittavalla määrällä. Palkkahallinnon tarkastuksen yhteydessä on tullut esiin joitakin sisäisen valvonnan puutteita, joiden johdosta Puolustusvoimat on ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin. VTV:n tarkastushavaintoihin perustuen Puolustusvoimien viime vuosien toimenpiteillä tuloksellisuuden laskentatoimen, valtuusseurannan ja sisäisen valvonnan parantamiseksi on ollut vaikuttavuutta. Tilinpäätöksessä esitettävien valtuustietojen oikeellisuuteen tulee kuitenkin edelleen kiinnittää erityistä huomiota. PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö Kansliapäällikkö Jukka Juusti

8 8 (8) PLM-1 Tiedoksi PLM:n toimintayksiköt PLM:n konserniohjausyksikkö PE:n suunnitteluosasto