Fyysinen harjoittelu edullista ja tehokasta kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyssä. Maarit Piirtola, Raimo Isoaho ja Sirkka-Liisa Kivelä
|
|
- Saija Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Fyysinen harjoittelu edullista ja tehokasta kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyssä Maarit Piirtola, Raimo Isoaho ja Sirkka-Liisa Kivelä Iäkkäiden henkilöiden kaatumisten ja kaatumisvammojen määrät sekä vammojen hoitokustannukset kasvavat ikääntyvän väestön lisääntyessä tulevien vuosikymmenten aikana, ellei ehkäisyä tehosteta. 65 vuotta täyttäneisiin kohdistettujen ehkäisyohjelmien tulosten ja kustannusvaikuttavuuden analyysien perusteella riskiryhmiin kohdistettu intensiivinen, nousujohteinen ja yksilöllinen fyysinen harjoittelu on kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyssä tehokasta ja taloudellisesti edullista suhteessa moneen muuhun ehkäisymuotoon. Lihasvoimia, tasapainoa ja kävelykykyä parantavaa fyysistä harjoittelua tulisi järjestää nykyistä enemmän kodeissa ja laitoksissa asuville iäkkäille henkilöille, etenkin alaraajojen lihasvoimiltaan heikentyneille, tasapaino-ongelmista kärsiville ja aikaisemmin kaatuneille. Kaatumiset ovat Suomessa iäkkäiden henkilöiden yleisin tapaturmaryhmä ja kuolemaan johtavien tapaturmien yleisin syy (Kannus ym. 2000). Kotona asuvista yli 64-vuotiaista noin joka kolmas ja laitoksissa asuvista yli puolet kaatuu joka vuosi. Noin joka toinen kerran kaatuneista iäkkäistä kaatuu toistamiseen (Rubenstein ym. 1994, Luukinen 1995). Kaatumisista puolet johtaa pehmytkudosvammoihin (Nevitt ym. 1991) ja 10 % aiheuttaa murtuman tai muun vakavan vamman (Luukinen ym. 1995). Luunmurtumien syntymiseen vaikuttavat myös kaatumismekanismi ja luukudoksen lujuus (Kannus 1999). Iäkkäiden kaatumisvammat lisääntyvät tulevaisuudessa (Piirtola ym. 2001, Kannus 2002). Kaatumisvammojen akuutin avo- ja sairaalahoidon kustannukset 65 vuotta täyttäneillä olivat Suomessa vuonna 2000 noin 39 miljoonaa euroa, ja niiden arvioidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä 72 miljoonaan euroon (Piirtola ym. 2002). Kun lisäksi otetaan huomioon kuntoutuksesta, lisääntyneestä avuntarpeesta ja ennenaikaisesta laitokseen siirtymisestä aiheutuvat kustannukset, kaatumisvammojen yhteiskunnalle aiheuttama taloudellinen rasite on huomattavan suuri. Laskelmia kokonaiskustannuksista ei kuitenkaan ole tehty. Kaatumisia voidaan ehkäistä primaari-, sekundaari- tai tertiaaripreventiolla kapea- tai laaja-alaisesti. Kapea-alaisessa ehkäisyssä toiminta kohdistetaan yksittäisen sisäisen tai ulkoisen vaaratekijän poistamiseen. Laaja-alaisessa ehkäisyssä pyritään vähentämään useita sisäisiä tai ulkoisia vaaratekijöitä (Tinetti ym. 1994, Hartikainen ym. 2000, Gillespie ym. 2002). Kaatumisten sisäisiä vaaratekijöitä ovat esimerkiksi näkökyvyn, lihasvoimien ja tasapainon heikentyminen sekä kävelyn ongelmat. Ulkoisia vaaratekijöitä ovat useiden lääkkeiden ja erityisesti psyykenlääkkeiden käyttö sekä kodin ja lähiympäristön vaaratekijät, kuten liukkaat lattiat ja huonokuntoiset apuvälineet (Guideline for the Prevention of Falls in Older Persons 2001). Duodecim 2003;119:
2 Kohderyhmän mukaan ehkäisy voidaan jakaa väestötasoiseen tai riskiryhmiin kohdistettuun. Väestötasoisessa toiminta kohdistetaan tiettyihin ikäryhmiin ja riskiryhmiin kohdistetussa kaatumisten vaaratekijöitä omaaviin (Hartikainen ym. 2000). Kaatumisia ja kaatumisvammoja on mahdollista ehkäistä (Province ym. 1995, Myers ym. 1996, Gardner ym. 2000, Gregg ym. 2000, Hartikainen ym. 2000, Carter ym. 2001, Gillespie ym. 2002). Ehkäisyohjelmia koskevien satunnaistettujen ja kontrolloitujen tutkimusten mukaan parhaat tulokset on saavutettu silloin, kun laaja-alaiset toimenpiteet on kohdennettu yksilöllisesti ulkoisiin ja sisäisiin riskitekijöihin kriittisesti valituissa riskiryhmissä (Hartikainen ym. 2000, Gillespie ym. 2002). Kapea-alaisista ehkäisyohjelmista fyysinen harjoittelu (Campbell ym ja 1999a) ja psyykenlääkkeiden vähentäminen (Campbell ym. 1999b) ovat vähentäneet kaatumisten ja kaatumisvammojen ilmaantuvuuksia. Tässä kirjallisuuskatsauksessa on kuvattu 65 vuotta täyttäneisiin kohdistettuja ehkäisyohjelmia, joissa vaikuttavuuden lisäksi on tarkasteltu myös kustannusvaikuttavuutta. Ehkäisyn vaikutuksia ja kustannuksia käsittelevät tutkimukset Medline-tietokannasta ja Cochrane Librarysta suoritettiin haku ajanjaksolta vuoden 1993 alusta vuoteen 2002 viikolle kuusi hakukäskyllä (elderly or aged or old adult* ) and fall* and cost and cost-effectiveness and prevent*. Lähteinä käytettiin lisäksi haun perusteella saatujen tutkimusraporttien viiteluetteloissa esitettyjä artikkeleita. Kaikkiaan löydettiin kolme kontrolloitua ja satunnaistettua sekä neljä kontrolloitua mutta satunnaistamatonta tutkimusta (taulukot 1 3; ks. Internetin oheisaineisto osoitteessa Neljässä artikkelissa ilmoitettiin toteutettujen ehkäisyohjelmien vaikuttavuudet ja kustannusvaikuttavuudet (Tinetti ym. 1994, Salkeld ym. 2000, Robertson ym. 2001a, c). Kahdessa kuvattiin aikaisemmin raportoidun ohjelman (Rizzo ym. 1996, Robertson ym. 2001b) ja yhdessä kuvitteellisen ehkäisyohjelman kustannusvaikuttavuus (Smith ja Widiatmoko 1998). Kaikkien tutkimusten aineistot koostuivat kotona asuvista iäkkäistä henkilöistä. Yhden aineistona oli 80 vuotta täyttäneitä naisia (Robertson ym. 2001b), ja muiden kohderyhmiin kuului sekä naisia että miehiä. Viidessä tutkimuksessa ehkäisy oli toteutettu kapea-alaisesti (taulukot 1 ja 2; ks. Internetin oheisaineisto) ja kahdessa laaja-alaisesti (taulukko 3; ks. Internetin oheisaineisto). Ensin mainitun tyyppisistä tutkimuksista kolme oli väestötasoisia (taulukko 1; ks. Internetin oheisaineisto) ja kaksi oli kohdistettu riskiryhmiin (taulukko 2; ks. Internetin oheisaineisto). Laaja-alaisissa ohjelmissa ehkäisy oli kohdistettu 70 vuotta täyttäneisiin, joilla oli vähintään yksi seuraavista vaaratekijöistä: rauhoittavien lääkkeiden tai useamman kuin neljän lääkkeen käyttö, ortostaattinen hypotensio, heikentynyt kyky suoriutua WC:ssä käynneistä tai kotiympäristön ulkoisia vaaratekijöitä (taulukko 3; ks. Internetin oheisaineisto). Rizzon ym. (1996) tutkimuksesta kustannusvaikuttavuutta tarkasteltiin jakamalla osallistuneet vielä kahteen ryhmään vaaratekijöiden määrän mukaan. Miten kaatumisia ehkäistiin? Kaatumisten ehkäisyssä käytettiin kodinulkoisten vaaratekijöiden kartoittamista ja poistamista, fyysistä harjoittelua, joka toteutettiin kotona, yksilöllistä terveysneuvontaa ja lääkkeiden käytön asianmukaistamista (taulukot 1 3; ks. Internetin oheisaineisto). Fyysinen harjoitteluohjelma sisälsi erilaisina muunnelmina lihasvoima-, nivelliikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua sekä toiminnallisiin askareisiin ja kävelykykyyn liittyviä harjoitteita (taulukko 4). Kaikissa tutkimuksissa verrokeille järjestettiin tavanomainen hoito. Yhdessä (Tinetti ym. 1994) verrokkien luona vieraili sosiaalialan opiskelijoita. Ehkäisyn vaikutukset. Kaatumiset vähenivät interventioryhmissä % ja kaatumisvammat % verrokkeihin nähden. Kapea-alaisissa ja fyysistä harjoittelua hyödyntäneissä interventioissa kaatumisvammat vähenivät eniten yli 80-vuotiailla (Robertson ym. 2002). 600 M. Piirtola ym.
3 Taulukko 4. Kaatumistenehkäisyohjelmien fyysisen harjoittelun sisältö ja intensiteetti. Tutkimus Harjoitusohjelma ja -intensiteetti Interventio-ohjelmien fyysinen harjoittelu Kommentit Robertson ym. 2001a Robertson ym. 2001b Perustuu Campbellin ym. (1997 ja 1999) tutkimuksiin Lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua kolme kertaa viikossa 30 min kerrallaan Kävelyä vähintään kolmesti viikossa Harjoitusohjelman intensiteettiä ja vaikeustasoa tarkistettiin ja lisättiin viiden kotikäynnin yhteydessä (1, 2, 4, 8 ja 26 viikon kuluttua harjoittelun aloittamisesta) + puhelinneuvonta Harjoitteluaika 12 kk Lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua kolme kertaa viikossa 30 min kerrallaan Kävelyä 30 min vähintään kolmesti viikossa Nivelliikkuvuusharjoitteita 1. vuosi: harjoitusohjelman intensiteetin ja vaativuuden tarkistus ja vaikeuttaminen neljän kotikäynnin aikana (kaksi ensimmäistä kuukautta) + puhelinneuvonta 2. vuosi: puhelinkontakti joka toinen kuukausi Harjoitteluaika 24 kk Ohjaajana täydennyskoulutettu sairaanhoitaja (konsulttiapuna fysioterapeutti) Yksilöllinen nousujohteinen harjoitusohjelma, jota seurattiin kotikäyntien, harjoittelupäiväkirjojen ja puhelinkontaktien avulla Kotioloihin soveltuvat tehtäväkeskeiset harjoitteet Ohjaajana fysioterapeutti Kotona suoritettu yksilöllinen ja alkuun nousujohteinen harjoitusohjelma, jota seurattiin kotikäyntien, harjoittelupäiväkirjojen ja puhelinkontaktien avulla Kotioloihin soveltuvat tehtäväkeskeiset harjoitteet Harjoituskohteena olleet lihasryhmät ja tasapainoharjoitteet kuvattiin Liikkumisen turvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota 44 % tutkimuksen toiseen vaiheeseen osallistuneista liikuntaryhmäläisistä jatkoi harjoittelua kolme kertaa viikossa 24 kk Robertson ym. 2001c Harjoitusohjelma ja -intensiteetti kuten Robertsonin ym. (2001a) tutkimuksessa harjoitusohjelman opetus 1. kotikäynnin aikana harjoitteluaika 12 kk Ohjaajana täydennyskoulutettu sairaanhoitaja Harjoittelu toteutettiin kolmen eri keskuksen toimesta kotikäynteinä Ohjelman edut kuten Robertson ym. 2001a Vuoden aikana liikuntaryhmäläisistä 43 % harjoitteli kolme kertaa viikossa ja 62 % vähintään kaksi kertaa viikossa ja 63 % käveli vähintään kahdesti viikossa Tinetti ym Tutkimuksen kohderyhmä ja harjoitusohjelma kuvattu julkaisussa Tinetti ym Lihasvoima-, tasapaino- ja kävelyharjoituksia sekä toiminnallisia (siirtyminen) harjoituksia kaksi kertaa päivässä min kerrallaan nousujohteinen harjoitteluaika 3 kk ja harjoittelun ylläpitovaihe 3 kk Fyysisen ohjelman ohjaajana fysioterapeutti Riskiryhmät raportoitu tarkasti Harjoittelu toteutettiin kotiympäristössä Riskitekijöihin kohdennetut yksilölliset ja toiminnalliset harjoitteet Harjoitteet ja ohjelman nousujohteisuus raportoitiin osin yksityiskohtaisesti, osin ylimalkaisesti Kustannusten laskentaperusteet. Kustannukset osallistujaa kohden vaihtelivat eri interventioissa 11 eurosta euroon. Kustannuksiin sisällytettiin interventioiden järjestämisen ja kaatumisvammojen hoidon kustannukset, mutta laskentaperusteet vaihtelivat ja pohjautuivat eri vuosien kustannuksiin. Hoitokustannuksia laskettaessa käytettiin tavallisesti diagnoosien mukaisia hoitokustannuksia ja niistä laskettuja keskimääräisiä sairaalavuorokausien hintoja. Kustannusvaikuttavuus. Yhdessä tutkimuksessa (Smith ja Widiatmoko 1998) kustannusvaikuttavuuden laskentaperusteita. Muissa tutkimuksissa kustannusvaikuttavuus oli Fyysinen harjoittelu edullista ja tehokasta kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyssä 601
4 laskettu jakamalla intervention kustannukset verrokki- ja interventioryhmien kaatumisten tai kaatumisvammojen tai molempien yhteismäärien erotuksella. Kahdessa tutkimuksessa kustannusvaikuttavuus oli arvioitu kaatumisvamman vaikeusasteen tai ikäryhmän mukaan (Rizzo ym. 1996, Robertson ym. 2001a). Yhdessä tehtiin herkkyyslaskelmia kuvaamaan intervention kustannustehokkuutta kymmenen vuoden aikana (Smith ja Widiatmoko 1998). Ehkäisyohjelmien keskiarvokustannukset vaihtelivat laskentatavan mukaan 78 eurosta euroon ja ehkäistyä kaatumisvammaa kohden 213 eurosta euroon. Kapea-alaisista väestötasoisista ohjelmista kustannusvaikuttavuudeltaan edullisinta oli 80 vuotta täyttäneiden keskuudessa toteutettu ehkäisy (Robertson ym. 2001a). Laaja-alaisissa riskiryhmiin kohdennetuissa ohjelmissa ehkäisy oli kustannusvaikuttavinta niiden keskuudessa, joilla oli yli neljä kaatumisen vaaratekijää (Rizzo ym. 1996). Pohdinta Tässä kirjallisuuskatsauksessa analysoitujen tutkimusten tuloksia voidaan pitää luotettavina. Kaikissa tutkimuksissa interventio- ja verrokkiryhmä olivat lähtötilanteessa hyvin samankaltaisia. Pääosa tutkimuksiin osallistuneista oli naisia, mutta osa-analyysien mukaan ehkäisy oli yhtä vaikuttavaa sekä miesten että naisten keskuudessa (Robertson ym. 2002). Kato vaihteli välillä 0 42 %, ja se oli lähes kaikissa tutkimuksissa suurempi interventioryhmässä kuin kontrolliryhmässä ja pelkästään liikuntaa hyödyntävissä interventioissa suurempi kuin monialaisesti toteutetuissa. Fyysisen harjoittelun keskeyttäneiden osalta tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Kahdessa tutkimuksessa (Robertson ym. 2001b, c) keskeyttäneistä oli arviolta puolet enemmän interventioryhmässä, mutta yhdessä (Robertson ym. 2001a) enemmistö keskeyttäneistä kuului verrokkiryhmään. Mitä ahkerammin tutkittava jaksoi harjoitella, sitä pienempi oli kaatumisvaara (Campbell ym. 1997). Keskeyttämisen syyt olivat kaikissa tutkimuksissa tavallisimmin terveydellisiä. Iäkkäillä henkilöillä suoritetuissa tutkimuksissa tutkittavien katoon liittyy myös väistämättä erilaisista perussairauksista johtuvia kuolemantapauksia. Näyttää kuitenkin siltä, että riskiryhmiin suunnatuissa interventioissa harjoitteiden yksilöllisyyteen tulisi kiinnittää vieläkin enemmän huomiota. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kuvattujen kaatumistenehkäisyohjelmien ja kaatumisvammojen hoitojen kustannukset on laskettu vuosien kustannusten mukaan, ja ne kuvastavat Yhdysvaltojen, Uuden-Seelannin ja Australian tilannetta. Kustannuksiin sisällytetyt menot ja kustannusvaikuttavuuden laskentaperusteet vaihtelevat. Kaikissa tutkimuksissa on esitetty ehkäistyn kaatumisen tai kaatumisvamman kustannusten keskiarvo, mutta mediaani on laskettu vain muutamassa. Tästä syystä vertailu on esitetty pääasiassa kustannusten keskiarvojen perusteella. Laskentaperusteiden erilaisuus vaikeuttaa ehkäisyohjelmien kustannusten ja kustannusvaikuttavuuksien vertailua. Kaatumisiin ja kaatumisvammoihin on Suomessa suunnattu vain vähän ehkäisyohjelmia (mm. Lehtola ym. 2000), eikä niiden kustannusvaikuttavuutta ole analysoitu. Pääosassa tutkimuksista sairaanhoitopalveluiksi on laskettu vain ne, jotka ovat liittyneet kaatumisvammojen hoitoon. Hoitojen ja niiden kustannusten eritteleminen pelkästään kaatumisista aiheutuviksi on kuitenkin ongelmallista, koska monilla kaatumisen vuoksi hoitoon joutuneilla on useita perussairauksia. Kaikissa tutkimuksissa (Smith ja Widiatmoko 1998) ei myöskään ole otettu huomioon, että naisten ja miesten kaatumisvammojen hoitokustannuksissa saattaa olla eroja. Iäkkään henkilön kaatuessa syntyviin murtumiin vaikuttavat kaatumisten riskitekijöiden lisäksi myös kaatumismekanismi ja luuston lujuus. Valtaosalla vanhuksista kaatuminen on murtuman välitön syy (Kannus 1999). Luunmurtumien ehkäisyssä osteoporoosin hoidon kustannusvaikuttavuudesta ei vielä ole pitkäkestoisia tutkimuksia. Iäkkäiden henkilöiden osteoporoottisten murtumien ehkäisyssä tulisikin kiinnittää huomiota ensisijaisesti kaatumisriskin arviointiin ja kaatumisten ehkäisyyn ja tehdä luuntiheysmittauksia vain valikoidusti (Kannus 1999). 602 M. Piirtola ym.
5 Kirjallisuuskatsauksen perusteella herää kysymys, miksi laaja-alainen interventio ei kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden keskuudessa näytä tuottavan kaatumisten ja kaatumisvammojen suhteen parempia tuloksia kuin pelkkä fyysinen harjoittelu. Ovatkohan kaatumisherkkyyden ja kaatumisvammojen taustalla olevat fyysisiin ominaisuuksiin liittyvät tekijät oletettua keskeisemmässä asemassa? Myös uusimmassa kaatumisten ehkäisyn yleisohjeessa painotetaan fyysisten vaaratekijöiden merkitystä (Guideline for the Prevention of Falls in Older Persons 2001). Fyysisen harjoittelun positiivista merkitystä kaatumisten ehkäisyssä on tutkittu kontrolloitujen ja satunnaistettujen tutkimusten avulla kohtalaisen paljon, mutta kustannusvaikuttavuuslaskelmia on näistä tutkimuksissa tehty vain vähän (Carter ym. 2001). Ikä ei ole fyysisen harjoittelun este. Uusimman meta-analyysin mukaan kaatumisvammat ovat vähentyneet eniten yli 80-vuotiailla (Robertson ym. 2002). Tämän kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa fyysisen harjoittelun kuormittavuutta oli kuvattu vain ylimalkaisesti, mikä vaikeuttaa ohjelmien vertailua. Iäkkäillä henkilöillä kestävyysharjoitteiden intensiteetin tulisi olla % henkilökohtaisesta sydämen maksimisykkeestä (Pollock ym. 1994). Voimaharjoittelun kuorma voi vaihdella 50:stä 80 %:iin henkilökohtaisesta voimamaksimista ja harjoittelu on silti tehokasta (Vincent ym. 2002). Voimaharjoittelussa harjoitteiden toistot voivat vaihdella kahdeksasta kymmeneen kertaan, jolloin sarjoja suoritetaan keskimäärin kaksi. Tasapainoharjoitteissa hyödynnetään pystyasentoa, ja useampana kertana viikossa toteutettavaa harjoitusohjelmaa vaikeutetaan asteittain (Gardner ym. 2001). Iäkäs henkilö tarvitsee harjoitteluun asiantuntevaa ohjausta. Harjoitteiden intensiteettiä lisätään hitaasti, ja harjoituksia tulee tehdä useampana päivänä viikossa. Harjoitteiden kuormitus voi olla hieman kevyempi kuin terveillä keski-ikäisillä, mutta harjoittelun kestoa Iäkkäiden henkilöiden osteoporoottisten murtumien ehkäisyssä tulisi kiinnittää huomiota ensisijaisesti kaatumisriskin arviointiin ja kaatumisen ehkäisyyn. ja viikoittaisia kertoja on syytä lisätä (Pollock ym. 1994, Gardner ym. 2001). Tulee ottaa huomioon, että tämän kirjallisuuskatsauksen aineistoon ei kuulunut yhtään laitoshoidossa asuvien keskuudessa suoritettua tutkimusta. Useiden lääkkeiden käyttö ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen lisäävät kaatumisen riskiä (Perell ym. 2001). Kognitiivisen suorituskyvyn merkitys tasapainon säätelyssä onkin iäkkäillä todennäköisesti paljon arvioitua suurempi (Woollacott ja Shumway-Cook 2002). Näin ollen laitoshoidossa asuvien kaatumisten ehkäisyyn kuuluvat fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen lisäksi lääkkeiden käytön asianmukaistaminen ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpito. Avohoitopainotteinen fyysinen harjoittelu ei sovi erityisen sairaille ja raihnaisille vanhuksille (Campbell ym. 1999a), joten kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn toteuttamista ja vaikutuksia laitoshoidossa asuvien keskuudessa tulee tutkia lisää. Suomessa on julkaistu kaatumisten ehkäisyyn erilaisia oppaita ja tiedotusaineistoa, joissa on kiinnitetty huomiota myös fyysisen harjoittelun merkitykseen. Lisätietoja tästä aineistosta saa Internet-osoitteesta ( ). Päätelmät Väestötasoisilla tai riskiryhmiin kohdistetuilla kapea- tai laaja-alaisilla ohjelmilla voidaan ehkäistä noin kolmasosa kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden kaatumisista ja kaatumisvammoista. Riskiryhmiin kohdistettu fyysinen harjoittelu on kustannusvaikuttavuudeltaan erityisen tuloksellista. Kaatumisvammoja voidaan ehkäistä tehokkaasti melko pienin kustannuksin hoitokuluihin verrattuna. Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyinterventioista tarvitaan suomalaisia lisätutkimuksia, ja näiden interventioiden kustannusvaikuttavuutta tulee myös arvioida. Fyysinen harjoittelu edullista ja tehokasta kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyssä 603
6 Kirjallisuutta Campbell J, Robertson C, Gardner M, Norton R, Buchner D. Falls prevention over 2 years: a randomized controlled trial in women 80 years and older. Age Ageing 1999(a);28: Campbell J, Robertson C, Gardner M, Norton R, Tilyard M, Buchner D. Randomised controlled trial of a general practice programme of home based exercise to prevent falls in elderly women. BMJ 1997;315: Campbell J, Robertson C, Gardner M, Norton R, Buchner D. Psychotropic medication withdraw and home-based exercise program to prevent falls: a randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 1999(b);47: Carter N, Kannus P, Khan K. Exercise in the prevention of falls in older people. A systemetic literature review examining the rationale and the evidence. Sports Med 2001;31: Gardner M, Buchner D, Robertson C, Cambell J. (How to do it) Practical implementation of an exercise-based falls prevention programme. Age Ageing 2001;30: Gardner M, Robertson C, Campbell J. Exercise in preventing falls and fall related injuries in old people: a review of randomised controlled trials. Br J Sports Med 2000;34:7 17. Gillespie LD, Gillespie WJ, Robertson MC, Lamb SE, Rowe BH. Interventions for preventing falls in elderly people. Cochrane Database Syst Rev 2002 (1). Gregg E, Pereira M, Caspersen C. Physical activity, falls, and fractures among older adults: a review of the epidemiologic evidence. J Am Geriatr Soc 2000;48: Guideline for the Prevention of Falls in Older Persons. American Geriatrics Society, British Geriatrics Society, and American Academy of Orthopaedic Surgeons Panel on falls prevention. J Am Geriatr Soc 2001;49: Hartikainen S, Isoaho R, Kivelä S-L. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Duodecim 2000;116: Kannus P. Miksi luunmurtumien ikävakioitu esiintymistaajuus kasvaa monissa ikääntyneissä väestöissä? Duodecim 2002;118: Kannus P. Osteoporoottisten murtumien ehkäisy. Duodecim 1999;115: Kannus P, Niemi S, Parkkari J, Palvanen M, Järvinen M, Vuori I. Unintentional injury deaths in an adult Finnish population from Epidemiology 2000;11: Lehtola S, Hänninen L, Päätalo M. Kaatumistapaturmien ilmaantuvuus vuotiailla oululaisilla liikuntaintervention ja sen jälkeisen seurannan aikana. Liikunta & Tiede 2000;37:41 7. Luukinen H. Incidence and risk factors for falls in the elderly, with special reference to recurrent falls. Väitöskirja. Oulun yliopisto Luukinen H, Koski K, Honkanen R, Kivelä S-L. Incidence of injury-causing falls among older adults by place of residence. A population based study. J Am Geriatr Soc 1995;43: Myers AH, Young Y, Langlois JA. Prevention of falls in the elderly. Bone 1996;18:S Nevitt M, Cummings S, Hudes E. Risk factors for injurious falls: a prospective study. J Gerontol 1991;46:M Perell K, Nelson A, Goldman R, Luther S, Prieto-Lewis N, Rubenstein L. Fall risk assessment measures: an analytis review. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2001;56A:M Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ryynänen O-P, Kivelä S-L. Lääkärin hoitoa vaativat iäkkäiden kaatumisvammat. Suom Lääkäril 2001;47: Piirtola M, Sintonen H, Akkanen J, Isoaho R, Ryynänen O-P, Kivelä S-L. Iäkkäiden kaatumisvammojen akuuttihoidon kustannukset. Suom Lääkäril 2002:57; Pollock M, Graves J, Swart D. Exercise training and prescription for the elderly. South Med J 1994;87:S Province M, Hadley E, Hornbrook M, ym. The effects of exercise on falls in elderly patients. A pre-planned meta-analysis of the FICSIT trials. JAMA 1995;273: Rizzo J, Baker D, McAvay G, Tinetti M. The cost effectiveness of a multifactorical targeted prevention program for falls among community elderly persons. Med Care 1996;34: Robertson C, Campbell J, Gardner M, Devlin N. Preventing injuries in older people by preventing falls: a meta-analysis of individuallevel data. J Am Geriatr Soc 2002;50: Robertson C, Devlin N, Gardner M, Campbell J. Effectiveness and economic evaluation of nurse delivered home exercise programme to prevent falls. 1: Randomised controlled trial. BMJ 2001(a);322: Robertson C, Devlin N, Scuffham P, Gerner M, Buchner D, Campbell J. Economic evaluation of community based exercise programme to prevent falls. J Epidemiol Community Health 2001(b);55: Robertson C, Gardner M, Devlin N, McGee R, Campbell J. Effectiveness and economic evaluation of nurse delivered home exercise programme to prevent falls. 2: Controlled trial in multiple centres. BMJ 2001(c);322: Rubenstein L, Josephson K, Robbins A. Falls in the nursing home. Ann Intern Med 1994;121: Salkeld G, Cumming RG, O Neill E, Thomas M, Westbury C. The cost effectiveness of a home hazard reduction program to reduce falls among older persons. Aust N Z J Public Health 2000;24: Smith R, Widiatmoko D. The cost-effectiveness of home assessment and modification to reduce falls in the elderly. Aust N Z J Public Health 1998;22: Tinetti M, Baker D, McAvay G, ym. A multifactorial intervention to reduce the risk of falling among elderly people living in the community. N Engl J Med 1994;331: Tinetti M, Baker D, Garett P, Gottschalk M, Koch M, Horwitz R. Yale Ficsit: risk factor abatement strategy for fall prevention. J Am Geriatr Soc 1993;41: Vincent K, Braith R, Feldman R, ym. Resistance and physical performance in adults aged 60 to 83. J Am Geriatr Soc 2002;50: Woollacott M, Shumway-Cook A. Attention and the control of posture and gait: a review of an emerging area of research. Gait Posture 2002;16:1 14. * * * Tutkimustamme ovat tukeneet taloudellisesti sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Lions-Liitto ry:n Pohjolan Punainen Sulka -kampanja. MAARIT PIIRTOLA, TtM, tutkija maarit.piirtola@utu.fi SIRKKA-LIISA KIVELÄ, professori Turun yliopisto, kliininen laitos, yleislääketiede Lemminkäisenkatu Turun yliopisto ja Satakunnan keskussairaala RAIMO ISOAHO, dosentti, apulaisopettaja Turun yliopisto, kliininen laitos, yleislääketiede Lemminkäisenkatu Turun yliopisto ja Härkätien terveyskeskus 604
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa
LisätiedotScientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles)
Piirtola Maarit (140667) 16 October 2007 PUBLICATIONS Ia Scientific publications: original publications and reviews Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ryynänen O-P, Kivelä S-L. Lääkärin hoitoa
LisätiedotMiten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman?
Lonkka murtui tavoitteena takaisin kotiin Tunnetko Lonkkamurtuman päivitetyn Käypä hoito suosituksen? Heureka 8.2.2018 Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman? Saija Karinkanta FT, ft Erikoistutkija,
LisätiedotPiirtola Maarit 4.7.2012
Piirtola Maarit 4.7.2012 PUBLICATIONS I a Scientific publications: original publications and reviews (14) (Explanatory translations are given below the Finnish titles) 1. Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ja murtumien ehkäisy. Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö IKINÄ -ohjelma
Iäkkäiden kaatumisten ja murtumien ehkäisy Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö IKINÄ -ohjelma VII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä, Helsinki 14.1.2011 1 VII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä, Helsinki
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotKotona asuvista yli 64-vuotiaista joka kolmas
Katsaus Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy Sirpa Hartikainen, Raimo Isoaho ja Sirkka-Liisa Kivelä Kaatuminen on tärkein vammojen aiheuttaja iäkkäillä. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana kaatumisesta aiheutuneiden
LisätiedotKansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet
Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisy tutkimusten valossa Sanna Sihvonen, erikoistutkija, TtT Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikkö Kansanterveyslaitos sanna.sihvonen@ktl.fi www.ktl.fi/ikina
LisätiedotHyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen
LisätiedotFysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö
Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotMistä on näyttöä kaatumisten ehkäisyssä ja hoidossa?
Mistä on näyttöä kaatumisten ehkäisyssä ja hoidossa? Dosentti, geriatri Pirkko Jäntti Järvenpää 23.9. 2008 Paljonko kaadutaan? Yli 65-vuotiaista kotona asuvista joka kolmas kaatuu ainakin kerran vuodessa
LisätiedotKaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017
Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola
LisätiedotMiksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?
Kuva: Jan Mika/Colourbox.com Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin? ANNI KUIVINEN, FYSIOTERAPEUTTI SUUPOHJAN LLKY; KAATUMISSEULA HANKE /UKK-INSTISTUUTTI 2015-2016 Kaatumisia kannattaa ehkäistä, koska
LisätiedotOTAGO-ohjelman ovat kehittäneet Prof. John Campbell ja Prof. Clare Robertson (University of Otago Medical School, New Zealand).
Suomenkielinen käännös ja kuvat: THL/TATY Suomenkielinen käännös tehty alkuperäisen ohjelman tekijöiden luvalla. Suositeltava viittaus: OTAGO-harjoitteluohjelma, www.thl.fi/tapaturmat. Alkuperäislähde:
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotKaatumiset kuriin iäkkäiden kaatumiset ja niiden ennaltaehkäisy. Saija Karinkanta FT, ft Erikoistutkija, KaatumisSeula -hankkeen projektipäällikkö
Kaatumiset kuriin iäkkäiden kaatumiset ja niiden ennaltaehkäisy Saija Karinkanta FT, ft Erikoistutkija, KaatumisSeula -hankkeen projektipäällikkö Kaatuminen on yleistä joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu
LisätiedotKaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio
Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Anne Heikkilä, hoitotyön vastaava, ikääntyneiden palvelut 2 Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi
LisätiedotIKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III
IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä 20.2.2019 Moduli III Ohjelma: 8.30 Koulutuspäivän avaus Iiris Salomaa; ft YAMK 8.45 Gerastenia oireyhtymä potilaan tutkiminen Sirkku Lavonius; geriatri 10.00 Kahvitauko
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät
LisätiedotKAATUMISSEULA - KAATUMISTEN VÄHENTÄMINEN
21.5. KAATUMISSEULA - KAATUMISTEN VÄHENTÄMINEN IÄKKÄIDEN ARJESSA Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö MIKSI IÄKKÄIDEN KAATUMISIA PITÄISI EHKÄISTÄ? 1. Kaatuminen
Lisätiedotiäkkäiden kaatumisia voidaan vähentää
Tieteessä katsaus teema Tapaturmien ehkäisy Eija Lönnroos LT, geriatrian professori Itä-Suomen yliopisto Saija Karinkanta FT, fysioterapeutti, erikoistutkija UKK-instituutti Hanna Häkkinen fysioterapeutti
LisätiedotHyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen
LisätiedotKAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET
KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotHyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Vammat Veks Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Kati Pasanen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Filosofian tohtori, fysioterapeutti, valmentaja Tampereen Urheilulääkäriasema Liikuntavammojen
LisätiedotTasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote
Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013 Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote 1 Kaatumisen ehkäisystä Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 18.11.2011 Kaatumisen
LisätiedotVanhus kaatuu mitä tehdä?
Vanhus kaatuu mitä tehdä? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Salla 13.12.2012 Kaatumisvammojen sekundaarisessa ehkäisyssä on puutteita M Salonoja yms, SLL 2010;65(37):2931-2938 Kaatumisen ehkäisyn teho
LisätiedotOsteoporoottisten murtumien ehkäisy. Pekka Kannus
Katsaus Osteoporoottisten murtumien ehkäisy Pekka Kannus Osteoporoottiset luunmurtumat ja niiden ikävakioidut esiintymistaajuudet ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisten 25 vuoden kuluessa, ja ellei
LisätiedotLOPPURAPORTTI MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖLLE
LOPPURAPORTTI MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖLLE Johanna Edgren Fysioterapeutti AMK, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Apurahan saaja: Johanna Edgren Myönnetty apuraha: 3 000 Apurahan käyttötarkoitus
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotVeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotKaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ
LisätiedotKAATUMISVAARAA LISÄÄVÄT LÄÄKKEET
TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. C OSA - TOM. 319 SCRIPTA LINGUA FENNICA EDITA KAATUMISVAARAA LISÄÄVÄT LÄÄKKEET Porissa toteutettu iäkkäiden monitekijäinen kaatumisten
LisätiedotToimiva Kotihoito Lappiin Seminaari
Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen
LisätiedotMuisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK
Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotToimintakykytestien tulosten tulkinta
Toimintakykytestien tulosten tulkinta ASKO-hanke Erkka Huhtinen & Linnea lahtinen 1/2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian tutkinto-ohjelma 1 Sisältö Johdanto... 2 1 SPPB-testin tulosten
LisätiedotKAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori
KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli
LisätiedotIkääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön
Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotHL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.
Liikkumisresepti HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.fi Väestön liikkuminen Husu ym. 2014 Husu ym. 2014
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotKaatumisten ehkäisyn tehokkaat keinot käyttöön. Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula -hankkeen projektityöntekijä
Kaatumisten ehkäisyn tehokkaat keinot käyttöön Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula -hankkeen projektityöntekijä Kaatuminen on yleistä Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet kaatuu vuoden
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotTukea kaatumisvaarassa oleville apua ennakointiin
Tukea kaatumisvaarassa oleville apua ennakointiin Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen kehittämishankkeen seminaari 2.12.2013 KYS, Kuopio Tarja Tervo-Heikkinen PSSHP, KYS Esityksen sisältö
LisätiedotKodin ja liikkumisympäristön turvallisuus
Kodin ja liikkumisympäristön turvallisuus Maarit Piirtola Tutkijatohtori, FT, ft Helsingin yliopisto KaatumisSeula - hankkeen päätösseminaari Kotka 15.2.2017 Sidonnaisuudet -kaksi viimeistä vuotta FT (yleislääketiede),
LisätiedotSenioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.
Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
Lisätiedotliikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi
Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat
LisätiedotTASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotLaatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015
(Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä
LisätiedotLonkkamurtuman jälkeinen mobilisaatio, fyysinen harjoittelu ja uusien kaatumisten ehkäisy
Lonkkamurtuman jälkeinen mobilisaatio, fyysinen harjoittelu ja uusien kaatumisten ehkäisy Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi Lonkka murtui tavoitteena takaisin kotiin 8.2.2018 Helsinki
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotIkääntyneiden liikuntasuositus
Ikääntyneiden liikuntasuositus FT, ft Saija Karinkanta 20.11.2012 1 LIIKUNTASUOSITUKSET Nelson ME et al. Physical Activity and Public Health in Older Adults: Recommendation from the American College of
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotIKÄIHMISTEN KAATUMISTEN EHKÄISY
IKÄIHMISTEN KAATUMISTEN EHKÄISY RAI 10-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 24.9.2009 23.09.09 Tapaturmat ja toimintakyky -yksikkö/ritva Salmela 1 Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisy 1. Tietoisuus kaatumistapaturmista
LisätiedotLIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN
LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin
LisätiedotHanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
LisätiedotVOIMA- JA TASAPAINOHARJOITTELU LISÄÄVÄT IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIA
VOIMA- JA TASAPAINOHARJOITTELU LISÄÄVÄT IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIA TARJA KINDSTEDT Geriatrisen kuntoutuksen asiantuntija SISÄLTÖ Toimintakyky Motivointi Lihasvoima ja tasapainoharjoittelu Tehokuntoutus
LisätiedotKaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa
Kaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa Petri Salo Kliinisen fysioterapian asiantuntija, TtT Kaatumisten ennaltaehkäisy ksshp:ssä Petri Salo Kliinisen fysioterapian asiantuntija, TtT 1 Laki asiaa Terveydenhoitolain
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotToimivat käytännöt - Alueellinen Kaatumisten Ehkäisyverkosto, AKE
Toimivat käytännöt - Alueellinen Kaatumisten Ehkäisyverkosto, AKE Sairaalamaailma terveyden edistäjänä Korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisyyn 11.6.2019 AKE pj., kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtT
LisätiedotInterventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi
Volume 14 Issue 15 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).
LisätiedotEquity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvien ryhmien muuta väestöä heikompi elämänlaatu/hyvinvointi.
LisätiedotKaatumisten ehkäisy sairaalassa
Kaatumisten ehkäisy sairaalassa IKINÄ-mittarin screening version pilotointi KYSissä IKINÄ -mittari Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisyyn on kiinnitetty THL:ssä huomiota jo useiden vuosien ajan ja materiaalia
LisätiedotNäyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista
Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata
LisätiedotLiikunnan turvallisuus. Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti
Liikunnan turvallisuus Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti Millaisten liikuntavammojen ehkäisyyn kannattaa panostaa?: terveliikkuja.fi Kuolema V a m m a n v a k a v u u s Päävamma, tytöt Eturistisidevamma,
LisätiedotOmahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi
Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen
LisätiedotPysytään pystyssä! - vinkkejä kaatumistapaturmien ehkäisyyn
Pysytään pystyssä! - vinkkejä kaatumistapaturmien ehkäisyyn 16.11.201 7 Anne Heikkilä 2 Kaatumistapaturmien taustaa Tapaturmissa loukkaantuu noin 1000 000 /vuosi Tapaturmissa kuolee noin 3 000 / vuosi
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotMonenlaisia haasteita jatkoon!
Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten
LisätiedotKoti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Ihmisellä on vain yksi henki
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Ihmisellä on vain yksi henki Sisältö Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyön ohjelma, Kissa-hanke Tapaturmat Suomessa Kaatuminen - Vaaratekijät - Tunnistaminen Putoaminen
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotLiikuntalääketieteen päivät 6.11.2013 URHEILIJAN VAMMOJEN EHKÄISY TULEVAISUUDESSA. Mika Hilska
Liikuntalääketieteen päivät 6.11.2013 URHEILIJAN VAMMOJEN EHKÄISY TULEVAISUUDESSA Mika Hilska Kati Pasanen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Filosofian tohtori, fysioterapeutti, valmentaja Tampereen Urheilulääkäriasema
LisätiedotLOUKKAANTUMISET JÄÄKIEKOSSA JA NIIDEN EHKÄISY
LOUKKAANTUMISET JÄÄKIEKOSSA JA NIIDEN EHKÄISY Markku Tuominen International Ice Hockey Federation, Medical Committee Suomen jääkiekkoliitto Jääkiekon SM-liiga IIHF:N VAMMAREKISTERÖINTI IIHF:n turnaksissa
LisätiedotKaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011
Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala Tampere-talo 6.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, VT Teija Korhonen, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö
LisätiedotAlkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015
Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 1.3.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski 1.3.2017
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 02.05.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski
LisätiedotLaadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin
Lisätiedotartikkeli Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva 34 Fysioterapia 4 2014 Marja Äijö Jaakko Ruuttunen Helena Tepponen Margit Metsävainio Ellen Hiltunen Sirpa Marjoniemi Tarja Tervo-Heikkinen Kaatumisia ehkäistään alueellisella
LisätiedotGeriatrian jättiläiset
Geriatria Ismo Räihä, Maaria Seppälä ja Matti Viitanen Geriatrian jättiläiset Vanhenemiseen liittyvä vajaatoiminta ja raihnaistuminen altistavat usein epäspesifisille mutta tyypillisille oireyhtymille,
LisätiedotLiikkumattomuuteen puuttuminen on kansallisesti ja kunnallisesti valtava taloudellinen mahdollisuus. Tommi Vasankari UKK-instituutti Carea 1.10.
Liikkumattomuuteen puuttuminen on kansallisesti ja kunnallisesti valtava taloudellinen mahdollisuus Tommi Vasankari UKK-instituutti Carea 1.10.2015 Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset
LisätiedotKuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa
Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000
LisätiedotNuorten mielenterveys- ja päihdetyötä käsittelevä avoin keskustelutilaisuus
11.10.2018. Nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä käsittelevä avoin keskustelutilaisuus Nuorten KOMPASSI verkkointerventio tavoitteena nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta Noona Kiuru PsT, professori
Lisätiedot27.5.2014 Maarit Kalmakoski
Toimintakyvyn arviointi ja työvälineet 27.5.2014 Maarit Kalmakoski Mitä on toimintakyky? Mahdollista tarkastella monella eri tasolla ja eri näkökulmista Elinjärjestelmien, elinten ja solutason toimintakyvystä
LisätiedotTiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa
Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development
LisätiedotEquity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien muuta väestöä heikompi
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotTunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä
LisätiedotELÄMÄNLAATU JA IÄKKÄIDEN KAATUMISTEN EHKÄISY
TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. C OSA - TOM. 280 SCRIPTA LINGUA FENNICA EDITA ELÄMÄNLAATU JA IÄKKÄIDEN KAATUMISTEN EHKÄISY English Abstract Sari Vaapio TURUN YLIOPISTO
Lisätiedot