SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 2(6)

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 1(6) Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Savonlinnan liikenneyhteyksien kehittäminen Savonlinna-Parikkala juna- ja linja-autoliikenteen vähentämisestä tulee luopua Savonlinnan kaupunki esittää, että Savonlinna-Parikkala välillä lakkautetut junavuorot sisällytetään valtion hankkimaan ostoliikenteeseen ja lisäksi linja-autoliikenteen osalta otetaan käyttöön ns. yleinen sääntö, jonka perusteella tukea voidaan ohjata myös markkinaehtoiseen liikenteeseen. 1. Lakkautukset ovat kohtuuttomia Savonlinnan seudulle VR on päättänyt, että Parikkalasta Savonlinnaan klo (ma-la), klo (ma-su) lähtevät vuorot poistuvat. Myös Savonlinnasta Parikkalaan klo (ma-la), klo (la) ja klo (ma-pe,su) Muutokset tulivat voimaan aikataulukauden vaihtuessa 25. lokakuuta. ELY-keskuksen vastuulla olleita linjaautovuoroja on päättynyt ja päättymässä Savonlinnan seutukuntien ja etenkin Savonlinna-Punkaharju- Parikkala väliltä. Päättyvät vuorot ja vuorotarjonnan heikentymisen vaikutukset Savonlinna-Parikkala välillä ovat seuraavat: Vuonna 2015 päättyneet vuorot: Parikkala 6.25-Punkaharju 6.55-Savonlinna 7.50 (M-P kesäaikana) vuorolla kulki Punkaharjulta Savonlinnassa työssäkäyviä Savonlinna Punkaharju Parikkala (M-P kesäaikana) paluuvuoro työssäkäyville Savonlinna 7.10 Punkaharju 7.55 Imatra 9.55 (M-P koulupäivinä ja kesäaikana) vuorossa kulki Luonnonvarakeskuksen, Kruunupuiston ja Itä-Karjalan kansanopiston työntekijöitä Punkaharjulle vuoro olisi ollut erittäin tarpeellinen työssäkäyville Imatra Punkaharju Savonlinna (M-P koulupäivinä ja kesäaikana) vuorossa kulki mm. Luonnonvarakeskuksen, Kruunupuiston ja Itä-Karjalan kansanopiston työntekijöitä ja opiskelijoita vuoro olisi ollut erittäin tarpeellinen työssäkäyville Savonlinnan kaupunki korostaa, että raideliikenteen vähentäminen ei voi jatkua nykyisen kaltaisilla esityksillä. Tällä hetkellä vaarassa olevan Savonlinna-Huutokoski yhteyden mahdollinen katkeaminen ja Savonlinna-Parikkala junavuorojen vähentäminen synnyttäsi seutukunnalle sellaisen julkisen liikennetarjonnan vähentymisen, joka olisi paitsi paikallisen elinkeinoelämän myös valtakunnallisten kulttuuritapahtumien ja koulutuslaitosten (yliopisto 850, ammattikorkeakoulu 500, ammattiopisto 2000, taidelukio 300 opiskelijaa) elinvoimaisuuden kannalta kestämätön. 2. Työmatkaliikenne vaikeutuu merkittävästi

2 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 2(6) Raideliikenteen aamu- ja iltavuorojen supistukset vaikuttaisivat erityisen voimakkaasti niihin matkustajiin, jotka käyttävät junayhteyksiä säännöllisesti oman kaupungin ulkopuolelle suuntautuvaan työmatkaliikenteeseensä. Samoin alueellisesti laajan kaupungin sisäinen henkilöliikenne eri kaupunginosien välillä vaikeutuisi merkittävästi kaikkien kuntalaisten osalta. Ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että poikkeuksellisen saaristoisen alueen julkista liikennetarjontaa vähennetään toistuvilla supistamis- ja lakkauttamispäätöksillä ja samanaikaisesti, vastoin kaikkia liikenne- ja ilmastopoliittisia linjauksia, väestö pakotetaan ympäristöä kuluttavaan ja kalliiseen yksityisautoiluun. Punkaharjun alueella on merkittävä työpaikkakeskittymä (mm. Metsä-Wood n. 500 ja Kruunupuisto yli 100 työntekijää) Junayhteyksien supistaminen tuottaisi työmatkaliikenteen ohella hankaluuksia myös vanhuksille, liikuntarajoitteisille henkilöille ja lapsiperheille. Ikääntyvien henkilöiden osuus Savonlinnan väestöstä on kasvanut jatkuvasti ja tämä pitäisi ottaa huomioon päätöksiä tehdessä. Ikääntyvät henkilöt käyttävät varmasti joukkoliikenteen palveluja mielellään, jos matkustusta ei koeta hankalaksi. Savonlinna on myös matkailukaupunki. Joukkoliikenteen palveluja ei saisi huonontaa, jos matkailijoiden määrää halutaan lisätä. Savonlinnassa on meneillään noin 250 miljoonan euron matkailuinvestoinnit. 3. Markkinaehtoinen liikenne ei ratkaise ongelmia Savonlinnan seudulla Tällä alueella liikennettä ei synny markkinaehtoisesti ilman, että markkinaehtoiseen liikenteeseen saadaan ohjattua julkista tukea. Seutu- ja lähiliikenne on maaseutumaista ja matkustajamäärät ovat vähäisiä verrattuna kaupunkiliikenteen määriin. Liikennöitsijöille on mahdollista maksaa markkinaehtoisessa liikenteessä asiakashintaan pohjautuvaa nousukorvausta (kausi- tai seutulipulla tehdystä yhdestä matkasta liikennöitsijälle maksettava korvaus). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että liikennöitsijät kelpuuttaisivat reittiliikenneluvalla ajettavassa markkinaehtoisessa liikenteessä edulliset lipputuotteet minimihintaisella nousukorvauksella, joka on vain noin puolet matkan oikeasta tuotantokustannuksesta. Liikennöitsijöiden mielestä korvaus pitäisi olla puolta suurempi kuin se tällä hetkellä on. Tämä heikentää liikennöitsijöiden mahdollisuutta liikennöidä kannattavasti reittiliikenneluvalla. Savonlinnan kaupungin EU:n palveluasetussopimuksen (PSA) mukaisesti järjestetyssä liikenteessä ovat käytössä edulliset kaupunki-, nuoriso- ja seutuliput. Kaupunki tukee lipputuotteita toteutuneen matkustuksen mukaan. Savonlinnan kaupungin hankalasta tilanteesta markkinaehtoisen liikenteen toteutumisen osalta voidaan ottaa esimerkiksi päättyvä Kerimäki-Savonlinna välinen PSA ostosopimusliikenne. Liikenteessä matkustetaan pääsääntöisesti seutulipulla. Kaupungin kannalta paras vaihtoehto olisi, että liikenne hoidettaisiin sopimuksen päätyttyä kokonaan, tai osin markkinaehtoisesti. Tämä edellyttää yleisen säännön käyttöönottoa, mikä sallii julkisen tuen ohjautuvuuden markkinaehtoiseen liikenteeseen ja edullisten lipputuotteiden säilymisen. Liikennöitsijät ottivat yhteyttä Savonlinnan kaupungin logistiikkapalveluyksikköön. Heidän mukaansa reittiliikennelupia olisi tulossa mm. Kerimäen ja Savonlinnan väliseen liikenteeseen, jos liikenteeseen saataisiin ohjattua julkista tukea. Liikennöitsijät ovat ilmoittaneet, että he tekevät päätöksen reittiliikennelupien hakemisesta marras-joulukuun aikana. Ensin he odottavat päätöstä julkisen tuen mahdollisuudesta. Savonlinnan kaupunki toivoo, että liikenne- ja viestintäministeriö ottaa pikaisesti käsiteltäväkseen yleisen säännön käyttöönoton. Markkinaehtoisen liikenteen järjestymisessä on alueellisia eroja. Toteutuessaan markkinaehtoinen liikenne hillitsee kuntien ja valtion ostoliikennekustannuksia, kun ostettavan liikenteen määrä vähentyy. Toimenpide voi myös pelastaa useita maaseudun ja kuntien välisiä päättyviä vuoroja. Lisäksi matkustajilla säilyvät edulliset lipputuotteet käytössä. Savonlinnan rinnakkaisväylähankkeen saattaminen loppuun Savonlinnan kaupunki esittää. että syväväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen toteutetaan kokonaisena hankkeena. Hankkeeseen sisällytetään myös rautatiesillan uudistamisen vaatima 12 miljoonan euron rahoitusosuus.

3 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 3(6) 1. Savonlinnan tiejärjestelyt on kokonaisuus Valtiovarainvaliokunta on todennut budjettimietinnössään jo vuonna 2012 seuraavaa: Valiokunta pitää hallitusohjelman mukaisesti tärkeänä vaalikauden alussa kesken olleiden hankkeiden loppuun saattamista. Myös Savonlinnan keskustan 3. vaiheen toteuttamisesta on huolehdittava. Laitaatsalmen tie-, rata- ja syväväyläjärjestelyt sisältyvät liikennepoliittisen selonteon mukaiseen Savonlinna -hankkeeseen, jonka toteuttamisajankohdaksi esitettiin vuosia Hankkeen aikaisemmista vaiheista säästyi noin 30 miljoonaa euroa. Savonlinna -hanke sisältää: Kyrönsalmen 2. sillan rakentamisen, joka on valmistunut, Laitaatsalmi Ruislahti-väli ja Pääskylahden ratapihan rakentaminen, jotka ovat valmistuneet. Lisäksi hankkeeseen kuuluu syväväylän siirto, jonka urakkakilpailutus on tehty. Hankkeeseen sisältyvään rautatiesillan rakentamiseen tarvittava 12 miljoonan euron rahoitus kuitenkin puuttuu. 2. Teollisuudentarpeet ja henkilöliikenteen käynnistämismahdollisuudet UPM:n laajentunut teollisuusalue sekä mahdollinen bioöljytehdasinvestointi nostavat rekkaliikenteen määrän yli matkaan. Investointien toteutumisen näkökulmasta on keskeistä, että liikenne ei enää tulevaisuudessa ruuhkaudu siltojen nostamisen seurauksena. Myös raideliikenteen sujuvuuden varmistaminen on tärkeää. Savonlinnassa sijaitsee Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä, jossa UPM Kymmenen lisäksi toimii merkittäviä investointeja tuotantoonsa tehnyt Metsä Wood, vaneri- ja kertopuutehtaat. Näiden toimijoiden tarpeisiin on kunnostettu 42 miljoonalla eurolla Savonlinna- Pieksämäki ratayhteys. Tällä hetkellä ratayhteyden käyttö on liian vähäistä. Vuosina kyseisellä rataosuudella liikennöi 372 tavarajunaa. Radan vähäisen käytön kohdalla tehtävä johtopäätös on kuitenkin väärä, mikäli valtakunnallinen poikittaisrata katkaistaan Laitaatsalmen kohdalta. VR:n hinnoittelupolitiikkaa muuttamalla ja sähköistämällä Parikkala-Pieksämäki yhteys on mahdollista ja järkevää lisätä rautatiekuljetuksia siirtämällä maantiekuljetuksia kiskoille. Esitys henkilöjunaliikenne kokeilusta Savonlinna-Pieksämäki Esitämme henkilöjunaliikenteen käynnistämistä välillä Savonlinna-Pieksämäki kolmella edestakaisella vuorolla päivässä siten, että Pieksämäeltä saadaan vaihtoyhteydet Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Joensuun suuntien kaukojuniin. 1. Yhteydet länteen lisäisivät elinvoimaa Nopeat Itäradat neuvottelukunta on yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien sekä Joroisten, Rantasalmen, Punkaharjun ja Parikkalan kuntien kanssa selvittänyt henkilöjunaliikenteen uudelleen käynnistämisen edellytyksiä välillä Pieksämäki-Savonlinna. Liikennöinnin käynnistämiselle on olemassa vahvat perustelut. Yhteydet länteen ja pohjoiseen ovat tällä hetkellä puutteelliset Savonlinnasta ja laajemminkin uuden liikenteen vaikutusalueelta. Uusi yhteys parantaisi Savonlinnan seudun saavutettavuutta sekä parantaisi alueen elinvoimaisuutta. Yhteys tukee Savonlinnan kehittymistä opiskelukaupunkina ja koko seudun kehittymistä matkailualueena. Liikennöinnin aloittamisen myötä syntyy myös uusi henkilöliikenteen yhteys Savon ja Karjalan ratojen välille, mikä toisi uusia mahdollisuuksia mm. matkailun kehittämiseen. Savon ja Karjalan ratojen välinen yhteys avaa uuden poikittaisyhteyden Venäjältä tulevalle matkailulle koko maan rataverkolle. Pieksämäki- Savonlinna-Parikkala välin merkitys tulee kasvamaan Parikkalan rajanylityspaikan kehittymisen myötä. 2. Matkustajapotentiaali on hyvää tasoa Arvioitu matkustajamäärä, matkustajaa vuodessa liikenteen vakiinnuttua, on muihin tuettuihin junaliikenneyhteyksiin lähellä keskimääräistä. Myös matkustajaa kohti arvioitu tuen määrä (n. 17 /matka) on keskitasoa verrattuna muihin tuettuihin yhteysväleihin.liikennöinti esitetään aloitettavaksi sinisillä vaunuilla, mutta se voidaan myöhemmin vaihtaa kiskobussikalustoon, kun sellaista vapautuu muilta rataosilta.

4 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 4(6) 3. Investoinnit on jo pääosin tehty Henkilöliikenne lakkautettiin huonokuntoisella Pieksämäki Savonlinna-rataosalla keväällä 1988 ja rata jäi tuolloin pelkästään tavaraliikenteen käyttöön. Rataosuutta parannettiin Huutokosken ja Savonlinnan välillä vuonna Kunnostusten myötä radan kunto mahdollistaisikin henkilöjunaliikenteen käynnistämisen, mikä olisi tehdyn ratainvestoinnin hyödyntämisen sekä laajemmin ilmastonmuutoksen hillintää korostavan raideliikenteen suosimisen kannalta järkevää. Yhteysvälillä Pieksämäki-Savonlinna tarvittavien liikenneturvallisuustoimien (taulukko alla) ja asemien toteuttamiseksi tarvitaan 1,74 M. Tasoristeyksien ja kulunvalvonnan kehittäminen mahdollistaa rataosan suurimman sallitun nopeuden nostamisen henkilöliikenteessä 120 km/h nykyisestä 80 km/h. Asemainfrastruktuurin rakentaminen mahdollistaa henkilöliikenneasemien avaamisen Joroisiin, Rantasalmelle ja Kallislahteen. Toimenpide Kustannus Asemainfrastruktuuri (laiturit, P-alueet, väylät) Asemien informaatiojärjestelmät Tasoristeykset (11 kpl varoituslaitoksia) Kulunvalvonta (JKV-koodaus) YHTEENSÄ Lähde: Pieksämäki-Savonlinna-Parikkala henkilöjunaliikenteen kehittämisselvitys, Tekninen muistio henkilöjunaliikenteen palauttamisen edellytyksistä Savonlinnan seudun lentoliikenne Savonlinnan kaupunki esittää, että valtio varaa 1,7 miljoonan euron määrärahan lentoliikenteen ostoihin vuodelle Savonlinnan lentoyhteys Helsinkiin toimii julkisen palvelun velvoitteen mukaisena valtion ja kaupungin tuella. Vuorotiheys on julkisen palvelun velvoitteen mukaisesti kaksi edestakaista yhteyttä arkipäivisin. Tällä hetkellä reitillä operoi Budapest Aircraft Service vuoden 2015 loppuun saakka. Vuosia 2016 ja 2017 koskeva liikenteen hankintapäätös on tehty. Savonlinnan kaupunki on omalta osaltaan jo päätöksin sitoutunut liikenteen jatkamiseen. 1. Korvaavia liikennemuotoja ei ole Lentoliikenteen merkitys Savonlinnan seudulle ei ole rakennemuutoksista huolimatta vähentynyt. Muut liikennemuodot (juna 4 h 30 min, linja-auto lähes 5 tuntia ja henkilöauto n. 4 tuntia) eivät voi korvata toimivaa lentoyhteyttä Helsinkiin. 2. Kansainvälinen vientiteollisuus tarvitsee lentoliikennettä Menetykset yritysrintamalla olisivat erittäin todennäköisiä, mikäli lentoliikenne Savonlinnaan päättyisi. Erittäin merkittävä olisi suora vaikutus verotuloihin alihankintaverkoston ja muiden välillisten vaikutusten kautta koko seudulle ja talousalueelle. Merkittävin taloudellinen vaikutus tulisi vientiteollisuuden toimintaedellytysten olennaisen heikkenemisen kautta. Andritzin ja Savonlinna Worksin noin 300 työpaikkaa ja alihankintaverkoston työpaikat ovat merkittävin riski lentoliikenteen mahdollisen päättymisen osalta. Kaiken kaikkiaan lentoliikenteen loppuminen veisi keskipitkällä aikavälillä seudulta jopa yli 1000 työpaikkaa. Merkittävissä määrin nämä työpaikat eivät siirtyisi muualle Suomeen vaan kunkin yrityksen muihin toimipisteisiin eri puolille maailmaa. Saksalaisen Uniconsult Oy:n tekemän selvityksen mukaan lentoliikenteen loppuminen Savonlinnaan aiheuttaisi n. 35 miljoonan euron BKT:n menetykset sekä jopa n. 13 miljoonan euron yhteenlasketut verotulojen menetykset valtiolle ja kunnille. Savonlinnan kaupungin verotulomenetykset on arvioitu 2-7

5 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 5(6) miljoonan euron suuruisiksi riippuen menetysten lopullisesta laajuudesta. Koska kyse on lähinnä kansainvälisestä vientiteollisuudesta, jota työpaikkojen menetykset koskisivat, olisivat verotulojen menetykset myös valtiolle realistisia. Myös Savonlinnan oopperajuhlat sekä kasvavat matkailuinvestoinnit vaativat lentoliikenneyhteyttä. 3. Savonlinnan kaupunki on sitoutunut lentoliikenteen säilymiseen Savonlinnan kaupunki on omalta osaltaan tukenut lentoliikennettä jo vuodesta 2002 lähtien. Viime vuosina kaupungin tukitaso on ollut miljoonan euron luokkaa. Vuodelle 2015 valtion talousarvioon on varattu lentoliikenteen tukemiseen 1,7 miljoonaa euroa. Koska valtion talousarvioperusteluissa todetaan, että valtion tukiosuus voi olla enintään 50 %, jää nykyisten sopimusten mukaisesta liikenteestä valtion rahoitusta merkittävästi säästöön. Varkauden kaupungin vetäytyminen viime hetkellä kilpailutetun liikenteen rahoituksesta, johti vuonna 2014 Savonlinnan kaupungin kannalta kalliisiin väliaikaisratkaisuihin. Vuoden 2016 talousarvioesityksessä lentoliikenteen ostoihin on varattu miljoonan euron määräraha. Kilpailutettu liikenne maksaa n. 2 miljoonaa euroa/vuosi (alv 0%). Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vuonna 2017 Savonlinnan kaupunki esittää, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen tavoitteesta, että Parikkalan rajanylityspaikka olisi kansainvälinen vuonna Kehittämisselvityksissä rajanylityspaikan kansainvälistymisen tarve on todettu Parikkala-Syväoron yksinkertaistettu rajanylityspaikka on perustettu ja säännöllisin aukioloajoin toiminta alkoi vuonna Liikenne- ja viestintäministeriön huhtikuussa 2008 julkaisemassa raportissa Suomen ja Venäjän rajaliikenne-yhteyksien kehittäminen Itä- ja Pohjois-Suomessa Parikkala-Syväoron rajanylitys-paikan kehittäminen mainitaan seuraavasti: Pyritään kehittämään Parikkalan maantieliikenteen rajanylityspaikkaa pitkällä aikavälillä kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Hanke on todettu selvityksessä erittäin kannattavaksi. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on noin 40 prosenttiyksikköä ja rajanylityspaikan arvioitu matkustajamäärä noin ihmistä vuodessa. On arvioitu, että määrä saattaisi tästäkin kasvaa ja vuoteen 2025 mennessä rajanylitysten määräksi on arvioitu enimmillään jopa 1,6 miljoonaa ylitystä. Venäjän hallitus on esittänyt toukokuussa 2015 Suomen hallitukselle että Parikkalan rajanylityspaikka avataan kansainväliselle autoliikenteelle. Suomen hallitus vastasi kesäkuussa 2016 esitykseen, että asia ei ole tällä hetkellä ajankohtainen, koska matkustajamäärät ovat pienentyneet. Savonlinna ja Parikkala sijaitsevat kahden suuren vesistöalueen, Saimaan ja Laatokan välissä. Parikkala- Syväoron rajanylityspaikan kautta on Savonlinnasta Laatokalle matkaa alle 100 km. Rajanylityspaikkaa kehittämällä voidaan parhaiten hyödyntää Saimaa-Laatokka alueen matkailumahdollisuuksia ja monipuolistaa elinkeinoja molemmin puolin rajaa. 2. Valmiudet kansainvälistämiselle ovat hyvät Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka on ainoa tilapäinen rajanylityspaikka, jolla on vakinainen henkilöstö. Se on myös suurin tilapäisistä rajanylityspaikoista Suomen ja Venäjän välillä: Parikkala-Syväorossa on jo nyt rajanylityksiä vuosittain n Tällä hetkellä ylityspaikan kautta kulkee yksisuuntainen puutavaraliikenne Venäjältä Suomeen ja jonkin verran henkilöliikennettä molempiin suuntiin. Suomen rajaviranomaisten vuonna 2005 tekemän päätöksen mukaisesti Suomen ja Venäjän kansalaiset voivat ylittää rajan Parikkala-Syväorossa voimassa olevalla passilla ja viisumilla. Myöskään kaksisuuntaiselle tavaraliikenteelle Suomen viranomaisten puolesta ei ole esteitä ja sähköinen tuontitullaus voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön. Alustavasti on arvioitu, että Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vaatii Suomen puolella n. 25 M ja Venäjän puolella n. 10 M investoinnit. Ne voidaan rahoittaa EU:n ja Venäjän

6 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 6(6) rajaohjelmarahoituksella. Rajanylityspaikan tuottamat tuotot olisivat merkittävästi suuremmat kuin sen vaatimat kustannukset. Suunnitellussa mallissa rajanylityspaikka vaatisi kansainvälisenä toimiessaan n htv. Kustannukset tästä olisivat vuositasolla n. 2-3 miljoonaa euroa. Nykytaso Parikkalan rajanylityspaikalla on vajaa miljoona euroa. Varovaisen arvion mukaan rajanylityspaikan kansainvälistyminen toisi heti n uutta rajanylitystä ja sitä kautta n. 15 miljoonaa euroa lisää tulovirtaa Suomeen. Pitkällä aikavälillä vaikutukset olisivat huomattavasti suuremmat. Mikäli venäläismatkailijoiden rahankäyttö matkaa kohden säilyisi nykytasolla, voisi matkailutuloa Parikkalan raja-aseman kautta Suomeen matkustavien venäläismatkailijoiden tuomana kertyä vuonna 2025 jopa 21 miljoonaa euroa Etelä-Savolle ja 36 miljoona euroa Etelä-Karjalalle. Nykyisin venäläisturistien kulutuksesta yli kaksi kolmasosaa menee tuoteostoksiin ja loput palveluihin.