Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 31.5.2004 KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA"

Transkriptio

1 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA Osayleiskaavaluonnoksista jätettyjen mielipiteiden ja lausuntojen tiivistelmä Kaupallisten vaikutusten arvio, Vaikutusten arvio, keskustan liikenneolosuhteet, Alustavat luonnokset osayleiskaavaehdotukseksi Kartat maankäytön muutoksista ja merkittävimmistä vaikutuksista Liikenneosayleiskaavan työryhmä,

2 Sisällysluettelo Osayleiskaavaluonnoksista saadun palautteen tiivistelmä 0 Kaupallisten vaikutusten arviointi 14 Vaikutusarvio, keskustan liikenneolosuhteet 27 Alustava luonnos osayleiskaavaehdotukseksi, kartat pääverkosta ja ydinkeskustasta Kartta maankäytön muutoksista 35 Kartta: arvio kaavan toteuttamisen merkittävimmistä vaikutuksista 36

3 KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVALUONNOKSISTA JÄTETTYJEN MIELIPITEIDEN JA LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄ

4 11/2003 Tampereen kaupunki KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA Luonnoksista jätettyjen mielipiteiden ja lausuntojen tiivistelmä Luonnokset nähtävillä

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ SAADUT MIELIPITEET Paasikiven-Kekkosentie Pikaraitiotie Ratapihankatu Kävelykadut Kävelypainotteiset kadut Koskenniskan silta Muita asioita Yksityiskohtaisessa suunnittelussa ratkaistavia asioita Osallisryhmän kannanotto LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄT Museovirasto Nokian kaupunki Pirkanmaan Liitto Pirkanmaan ympäristökeskus Ratahallintokeskus Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Ylöjärven kunta Tampereen kaupungin puistoyksikkö Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikkö Tampereen sähkölaitos

6 1. YLEISTÄ Keskustan liikenneosayleiskaavan luonnokset olivat nähtävillä Kaupunginhallitus käsitteli luonnoksia kokouksessaan Osayleiskaavaluonnoksista jätettiin 80 mielipidettä. Viranomaisilta on saatu yhdeksän kannanottoa. Tässä raportissa on tiivistelmä saadusta palautteesta. Saatua palautetta on käsitelty kaupunginjohtajan asettamassa liikenneosayleiskaavan työryhmässä. Saatu palaute otetaan huomioon osayleiskaavaehdotusta laadittaessa. Useimpiin mielipiteisiin on luontevinta vastata perustelemalla kaavaehdotuksessa esitettävät ratkaisut kaavaselostuksessa, joten tässä raportissa ei ole vastineita mielipiteisiin paria poikkeusta lukuun ottamatta. Saadun palautteen lisäksi osayleiskaavaehdotuksen työstämiseen vaikuttavat merkittävästi mm. monet keskustaa koskevat liikennehankkeet, kuten Ratinan, Matkakeskuksen, raideliikenteen ja rantaväylän (Paasikiventie- Kekkosentie-Teiskontie) suunnittelu. 2

7 2. SAADUT MIELIPITEET Saadut mielipiteet on jaoteltu aihepiireittäin. Liikenneosayleiskaavan osallisryhmän kannanotto on omana kappaleenaan Paasikiven-Kekkosentie Pääverkkovaihtoehtoon on otettu kantaa 28 mielipiteessä. Näistä 15:ssä kannatetaan Tampellan pitkää tunnelia ja 13:ssa Paasikiven-Kekkosentien kehittämistä maanpinnalla. Tampellan pitkää tunnelia kannatetaan mm. sen vuoksi, että tunnelin rakentaminen toisi Näsijärven rantaan rauhallisen vapaa-ajanviettoalueen ja tunneli vähentäisi ympäristöhaittoja. Yhdessä mielipiteessä kysytään, mitkä tulisivat olemaan kustannukset, mikäli tunnelia ei rakenneta ja Ranta-Tampellan asukasmäärä jouduttaisiin sijoittamaan muualle. Nämä kustannukset olisi lisättävä Kekkosentie maanpinnalla vaihtoehtoon. Suunnittelun yksityiskohtia: - Yhdessä mielipiteessä toivotaan, että tunnelista tehtäisiin riittävän leveä ja että sitä olisi mahdollista laajentaa myöhemmin. - Mahdolliselle tunnelille toivotaan rakennettavaksi rinnakkaisväylää, joka ei voisi olla Tampellan asuinalueen sisäinen väylä. Kekkosentien kehittämistä maanpinnalla toivotaan mm. Näsijärvi-maiseman vuoksi (3 mielipidettä). Tunnelin pelätään ohjaavan ihmiset keskustan ulkopuolelle automarketteihin, tunnelia pidetään vaarallisena ja liian kalliina. Yhdessä mielipiteessä esitetään, että Onkiniemen tunnelin ja eritasoliittymien avulla Kekkosentie saataisiin kapasiteetiltaan Tampellan pitkää tunnelia vastaavaksi, joten tunnelille ei ole liikenteellisiä perusteita. Onkiniemen tunnelia esitetään rakennettavaksi useassa mielipiteessä. Suunnittelun yksityiskohtia: - Kekkosentietä halutaan levennettävän ja liittymien kehittämisestä on esitetty ehdotuksia Sepänkadun, Mustalahden ja Tampellan kohdalla liikennevalojen, kiihdytyskaistojen ja kevyen liikenteen ali- ja ylikulkujen avulla. - Yhdessä mielipiteessä esitetään, että mikäli Paasikiventielle ei rakenneta tunnelia Onkiniemen kohdalle, taloyhtiöt on suojattava meluestein ja lisäksi mahdollisesti ikkunoiden ääneneristystä parantamalla. - Liikennevalot pois ja eritasoliittymät Lielahden ja Sammonkadun välille Pikaraitiotie Pikaraitiotiehen oli otettu kantaa 13 mielipiteessä. Näistä seitsemässä kannatettiin pikaraitiotien rakentamista ja neljässä vastustettiin. Näiden lisäksi kahdessa mielipiteessä vastustettiin pikaraitiotien laittamista tunneliin keskusta-alueella. Kolmessa mielipiteessä toivottiin luonnosvaihtoehtojen yhdistämistä siten, että rakennettaisiin sekä pikaraitiotiejärjestelmä että Tampellan pitkä tunneli. Pikaraitiotietä kannatettiin siksi, että se on ympäristöystävällinen ja ilmastomuutosta ehkäisevä, se auttaisi läntisen Tampereen liikenneruuhkien selvittämisessä ja tukisi työllisyyttä. Pikaraitiotien jatkosuunnittelua toivottiin jatkettavan siten, että raideliikenne olisi hyvin saavutettavissa ja käyttö olisi helppoa. Yhdessä mielipiteessä pikaraitiotie hyväksyttiin Tampereen sisäisenä linjana Vuores-Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi-reitille. 3

8 Pikaraitiotietä vastustettiin siksi, että linja-autoliikenne toimii hyvin, pikaraitiotie olisi kallis, se palvelisi vain harvoja pysäkkien lähellä asuvia ja vaikuttaisi negatiivisesti linjaautoliikenteeseen Ratapihankatu Ratapihankatuun on otettu kantaa kahdessa mielipiteessä. Toisessa mielipiteessä vastustetaan kadun jatkamista Tammelaan ja pelätään sen kohtuuttomasti lisäävän liikenteen haittoja mm. Vellamonkadun varrella. Toisessa mielipiteessä ollaan huolestuneita kasvavan liikenteen haitoista Tammelan luoteisosien ja Armonkallion alueella. Haittojen vähentämiseksi ehdotetaan Ratapihankadun osittaista kattamista ja liikenteen ohjaamista Ratapihankadulta Lapinniemeen muuta kautta kuin Naistenlahdenkatua pitkin. Näiden lisäksi mielipiteissä pidetään keskustan kehää hyvänä ajatuksena. Liikenneosayleiskaavan luonnoksissa Ratapihankatu on esitetty kehän yhtenä reunana. Ratapihan alittavaa tunnelia Satakunnankadulta Ratapihankadulle esitetään rakennettavaksi yhdessä mielipiteessä, vaikka Tampellan pitkää tunnelia ei rakennettaisikaan Kävelykadut Kävelykatuihin on otettu kantaa 17 mielipiteessä. Näistä viidessä halutaan lisää kävelykatuja. Uusia kävelykatuja on vastustettu 12 mielipiteessä, joista neljässä vastustus koskee jotain tiettyä uutta kävelykadun pätkää. Uusien kävelykatujen rakentamista vastustetaan, koska asiakkaiden pääsy autolla mahdollisimman lähelle liikkeitä on tärkeää, huoltoliikenne hankaloituisi kävelykaduilla, eikä kävelykaduilla olisi riittävästi käyttäjiä / kävelijät mahtuvat nykyisille jalkakäytävillekin. Kävelykatujen pelätään yhdessä market-rakentamisen kanssa autioittavan keskustan. Tuomiokirkonkadun kävelykatua tai kävelypainotteista katua vastustetaan yhdessä yhdeksän yrityksen laatimassa mielipiteessä. Aleksis Kiven kadun kävelykadun laajentamista vastustetaan kolmessa mielipiteessä. Kävelykatuja halutaan lisää, koska siten voitaisiin nostaa viihtyvyyttä melua alentamalla. Kävelykadut keräävät ihmisiä ja siten asiakkaita Kävelypainotteiset kadut Kävelypainotteisiin katuihin on otettu kantaa kahdeksassa mielipiteessä, joista kolmessa niitä toivotaan lisää ja viidessä niitä on vastustettu. Kävelypainotteisia katuja vastustetaan, koska ne vähentäisivät liikkeiden läheisyydessä olevia pysäköintipaikkoja. Yhdessä mielipiteessä esitetään, että Kauppa-aukion ja Hallituskadun kulmasta tehtäisiin kävelypainotteinen Koskenniskan silta Koskenniskan siltaan on otettu kantaa 38 mielipiteessä. Koskenniskan kohdalle rakennettavaa siltaa moottoriajoneuvo tai kevyen liikenteen vastustetaan viidessä mielipi- 4

9 teessä. Koskenniskan moottoriajoneuvosiltaa vastustetaan 29 mielipiteessä, joista yhdessä on 114 ja yhdessä kuusi allekirjoitusta. Kahdessa mielipiteessä toivotaan kevyen liikenteen siltaa, joka mahdollistaisi hälytysajoneuvojen kulun. Kahdessa mielipiteessä toivotaan, että Koskenniskan kohdalle rakennetaan moottoriajoneuvosilta. Koskenniskan ajoneuvosillan rakentamista vastustetaan, koska liikenteen tuoma melu ja päästöt häiritsisivät Tallipihan, Näsinkallion, Nottbeckin puiston, Mältinrannan, Finlaysonin kirkon ympäristön ja Tampellan alueen rauhallisia puistoalueita, lisääntyvä liikenne ei mahtuisi Finlaysonin alueen kaduille, liikenne tekisi alueesta turvattomamman (mm. lastenkirkko) eikä silta sopisi kansallismaisemaan. Koskenniskan sillasta saattaisi tulla uusi rallireitti öisin. Siltaa ei pitäisi rakentaa vain siksi, että asiasta on tehty sopimus YIT:n kanssa. Kevyen liikenteen silta Finlaysonin ja Tampellan välille toivotaan rakennettavan pikaisesti useassa mielipiteessä. Koskenniskan moottoriajoneuvosillan rakentamista kannatetaan, koska lisääntyvä ajoneuvokanta tarvitsee uusia väyliä Muita asioita KAAVAN SISÄLTÖ - Mitä liikenneosayleiskaavalla voidaan ratkaista? Kekkosentien vaihtoehdoista päätettäessä päätetään Ranta-Tampellan maankäytöstä. Voidaanko tällaista päätöstä tehdä liikenneosayleiskaavalla? Keskustan liikenneosayleiskaava ei tuo riittävästi esille Kekkosentien tievaihtoehtojen todellisia vaikutuksia, jotka liittyvät nimenomaan rannan käyttöön asuinalueena. Vastine: Keskustan osayleiskaavassa 1995 ns. Ranta-Tampellan alue on rautatien ja Kekkosentien välisellä alueella Keskustatoimintojen aluetta ja Kekkosentien ja Näsijärven välissä Teollisuusaluetta, jonka maankäyttö tulee muuttumaan. Keskustatoimintojen alue varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Kekkosentien ja rannan välisestä alueesta todetaan selostuksessa, että alueen käyttöönotto rakennusmaana edellyttää monipuolista selvitys- ja suunnittelutyötä. Kekkosentien toteuttamistavan vuoden 1995 osayleiskaava jätti avoimeksi. Kekkosentie on kaavassa merkitty nykyiselle paikalleen, mutta sen lisäksi kaavaan on esitetty Paasikiven-Kekkosentielle välille Kortelahti-Naistenlahti tunnelivaraus, joka on ollut yhtenä vaihtoehtona Tampellan alueen suunnittelussa. Ranta-Tampellan maankäytön suunnittelun selvitystyö käynnistyi kaupunginvaltuuston tekemällä päätöksellä. Tehtävään nimetty työryhmä valmisteli suunnittelualueelle vuoden 1999 kuluessa neljä vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta. Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi on suoritettu kustakin vaihtoehdosta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti arvioitavat vaikutukset ovat käsittäneet ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset. Tampereen kaupunginhallitus päätti tämän selvitystyön pohjalta, että Ranta-Tampellan asemakaavoitus käynnistetään. Tämän jälkeen luotiin vielä viides maankäyttöluonnos, ns. pitkä tunneli vaihtoehto. Liikenneosayleiskaavatyön yhteydessä pääverkkovaihtoehtojen vaikutuksia maankäyttöön on osayleiskaavaluonnoksen selostuksen lisäksi arvioitu huhtikuussa 2003 julkaistussa raportissa Vaikutusarvioinnin täydentäminen ja vaihtoehtojen valinta. Kaupunginhallitus päätti tämän pohjalta karsia vaihtoehtoja. 5

10 Valittava Kekkosentien vaihtoehto vaikuttaa luonnollisesti Ranta-Tampellan tulevaan maankäyttöön. Rakentamistehokkuudet, rakentamisen sijoittaminen ja rakentamistapa (asuminen / työpaikat) tulevat todennäköisesti riippumaan siitä, kumpi vaihtoehto valitaan. Liikenneosayleiskaavalla ei kuitenkaan lyödä lukkoon Ranta-Tampellan maankäyttöä. Ennemminkin on nähtävä niin, että liikenneosayleiskaavalla valittava vaihtoehto mahdollistaa Ranta-Tampellaan erilaisia mahdollisuuksia sen mukaan, mikä vaihtoehto valitaan. Päätökset Ranta-Tampellan maankäytöstä tehdään asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin myös arvioidaan vaihtoehtojen vaikutuksia. - Liikenneosayleiskaavaan olisi liitettävä maanalainen yleiskaava. Vastine: Liikenneosayleiskaava luo pohjan myöhemmin laadittavalle maanalaiselle yleiskaavalle. YLEISTÄ LIIKENTEESTÄ - Tampereella ei ole todellisia ruuhkia. - Liikennemelua ja liikenteen haittoja vähennettävä. - Kumpikaan luonnosvaihtoehto ei edusta kestävää kehitystä. Tampereen kaupungin vastuu kasvihuoneilmiön torjumisessa ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. - Molemmat pääverkkovaihtoehdot huonoja: kalliita, eivätkä hyödytä kaupunkilaisia. - Yksityisautoilua / liikenteen päästöjä vähennettävä (6 mielipidettä) JOUKKOLIIKENNE - Panostettava joukkoliikenteeseen (5 mielipidettä) - Matkakeskukselle ei tarvetta. (2 mielipidettä) Yhteysliikenne rautatieaseman ja linjaautoaseman välillä busseilla. - Linja-autoliikennettä vähennettävä Hämeenkadulla melun vuoksi. YKSITTÄISILLE KADUILLE TEHTÄVÄT TOIMENPITEET - Kauppa-aukiota rauhoitettava. Keskusta jaettu alueisiin, joissa liikennettä rauhoitetaan ja alueisiin, joissa liikenne muualla tehtävien rauhoittamistoimenpiteiden seurauksena lisääntyy. Esim. Aleksis Kiven kadun kävelykatu lisännyt liikennettä Kauppaaukiolla. Uudet rauhoittamistoimenpiteet Aleksis Kiven kadulla lisäisivät Kauppaaukion liikennettä entisestään. Kuninkaankatu Sokoksen kohdalla ja Kirkkokatu kaksisuuntaisiksi. - Suvantokatua ja Ratinankujaa ei saa katkaista. - Tampellan pitkä tunneli vaihtoehdossa esitetty väylä Soukkapuiston läpi poistettava: häiritsee liikaa Armonkalliota. - Kauppakadun liikenteen oltava riittävän sujuvaa, jotta voidaan taata hyvät yhteydet pysäköintitalo Frenckelliin. - Hämeenpuiston liikennettä vähennettävä (3 mielipidettä). Yhtenä ratkaisumahdollisuutena kehän siirtäminen reitille Koulukatu Kirkkopuisto Kortelahdenkatu. - Viistokatu takaisin (2 mielipidettä). Voisiko laitta tunneliin Hämeenkadun ja Kauppakadun välille? - Kauppakadun ja ympäröivien kortteleiden liikennettä rauhoitettava: pysäköinti ja autot kokonaan pois? - Kauppakadusta ei kävelypainotteista. Kauppakadun ajosuunnan muuttaminen entisenlaiseksi. 6

11 - Ajoneuvoliikennettä tulisi ohjata Puuvillatehtaankadulta Näsijärvenkadulle. PYSÄKÖINTI - Kadunvarsipaikoitusta ei saa vähentää (9 mielipidettä). Pysäköintipaikkojen menetys haittaisi liike-elämää. Maanalaisten pysäköintiluolien tulee ainakin olla valmiita ennen kuin kadunvarsipaikoitusta aletaan vähentää. Saasteet lisääntyvät, kun pysäköintipaikkaa etsitään kauan korttelia kiertämällä. - Maanalaiset pysäköintiluolat hyvä ratkaisu. - Ajoyhteydet maanalaisiin pysäköintiluoliin ydinkeskustan ulkopuolelta. PYÖRÄILY JA JALANKULKU - Hämeenkadun pyöräilyyn otettiin kantaa kuudessa mielipiteessä. Niistä kolmessa toivottiin, että pyöräily poistettaisiin, kahdessa pidettiin nykytilannetta hyvänä ja yhdessä toivottiin erillistä pyöräilykaistaa. - Ei kevyen liikenteen väylää Vellamonkadulle: tekisi kadusta rauhattomamman. Kevyt liikenne voi käyttää Erkkilänsiltaa ja asematunnelia. - Pyöräily ja jalankulku erotettava toisistaan. - Ratinaan ei kävelysiltaa. - Ratinan kävelysilta hyvä ajatus. - Salhojankatu jalankululle ja kävelyliikenteelle varatuksi kaduksi. Katua käyttää suuri joukko koululaisia ja muita Tammelan asukkaita. Keskustan osayleiskaavassa 1995 Salhojankatu oli osoitettu tärkeäksi jalankulkuyhteydeksi Sorsapuiston ja Osmonpuiston välisellä osuudella. Tampereen kaupungin liikenteen rauhoittamisen periaatteet puoltavat kadun osoittamista jalankululle ja kevyelle liikenteelle varatuksi kaduksi. - Tampellasta jalankulkuyhteys Kekkosentien kautta kosken toiselle puolelle. - Kevyen liikenteen silta Finlaysonin ja Tampellan välille mahdollisimman pikaisesti. Mielipiteissä ehdotetaan sillan paikaksi joko Vapriikin kohtaa tai ns. Palatsivaihtoehdon mukaista linjausta. - Hämeenkadun pyöräily asiointiliikenteen kannalta tärkeää. (2 mielipidettä) - Konsulinsaaren silta tarpeeton. (2 mielipidettä) - Konsulinsaaren sillan voisi rakentaa. - Kuninkaankadun kävelykadun jatkaminen Mältinrantaan. - Puuvillatehtaankadulle kaavakarttaan kevyen liikenteen väylä Hämeenpuiston ja Kuninkaankadun välille. Keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelmassa Puuvillatehtaankadulle on esitetty pyörätie ja jalankulkutie. Mm. Amurin asukkaat käyttävät katua yhteytenään ja kadun merkitys kasvaa, kun Finlaysonin alueelle syntyy uusia kevyen liikenteen yhteyksiä kosken yli ja kosken rannalle. MUUTA - Pyynikin tunneli rakennettava. (4 mielipidettä) - Rata tunneliin välillä Santalahti-Naistenlahti, mikäli Tampellan pitkä tunneli rakennetaan? - Liikenteen vaikeuttaminen keskustan kehän sisäpuolella vaikeuttaa keskustan palvelujen saavutettavuutta. - Kekkosentien ruuhkautuminen poikkeustilanteissa ongelma keskustan kehälle: huomioitava kehän suunnittelussa. - Keskustan kehä Kekkosentielle. 7

12 2.8. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa ratkaistavia asioita YKSITTÄISILLE KADUILLE TEHTÄVÄT TOIMENPITEET - Aleksanterinkadun jalkakäytävien leventäminen, Ojakadun Satakunnankadun puoleisen pään maisemointi. - Hallituskadun jalkakäytäviä levennettävä. Jalkakäytävät liian kapeat mm. lastenrattaille ja pyörätuoleille. - Hämpinparkki: suuaukkoa ei Pellavatehtaankadulle; TV2:n leikkipuisto, liikenteellisesti huono paikka. - Hämeenkadulle kävelyalikulut Sokoksen ja Keskustorin kohdalle. - Tampereen valtatielle ei lisää liikennevaloja RAKENTAMISAIKATAULUT - Satakunnansillan kevyen liikenteen alitus pikaisesti MAANKÄYTTÖ - Näsijärven rantaan ei uutta asuinaluetta. - Näsijärven ranta virkistyskäyttöön. - Ei tornihotellia - Kauppa-aukion viihtyisyyttä lisättävä - Tammerkosken rannalle (kansallinen) kaupunkipuisto. - Tampellan tunneli vain, mikäli näkymää Näsijärvelle ei estetä taloilla. MUUTA - VR:n työmatkaliikennettä kehitettävä. - Kävelypainotteinen katu: mitä tarkoittaa käytännössä? - Mikäli kävelypainotteiset kadut ratkaistaan Kuninkaankadun pohjoispään tapaisesti, niin kävelijän asema ei parane. - Tampellan tunneliin tiemaksu, kuten esim. Oslossa 8

13 2.9. Osallisryhmän kannanotto Kaavatyötä varten perustettiin osallisryhmä, jonka kanssa on keväästä 2002 lähtien kokoonnuttu yksitoista kertaa. Osallisryhmässä ovat edustettuina Tampereen poliisilaitos, Tampere tunnetuksi ry, Tampereen Seudun Invalidit ry, Tampereen kauppakamari, Tammerkosken yrittäjät, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Tampereen Seudun Kuljetusyrittäjät, isännöitsijät, Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry, pyöräilijät, Kanta-Tampellan asukasyhdistys ry ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. Osallisryhmän kannanotto lyhentämättömänä: Päätie- ja pääkatuverkko: - Kekkosentien Tampellan pitkä tunneli on ylivoimaisesti paras verkkovaihtoehto edistää ohikulkuliikenteen sujumista ja kehittää koko Näsijärven pohjoisrantaa liikenteellisesti sekä rakentamisen ja virkistyskäytön näkökulmasta. - Pitkä tunneli tarjoaa myös monipuolisia mahdollisuuksia kehittää Finlaysonin ja Tampellan alueita, kytkee alueet ja Näsijärven rannan osaksi keskustaa ja säästää Mustanlahden sataman. - Maankäyttö tukee ja vahvistaa keskustan elinkeinotoimintojen kilpailukykyä. Kevyt liikenne: - Luonnoksessa esitetyt kevyen liikenteen ratkaisut ovat määrällisesti ja laadullisesti riittävät. - Ne palvelevat kansalaisia ja rohkaisevat käyttämään kestävän kehityksen mukaisia liikennemuotoja. Ydinkeskustan vaihtoehdot: - Kävelykatujen määrää ei tule lisätä nykyisestä määrästä. Muutokset nykytilaan tulee tapahtua kävelypainotteisten katujen muodossa. - Kävelypainotteisten katujen todellinen käyttötarkoitus/painotus tulisi mukailla vuodenaikojen vaihtelua. Kesällä, 4-5 kuukautta vuodessa, jalankulku, polkupyöräily, terassit, kaupat jne. saisivat kävelypainotteisilla kaduilla enemmän tilaa. Vastaavasti syksyllä, talvella ja keväällä kadut palvelisivat enemmän pysäköintiä, aurausta, henkilöautoliikennettä jne. Pysäköinti: - Keskustan tavoitettavuuden kannalta pysäköinnin on perustuttava tulevaisuudessa maanalaiseen pysäköintiin. - Nykyisen tasoiset ja lukumääräiset kadunvarsipaikat tulee säilyttää. - Maanalaiset pysäköintiratkaisut tulee saattaa valmiiksi yhdessä kävelypainotteisten katujen kanssa. - Polkupyörille tulee osoittaa selkeät omat pyöräparkit. - Moottoripyöräpysäköintiä tulee kehittää yhdessä kävelypainotteisten katujen monimuotoisen käytön kanssa. Hämeenkatu: - Hämeenkatu tulee säilyttää nykyisen muotoisena joukkoliikennepainotteisena katuna, jolla taataan henkilöautoliikenne. - Hämeenkadun jalkakäytävillä pyöräily tulisi kieltää. Koskenniskan silta: - Tampellan pitkän tunnelin toteutuessa Koskenniskan silta tulee rakentaa palvelemaan kevyttä liikennettä pelastusajoneuvovarauksin edellyttäen, että nykyiset Näsin sillat jäävät henkilöauto- ja paikallisliikenteen käyttöön. 9

14 3. LAUSUNTOJEN TIIVISTELMÄT 3.1. Museovirasto Ydinkeskustaa koskevassa kartassa 4 on esitetty vaihtoehto, jossa Suvantokatu ja Ratinankuja on katkaistu ajoneuvoliikenteeltä ja Ratinan länsipuolelle on suunniteltu uusi katuyhteys Tampereen valtatielle. Uuden kadun rakentaminen turmelee pysyvästi stadionin kulttuurihistoriallisia arvoja ja estää alueen vaalimisen ja kehittämisen sen arvon edellyttämin tavoin. Suvantokatu ja Ratinankuja tulee katutiloina säilyttää, eikä katuja tule katkaista. Satakunnansillan ja Näsinsillan välisistä uusista silloista toteuttamiskelpoisin on ns. Palatsivaihtoehto. Vapriikin silta aiheuttaisi haitallisia muutoksia maisemallisiin arvoihin. Palatsisillan toteuttamisen myötä Koskenniskalle ei mahdollisesti tarvitsisi toteuttaa edes kevyen liikenteen siltaa. Uuden Ratapihankadun osalta on selvitettävä kadun ja sen liittymien rakentamisen vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan sekä vaihtoehtoiset toteutusratkaisut. Asiakirjoista ei käy ilmi esimerkiksi rautatiealueella sijaitsevan Murtokadun tavara-aseman tilanne Nokian kaupunki Maanpintavaihtoehdossa investointisäästöt ja ruuhkautumisen salliminen Paasikiven- Kekkosentiellä tukevat pikaraitiotiejärjestelmän toimintaedellytyksiä. Maanpintaratkaisu tasoliittymin vaihtoehdossa on myös nähtävissä Tampereen läntisen kehätien ruuhkautuminen Rajasalmen silloilla nykyisten suunnitelmien mukaisena ratkaisuna. Tunnelivaihtoehto tuo lisäkapasiteettia Paasikiven-Kekkosentielle. Vaihtoehdon toteuttamiskustannukset ja ajoneuvoliikenteen sujuvuuden paraneminen heikentävät pikaraitiotiejärjestelmän toteuttamismahdollisuuksia. Nokian kannalta katsoen ja päätien liikennöitävyyttä ajatellen Paasikiven-Kekkosentien kohdalla tunnelivaihtoehto on parempi kuin maanpintavaihtoehto, vaikka pikaraitiotiejärjestelmän toteuttamisedellytykset tällöin ovatkin kustannussyistä huonommat Pirkanmaan Liitto Voimassa olevan Pirkanmaan 3. seutukaavan ja valmisteluvaiheisen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevaraukset eivät ole esteenä lausunnolla olevan liikenneosayleiskaavaluonnoksen ratkaisujen toteuttamiselle. Maakuntahallituksen aikaisemman lausunnon mukaisesti Ranta-Tampellan tarkoituksenmukaisen toteutuksen yhtenä edellytyksenä on Kekkosentien rakentaminen tunneliratkaisuna Tampellan kohdalla. Pitkä tunneli on liiton näkemyksen mukaan maanpintavaihtoehtoa parempi ratkaisu myös kaupunkikuvan ja ympäristön kannalta. Paasikiven- Kekkosentie on paitsi merkittävä Tampereen sisääntuloväylä myös tärkeä valtateitä yhdistävä valtakunnallisen päätieverkon osa. Väylän kehittäminen osana Tampereen valtakunnanosakeskusta ja kansallismaisemaa onkin Tampereen kaupungin, maakunnan ja tiehallinnon yhteinen asia, jonka toteuttamiseen tarvitaan myös merkittävää valtion panostusta maakuntakaavaluonnoksen periaatteiden mukaisesti. 10

15 Edellä olevat näkökohdat huomioiden tulee liikenneosayleiskaavan jatkotyössä korostaa rantaväylän (Paasikiventie-Kekkosentie-Teiskontie) liikenteellistä merkitystä kaupunkiseudun yhtenä pääväylänä. Hankkeen toteutuksessa tulee valtiolla olla huomattava rooli, jossa valtion rahoituspäätöksissä tulee ottaa huomioon hankkeen kokonaisvaikutukset paitsi liikenteeseen myös kaupunkirakenteeseen ja kansallismaisemaan. Jatkosuunnittelussa tulee myös tarkemmin arvioida näiden mittavien ratkaisujen taloudelliset toteuttamismahdollisuudet, aikataulu sekä etenemisjärjestys. Kaavaluonnoksen seudullisten kysymysten osalta jatkosuunnittelu olisi hyvä sovittaa yhteen rantaväylän kehittämissuunnitelman ja maakuntakaavan toteuttamisaikatauluun Pirkanmaan ympäristökeskus Osayleiskaavassa on toteutettu mm. valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainittua joukkoliikenteen edistämistavoitetta selvittämällä pikaraitiotien ja matkakeskushankkeen toteutusedellytyksiä sekä osoittamalla osa keskustan katuverkosta joukkoliikennepainotteisiksi kaduiksi. Liikenneosayleiskaavassa on tärkeää varmistaa pikaraitiotietä koskevat maankäyttövaraukset. Julkisen liikenteen palvelutason parantamisedellytyksiä tulisi selvittää erityisesti kaupungin keskustasta länteen suuntautuvien, osin seudullisten joukkoliikennereittien osalta. Tampellan tunnelivaihtoehto antaa mahdollisuuden riippumatta rantaväylän tulevasta mitoituksesta eheyttävään asuntorakentamiseen kaupungin ydinkeskustan alueella, mitä on yhdyskuntarakenteellisesti pidettävä asetettujen tavoitteiden kannalta merkittävänä tekijänä. Keskusta-alueen rauhoittaminen läpikulkuliikenteeltä luo myös edellytyksiä elinympäristön laadulliseen parantamiseen. Hämeenpuiston luonne sekä asuntoalueena että kaupungin keskeisenä puistoalueena on siinä määrin merkittävä, että osana osayleiskaavatyötä tulisi selvittää, voidaanko Hämeenpuiston kautta suuntautuvaa liikennettä vähentää Ratapihankadun rakentamisen myötä esitettyä voimakkaammin. Osayleiskaavan kävelypainotteiset kadut antavat mahdollisuuden kehittää yhtenäisiä aluekokonaisuuksia jalankulkupainotteisina keskustapalvelujen ja kaupan alueina ja parantavat osaltaan keskusta-alueen viihtyisyyttä asuntoalueena. Jalankulkualueita olisi tarpeen tutkia tarkemmin radan itäpuolella, jossa sijaitsee runsaasti jalankulkuliikennettä tuottavia torialueita, kulttuuri- ja oppilaitoksia sekä muita vapaa-ajantoimintoja (mm. Tammelantori, yliopisto, Tampere-talo, Tullin alueen kulttuuritilat). Pyöräteiden katuverkossa tapahtuvien risteyskohtien osalta on tarpeen tehdä osana jatkosuunnittelua yksityiskohtainen turvallisuustarkastelu mahdollisten riskikohteiden tunnistamiseksi. Osayleiskaavan mukaiset maanalaiset pysäköintiratkaisut lisäävät keskustan pysäköintipaikkatarjontaa merkittävästi. Kun vaihtoehtoihin sisältyy myös muutoksia keskustan kokoojakatuverkostossa, tulisi pysäköintilaitosten saavutettavuuteen liittyvät kysymykset selvittää osana osayleiskaavatyötä keskustapysäköinnin toimivuuden arvioimiseksi. Liikenneosayleiskaavan vaikutusten arvioinnin kannalta vuoden 1995 osayleiskaavan maankäyttöön kohdistuvia muutoksia tulisi sanallisen arvioinnin lisäksi esittää myös kaavakartalla. Tampellan alueen osalta maankäyttöratkaisuja on selvitetty erillisellä asemakaavatasoisella maankäytön suunnitelmalla. Myös Ratapihankadun osalta liikenneväylän rakentamisen maankäytölliset edellytykset sekä sen rakentamisen vaikutukset lähiympäristön maankäyttöön ja ympäristön laatuun tulisi selvittää osana osayleiskaavatyötä. Vaikutusten arvioinnissa tulisi esittää myös kohteet, joihin liikenneratkaisuissa ta- 11

16 pahtuvat muutokset heijastuvat mm. asumisviihtyvyyden muutoksina. Myös pisteittäiset uudet häiriökohteet, esim. ajoneuvotunneleiden suuaukot, tulisi esittää kaavakartalla. Vaikutusarviointia tulisi jatkosuunnittelussa kehittää erityisesti elinympäristön laatuun, viihtyvyyteen ja kaupunkikuvaan liittyvien näkökohtien osalta. Arviointi edellyttää tällöin myös maankäyttöratkaisujen huomioimista osana osayleiskaavan sisältöä Ratahallintokeskus Rautatieliikenteen voidaan katsoa säilyttäneen kohtuullisen hyvin asemansa liikenneosayleiskaavan tarkastelualueella. RHK:n kannalta Ratapihankadun linjaamisessa on rautatieliikenteen toimintaedellytykset varmistettava mm. säilyttämällä rautatieliikenteen vaatimat aluetarpeet (mm. junien huoltoalueet) sekä huomioimalla pikaraitiotien sijoittamismahdollisuudet. Ratapihankadun toteuttamiseen liittyy myös useita, nykyiseen rautatiealueeseen liittyviä maankäytöllisiä muutostarpeita, joista RHK:n ja Tampereen kaupungin on sovittava erikseen ennen niiden toteuttamista. RHK pitää matkakeskusta tärkeänä joukkoliikenteen käyttämistä ja toiminnallisuutta parantavana hankkeena, joten sen huomioon ottaminen on tarkoituksenmukaista tässä yhteydessä. RHK pitää pikaraitiotietä sinänsä kannatettavana hankkeena, vaikka kaikkia asiaan liittyviä teknisiä, taloudellisia tai maankäytöllisiä seikkoja ei olekaan vielä ratkaistu. Liikenneosayleiskaavassa on kuitenkin perusteltua ottaa huomioon pikaraitiotien vaikutukset ja aluetarpeet siinä laajuudessa kuin se tässä vaiheessa on mahdollista Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Hämeen tiepiiri pitää parhaimpana ratkaisuna pitkän tunnelin toteuttamista. Perusteluna ovat rakennuskustannukset, työn aikainen liikenteen hoito sekä arvokkaan Mustanlahden säilyminen. Pitkän tunnelin toteuttaminen on riippuvainen muiden yhteistyötahojen osallistumisesta rakentamiskustannuksiin. Tunnelin hoito- ja ylläpitokustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin pintavaihtoehdossa. Tiehallinnolla ei näytä olevan mahdollisuuksia osallistua kalliisiin väyläinvestointeihin Tampereen keskusta-alueella lähivuosina. Tampereen kaupungin ja Hämeen tiepiirin on selvitettävä yhteisiä rahoitusmalleja, esimerkiksi elinkaarimallin soveltuvuus tunnelihankkeeseen. Tunneliratkaisun yhteydessä tulee välttää ohikulkevan liikenteen siirtyminen läntiseltä kehätieltä rantaväylälle. Tampereen rantaväylä on merkittävä kaupunkikeskustan sisääntuloväylä, jolle voidaan tarjota riittävä palvelutaso ilman, että se houkuttelee läpikulkevaa liikennettä. Tämä voi merkitä muun rantaväylän kehittämisen osalta sitä, että vain tärkeimmät liittymät muutetaan eritasoliittymiksi ja muita liittymiä kehitetään tasoliittyminä. Kekkosentie maanpinnalla vaihtoehdossa tulee varautua Paasikiventien leventämiseen 3+3 -kaistaiseksi välillä Sepänkatu-Vaitinaronkatu. Tampellan pitkä tunnelivaihtoehto on perusteltu ratkaisu kaupunkirakenteen kannalta. Tässä vaihtoehdossa tulee selvittää mahdollisen maanalaisen liittämän toteuttaminen Hämeenpuiston kohdalle. Ratapihankadun suunnittelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä Hämeen tiepiirin kanssa. Rantaväylän kehittäminen luo mahdollisuuksia siirtää osa joukkoliikenteestä käyttämään Paasikiventietä. Tämä tarkoittaisi, että Paasikiventien kolmannet kaistat voisivat toimia joukkoliikennekaistoina. 12

17 Tampereen Rantaväylän kehittämisselvityksessä tutkitaan tarkemmin koko yhteysvälin toimenpidetarpeita. Hämeen tiepiirin mielestä Rantaväylää tulee joka tapauksessa kehittää riippumatta siitä toteutuuko pikaraitiotie vai ei. Mahdollisessa pikaraitiotien jatkoselvityksessä tuleekin tarkemmin tutkia vielä hankkeen vaikutukset Rantaväylän liikenteeseen Ylöjärven kunta Suunnittelussa tulee turvata läntisen kaupunkiseudun toimivat yhteydet Tampereen keskustaan. Paasikiventiellä on oltava riittävä palvelutaso asiointi- ja työmatkoilla sekä joukkoliikenteellä. Paasikiventien kehittäminen 3+3 -kaistaisena on välttämätöntä, eikä tätä ratkaisua pidä kytkeä pikaraitiotien tai Tampellaan tunnelin toteutumiseen. Liikenneyleiskaava tulee sovittaa yhteen Rantaväylän käynnissä olevaan suunnitteluun. Ylöjärven kunta tukee luonnoksessa esitettyjä tavoitteita keskustan pysäköinnin, joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn kehittämistavoitteista ja kehittämistoimenpiteistä Tampereen kaupungin puistoyksikkö Puistoyksikkö esittää, että liikenneosayleiskaavan ehdotus tulee valmistella Tampellan pitkä tunneli-vaihtoehdon pohjalta, johon lisätään varaus pikaraitiotien toteuttamiselle. Tunnelivaihtoehto on keskustan kehittämismahdollisuuksien, kaupunkikuvan ja keskustan viher- ja virkistysalueiden käytön kannalta perustellumpi vaihtoehto Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikkö Ympäristövalvontayksikön näkemyksen mukaan osayleiskaava tulisi laatia perustuen Tampellan pitkä tunneli vaihtoehtoon, koska se mahdollistaa Näsijärven rantavyöhykkeen kehittämisen virkistystarpeita monipuolisesti palvelevaksi rantapuistoksi. Vaihtoehtoon olisi lisättävä varaus pikaraitiotien toteuttamiseksi, koska pikaraitiotiellä on koko kaupunkiseudun liikennöintiä ajatellen merkittäviä positiivisia ympäristöllisiä etuja. Pysäköintiä tulee keskittää laitoksiin ja matkakeskuksen toteuttamiseen tulee varautua. Hämeenkatua tulee kehittää joukkoliikennepainotteisena katuna. Keskustan jalankulkutilaa tulee lisätä ja jalankulkuympäristön laatutasoa nostaa mm. eri kulkumuotojen erottamisella. Pyörätieverkosto tulee toteuttaa yhtenäisenä ja pyöräparkkeja tulee lisätä. Hämeenkadun pohjoiselle jalkakäytävälle tulee merkitä pyöräily-yhteys Tampereen sähkölaitos Naistenlahden voimalaitosalueen polttoaineen käsittelylle varatut tilat on säilytettävä nykyisen suuruisina, jotta öljyn toimitukset rautateitse ja rekkaliikenne turpeen ja puupolttoaineen osalta voi jatkua keskeytyksettä ja esteettömästi. Mahdollisina ongelmakohtina sähkölaitos näkee erityisesti eritasoliittymän ja mahdollisen tunnelin suuaukon Naistenlahden voimalaitoksen edustalla ja johtojen sijoittamisen tulevan Ranta-Tampellan alueella. Lisäksi pitkässä tunnelivaihtoehdossa myös Santalahdessa oleva 110 kv:n ilmajohto ja siihen liittyvä kaapelipäätteen alue saattaa olla ongelmallinen. Mikäli johtoja ja laitteita on siirrettävä, on niille varattava kaavassa korvaavat sijoituspaikat ja siirroista aiheutuvat kulut on korvattava. 13

18 KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

19 TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 14 TAMPEREEN KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ı M TIIVISTELMÄ ENTRECON OY ENTRECON OY 2003

20 TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 15 ALKUSANAT Tässä raportissa arvioidaan Tampereen keskustan liikenneosayleiskaavan kaupallisia vaikutuksia. Raportin lähtöaineistona on käytetty Tampereen kaupungilta saatua kaava-, selvitys- ja paikkatietoaineistoa. Arviointi perustuu marraskuussa 2003 laadittuun luonnokseen keskustan liikenneyleiskaavaehdotukseksi. Työtä on valvonut ohjausryhmä puheenjohtajanaan kaavoituspäällikkö Veikko Vänskä Tampereen kaupungin kaavoitusyksiköstä. Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä kolme kertaa. Selvitystyössä on pyritty varmistamaan konkreettinen lähtökohta: miten yrittäjät kokevat Tampereen keskustan yritysten toimintaympäristönä. Tätä varten on haastateltu 13 liiketoiminnan harjoittajaa, valtakunnallista ketjua sekä kiinteistönomistajaa (liite 1). Työn sisällöstä vastaa toimitusjohtaja, KTM Kyösti Pätynen Entrecon Oy:sta. Työhön ovat osallistuneet konsultti, KTM Saku Järvinen ja tutkija, KTM Hanna Korhonen. Keskeiset liikenteen osayleiskaavan hankkeet, joiden oletetaan toteutuvan: Tampellan pitkä tunneli Ratapihankadun rakentaminen pikaraitiotien toteutus Matkakeskuksen toteutus Hämpinparkin rakentaminen ja yhdistäminen Matkaparkkiin Kunkunparkin rakentaminen Lisäksi keskustan alueelle ja kehäväylän tuntumaan nousee kuusi uutta pysäköintitaloa tai kallioparkkia, joista Pellavanparkki on jo valmistunut. Kaupallisista hankkeista oletetaan toteutuvan joko Koskikeskuksen laajennus tai Ratinan uusi kauppakeskus. Vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia. Uudet liikenneväylät merkitsevät muutoksia asiakkaiden liikkumistapoihin. Tampellan pitkä tunneli on tarpeen liikenteellisesti, mutta ei välttämättä keskustan kaupan kannalta. Uusi Ratapihankatu antaa pontta alueen kehittämiseen, mm. Tullin alueen kaupallisten toimintojen kasvuun. Pääosin keskustan liikenneosayleiskaava tukee keskustan kaupallisen kilpailukyvyn kehittymistä. Liikenneosayleiskaavassa on kuitenkin osia, jotka kaipaisivat tarkistamista ainakin kaupallisesta näkökulmasta katsottuna. Tampereen keskusta voidaan rajata Tampereen valtatien, Hämeenpuiston, Satakunnankadun ja tulevan Ratapihankadun muodostaman kehäväylän sisään jääväksi alueeksi. Uudet liikenneväylät ja paikoitusalueet nostavat esiin uusia kaupallisesti potentiaalisia alueita ja muuttavat nykyisten painopistealueiden asemaa. Jokin alue saattaa hyötyä rakenteellisista muutoksista enemmän, mutta tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että muilla alueilla toimintaedellytykset heikkenisivät. ENTRECON OY 2003

21 TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 16 Tampereen ulkoreunalle syntyneet ja edelleen asemiaan vahvistavat kaupan keskittymät sekä uudet liikenneratkaisut asettavat haasteen keskustan kilpailukyvylle. Kilpailukyvyn ylläpito edellyttää keskustan tarjonnan voimakasta kasvua, korostamalla keskustan toimialarakenteeseen liittyviä ylivoimatekijöitä sekä kauppa-asiointiin toiminnallisesti sopivaa ympäristöä. Toiminnallinen ympäristö luodaan parantamalla saavutettavuutta, varmistamalla pysäköintipaikkojen riittävyys oikeissa paikoissa ja pitämällä kaupunkiympäristö viihtyisänä ja houkuttelevana. YDINASIAT JA ONGELMAKOHDAT Pääosin keskustan liikenneosayleiskaava tukee keskustan kaupan kehittymistä Tampellan pitkä tunneli hyvä ratkaisu liikenteen kannalta, mutta ei välttämättä kaupan kannalta Hämeenpuiston tunneliliittymä selvitystyön alle Keskustan maanalaiset pysäköintitilat rakennettava ennen muita rakennusprojekteja Kehältä suorat väylät maanalaisiin pysäköintitiloihin, joista jalkautuminen yllä oleviin kevyen liikenteen pisteisiin Kävelypainotteisten katujen määrä tarkistettava Kävelypainotteisten katujen sijoittaminen yhtenäisinä kokonaisuuksina, edellyttäen lisäksi, että korvaava pysäköintikapasiteetti on jo rakennettu Viihtyisyyttä voidaan parantaa katupintaa ja valaistusta uudistamalla sekä liiketilojen julkisivuja remontoimalla Kaupallisen tarjonnan kasvulle hyvät edellytykset Kaupallinen lisätila luodaan kortteliremonttien avulla sekä Koskikeskuksen laajennuksella ja/tai Ratinan kauppakeskuksen rakentamisella Ratapihankadun välityskapasiteetti taattava: helpot yhteydet Satakunnankadulle ja Matkaparkkiin, josta edelleen yhteys Hämpinparkkiin (maanalainen yhdistäminen) Tullin alue kehittyy Ratapihankadun ja raitioliikenteen ansiosta Tampella jää erilliseksi alueeksi ENTRECON OY 2003

22 TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 17 TAMPEREEN YDINKESKUSTAN ALUERAKENNE YDINKESKUSTAN PAINOPISTEET: Stockmann Sokos Koskikeskus VIREIMMÄT LIIKETOIMINTA- ALUEET: Hämeenkadun itäpää Kuninkaankatu Stockmann-H&M- Koskikeskus -akseli ASIAKKAIDEN JALKAUTUMISPISTEET: Hämpinparkki, Matkaparkki, raitiotiepysäkki, Hämeenkadun bussipysäkit Kunkunparkki, P-Hämeenpuisto, P- Keskusta, P-Plevna, P-Finlayson, raitiotiepysäkki, Hämeenkadun bussipysäkit Koskikeskus (P-Koskikeskus), P-Ratina VÄESTÖN PAINOPISTEET Väestön painopiste tulee ennusteiden mukaan olemaan Tammerkosken itäpuolella. Keskustan tuntumaan, lähinnä Tampellan ja Ratinan alueille on tulossa arvioiden mukaan lähes uutta asukasta. KESKUSTAN PÄÄVÄYLÄT Kehäväylä tulee olemaan Ratapihankadun myötä keskustan autoliikennettä selkeyttävä ratkaisu. Keskustassa asioivan autoilijan kannalta on olennaista, että kehäväylältä pääsee suoraan pysäköintitilaan (maan alle) ja sieltä jalkautumaan ydinkeskustaan. Näin saadaan vähennettyä autolla harhailua. Liikennemäärät tulevat pääsääntöisesti lisääntymään % kaikilla kehäväylän kaduilla paitsi Tampereen valtatiellä (-20 %) ja uuden Ratapihankadun myötä Rautatienkadulla (-10 %). Tampellan pitkä tunneli Keskustan ohittava tunneli ei syö keskustan kaupallista vetovoimaa, jos ja kun keskustan kehäväylä toimii joustavasti ja pysäköintitilaa on riittävästi. Kekkosentiellä lännestä saapuvien on kuitenkin entistä aikaisemmin tehtävä päätös keskustaan menosta. Tunneli vaikuttaa etenkin Tampereen länsipuolelta tulevien reittipäätöksiin ja saattaa heikentää läntisen keskustan asemaa. Itäpuolelta saapuvat ajavat monia eri reittejä ja ohjautuvat keskustan alueelle tasaisemmin, mutta lännestä päin tulevat ajavat herkästi ohi tunnelin ainoan liittymän. On tutkittava, voisiko tunnelin yhteyteen rakentaa varsinainen keskustaan johtavan liittymän Hämeenpuiston kohdalle. Kehäväylä Kehäväylä eli Hämeenpuisto, Satakunnankatu, Ratapihankatu ja Tampereen valtatie tulevat ohjaamaan keskustan pysäköintitilojen syöttöliikennettä. Parhaimmat liikepaikat muodostuvat sinne, mihin autolla liikkuva asiakas jättää autonsa eli kehäväylältä helposti saavutettavissa olevien pysäköintitilojen alueelle. Kehäväylä priorisoi katuverkkoa ja ohjaa ajoneuvoliikennettä johdonmukaisesti. ENTRECON OY 2003

23 TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 18 Kehäväylistä tukkoisinta tulee olemaan Satakunnankadulla, jossa pullonkaulana on kapea silta. Ratapihankatu tuo puolestaan tuo uusia mahdollisuuksia Tullin alueen liikkeenharjoittajille. Leveän Hämeenkadun säilyminen ajoneuvoliikenteen käytössä vähentää painetta muualla. Keskustan katuverkko: kävelykadut ja kävelypainotteiset kadut Katujen muuttaminen kävelykaduiksi ja kävelypainotteiseksi 1 kaduiksi edellyttää, että niillä on jo ennestään kivijalassa vahva kaupan tarjonta. Yksittäisten liikkeiden fasadien on oltava riittävän lyhyitä ja eläviä, jotta ne houkuttelisivat asiakkaita. Mitä enemmän ovia, sitä enemmän asiakkaita. Kävelykatujen liikkeiden elinehtoina ovat vetovoimaiset ankkuriyritykset, kuten suuret tavaratalot. Kävelykatuja rakennettaessa on varmistettava, että poistuvan pysäköintitilan tilalle on tarjota sijainniltaan hyvä vaihtoehtoinen pysäköintitila. Jos liikkeet ovat ennestään olleet ns. nopean asioinnin paikkoja 2, menetettävillä pysäköintipaikoilla on liiketaloudellista merkitystä. Esitetyt kävelykadut ja kävelypainotteiset kadut ovat määrältään ylimitoitettuja tarpeeseen nähden, menetettyjen kadunvarsipysäköintipaikkojen määrä olisi noin Kävelyalueita on sijoitettu paikkoihin, jotka eivät ennestään ole jalankulkijoiden suosimien reittien varrella ja joilla ei ole tukenaan vireää liiketoimintaa. Kävelypainotteiset kadut tulisi sijoittaa harkitusti yhtenäisinä kokonaisuuksina, ei ripotellen, edellyttäen lisäksi, että korvaavat maanalaiset pysäköintitilat on jo rakennettu. Oikeassa paikassa sijaitseva kävelykatu nostaa liikkeen sijainnin arvoa merkittävästi ja päinvastoin. Keskusta-asioinnin luonne on erilainen kuin kauppakeskuksessa asioinnin: keskustassa asiakkaiden tarpeet ja asiointitavat ovat monisyisempiä kuin kauppakeskuksissa, jonne usein tullaan aikaa viettämään. Syvempää pohdintaa kävelypainotteisten katujen osalta edellyttävät mm. Otavalankatu, Tuomiokirkonkadun eteläisin ja pohjoisin kortteliosuus sekä Aleksis Kiven kadun (nykyisin yksisuuntainen) Keskustoriin rajoittuva osuus. Esimerkiksi Aleksis Kiven katu tulisi säilyttää nykyisellään Keskustorin kohdalla, koska reitti tukee pysäköintihallien syöttöliikennettä ja torialueella on tilaa kävelijöille. Hämeenkadulta Satamakadulle päin tuleva kävelypainotteinen katuosuus olisi sen sijaan luonteva ratkaisu. Julkinen liikenne ja kevyt liikenne 1 Kävelypainotteisella kadulla jalankulkuolosuhteet ovat merkittävästi paremmat kuin tavallisella kadulla, ja se muistuttaa luonteeltaan pihakatua. Erona pihakatuun on se, että kävelypainotteisella kadulla jalankulkijoille on erotettu ajoradasta jalkakäytävät matalalla reunakivellä, kourulla tai pollareilla. Nopeutta rajoitetaan rakenteellisin keinoin, esimerkiksi liittymäalueiden korotuksin. Nopeusrajoitus on yleensä 20 km/h. Suojateitä ei merkitä. Kävelypainotteisella kadulla voi olla myös pysäköintipaikkoja lyhytaikaista pysäköintiä varten. Kävelypainotteiset kadut sopivat keskustoissa kävelyalueen laajennukseksi tai kävelykadun vaihtoehdoksi siinä tapauksessa, että autoliikennettä ei voida rajata vain huoltoliikenteeseen. Kävelypainotteinen katu voi myös olla kävelykadun esivaiheena, koska sen muuttaminen kävelykaduksi ei välttämättä edellytä suuria rakenteellisia toimia. Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö 2 Nopean asioinnin liikkeitä ovat mm. fotoliikkeet, pesulat ja apteekit. 3 Lähde: Tampereen kaupungin pysäköintialuetietokanta -paikkatietokanta-aineisto, päivitetty Poistuvien katupysäköintipaikkojen lukumäärä on laskettu MapInfo-paikkatietoohjelman avulla oletuksena tilanne, jossa kaikki keskustan liikenneosayleiskaavassa ehdotetut kävelykadut ja kävelypainotteiset kadut toteutetaan. Esimerkiksi Tuomiokirkonkadun osalta tämä merkitsisi kadunvarsipysäköintipaikan poistumista. ENTRECON OY 2003

24 TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 19 Bussilla liikkuvat tuovat keskustaan suuren osan liikevaihtoa. Pikaraitiotie tulee todennäköisesti saamaan hyvän vastaanoton kaupunkilaisten keskuudessa, koska tamperelaiset suosivat joukkoliikennettä muuta maata suhteessa enemmän. Tästä hyötyvät etenkin Kuninkaankadun ja Hämeenkadun itäisen pään yrittäjät. Läntisen keskustan pikaraitiopysäkki tulisi voida sijoittaa Keskustorin sijaan Puutarhakadun ja Kuninkaankadun risteykseen, koska se on ainoa ensisijaisesti keskustan kauppaa tukeva raitiopysäkki. Ratapihankatu tulee todennäköisesti muuttamaan bussiliikenteen reititystä, mikä vaikuttaa positiivisesti Tullin alueeseen. Pyöräliikenne ja -parkit tulee nekin järjestää johdonmukaisesti. Pelkkä jalankulkuliikenteen tukeminen olisi yksisilmäistä, koska jossain vaiheessa kaikki keskustassa asioivat voidaan lukea jalankulkijoiksi jalkautumispisteet vain vaihtelevat. Eräs onnistunut malli keskustan pyöräliikenteen väylistä löytyy Helsingin Mannerheimintieltä. PYSÄKÖINTI Kehäväylä on selkeä liikenneratkaisu ja syöttää joustavasti autolla liikkuvat keskustan nykyisiin ja tuleviin pysäköintitiloihin. Keskeiset pysäköintitilat tulevat maan alle. Kehältä rakennetaan suorat väylät parkkeihin, joista jalkaudutaan keskeisille kevyen liikenteen pisteisiin. Uudet pysäköintitilat tuovat helpotusta varsinkin vilkkaimpien pysäköintitilojen ruuhkahuippuihin lyhytaikaiseen ostos- ja asiointipysäköintiin tarkoitetuissa pysäköintitaloissa (P-Koskikeskus, P- Sokos, P-Stockmann, P-Keskusta ja P- Tullintori). Tällä hetkellä Tampereen keskustassa on noin julkista pysäköintipaikkaa. Kun otetaan huomioon vain kehäväylän sisään jäävä alue, supistuu pysäköintipaikkojen lukumäärä noin 5.700:een (TTY 2003). 4 Paikat jakautuvat kutakuinkin tasan Tammerkosken itä- ja länsipuolen kesken. Keskusta Sokos Hämeenpuisto Frenckell Kunkku KEHÄVÄYLÄ Satakunnankatu Hämppi Stockmann Koskikeskus Ratina Tampereen valtatie Nykyiset pysäköintilaitokset Tulevat pysäköintilaitokset Matka Asema Kuva 1: Nykyiset ja tulevat pysäköintilaitokset kehäväylän sisään jäävällä keskusta-alueella Tuleva pysäköintikapasiteetti jakautuu alueellisesti kolmeen osaan: Hämeenkadun länsipään, Hämeenkadun itäpään sekä Koskikeskuksen ja mahdollisen Ratinan kauppakeskuksen kapasiteettiin. 4 Tampereen keskustan pysäköintitutkimus. TTY, Tampereen kaupunki, Pysäköintitalo Oy & Tiehallinto. 2003, 9. ENTRECON OY 2003

25 TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 20 Tulevaisuudessa kehäväylän sisään jäävien pysäköintipaikkojen määrä kasvaa noin 25 %:lla, kun kehäväylän sisään rakennetaan nykyisen seitsemän lisäksi kolme uutta pysäköintitaloa (Hämpinparkki, Kunkunparkki, Matkaparkki). Tullin alue ja Ratinan ovat näiden prosenttilaskelmien ulkopuolella, koska ne palvelevat yksittäisiä kauppakeskuksia. Niilläkin on luonnollisesti välillinen vaikutus ydinkeskustan paikoitustilanteeseen. Uudet pysäköintilaitokset tulevat olemaan merkittäviä ydinkeskustan vetovoiman lisääjiä. Uutta pysäköintitilaa syntyy pääasiassa maan alle. Esimerkiksi aikaisemmissa suunnitelmissa ollut Hämpinparkin, Matkaparkin ja P-Stockmannin maanalainen yhdistäminen säästäisi asiakkaalta reittisuunnittelun vaivan, kun parkkitilaan voisi mennä monelta suunnalta. Vähittäiskaupan asiakkaita palvelevat kehäväylän sisään jäävät kadunvarsipaikat vähenevät lähes 9 %:lla (TTY 2003). Lisäksi rautatieaseman parkista häviää Matkakeskuksen rakentamisen myötä noin 200 paikkaa. Menetys kompensoituu kuitenkin Matkaparkilla, joka rakennetaan aseman yhteyteen 5. Hämeenkadun kadunvarsipysäköinti säilyy suunnitelman mukaan nykyisellään. Kokonaisuudessaan pysäköintipaikkojen tarjonnan kasvu on huomattava, mutta monessa tapauksessa riippuvainen yksittäisten pysäköintitalohankkeiden toteutuksesta. Yksittäistapauksissa poistuvat kadunvarsipaikat saattavat merkitä kohdalla olevalle yrittäjälle ratkaisevaa liiketoimintaedellytysten heikennystä. Pysäköintitilan taloudellisen merkityksen arviointia Pysäköintilaitospaikan tuomasta ostovoimasta voidaan tehdä esimerkinomainen arvio. Oletetaan, että pysäköintipaikkaa käyttävän keskiostos on 43 euroa tunti, pysäköintipaikan käyttöaste on 75 %, aktiiviaikaa vuorokaudessa on 10 tuntia ja vuodessa kauppapäiviä 310 päivää. Tämä tarkoittaisi, että jokainen pysäköintipaikka toisi euroa ostovoimaa 6. Kun keskustan alueella on suunnitelmien toteutuessa pysäköintilaitospaikkaa, tämä tarkoittaa, että vuotuinen ostovoiman siirtymä keskustaan olisi 570 miljoonaa euroa. Lisäksi ostovoimaa tuovat kadunvarsipaikkaa. Edellä esitelty laskelma voisi toimia eräänä pohjana pysäköintilaitosten kannattavuuslaskelmille. KESKUSTAN KORTTELINANALYYSI Nykyisellään Tampereen keskusta on varsin monipuolinen vähittäiskaupan toiminta-alue: erikoisliikkeet, kolme suurta tavarataloa (Stockmann, Sokos ja Anttila), kauppahallimiljöö sekä kauppakeskukset (Koskikeskus ja Tullintori) mahdollistavat monipuolisen tuotetarjonnan ja liiketoimintakonseptit. Suurin haaste on saada keskustasta tiivis ja toiminnallinen kokonaisuus, joka on myös asiakkaiden mielikuvissa yhtenäinen ja virikkeelliseen kauppa-asiointiin sopiva. 5 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava, luonnoksen selostus 6 Helsingin ydinkeskustassa vastaava luku on noin euroa ENTRECON OY 2003

26 TAMPEREEN LIIKENTEEN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS 21 Tampereen keskusta on vähittäiskaupan toimialojen osalta hyvin tyypillinen: tilaa vievä kauppa ja hypermarketkauppa on siirtynyt keskustan ulkopuolelle ja keskustaan on jäänyt tavarataloja erikoiskauppaa. Ydinkeskustan kolme painopistettä sijaitsevat tulevaisuudessakin Kuninkaankadun ja Hämeenkadun risteyksessä, Tuomiokirkonkadun ja Hämeenkadun risteyksessä sekä Koskikeskuksessa. Mahdollinen Ratinan kauppakeskus muodostaisi Tullin alueen tapaan oman ydinkeskustasta erillään olevan alakeskuksen. Hämeenkatu on ydinkeskustan pääkatu, joka on toiminnallisesti jakautunut kahteen osaan: itäiseen ja läntiseen päähän vedenjakajanaan Tammerkosken rantamiljöö ja Keskustori kirkkoineen ja teattereineen. Kahtia jakaantumisen huomaa käytännössä esimerkiksi siten, että monet ketjuyritykset 7 ovat katsoneet tärkeäksi olla edustettuina molemmin puolin Tammerkoskea. Viime vuodet ovat olleet keskustan kahden ankkuriyrityksen, Stockmannin ja Sokoksen, kannalta suotuisia, sillä niiden myynti on kasvanut. Sokoksen myynnin kasvu on ollut 8-10 % ja Stockmannin 4-8 % 8. Stockmann ja Sokos ovat myös merkittävimmät päivittäistavaroiden myyjät keskustassa. Ankkuriyritysten vakaa tilanne viestii siitä, että ympärillä oleva kaupankin voidaan olettaa olevan kannattavaa. Kuva 2: Kaupan painopistealueet Tampereen keskustassa Kuninkaankadun kävelykadun eteläpää on vireää liiketoiminnan aluetta, jota hallitsee muotikauppa. Kävelykadun pohjoispäässä on sen sijaan jalankulkijamäärät ovat jo vähäisemmät, mitä todistaa kevyen liikenteen laskentatutkimus, jonka mukaan esimerkiksi Koskikeskuksen sillalla on enemmän kevyttä liikennettä kuin Kuninkaankadun pohjoispäässä Anttilan kohdalla. Keskustan reunamilla on alueita, joista liiketoimintaa on lopettanut tai tilalle on tullut vuokranmaksukyvyltään heikompia yrityksiä, kuten osto- ja myyntiliikkeitä. Yksi tällainen alue on Verkatehtaankadun ja Otavalankadun väliin jäävät korttelit, joiden alueelle suunnitellaan kävelypainotteisia katuja. Kadut eivät nykyisellään ole jalankulkijoiden suosimia reittejä. Ne eivät oikaise matkaa Stockmannin ja Koskikeskuksen välillä. 7 Esimerkiksi Aholaita, Kirjatori, H&M, Hesburger, Mc Donald s, Coffee House, Mäkitorppa, Vero Moda, Pierre Cavallo, Instrumentarium, Nordea, Osuuspankki ja Huoneistokeskus. 8 Market-lehti 2/2003 ja 2/2002 ENTRECON OY 2003

KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN 12.9.2005 HYVÄKSYMINEN KAUPUNGINVALTUUSTOSSA 18.1.2006 / 10 LIITE 5 Kaupungin strategiassa Kaikem paree Tampere on todettu, että keskustan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa:

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Rantaväylän yleissuunnitelma http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/rantavaylantunneli.html Liittymävaihtoehdot http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8305

Lisätiedot

TARKASTELU KESKUSTAN LIIKENNÖINNIN KEHITTÄMISESTÄ TIIVISTELMÄ RAPORTISTA ANNETUSTA PALAUTTEESTA

TARKASTELU KESKUSTAN LIIKENNÖINNIN KEHITTÄMISESTÄ TIIVISTELMÄ RAPORTISTA ANNETUSTA PALAUTTEESTA Keskustan liikenneosayleiskaava TARKASTELU KESKUSTAN LIIKENNÖINNIN KEHITTÄMISESTÄ TIIVISTELMÄ RAPORTISTA ANNETUSTA PALAUTTEESTA KH päätti asettaa raportin nähtäville 3.2.2003. Raportti oli nähtävillä 6.2.

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT 2012 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 3 Jalankulkijoiden ja pyöräilyn liikennemäärät

Lisätiedot

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kevyen liikenteen laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA 8663 LIIKENNESELVITYS YHTEENVETO

SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA 8663 LIIKENNESELVITYS YHTEENVETO Google SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA 8663 LIIKENNESELVITYS YHTEENVETO LIIKENNEVERKKO Paasikivenkatua Sepänkadun itäpuolella kehitetään hitaan liikkumisen alueena, jossa autoliikenteen nopeustaso on enintään

Lisätiedot

KUNKUNPARKIN VAIHEISTUS VAIHEEN 1 VAIHTOEHTOISET TOTEUTUSMALLIT

KUNKUNPARKIN VAIHEISTUS VAIHEEN 1 VAIHTOEHTOISET TOTEUTUSMALLIT KUNKUNPARKIN VAIHEISTUS VAIHEEN 1 VAIHTOEHTOISET TOTEUTUSMALLIT 2470 piir. 14 2.5.2014 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. VE 1: KUNINKAANKATU TAMMERKOSKI (L-MALLI, LEVEÄ VAIHTOEHTO)... 4 3. VE 2: KUNINKAANKATU

Lisätiedot

Maanalainen asemakaava nro 8676, Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli

Maanalainen asemakaava nro 8676, Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli Maanalainen asemakaava nro 8676, Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 4.1.-1.2.2018 Asemakaavan suunnittelualueen alustava rajaus Asemakaavan lähivaikutusalueen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Hyvä kaupunki työpaja Lahti YHTEENVETO

Hyvä kaupunki työpaja Lahti YHTEENVETO Hyvä kaupunki työpaja Lahti 15.11.2017 YHTEENVETO Kokonaisverkkokartat Kokonaisverkkokartat Kokonaisverkkokartat Vesijärvenkatu 1 Tulevaisuuden visio ohitustien valmistuttua 1. Toteutetaan keskustan kehä:

Lisätiedot

Keskustan liikenneosayleiskaava. Vaikutusarvioinnin täydentäminen ja vaihtoehtojen valinta

Keskustan liikenneosayleiskaava. Vaikutusarvioinnin täydentäminen ja vaihtoehtojen valinta Keskustan liikenneosayleiskaava Vaikutusarvioinnin täydentäminen ja vaihtoehtojen valinta Tampereen kaupunki Liikenneosayleiskaavan työryhmä 17.4.2003 Sisällysluettelo 1. Esipuhe 2 2. Työryhmän esitys

Lisätiedot

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä 28.3.2017 / TPi, TPe Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä Tutkitut liikennejärjestelyvaihtoehdot Puustellinkallion kaavoituksen aikana on tutkittu erilaisia liikennejärjestelyitä

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 25.6. 2002 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 25.6. 2002 4 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 5 1. KESKUSTAN LIIKENTEEN

Lisätiedot

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Projekti Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Vastaanottaja Kempeleen kunta Päivämäärä 4.10.2018 Laatija Erkki Sarjanoja ä 1. Taustaa Kirkonseudun asemakaava-alueen

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.1.2006 Lainvoimainen 2.3.2006 Tampereen kaupunki / Yhdyskuntapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 KAAVAN OHJAUSTAVOITE JA OIKEUSVAIKUTUKSET

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki

Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki Liikenteelliset tarkastelut välillä Ruukintie-Törnäväntie-Itäväylä 31.8.2016 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Työn sisältö Työssä

Lisätiedot

KUNKUN PARKKI ASEMAKAAVAN NRO 8437 VALMISTELUAINEISTOON LIITTYVÄN KAAVAKARTTALUONNOKSEN KUVAUS

KUNKUN PARKKI ASEMAKAAVAN NRO 8437 VALMISTELUAINEISTOON LIITTYVÄN KAAVAKARTTALUONNOKSEN KUVAUS KUNKUN PARKKI ASEMAKAAVAN NRO 8437 VALMISTELUAINEISTOON LIITTYVÄN KAAVAKARTTALUONNOKSEN KUVAUS. 22.9.2016 TAMPERE 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 4 1. KAAVAN TARKOITUS... 5 2. LÄHTÖKOHDAT... 6 3. TARKASTELLUT

Lisätiedot

TYÖOHJELMA SISÄLTÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA

TYÖOHJELMA SISÄLTÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA TYÖOHJELMA SISÄLTÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA TAMPERE 20.2.2002 1 JOHDANTO Edellinen Tampereen keskustan osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa vuonna 1995.

Lisätiedot

STRATEGINEN KESKUSTAHANKE

STRATEGINEN KESKUSTAHANKE STRATEGINEN KESKUSTAHANKE KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA YLEISÖTILAISUUS 6.2.2013 6.2.2013 Tero Tenhunen STRATEGINEN KESKUSTA HANKE Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alusta. Hanke toteuttaa

Lisätiedot

Keskustan työnaikaisten liikennejärjestelyiden tilannekatsaus ja lähiaikojen toimenpiteet haittojen lieventämiseksi

Keskustan työnaikaisten liikennejärjestelyiden tilannekatsaus ja lähiaikojen toimenpiteet haittojen lieventämiseksi Keskustan työnaikaisten liikennejärjestelyiden tilannekatsaus ja lähiaikojen toimenpiteet haittojen lieventämiseksi 1 SISÄLTÖ 1. Katsaus liikennemäärien kehittymiseen tunnelin avaamisen jälkeen 2. Liikenneverkon

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula Kaupunkisuunnittelun seminaari 8.9.2010 Matti Karhula KOHTI ELÄVÄÄ KAUPUNKIKESKUSTAA Viihtyisä Oulun keskusta sykkii elämää läpi vuoden ja vuorokauden. Se pitää arvossa pohjoista kulttuuria, hyvinvointia,

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.4.2007 tarkistettu 24.4.2007

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.4.2007 tarkistettu 24.4.2007 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.4.2007 tarkistettu 24.4.2007 RAUTATIEALUEEN MUUTTAMINEN KERROSTALOKORTTELIKSI, XVIII-KAUPUNGINOSA, 2:17, SORINKATU 6-8 KAAVA NRO 8201 Kaava-alue

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8759/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8759/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/2017 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 12.4.2017 144 Asianro 8759/10.03.01.02/2016 Liikennevalot Kellolahdentien ja Sisustajantien risteykseen sekä Kallantien ja Inkilänmäenkadun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Amurin yleissuunnitelman liikenneselvitys

Amurin yleissuunnitelman liikenneselvitys Amurin yleissuunnitelman liikenneselvitys Perustuu H&K laatimaan maankäytön yleissuunnitelmaan. Työssä tehtiin - liikenne-ennuste - toimivuustarkastelut simuloimalla - tarvittavien toimenpiteiden määrittelyn

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

HÄMEENKADUN JOUKKOLIIKENNEKATUKOKEILU

HÄMEENKADUN JOUKKOLIIKENNEKATUKOKEILU HÄMEENKADUN JOUKKOLIIKENNEKATUKOKEILU Liikenteen kehitys 2013-2014 Hämeenkadun joukkoliikennekatu kokeilu Liikenteen kehitys 2013 2014 2 14.11.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Hämeenkadun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi 28.-29.3.2019 Tampere Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö Tampereen keskusta muutoksessa liikennemäärien kehittyminen ja kulkumuotokohtaiset tavoitteet, SUMP

Lisätiedot

Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1

Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE 2 Vaihtoehto VE 3 Luonnosvaihtoehdot yleisesti nähtävillä 29.5.-1.8.2008 Mielipiteitä: uheluita 2 Sähköposteja 6 Kuntalaisten

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Hervantajärven osayleiskaava

Hervantajärven osayleiskaava Hervantajärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 16.10.2008 Hanna Kalenoja 1 Johdanto...2 2 Maankäyttö ja liikenneverkkovaihtoehdot...3 2.1 Osa aluejako...3 2.2 Maankäyttövaihtoehdot...3

Lisätiedot

Tammelan liikenneverkkosuunnitelma

Tammelan liikenneverkkosuunnitelma Tammelan liikenneverkkosuunnitelma 2.2.2017 Sito Oy / Tenho Aarnikko Sito Parhaan ympäristön tekijät Tammelan liikenneverkkosuunnitelma Työn tavoitteet 1. Suunnitella Tammelan liikenneverkko huomioiden

Lisätiedot

KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA EHDOTUS 18.10.2004 Tampereen kaupunki / Yhdyskuntapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 KAAVAN OHJAUSTAVOITE JA OIKEUSVAIKUTUKSET 4 3 PROSESSIN ETENEMINEN 5 4 LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tampereen Sokoksen asemakaavan muutos

Tampereen Sokoksen asemakaavan muutos 1 (6) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tampere / J.Mäkelä 3.4.2007 TÄMÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ON OLLUT NÄHTÄVILLÄ 13.4.-4.5.2007 Yhdyskuntalautakunnan kuulutuksella 12.4.2007 Asemakaavan

Lisätiedot

Santalahden pysäkkitarkastelu

Santalahden pysäkkitarkastelu 26.3.2018 Santalahden pysäkkitarkastelu Johdanto Santalahdessa raitiotie kulkee Rantatie-katua pitkin ja jatkaa sillalla kohti Hiedanrannan Järvikaupunkia (KH:n päätös 12.2.2018). Santalahden kohdalla

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2011

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2011 YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kävelyn ja pyöräilyn laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä on ollut vuosittain noin 80 ja ne

Lisätiedot

Luonnoksen selostus Keskustan liikenneosayleiskaava. Tampereen kaupunki

Luonnoksen selostus Keskustan liikenneosayleiskaava. Tampereen kaupunki Luonnoksen selostus Keskustan liikenneosayleiskaava Tampereen kaupunki 10.6.2003 Liikenneosayleiskaava Luonnoksen selostus Sisällysluettelo 1 Esipuhe 2 2 Prosessin eteneminen 3 3 Karsitut vaihtoehdot 6

Lisätiedot

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Hyvä kaupunki työpaja

Hyvä kaupunki työpaja Hyvä kaupunki työpaja Lahti pyöräilykaupungiksi 15.11.2017 Kutsuttu ; Kaikki valtuutetut Kaupungin asiantuntijoita ( elinvoima, liikenne, ympäristö) Pyöräilyseurat ja aktiivit Työpajan tavoitteet ja YHTEENVETO

Lisätiedot

KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN 1. Lähtökohdat 2. Liikenteen rauhoittaminen 2 LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen kaavaluonnoksesta saadussa Liikenneviraston ja asukkaiden palautteessa on tuotu

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI. KOIVISTONKYLÄ-5393

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

KUNNALLISEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NO KAUPUNGINOSAN KATU-

KUNNALLISEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NO KAUPUNGINOSAN KATU- KUNNALLISEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NO 7579. 111-KAUPUNGINOSAN KATU- JA TORIALUETTA, KAUPUNGINOSAN RAJAA (ALEKSIS KIVEN KATU VÄLILLÄ HALLITUSKATU - HÄMEENKATU, KIRKKOKATU VÄLILLÄ HALLITUSKATU - KESKUSTORI JA

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET

KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET 15.5.2017 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Koululaisten saattoliikenteen ja pysäköintijärjestelyjen luonnoksissa 1A-D saattoliikennealue

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA Kooste aikaisemmista selvityksistä

TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA Kooste aikaisemmista selvityksistä TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA Kooste aikaisemmista selvityksistä Pintavaihtoehto Onkiniemen tunneli ja Mustanlahden eritasoliittymä Tampellan ja Naistenlahden liittymät kuva: Aamulehti 2007

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (6) 112 V Kaj / Valtuutettu Emma Karin aloite Vaasankadun muuttamisesta kävely- tai pihakaduksi HEL 2012-011875 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

Liikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö

Liikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liikenne Asukastilaisuus 3.5.2017 Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liittyminen liikenneverkkoon Alueen pää- ja kokoojakatuverkko täydentyy: Finnoonsilta-kadun

Lisätiedot

LIITE 10 Naantalin kaupunki LUOLALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 157-C5667 25.4.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Naantalin

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2015 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 22.8.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 1 (5) 486 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee Liisankadun kehittämistä kevyen liikenteen tarpeisiin HEL 2012-011878 T 00 00 03

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet niihin

Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet niihin TAMPEREEN KAUPUNKI 7.5.2018 PETSAMO, Saukonpuiston koulu, Kaupinkatu 30, asemakaavan muutos Asemakaava nro 8569 Diaarinumero: TRE: 5287/10.02.01/2014 Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tavoitteet Keran suunnittelulle

Lähtökohdat ja tavoitteet Keran suunnittelulle Lähtökohdat ja tavoitteet Keran suunnittelulle 19.6.2017 Tilaisuuden kulku Alkusanat tilaisuuden puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Kai Lintunen Kaupunkisuunnittelulautakunnan asettamat

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012 TAMPERE Dno 7834/10.02.01/2011 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012 KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. KAAVA NRO 8428. Kaava-alue,

Lisätiedot

Lohja. Jouni Ikäheimo 10 / 2013

Lohja. Jouni Ikäheimo 10 / 2013 Hiidensalmi Lohja Liikenneselvitys Jouni Ikäheimo Nora Kumpulainen 10 / 2013 HIIDENSALMEN HAVAINNEKUVA, LOHJAN KAUPUNKI SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Hiidensalmen alue sijaitsee kilometrin etäisyydellä Lohjan

Lisätiedot

T A M P E R E E N K A U P U N K I

T A M P E R E E N K A U P U N K I Tunneli 2,3 km Eritasoliittymät päissä 20 m kosken alapuolella T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Rantaväylän tunnelihankkeen eteneminen 2000 Selvitys Ranta-Tampellan maankäytön kehittämisestä 2004 Rantaväylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Kunkun parkin pohjoinen sisäänajoyhteys. Liikenneselvitys Ympäristösi parhaat tekijät

Kunkun parkin pohjoinen sisäänajoyhteys. Liikenneselvitys Ympäristösi parhaat tekijät Kunkun parkin pohjoinen sisäänajoyhteys Liikenneselvitys 27.11.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisällys Esipuhe Lähtökohdat Liikenne ennuste Mitoitusperiaatteet Vaihtoehtotarkastelu Tutkitut vaihtoehdot

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B

MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B POHJOIS-HAAGAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA 29.5.2012 MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B Vaihtoehtojen kuvaus ja vaikutusten arviointi Periaateleikkaukset Hämeenlinnanväylän melusuojauksesta toimitilarakentamisella

Lisätiedot

3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma

3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma keltainen rajaus = ohjeellinen kilpailualue Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma Hyvinkäällä on parhaillaan käynnissä kansainvälinen Europan 15-suunnittelukilpailu, jossa nuoret kaupunkisuunnittelijat ideoivat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Limingantullin kaupunginosan korttelia 23 ja katu- ja puistoalueita sekä Äimäraution kaupunginosan korttelia 2 ja rautatiealuetta koskevan asemakaavan muutos ja katusuunnittelu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkikeskustan aamukahvit klo 8-10 Finlayson, Galleria Nottbeck, Satakunnank. 18, Tampere

Tampereen kaupunkikeskustan aamukahvit klo 8-10 Finlayson, Galleria Nottbeck, Satakunnank. 18, Tampere Tampereen kaupunkikeskustan aamukahvit 30.8. klo 8-10 Finlayson, Galleria Nottbeck, Satakunnank. 18, Tampere MUISTIO Tampere Tunnetuksi ry:n ja Tampereen kaupungin järjestämä aamukahvitilaisuus oli tarkoitettu

Lisätiedot

SANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS

SANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS SANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS 28.3.2013 TARKASTELUALUEEN NYKYISET VUOROKAUSILIIKENNEMÄÄRÄT KAAVA-ALUEEN LIIKENNE-ENNUSTE Rakentuneella kaavaalueella 2 800 asukasta (sis. nykyiset asukkaat)

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS Toukokuu 2008 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO 1 (5) NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

230 Valtuustoaloite selvityksen tekemiseksi Viistokadun palauttamiseksi ratikan rakentamisen ajaksi - Aila Dündar-Järvinen

230 Valtuustoaloite selvityksen tekemiseksi Viistokadun palauttamiseksi ratikan rakentamisen ajaksi - Aila Dündar-Järvinen Tampere Ote pöytäkirjasta 9/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 230, 14.08.2017 Kaupunginvaltuusto, 20, 23.01.2017 Yhdyskuntalautakunta, 134, 02.05.2017 Kaupunginhallitus, 342, 29.05.2017 Kaupunginvaltuusto,

Lisätiedot