ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 122/10/1 Dnro PSAVI/86/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Kittilän lentoaseman ympäristölupa, Kittilä

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 122/10/1 Dnro PSAVI/86/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kittilän lentoaseman ympäristölupa, Kittilä Finavia Oyj PL Vantaa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 Toimintaa koskevat luvat... 5 Sopimukset... 5 Kaavoitustilanne... 5 TOIMINTA... 6 Yleiskuvaus toiminnasta... 6 Historia ja nykyinen toiminta... 6 Lentoaseman kehittyminen... 6 Lentoasemalla toimivat tahot... 7 Maanomistus... 7 Lentoasema-alue... 7 Lentoliikenne... 7 Liikennemäärät ja lentokalusto... 8 Nykytilanne... 8 Liikenteen kehittyminen... 8 Lentoaseman tekniset tiedot... 9 Kenttäalue... 9 Ilmatila ja lentoreitit... 9 Lentoaseman kunnossapito Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Kemikaalit Polttoaineet Energian käyttö Vedenhankinta ja viemäröinti Maaliikenne ja järjestelyt Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöjohtamisjärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön maankäyttö Ympäristön laatu Maaperä Pohjavesi Pintavesi Luonnonolosuhteet Ilmanlaatu TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun vaikutus Vaikutus terveyteen PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET Liukkaudentorjunta Jäänesto ja -poisto Ilmapäästöjen hallinta Melun hallinta... 25

3 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Ympäristötarkkailuohjelma Pintavesitarkkailu Jätteet Päästöt ilmaan Melu Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Riskinarviointi LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksista tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine Merkinnät A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin ja maaperään Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Polttoaineet, kemikaalit ja varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi Käyttö- ja päästötarkkailu Ympäristövaikutusten tarkkailu Mittausten laadunvarmennus Kirjanpito ja raportointi Toiminnan lopettaminen Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS Ilmailulaitos Finavia ( lukien Finavia Oyj) on Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Kittilän lentoaseman nykyiselle ja ennustetun kehityksen mukaiselle toiminnalle. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Kittilän lentoaseman toimintaa. Lupaa haetaan nykyiselle ja vuoteen 2025 saakka ennustettavissa olevalle toiminnalle. Ympäristölupahakemukseen kuuluu Finavian Oyj:n toiminta lentoasemalla. Hakemukseen kuuluvat seuraavat lentoaseman toiminnot: lentoaseman kenttäalueen liikenne (ilma-alukset ja maaliikenne) ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä asematasojen, rullausteiden ja kiitoteiden kunnossapito kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta ilma-alusten jäänesto- ja jäänpoistokäsittely kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut sekä paloharjoitusalue ja sen käyttäminen Finavia Oyj:n käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö Finavia Oyj:n tilojen energiankulutus ja vedenhankinta toiminnassa syntyvät jätteet. Kittilän lentoasema sijaitsee Kittilän kunnassa noin 5 kilometriä Kittilän keskustan pohjoispuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 12 b) mukaan lentopaikalla on oltava ympäristölupa. Lapin ympäristökeskus on päivätyssä kirjeessään edellyttänyt Ilmailulaitos Finaviaa hakemaan ympäristölupaa Kittilän lentoaseman toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen lentoasemaa koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 12 b) kohdan nojalla.

5 TOIMINTAA KOSKEV AT LUV AT, SOPIMUKSET J A ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE 5 Toimintaa koskevat luvat Kittilän lentoasemalla ei ole aikaisempia ympäristönsuojeluun tai sijoituspaikkaan liittyviä lupia. Toimintaan liittyvät aiemmat päätökset ja sopimukset ovat seuraavat: Viemäröinti ja vesihuolto Ilmailulaitos Finavia ja Kittilän vesiosuuskunta ovat tehneet sopimuksen Kittilän lentoaseman jätevesien johtamisesta Kittilän kunnan viemäriverkostoon ja edelleen Levin jätevedenpuhdistamoon. Lintujen torjuntalupa Lapin ympäristökeskus on vuonna 2005 myöntänyt lentoasemalle luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö on vuonna 2005 myöntänyt Ilmailulaitos Finavialle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat rauhoitetut ja rauhoittamattomat eläimet. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Sopimukset Lentoaseman maa-alueet omistaa Suomen valtio ja niitä hallitsee Finavia Oyj. Lentoaseman alueella on seuraavilla yrityksillä maanvuokrasopimukset: Yritys Finnair Facilities Management Oy Oy Shell Ab Neste/Vanha Kespa Junttari Oy Kittilän kunta Alueen käyttötarkoitus Kalustohallin sijoituspaikka Ilmailuhuoltoasema Ajoneuvojen jakeluaseman paikka Moottorikelkkareitti Kaavoitustilanne Kittilän lentoasema sijoittuu vahvistetun Tunturi-Lapin maakuntakaavan alueelle. Maakuntakaavassa Kittilän lentoasema laajennuksineen on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL). Kaavan mukaan lentoliikenteen alueita kehitettäessä on otettava huomioon lentoturvallisuus kokonaisuutena. Lentoliikenteen lisääntyessä lentomelu on otettava huomioon lähialueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Kittilän lentoasema sijaitsee Levin ympäristön osayleiskaavan alueella. Kittilän kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan. Kaavasta on valitettu. Lentoasema sijoittuu osayleiskaavan osa-alueelle 1. Lentoasema on merkitty osayleiskaavassa lentoliikenteen alueeksi (LL) ja lentoaseman viereiset kaava-alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi.

6 Osayleiskaavassa on annettu yleismääräys, jossa lentoliikenteen alue (LL) on tarkoitettu asemakaavoituksella toteutettavaksi. Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan vireille tulosta on kuulutettu Osayleiskaavan raja ulottuu lähimmillään noin 0,5 km:n etäisyydelle lentoaseman eteläpuolelle. Kittilän lentoaseman alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Lähin asemakaava-alue sijoittuu noin 2 km:n etäisyydelle lentoaseman eteläpuolelle. 6 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Historia ja nykyinen toiminta Kittilän lentoaseman ensimmäinen vaihe rakennettiin olemassa olleen metsälentopaikan paikalle vuosina Lentopaikan tarkoitus oli toimia Lapin Lennoston koneiden varalaskupaikkana ja tukikohtana. Kiitotien pituus oli tuolloin metriä ja leveys 45 metriä. Ensimmäinen Finnair Oy:n lentämä kaupallinen lento tapahtui talvella Vuonna 1985 toteutetun kiitotien jatkamisen 500 metrillä ja vuonna 1998 rakennetun ILSjärjestelmän jälkeen kentälle on ollut mahdollista operoida säännöllisesti matkustajakoneluokan suihkukonekalustolla. Ensimmäinen terminaalirakennus valmistui vuonna 1982 ja sen laajennus vuonna Tällöin rakennettiin myös uudet tilat kunnossapitokalustolle. Tämän jälkeen terminaalirakennusta on laajennettu viisi kertaa ja vuonna 2006 tulipalossa tuhoutunut osa on rakennettu uudelleen. Lisäksi on laajennettu ja lisärakennettu myös muita lentoliikennettä ja matkailua palvelevia tiloja ja alueita. Kittilän lentoasema on Pohjois-Suomen matkailulentoasemista kehittyvin ja matkustajamäärältään ( vuonna 2007) maamme kahdeksanneksi vilkkain. Lentoaseman vuosittaisesta matkustajamäärästä yli 90 % kertyy sen vilkkaimpien kuuden kuukauden aikana. Liikennekoneluokan operaatiomäärät Kittilässä ovat vuodesta 2000 laskeneet liki 20 % konekokojen vastaavasti suurennuttua. Lentoaseman kehittyminen Lähitulevaisuudessa (1 5 vuotta) arvioidaan kotimaan kaupallisten lentojen ja matkustajamäärän kasvavan kotimaan liikenteen kilpailusta riippuen 5 10 % vuodessa. Tämän jälkeen kasvun arvioidaan olevan 3 5 % vuodessa. Pidemmällä aikavälillä (vuosina ) arvioidaan sekä kotimaan että ulkomaille suuntautuvien lentojen määrän ja matkustajamäärän kolminkertaistuvan vuoteen 2008 verrattuna. Ulkomailta saapuvien tilaus- ja reittilentojen määrän arvioidaan kasvavan siten, että vuonna 2025 lentoja olisi noin ja matkustajamäärä noin Sen jälkeen vuosittainen lisäys olisi noin 5 %.

7 Sotilaslentojen määrän arvioidaan pysyvän lähitulevaisuudessa nykytasolla. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan torjuntahävittäjien (Hornet) operaatiomäärien kasvavan noin 5 %. 7 Lentoasemalla toimivat tahot Kittilän lentoasemalla toimivat Finavia Oyj:n lisäksi seuraavat toiminnanharjoittajat joko Finavia Oyj:n tiloissa tai erillisissä tiloissa Finavia Oyj:ltä vuokratulla alueella: Toiminta Sotilasliikenne Lentoyhtiöt Lentokoulutustoiminta Yleisilmailu Harrastelentotoiminta Maapalvelut lentoyhtiöille Polttoaineiden jakelu Muut yritykset Taho Lapin lennosto Finnair Oyj Blue 1 Ulkomaiset lentoyhtiöt Ilmailukerho (Satunnaisia lentoja) (Satunnaisia lentoja) Airpro Oy Ready To Go (RTG) Oy Oy Shell Ab Ilmailu Safariyritykset Ravintola Sirkan Tähti Maanomistus Lentoaseman maa-alueet omistaa Suomen valtio ja niitä hallitsee Ilmailulaitos Finavia Oyj. Lentoasema-alue Lentoasema-alue koostuu maaliikenne- ja kenttäalueesta. Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet. Lentoaseman tieyhteyksistä päätieverkkoon ja sisäisistä katuyhteyksistä vastaa Finavia Oyj. Finavia Oyj vastaa lentoaseman pysäköintipalveluista ja luo edellytykset taksi-, joukkoliikenne- ja autonvuokrauspalveluille. Lentoaseman kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta. Finavia Oyj hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Kiito- ja rullaustiet muodostavat lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta Finavia Oyj vastaa. Finavia Oyj huolehtii myös kenttäalueiden palo- ja pelastuspalveluista. Lentoliikenne Säännöllistä reittiliikennettä Helsingistä Kittilän lentoasemalle lentävät tällä hetkellä Finnair Oyj päivittäin ja Blue1 sesonkiaikoina vähintään päivittäin, FinnComm Airlines Tampereelta, Turusta ja Seinäjoelta sekä SAS Tukholmasta. Lentovuoroja on arkisin 1 6, viikonloppuisin, juhlapyhien alla ja

8 jälkeen määrät liki kolminkertaistuvat ja kesäkaudella määrät pienenevät. Tilauslentoja lentävät useat ulkomaiset lentoyhtiöt muun muassa Britanniasta, Irlannista, Ranskasta, Sveitsistä, Saksasta, Espanjasta, Venäjältä ja Ukrainasta. Kittilän lentoasemalla on kesäaikaan vaihtelevasti yleisilmailutoimintaa. Toiminta on vähäistä ja tapahtuu pääasiassa ultrakeveillä vähämeluisilla lentokoneilla. Kittilän lentoasemalla olleen Ilmavoimien tukikohdan toiminta on lopetettu vuonna 2007, joten lentoasemalla ei enää järjestetä lentotoimintaharjoituksia. Torjuntahävittäjät (Hornet) ja suihkuharjoitushävittäjät (Hawk) operoivat kentällä satunnaisesti käyttäen sitä lähinnä varakenttänä. Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskonekalusto käyttää lentoasemaa vuosittain myös vähäisiä määriä. Sotilasilmailun aiheuttamat ympäristövaikutukset Kittilän lentoaseman lähialueella ovat nykyisin ja tulevaisuudessa vähäiset. 8 Liikennemäärät ja lentokalusto Nykytilanne Kittilän lentoasema on matkustajamäärältään Suomen kahdeksanneksi vilkkain (noin matkustajaa vuonna 2007), mutta sesonkiaikoina jopa toiseksi kolmanneksi vilkkain. Liikenneilmailun operaatiomäärät Kittilässä olivat operaatiota vuonna Vuosikeskiarvona päivässä on 2 3 edestakaista aikataulun mukaista vuoroa. Matkailun kausivaihteluista johtuen määrät ovat viikkotasolla 4 50 lentoa vilkkaimpien kausien keskittyessä joulu huhtikuulle. Vuonna 2007 yleisin ilma-alustyyppi kotimaan matkustajaliikenteessä oli Airbus A320 -sarjan koneet, jolla tehtiin keskimäärin 0 20 operaatiota vuorokaudessa. Toiseksi yleisin matkustajaliikenteen konetyyppi oli Embraer 170, jolla lennettiin kesäkaudella yksi vuoro neljänä päivänä viikossa. Kansainvälisen charter-liikenteen operaatioita oli koko vuonna 320 ja yleisimmät konetyypit olivat Airbus 321, Boeing 737 ja Boeing 757. Kaupallisia lentoja lennetään pääasiallisesti klo 07 ja 23 välisenä aikana. Vilkkaimmat ajankohdat keskittyvät viikonloppuihin. Joulukuun tilausliikenteessä lentoja on vilkkaimpana päivänä 25, joista vilkkaimpana ajankohtana klo lennot saapuvat tiheimmillään 10 minuutin välein. Yleisilmailun lennot keskittyvät kesäaikaan ja niitä lennetään yksimoottorisilla mäntämoottorikoneilla. Vuodessa näitä lentoja on koulutuslennoista riippuen noin , ja ne keskittyvät iltaan ja viikonloppuihin. Liikenteen kehittyminen Kittilän lentoaseman kaupallisten lentojen määrä jatkaa edelleen kasvuaan matkailuelinkeinon kehittymisen myötä. Kotimaan liikenteessä kasvu tulee pääasiassa Helsingissä konetta vaihtavista ulkomaalaisista matkailijoista. Ulkomaan reitti- ja tilausliikenteessä on odotettavissa vuositasolla noin %:n kasvu lähimmän viiden vuoden aikana, minkä jälkeen määrä kasvanee 5 10 % vakiintuen noin lentoon vuonna Uutena ulkomaan gateway-yhteytenä Tukholmasta alkanut suora reitti on merkittävässä asemassa.

9 Yleisilmailun oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla lähitulevaisuudessa ja kasvavan hieman pidemmällä aikavälillä. Sotilaslentojen määrän arvioidaan pysyvän lähitulevaisuudessa nykyisen suuruisena. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan Hornet-torjuntahävittäjien operaatiomäärien kasvavan noin 5 %. 9 Lentoaseman tekniset tiedot Kenttäalue Kittilän lentoaseman kiitotien pituus on metriä ja leveys 45 metriä. Kiitotien kokonaispinta-ala on noin 14,2 hehtaaria. Koko kenttäalueen pinta-ala kiitotie, rullaustiet, asematasot mukaan lukien on noin 17,5 hehtaaria. Ilmatila ja lentoreitit Ilmatila on jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan. Valvottu ilmatila on ala-, ylä- ja sivurajoiltaan määritetty ilmatila, jossa annetaan eriasteista lennonjohtopalvelua ja jossa lentämiseen vaaditaan lennonjohtoselvitys. Lennonjohto vastaa porrastamisesta eli ilma-alusten välisen turvallisen etäisyyden säilymisestä valvotussa ilmatilassa. Valvotun ilmatilan rajat määritellään yleensä kaupallisen lentoliikenteen tarpeiden pohjalta. Tämä liikenne käyttää mittarilentosääntöjä (IFR) eli navigointi tapahtuu mittarinäyttämien perusteella. Lisäksi on olemassa AFIS-lentopaikkoja (Aerodrome Flight Information Service). AFIS-palvelu on järjestetty IFR-lentoliikenteen turvaamiseksi lentoasemilla, joilla lennonjohtopalvelun antamista, vähäisestä samanaikaisesta liikenteestä johtuen, ei ole katsottu tarpeelliseksi. Palvelun antamisesta vastaa tehtävään koulutettu lennontiedottaja. AFIS-lentoasemilla ja sitä ympäröivässä ilmatilassa ilma-aluksille annetaan liikennetiedotuksia. Liikennetiedotusten tarkoitus on aikaansaada sujuva ja turvallinen lentoliikenne. Kittilässä annetaan lennonjohtopalvelua sekä operaatioiden määrästä riippuen AFIS-palvelua. Valvomattomassa ilmatilassa saa vastaavasti lentää ilman lennonjohtoselvitystä lentosääntöjä noudattaen. Siellä lentävät pääsääntöisesti yleisilmailijat, jotka vastaavat itse ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä. Tämä liikenne käyttää pääasiassa näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu karttojen ja näköhavaintojen avulla. Kittilän ilmatila on jaettu kahteen osaan. Lähinnä lentoasemaa on sisempi lentotiedotusvyöhyke, jonka säde on kentästä keskimäärin 17 km ja korkeus maanpinnasta jalkaan. Ulompi lentotiedotusvyöhyke jatkuu jalasta jalkaan ja on säteeltään keskimäärin 45 km. Korkeudet on määritelty QNH:lla (korkeustaso merenpinnasta). Lennonjohto Ennen jokaisen johdetun lennon aloittamista ilma-aluksen tulee pyytää lennonjohdolta selvitys eli lupa lentää paikasta A paikkaan B.

10 Lähilennonjohto tai AFIS-elin saa Tampereen aluelennonjohdolta (ACC) reittiselvityksen, jonka se välittää ilma-alukselle. Selvitykseen sisältyy pääsääntöisesti matkalentoreitti määränpäähän ja lupa nousta tietylle korkeudelle. Sopivassa kohdassa ilmaan nousun jälkeen lennonjohto tai AFIS-elin luovuttaa ilma-aluksen aluelennonjohdolle. Lennonjohto/AFIS vastaanottaa luovutettavan ilma-aluksen suoraan aluelennonjohdolta. Liittymäpintana lähilennonjohdolta aluelennonjohdolle on lentopinta 95 (2 900 m) tai lähestymisalueen raja. Päinvastoin toimivat tuloportit. Tuloporteilta on määritetty alkulähestymisreitit, jotka johtavat loppulähestymisen alkuun noin 20 km:n etäisyydelle kiitotien päästä. Loppulähestymisen ennen kiitotielle laskeutumista ilma-alus suorittaa joko mittarilähestymismenetelmän mukaisesti (ILS) tai hyvällä säällä näköyhteydessä kiitotiehen (näkölähestyminen), mikäli saa siihen lennonjohdosta luvan tai AFIS-elimeltä liikennetiedotuksen, joka mahdollistaa lähestymisen jatkamisen. Näkölähestymisessä finaali eli kiitotien suuntaisesti lennetty lähestymisen vaihe on yleensä lyhyempi kuin mittarilähestymisessä, lyhimmillään muutamia kilometrejä. ACC:n ilmatila koostuu yksisuuntaisista lentoväylistä ja RNAVmääritellyistä lentoreiteistä. Ilma-alukset lentävät näitä reittejä pitkin määrätyllä korkeus-, sivuttais- tai pitkittäiserolla toisiinsa. 10 Navigointiteknologia Ilma-aluksen suunnistus on mittarilentosääntöjen mukaan lennettäessä perustunut maassa olevien laitteiden ohjaamon näyttölaitteisiin antamien signaalien mukaan toimimiseen. Tärkein navigaatiolaite on monisuuntamajakka (VOR), johon liittyy myös etäisyyden mittauslaite (DME). Ilma-alusten navigointi perustuu enenevässä määrin satelliittipaikannuksen hyödyntämiseen eli RNAV-tekniikkaan (Area Navigation). Lentokoneen suunnistuslaitteet keräävät tietoa erinäisistä tietolähteistä, jotka voivat sijaita maanpinnalla (VOR, DME), avaruudessa (GPS-, GLONASS-satelliitit) tai lentokoneessa itsessään (INS eli inertia). Näistä tietolähteistä tai niiden yhdistelmistä saatujen tietojen perusteella lentokoneen suunnistustietokone suorittaa lentokoneen paikan määrityksen ja avustaa navigoinnissa ennalta määrättyjen reittiohjeiden mukaisesti. Kun RNAV-laitteisto on kytketty lentokoneen lennonhallintajärjestelmään eli FMS:ään (Flight Management System), pystytään lentokoneen suoritusarvoja hyödyntämään optimaalisesti lennon eri vaiheissa ja saavuttamaan merkittäviä polttoainesäästöjä ja vähentämään päästöjä. Lentoreitit lentoasemien lähialueen ulkopuolella on määritetty RNAV-pohjaisesti. Lentoreitit Ilmatilan rakennetta ja lentoreittejä koskevat tiedot laaditaan ja julkaistaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn määrittelemien menettelyiden mukaisesti käyttäen sen standardoimaa esittämistapaa.

11 11 Lentoaseman kunnossapito Finavia Oyj:n kunnossapitoyksikkö vastaa lentoasema-alueen, rakennusten ja maakaluston kunnossapidosta sekä palo- ja pelastustoiminnasta. Lentoaseman kunnossapitoon kuuluu muun muassa kiitoteiden liukkaudentorjunta ja muu talvikunnossapito. Kunnossapitoyksikkö sijaitsee lentoaseman teknisellä alueella. Kunnossapitoyksiköllä on lentoaseman kunnossapitoa varten 3 henkilöautoa, 4 pakettiautoa, 5 kuorma-autoa, 2 pyöräkuormaajaa, 2 lumilinkoa, 5 harjapuhallinta, 3 pelastusajoneuvoa, 2 linja-autoa, 2 moottorikelkkaa ja 1 traktori. Talvikunnossapito Kiitotien liukkaudentorjunta on välttämätön talviaikana. Laskeutuva kone koskettaa kiitotietä km:n tuntinopeudella, ja koneen on pystyttävä pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Jokainen lentoonlähtö ja laskeutuminen tarkastetaan ja arvioidaan erikseen. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Harjaus aloitetaan kiitotien keskeltä ja lunta poistetaan reunoille päin. Näin lumi saadaan jakautumaan tasaisesti kiitotien molemmille puolille, mikä hidastaa korkeiden lumivallien syntymistä reuna-alueille. Kiitotien reunaan siirretty lumi kootaan kiitotien reunavalorivin sisäpuolelle valliksi, joka heitetään suurteholumilingolla pois kiitotieltä. Kiitotien ulkopuolella on määritelty lumiprofiilit, joita korkeampia lumivalleja ei sallita. Heti kiitotievalojen ulkopuolella lumikerroksen paksuus ei saa olla yli 30 senttimetriä. Lunta saa 15 metrin etäisyydellä olla korkeintaan 1 metri, 20 metrin etäisyydellä 1,5 metriä ja 25 metrin etäisyydellä 3 metriä. Kiitotieltä talven aikana lingottu lumi on noin metriä leveänä mattona kiitotien molemmin puolin. Jos talven lumensyvyys on 80 cm, on reunaalueilla lunta keskimäärin 1,2 metriä. Asematasoalueella reunavallille ei ole korkeusrajoituksia. Kiitotieltä ja asematasolta kertyneitä lumia ei kuljeteta eikä varastoida muualle. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Sääolosuhteiden mukaan kiitotielle levitetään kemikaaleja g/m 2 eli yhdellä levityskerralla 1 4 tonnia. Kemikaalit levitetään kiitotien metrin levyiselle keskikaistalle. Lentoasemien talvikunnossapitoa Suomessa koskee ilmailumääräys AGA M3-10 "Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta", joka perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen (Annex 14) normeihin ja suosituksiin sekä kansainvälisen ilmailujärjestön ICAOn julkaisuihin Airport Services Manual ja Air Navigation Plan European Region. Talvikunnossapitoon liittyviä määräyksiä on myös yleisissä määräyksissä lentoaseman ylläpidosta (AGA M3-3) sekä määräyksissä AGA M3-8 "Kenttäalueen liikenteen ohjaus ja valvonta". Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Suomen talven olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja jäätä. Lumi ja jää on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Koneen lentä-

12 essä matkakorkeudella ilmankosteus ja ilmanpaine ovat alhaisia, eikä jäätä yleensä muodostu. Tätä varten ovat lentokoneen omat sähköiset tai mekaaniset jäänpoistolaitteet. Jäänestossa käytettävän glykoliliuoksen määrä kasvaa lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Käyttömääriin vaikuttavat merkittävästi myös talven sääolosuhteet, erityisesti sadanta. Kun lämpötila on alle -10 ºC ja ilmankosteus on alhainen, ei koneen pintaan pääse muodostumaan jäätä, eikä jäänesto- tai jäänpoistokäsittelyjä tarvita. Sen sijaan konetyypeissä, joissa polttoainesäiliöt on sijoitettu siipiin, voi kylmenneen siiven pintaan muodostua ohut jääkerros, vaikka lämpöasteita olisi useita. 12 Kemikaalit Lentoasemalla käytetään liukkaudentorjunnassa pääasiassa nestemäistä kaliumasetaattia (CH 3 COOK) sekä rakeista natriumasetaattia (CH 3 COONa). Urean käyttöä on pyritty minimoimaan ja sitä ei ole käytetty kauden jälkeen. Liukkaudentorjunta-aineet varastoidaan pääasiassa ulkokatoksessa. Nestemäinen asetaatti varastoidaan katoksessa lasikuitusäiliössä (20 m 3 ) ja ulkona säiliöperävaunussa (20 m 3 ). Rakeinen asetaatti varastoidaan suursäkeissä (1 000 kg) katoksessa. Lentoasemalla tehdään kunnossapitokaluston ja muiden laitteistojen huolto- ja korjaustöitä, joissa käytetään liuotinpohjaisia pesuaineita ja muita puhdistusnesteitä. Lisäksi lentoasemalla varastoidaan ajoneuvo- ja työkonekaluston huolloissa tarvittavia aineita ja toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä. Kemikaalit ja ongelmajätteet säilytetään kunnossapitohallissa ja varastohuoneessa tynnyreissä ja kanistereissa. Jäteöljyt varastoidaan kunnossapitohallin huoltomontussa olevassa säiliössä (tilavuus 1 m 3 ). Lentokoneiden deicing-käsittelyjä (jäänpoisto ja jäätymisen esto) lentoasemalla tekevät Airpro Oy ja sen tytäryhtiö RTG Ground Handling Oy. Käsittelyihin käytetään propyleeniglykolipohjaisia (C 3 H 6 (OH) 2 ) nesteitä. RTG Oy varastoi glykolia sisätiloissa 10 m 3 :n säiliössä sekä ulkona perävaunusäiliössä (20 m 3 ). Airpro Oy varastoi glykolia ulkona kahdessa säiliökontissa (2 x 20 m 3 ) ja 10 m 3 :n säi-liössä. Lisäksi molemmat yhtiöt varastoivat glykolia nestekonteissa (à 1 m 3 ). Asematasolla on kuusi seisontapaikkaa, joissa kaikissa tehdään glykolikäsittelyä.

13 Seuraavassa taulukossa on esitetty lupahakemukseen kuuluvat lentoasemalla käytettävät keskeiset kemikaalit. 13 Kemikaali tai valmiste Kaliumasetataattiliuos (Safegrip Plus, Safeway KA) Natriumasetaattirae (Clearway 6S) Safewing MP I Safewing MP IV Kevyt polttoöljy Koostumus Osuus (%) CAS-nro Luokitus ja lausekkeet Enimmäismäärä prosessissa ja varastossa (t, l) Keskimääräinen käyttö (t/a, l/a) Käyttötarkoitus ja -kohde kaliumasetaatti n Ei luok. vaarallis. 50 t 90 t liukkauden lisäaineet 1-2 torjunta vesi n. 50 natriumasetaatti n. 100 Ei luok. vaarallis. 20 t 20 t liukkauden torjunta lisäaineet 1-2 vesi n. 20 propyleeniglykoli n Ei luok. vaarallis. 70 t 70 t lentokoneiden jäänesto/- poisto Kevyt polttoöljy > Xn, N, carc. cat 3; R40, R65, R66, R51/53 Diesel diesel > Xn, N, carc. cat 3; R /53 propyleeniglykoli n Ei luok. vaarallis. 20 t 30 t lento- lisäaineet 1-2 vesi n. 40 koneiden jäänesto/- poisto l l KT: 27, polttoaineet l l KT: 27, polttoaineet Polttoaineet Kunnossapitoyksikkö käyttää kaluston polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja dieseliä. Polttoöljyn kulutus vuonna 2007 oli 81 m 3 ja dieselin kulutus 39 m 3. Maakaluston polttonesteen tankkauspaikka on kunnostettu KTM:n jakeluasemapäätöksen mukaiseksi vuonna Jakelualueen vedet johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta. Lentoaseman polttonestesäiliöiden tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Kohde Polttoaineen laatu Säiliön tilavuus (m 3 ) Sijainti Valumaallas Materiaali Valm. vuosi tankkauspaikka kevyt polttoöljy 10 maanpäällinen ei teräs 1) 1988 tankkauspaikka diesel 10 maanpäällinen ei teräs 1) 1991 lämmitysöljysäiliö kevyt polttoöljy 50 maanpäällinen ei teräs 1) 2005 varavoima kevyt polttoöljy 6 sisätiloissa on muovi 2000 päiväsäiliö, kattilahuone kevyt polttoöljy 1,5 sisätiloissa on muovi 1990 päiväsäiliö, parkkihalli kevyt polttoöljy 1,5 sisätiloissa on muovi 2000 KP-huoltomonttu jäteöljy 1 sisätiloissa ei teräs ) 2-vaippainen Lisäksi Oy Shell Ab Ilmailulla on polttoaineen varastoalue ja jakelupiste lentoasemalla, mutta ne eivät kuulu lentopaikan ympäristöluvan piiriin. Niissä varastoidaan sekä kerosiinia että lentobensiiniä.

14 14 Energian käyttö Kittilän lentoasemalla on oma kevyellä polttoöljyllä toimiva lämpölaitos, jonka kattilat uusittiin vuosina 2005 (1 400 kw) ja 2006 (900 kw). Lämmitysöljyn kulutus oli vuonna 2007 noin 157 m 3. Vedenhankinta ja viemäröinti Puhdas käyttövesi lentoasemalle otetaan Kittilän kunnan vesijohtoverkostosta. Lentoaseman jätevedet on vuodesta 2003 asti johdettu Kittilän kunnan viemärivesiverkostoon, josta jätevedet kulkeutuvat Levin jätevedenpuhdistamoon. Maaliikenne ja järjestelyt Lentoasema sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kentälle suuntautuva liikenne on matkustaja- ja työmatkaliikennettä. Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Lentoaseman käytössä olevaa paloharjoitusaluetta epäillään mahdollisesti pilaantuneeksi alueeksi. Alueella tapahtuu kaikki lentoaseman sammutusharjoittelu. Paloharjoitusalue sijaitsee Finavian Oyj:n alueella ja Finavia Oyj vastaa sen ylläpidosta. Alueella on betoniset altaat polttonestepalon sammutusharjoittelua varten, lentokoneen runkoa simuloiva teräsputki ja savusukelluskontti. Vuonna 1996 rakennetulle harjoitusalueelle on asennettu eristävä HDPE-muovikalvo (paksuus 1 mm). Paloharjoittelussa syntyvät sammutusvedet suotautuvat paloallasalueella maahan ja ohjautuvat suojamuovin päältä kokoojakaivoon ja siitä öljynerottimeen. Erottimet tarkistetaan ja tyhjennetään vuosittain. Öljynerotuskaivosta valumavedet ohjataan tarkkailualtaaseen, josta on padotettu yhteys metsäisellä suolla sijaitsevaan avo-ojaan. Ojasta vedet laskevat Aakenusjokeen. Paloharjoitusalueen maaperää ei ole tutkittu. Alueella on tiettävästi sijainnut kunnallinen kaatopaikka, jonka toiminta on lopetettu 1960-luvulla. Lapin lennostolla on lentoasema-alueella useita käytöstä poistettuja ja tyhjennettyjä polttonestesäiliöitä ja polttoaineen jakelupisteitä. Alueet tutkitaan ja kunnostetaan säiliöiden poiston yhteydessä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioimiseen sovellettavaa BAT-vertailuasiakirjaa (BREF). Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Lisäksi hiekoittaminen on mekaaninen menetelmä. Tutkimusten mukaan hiekoittaminen lisää kitkaa vain kertaluonteisesti ja hyvin marginaalisesti. Osa lentokalustosta (esimerkiksi suihkumoottorit ja potkurit) on hyvin vaurioherkkää. Hiekoittaminen on vain poikkeuksellinen erikoistoimenpide.

15 Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan määrätyissä sääolosuhteissa kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon tai ennakoivaan liukkaudentorjuntaan estämään kosteuden jäätymistä. Tekninen urea on ollut aikaisemmin perinteinen ja ainoa lentoasemille soveltuva sulatusaine. Se ei aiheuta metallien korroosiota kuten esimerkiksi tiesuolat. Asetaateilla on eräissä tilanteissa paremmat ominaisuudet kuin urealla. Asetaattien käyttö on lisääntynyt 1990-luvun jälkipuolelta alkaen. Suorien ympäristövaikutusten kannalta parhaita markkinoilla olevia tuotteita ovat asetaatit ja formiaatit. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähemmän haitallisina kuin ureaa ja asetaatteja. Euroopan lentoasemilla käytetään yleisimmin asetaatteja, formiaatteja sekä ureaa. Useat lentoasemat käyttävät muun muassa glykoli- ja alkoholipohjaisia tuotteita. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi käytettäviä aineita valittaessa otetaan huomioon aineiden vaikutukset lentokoneiden eri materiaaleihin ja päällysteeseen, millä on merkitystä lentoturvallisuuden kannalta. Ennakoiva liukkaudentorjunta vähentää kemikaalien käyttömääriä. Kiitotien sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan saman jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Liukkausvaroitusjärjestelmien avulla pystytään tekemään keliä koskevia ennusteita ja soveltamaan ennakoivaa liukkaudentorjuntaa. Talvikunnossapidon menetelmiä tutkitaan ja kehitetään aktiivisesti. Menetelmien yhtenä oleellisena valintakriteerinä ovat niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Muita menetelmiä ovat muun muassa kiitotien sulattaminen lämmityslaitteistolla, kiitotien pinnan kuivaaminen imurilla ja asfalttipäällysteiden kuumentamiseen käytettävät laitteet. Lisäksi on testattu uusia liukkaudentorjunta-aineita kuten betaiinia lentokoneiden korroosiovaikutusten vähentämiseksi. 15 Ympäristöjohtamisjärjestelmä Finavia Oyj:n ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä. Finavia Oyj hyödyntää toiminnassaan ISO standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. Lentoaseman päällikkö vastaa lentoaseman toiminnasta ja on vastuussa asetettujen ympäristötavoitteiden toteuttamisesta sekä ympäristöasioiden hoidosta lentoasemalla. Lentoaseman päällikön määräämä ympäristövastaava ylläpitää ympäristöjärjestelmän dokumentaatiota lentoasemalla ja vastaa ympäristötietojen toimittamisesta raportointia varten. Lentoaseman muun henkilöstön tehtävänä on ilmoittaa toimintatapoja tai järjestelmää koskevista puutteista ja syntyvistä kehittämisideoista sekä toimia annetun ohjeistuksen mukaisesti. Finavia Oyj:n ympäristöpolitiikassa on määritelty toiminta ilmailun ja yhteiskunnan parhaaksi, osaaminen ja vastuuntunto, ympäristön kuormittumisen ehkäiseminen, ympäristöasioiden hallinta ja kansainvälinen yhteistyö. YMPÄRISTÖKUORMITUS Kittilän lentoaseman toiminnassa merkittäviä päästöjä ja ympäristövaikutuksia aiheutuu lentoaseman kenttä-alueen kunnossapidosta, kunnossapitokaluston käytöstä ja huollosta, lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokä-

16 sittelyistä, lentokoneiden liikkumisesta ja lentoaseman rakennusten ylläpidosta. Kiitoteiden talvikunnossapidossa käytetään liukkaudentorjunta-aineita, jotka valumavesien kautta aiheuttavat vesistökuormitusta. Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus ovat verrattavissa raskaiden ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon, missä käsitellään polttoaineita ja syntyy jätteitä. Lentokoneiden käyttöhuollossa merkittävin toiminto on lentokoneiden pintojen jäänesto ja -poisto talviaikana. Toiminnassa käytetty propyleeniglykoli voi valumien kautta aiheuttaa vesistökuormitusta. Lentotoiminnasta aiheutuu melua ja pakokaasupäästöjä. Lentoasema-alueen rakennusten ylläpidosta aiheutuu ympäristövaikutuksia energian käytöstä ja jätteistä. Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö, mutta Finavia Oyj:n pelastuspalvelu hälytetään paikalle mahdollisen vahingon sattuessa. 16 Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Talvikunnossapito Kittilän lentoasemalla urean käyttö liukkaudentorjuntaan lopetettiin vuonna 2003 ja asetaattia on käytetty vuodesta 1992 lähtien. Formiaattia liukkaudentorjuntaan on kokeiltu kausina ja Talvikaudella liukkaudentorjuntaan käytettiin nestemäistä kaliumasetaattia 147 tonnia ja rakeista natriumasetaattia 40 tonnia 17,5 hehtaarin kokoisella lentoliikennealueella. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttö on kasvanut liikennemäärän kasvaessa. Myös talven sääolot vaikuttavat käyttömääriin ja säiden lauhtuminen on kasvattanut kemiallisen liukkaudentorjunnan tarvetta. Liukkaudentorjuntakemikaalien aiheuttama biologinen hapenkulutus on kaudella ollut noin 27 tonnia ja kaudella noin 73 tonnia. Vuonna 2025 liukkaudentorjuntakemikaalien käyttömäärän on arvioitu olevan noin 200 tonnia ja biologisen hapenkulutuksen noin 80 tonnia. Ilma-alusten jäänpoisto- ja esto Sekä jäänpoistoon (deicing) että jäänestoon (anti-icing) käytetään propyleeniglykolia. Kittilän lentoasemalla käytettiin talvikautena glykolia 151 m 3. Jäänpoistoon käytetään kuumaa vettä ja tyypin I glykolinestettä. Jäänestoon käytetään tyypin I tai paksunnettua tyypin IV glykolinestettä. Tyypin I nesteen kulutus oli 110 m 3 ja tyypin IV nesteen kulutus 41 m 3. Glykolinesteiden aiheuttama biologinen hapenkulutus on kaudella ollut noin 35 t/v ja kaudella noin 100 t/v. Vuonna 2025 hapenkulutuksen on arvioitu olevan noin 175 t/v. Polttonesteet Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö. Polttoaineena käytetään suihku- ja potkuriturbiinikoneissa lentopetrolia eli kerosiinia ja mäntämoottorisissa pienkoneissa lentobensiiniä.

17 Lentopetrolia ja -bensiiniä varastoidaan säiliöissä, mutta suuret lentokoneet tankataan asematasolla autosta käsin. Lentoaseman rakennusten lämmitykseen käytetään kevyttä polttoöljyä ja kunnossapitokaluston polttoaineena pääasiassa kevyttä polttoöljyä ja jonkin verran dieseliä. Öljysäiliöiden vuodon tai täytön yhteydessä voi öljyä päästä maaperään, mutta vuodon todennäköisyys on pieni. Vuotojen varalta Oy Shell Ab:llä ja lentoasemalla on öljyvahingon toimenpideohjeet, joiden avulla öljyn kulkeutuminen maaperään ja pintavesiin voidaan ehkäistä. 17 Päästöt ilmaan Lentoasema-alueella ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat kenttäalueella operoivat lentokoneet ja maakalusto, maaliikennealueen autoliikenne sekä rakennusten lämmitys. Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreiden pakokaasut sisältävät typen oksideja (NO X ), palamattomia hiilivetyjä (HC), hiilimonoksidia eli häkää (CO), hiilidioksidia (CO 2 ), vesihöyryä (H 2 O) ja rikin oksideja (SO X ) sekä hiukkasia. Typen oksidien, palamattomien hiilivetyjen ja hiilimonoksidin määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa lentomenetelmästä ja moottoritehosta riippuen. Rullausten aikana palamistehokkuus on pienin ja suhteellinen hiilivetypäästö on suurimmillaan. Kittilän lentoaseman lentoliikenteen ja maakaluston päästöt vuonna 2007 ja ennustetilanteessa vuonna 2025 on esitetty seuraavassa taulukossa. LTOsyklimäärä CO [t/a] HC [t/a] NO x [t/a] Hiukkaset [t/a] SO 2 [t/a] CO 2 [t/a] Polttoaine [t/a] Lentoliikenne v ) ,4 9,4-0, Lentoliikenne ennustetilanteessa 2) Maakalusto v ) - 0,9 0,4 2,7 0,15 0, Maakalusto ennustetilanteessa 3) - 1,2 0,5 3,0 0,2 0, ) Finavia, ympäristökatsaus ) Ennustetilanne on laskettu siten, että liikenneilmailun arvioidaan kolminkertaistuvan ja muun ilmailun pysyvän samana kuin vuonna ) Ennustetilanteen päästöt on laskettu siten, että polttoöljyn kulutus arvioidaan olevan 50 % suurempi kuin vuonna Melu Lentokoneiden melu Kittilän lentoliikenteen meluselvitys on laadittu vuonna Selvitys kattaa melualueet vuoden 2007 liikenteellä sekä arvioidun ennustetilanteen melualueet vuodelle Meluselvityksessä on huomioitu Kittilän lentoaseman siviili- ja sotilasliikenne.

18 Kittilän lentoaseman operaatiomäärät ovat olleet vuosina 2000, 2003 ja 2007 sekä ennustetilanteessa seuraavat: 18 Vuosi 2000 Vuosi 2003 Vuosi 2007 Vuosi 2025 ennuste Liikenneilmailu Yleisilmailu Sotilasilmailu Liikenneilmailussa käytetty Kittilän lentokentällä operoinut lentokonekalusto on muuttunut vuodesta 2000 vuoteen Vielä 2000-luvun alkupuolella operoineet meluisat Chapter 3 -luokan vaatimuksia vastaavat konetyypit (MD80) ovat poistuneet liikenteestä lähes täysin ja ne on korvattu A320 -sarjan ja E170 -lentokoneilla. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Finavian Oyj:n jätehuoltoon tukeutuvat kaikki lentoasemalla toimivat tahot. Tahot toimittavat jätteensä jäteastioihin, joiden tyhjentämisestä Finavia Oyj on tehnyt sopimukset jätehuoltoyritysten kanssa. Jätemäärät vuodelta 2007 ovat seuraavat: Jätelaji Määrä Yksikkö Sekajäte 104,3 m 3 Kaivojen tyhjennysjäte 20 m 3 Voiteluöljyjäte 1 t Öljynerottimen jäte 10 m 3 Liuotinjäte 45 kg Kiinteä ongelmajäte 1,2 m 3 Loisteputket ja -lamput 100 kpl Ajoneuvojen renkaat 16 kpl Ajoneuvojen akut 0,4 t Jätelajien lajittelu ja keräyspisteet ovat seuraavat: Jätelaji Lajittelu Keräyspiste Sekajäte lajittelematon kaatopaikkajäte Terminaali, kunnossapito Tsto paperi ei erilliskeräilyä Sanomalehdet ei erilliskeräilyä Pahvi ei erilliskeräilyä Biojäte ei erilliskeräilyä Lasi ei erilliskeräilyä Metalliromu oma keräyspiste Kunnossapito Jäteöljy jäteöljysäiliö Kunnossapito Kiinteä öljyinen erilliset astiat Ongelmajätevarasto jäte Maalit purkin yms. Pohjat Ongelmajätevarasto Liuottimet erilliset astiat Ongelmajätevarasto Akut/paristot erilliset lavat Ongelmajätevarasto Loisteputket erillinen astia Ongelmajätevarasto Elektroniikkaromu erillinen astia/lava Ongelmajätevarasto

19 19 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön maankäyttö Kittilän lentoasema sijaitsee pääosin metsävaltaisella alueella. Lentoasemaa ympäröivät lännessä, pohjoisessa ja idässä laajat aapasuo-alueet. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä lentoaseman kiitotien länsi- ja pohjoispuolella. Lähin taajama-luonteinen asutus sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä lentoaseman eteläpuolella. Kittilän keskustaajama sijaitsee noin 4,5 km:n etäisyydellä kiitotiestä lentoaseman eteläpuolella. Sirkan kylä sijaitsee noin 11 km:n etäisyydellä lentoaseman pohjoispuolella. Ympäristön laatu Maaperä Lentoaseman keski- ja eteläosissa maaperä on pääosin moreenia ja aivan lentoasema-alueen eteläreunalla on mahdollisesti myös lajittuneita hienojakoisia maakerroksia. Kiitotien pohjoisosa on rakennettu turvealueelle. Lentoaseman länsipuolella on hiekkavaltaisia alueita. Muutoin lentoaseman ympäristössä on pääosin turve- ja moreenialueita. Maanpinta on kiitotien pohjoisosassa suunnilleen tasolla +192 mpy ja eteläosassa tasolla +195 mpy. Pohjavesi Lentoasema ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Ylivaaran I-luokan pohjavesialue ( ), joka sijaitsee lentoaseman eteläpuolella noin 350 metrin etäisyydellä kiitotiestä. Ylivaaran pohjavesialueen vettä johtavilla kerrostumilla on yhteys Aakenusjokeen, mistä rantaimeytyminen on mahdollista. Kittilän kunnan vedenottamo sijaitsee Aakenusjoen varressa ja alueella muodostuu myös tekopohjavettä jokiveden imeytyessä pohjavesimuodostumaan. Uusiselän II-luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee lentoaseman koillispuolella noin 4,3 km:n etäisyydellä. Pintavesi Lentoasema on pääosin suoalueiden ympäröimä ja sen ympäristössä sijaitsee useita ojia ja pieniä suolampia. Lähinnä lentoasemaa sijaitsevat noin 0,5 km:n etäisyydellä länsipuolella oleva pieni lampi (pinta-ala 1,4 ha) ja noin 800 m luoteispuolella sijaitseva Oravajärvi, jonka pinta-ala on noin 6,8 ha. Lisäksi lentoaseman länsipuolella noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsee pieni allas, jonka pinta-ala on 0,25 ha. Lentoaseman eteläpuolella noin 800 metrin etäisyydellä virtaa Aakenusjoki ja itäpuolella noin 2 km:n etäisyydellä Ounasjoki. Lentoaseman alue jakautuu kahteen 3-jakovaiheen valuma-alueeseen. Lentoaseman itäpuolelle ohjatut kiitotien pohjoisosan ja asematason hulevedet kulkeutuvat Oravaojan kautta Ounasjokeen (Sokostovuoman valumaalue ) ja länsipuolelle ohjatut kiitotien eteläosan hulevedet kulkeutuvat ojien kautta Aakenusjokeen ja edelleen Ounasjokeen (Aakenusjoen alaosan valuma-alue ). Itäisen kulkeutumisreitin pituus Ounasjokeen

20 on noin 3 km ja läntisen kulkeutumisreitin pituus Aakenusjokeen 0,8 3,5 km. 20 Luonnonolosuhteet Ilmanlaatu Lentoasema sijoittuu Perä-Pohjolan metsäkasvillisuusvyöhykkeelle ja kasvimaantieteellisesti pohjois-boreaaliseen vyöhykkeeseen. Lentoaseman lähiympäristö koostuu pääosin laajoista aapasuoalueista ja lentoasema on osin Suomen seitsemänneksi suurimman suon, Sokostovuoman, ympäröimä. Lähimmät Natura verkostoon kuuluvat alueet ovat lähimmillään 2,1 km:n etäisyydellä oleva Ounasjoki, noin 7,7 km:n etäisyydellä sijaitseva Ahvenvuoman aapasuoalue ja noin 11 km:n etäisyydellä oleva Leppämurto-Saattoporanvuoman aapasuoalue. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto sijaitsee lähimmillään noin 12 km:n etäisyydellä lentoasemasta. Kittilän lentoaseman lähialueen ilmanlaatu on hyvä, sillä alueella ei ole merkittäviä ilmanlaatua heikentäviä tekijöitä kuten raskasta teollisuutta tai energiantuotantoa. Liikenteen määrä on vähäinen ja alueen asukastiheys on alle 2 asukasta/km 2. Kittilän kuntakeskuksen ja Levin välinen keskimääräinen liikennemäärä noin ajoneuvoa/vrk. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Natura ohjelmaan kuuluvan Ounasjoen varrella on edustavia tulvaniittyjä ja tulvametsiä, joista Ounasjoen suiston saaret muodostavat laajimman tulvaniittyalueen. Ounasjokisuisto on myös linnustollisesti arvokas alue. Lentoasemaa osittain ympäröivä Sokostovuoma on linnustollisesti arvokas suoalue, jota ei ole kuitenkaan suojeltu. Finavia Oyj:llä ei ole tiedossa, että melulla olisi havaittavaa vaikutusta lentoasemien läheisyydessä olevaan luonnonympäristöön ja linnustoon. Lentotoimintaa on harjoitettu kentältä vuodesta 1974 lähtien. Linnut eivät mitenkään erityisesti karkoitu lentoasemien ympäristöstä. Pikemminkin eräät lajit esiintyvät runsaina lentoaseman avoimessa elinympäristössä. Ennustetilanteessa 2025 lentoliikenteen määrä kasvaa, minkä vuoksi riski törmätä lintuihin myös kasvaa. Lintujen karkottaminen lentokoneiden operoidessa kentällä kuuluu lentoasemien rutiinitoimintoihin. Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Lapin olosuhteissa suurin osa liukkaudentorjunta-aineista päätyy aurojen ja lumilinkojen heittämänä kiitotien vierustan nurmetetulle alueelle. Arviolta 20 % liukkaudentorjunta-aineista kulkeutuu sadevesiviemäriin ja 80 % nurmialueille. Jään poistoon ja estoon käytettävistä glykolinesteistä arviolta 80 % jää asematasolle ja loput kulkeutuu koneiden mukana kiitotielle. Asematasolle

21 jääneestä glykolista arviolta 20 % kulkeutuu sadevesiviemäriin sekä 80 % lumen mukana nurmialueelle. Maaperään kohdistuva BOD-kuorma oli talvikaudella yhteensä 175 tonnia, josta sadevesiviemäriin kohdistuva kuormitus oli noin 35 tonnia, Oravaojaan noin 25 tonnia ja lentoaseman länsipuoliseen ojaan noin 10 tonnia. Koska asetaatit ja formiaatit ovat nopeasti hajoavia yhdisteitä ja niiden haittavaikutus kestää melko lyhyen ajan, voidaan niiden vaikutuksia pintaja pohjaveden laatuun pitää vähäisinä. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärät Kittilän lentoasemalla eivät oletettavasti tule vuodelle 2025 ennustetun liikennemäärän kasvun vuoksi paljon kasvamaan. Tulevaisuudessa käyttömääriin vaikuttavat enemmän talven sääolosuhteet. Vaikutukset tulevat ennustetilanteessa pysymään nykyisellä tasolla, mikäli ilmastossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Ennustetilanteessa glykolinesteiden kulutus, 260 m 3, olisi noin kolminkertainen viimeisten viiden vuoden keskiarvokulutukseen verrattuna. Käyttömäärän perusteella laskettu hapenkulutuskuormitus olisi noin 175 tonnia, josta kuormitus pintavesiin olisi noin 35 tonnia. Ennustetilanteessa kuormitus asematason hulevesien purkuojassa tulee kasvamaan. Vesien pitkän kulkeutumismatkan ja laimenemisen vuoksi kuormituksen kasvulla ei kuitenkaan tulisi olemaan vaikutusta Ounasjoen vedenlaatuun. Asematason valumavesien laadun seurannassa kokonaistypen pitoisuus oli alkuvaiheessa tasolla 33 mg/l, josta pitoisuus on lentoaseman oman vedenpuhdistamon käytöstä poiston ja urean käytön lopettamisen jälkeen alentunut tasolle 0,5 1 mg/l. Muissa lentoaseman näytepisteissä typen kokonaispitoisuus on ollut <1 5 mg/l. Orgaanisen hiilen kokonaismäärä asematason valumavedessä on vuosina ollut mg/l. Korkeimmillaan orgaanisen aineen kokonaispitoisuus (390 mg/l) on ollut kevättulvan aikaan vuonna Kiitoteiden valumavesissä orgaanisen aineen kokonaispitoisuus on ollut mg/l. Oravajärvestä otetussa taustanäytteessä orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus on vuosina ollut 5 30 mg/l. Polttonesteiden pääsyä maaperään ja vesiin on vähennetty tekemällä tankkauspaikoilla kauppa- ja teollisuusministeriön jakeluasemia koskevan päätöksen mukaiset suojaukset. Finavia Oyj:n maakaluston polttoaineiden ja Oy Shell Ab:n lentokoneiden polttoaineiden jakeluasemilta tulevat vedet johdetaan hälyttimillä varustettujen öljynerottimien kautta avo-ojaan ja edelleen Oravaojaan. Paloharjoitusalueen vedet johdetaan ilman hälytystä olevan öljynerottimen kautta läheiseen avo-ojaan ja edelleen Aakenusjokeen. Hälyttimillä varustetuissa öljynerottimissa ei ole kauko-ohjausta. Kaikki erottimet tarkastetaan ja tyhjennetään vuosittain. 21 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Lentoaseman läheisyydessä ei ole merkittäviä ilmapäästön aiheuttajia. Lentoasematoiminnasta syntyvät suurimmat ilmapäästöt ovat lentoliikenteen päästöt, joiden aiheuttamat pitoisuudet voivat muodostua merkittäviksi vain lentoaseman kenttäalueella. Joissakin pitoisuuksien leviämisolosuhteissa lentoasema-alueella voi olla mahdollista hetkellisesti aistia kerosiinin makeahko tuoksu. Polttoaineen

22 komponentit voivat olla peräisin esimerkiksi käynnistys- tai tyhjäkäyntipäästöistä. Pitoisuudet ovat vähäisiä, eikä niillä oletettavasti ole mitään vaikutuksia terveyteen. Ennustetun liikennemäärän kasvun ja päästöjen lisääntymisen ei arvioida aiheuttavan merkittävää ilmanlaadun heikkenemistä lentoasemalla tai sen välittömässä ympäristössä. 22 Melun vaikutus Kittilän lentoaseman siviili- ja sotilasliikenteen aiheuttama L den 55 db ylittävä melualue ulottuu vuoden 2025 ennusteessa kiitotien päästä noin 2,5 km pohjoiseen ja lähes 3 km etelään sekä noin 600 metrin etäisyydelle kiitotien sivuille. Lentoaseman kaakkoispuolella sijaitsevat Kittilän kirkonkylän pohjoisosan asuinalueet ovat lähes kokonaan yli 55 db melualueen ulkopuolella. Vuoden 2025 ennustetun kokonaisliikenteen L den 55 db ylittävällä melualueella asuu 5 asukasta (vuoden 2006 asukasaineisto) ja melualueen laajuus on noin 7,5 km 2. Vaikutus terveyteen Lentoasema ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä pohjaveden laatua tarkkailla. Alueen pohjavettä ei hyödynnetä. Liukkaudentorjunta- ja jäänestokemikaalit eivät siten pilaa juomavettä eivätkä huononna sen laatua, joten kemikaaleilla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Lento- ja maaliikenteen ilmapäästöillä ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen päästöjen ollessa lentoliikenteen laajuuden vuoksi vähäisiä. Lentoliikenteen melualueilla ei ole kouluja tai laitoksia, joiden toimintaan lentomelu saattaisi vaikuttaa haitallisesti. Mahdollisia yöaikaisia unihäiriöitä aiheuttavia siviililiikenteen operaatioita (potkuriturbiinikoneita suurempia) oli vuonna 2007 vuosikeskiarvona klo <0,3 kpl/yö. Finavia Oyj:n käsityksen mukaan näin pieni lentojen määrä ei aiheuta merkittäviä tai mitattavissa olevia unihäiriöitä melun piirissä asuville. PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET Liukkaudentorjunta Lentoasemalla on oma kelinseurantajärjestelmä, joka valvoo kiitotien olosuhteita ja säätilaa. Lentoasema hyödyntää talvikunnossapidossa myös ulkopuolista sää- ja kelitietopalvelujärjestelmää. Näiden järjestelmien avulla saadaan tietoa säätilan ja kelin kehittymisestä, jolloin voidaan suunnitella tarvittavat toimenpiteet ja välttää turhaa liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä. Merkittävä osuus liukkaudentorjunnan onnistumisessa ja kemikaalien käytön optimoinnissa on kokeneella, pitkään lentoasemalla työskennelleellä henkilöstöllä. Lentoasemalla on otettu vuonna 2000 käyttöön kelianalysaattori, joka valvoo kiitotien pinnan olosuhteita ja välittää mittaustiedot modeemiyhteyden kautta kunnossapitotukikohdassa sijaitsevalle valvontatietokoneelle. Tieto-