1 / 5. Kainuun malli 2013 (Kainuun hallintokokeilun jatkovalmistelu) Työvaliokunta Kokous 9 / 2009

Transkriptio

1 1 / 5 Kainuun malli 2013 Muisti (Kainuun hallintkkeilun jatkvalmistelu) Työvalikunta Kkus 9 / 2009 Aika: maanantai kl Paikka: Kainuun maakunta kuntayhtymän kanslia, neuvtteluhune 2. kerrs, Kauppakatu 1, Kajaani 1. Avaus Työvalikunnan puheenjhtaja, maakuntajhtaja Alp Jkelainen avasi työvalikunnan kkuksen ja tivtti sallistujat tervetulleiksi. 2. Läsnälijiden tteaminen Tdettiin läsnälijat: Alp Jkelainen, maakuntajhtaja, Kainuun maakunta kuntayhtymä, puheenjhtaja Petri Kauppinen, kunnanjhtaja, Stkam, kl saakka Heim Keränen, kunnanjhtaja, Hyrynsalmi, kl saakka Art Laurikainen, kunnanjhtaja, Paltam Raija Ptila, kunnanjhtaja, Ristijärvi Tum Pääkkönen, ssiaali- ja terveystimialan jhtaja, Kainuun maakunta kuntayhtymä Sepp Rajala, kunnanjhtaja, Pulanka Tytti Seppänen, kunnanjhtaja, Vaala Tim Säkkinen, kunnanjhtaja, Sumussalmi, kl saakka Jari Tlnen, kaupunginjhtaja, Kajaani, kl saakka Esa Tivnen, strategiajhtaja, Kainuun maakunta kuntayhtymä Anssi Tuminen, kulutustimialan jhtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kalevi Yliniemi, hallintjhtaja, Kainuun maakunta kuntayhtymä Eila Valtanen, kaupunginjhtaja, Kuhm, kl saakka kutsutut asiantuntijat, khdat kl saakka: Tum Galla, maaseutuasiamies, Vaalan kunta (ja Siikalatvan kunta/kestilä) Vilh Härkönen, vastuualuepäällikkö, Kainuun TE-keskus Markku Karjalainen, timinnanjhtaja, MTK Kainuu Juni Heikkinen, maaseutusihteeri, Pulangan kunta Anja Karppinen, maaseutusihteeri, Kuhmn kaupunki, Merja Kemppainen, maatalussihteeri, Ristijärven kunta, Päivi Krhnen, maaseutuasiamies, Paltamn kunta, kutsutut asiantuntijat, khdat kl saakka: Pentti Malinen, kehitysjhtaja, Kajaanin ylipistkeskus Jrma Teittinen, kehittämisjhtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä 3. Maatalustuki- ja lmitustehtävien hit Kalevi Yliniemi esitteli selvitysraprtin tulkset ja esitti seuraavat susitukset: - kuntia edustava hjausryhmä tekee periaatepäätöksen, että maakunta -kuntayhtymä tekisi MELAn kanssa timeksiantspimuksen maataluslmituksesta vuden 2013 alusta lähtien nykyisten Ristijärven ja Stkamn yhteistiminta-alueille ja asiakkaiden tai MELAN mahdllisesti niin tahten laajemmalle alueelle.

2 2 / 5 - kuntia edustava hjausryhmä tekee periaatepäätöksen, että maaseutuelinkeinviranmaistehtävät hidetaan Kainuussa yhtenä yhteistiminta-alueena, jnka jhtaminen sijitetaan Kainuun maakunta -kuntayhtymään. - asiaa valmistelemaan asetetaan pieni työryhmä, jssa n taluden, hallinnn, maataluslmituksen, kunta ja maakuntatasn maaseutuviranmaisten, asiakkaiden ja maakunnan asukkaiden itsehallinnn edustajia. Asiasta käytiin perusteellinen keskustelu, jnka pääkhdat livat (sihteerin tekemän ryhmittelyn mukaan): - mikäli maakuntamalliin päädytään, niin asia tulee asettaa perusspimusasiaksi. Kunnat spivat tällöin asian järjestämisestä maakunnan timinnaksi perusspimuksen perusteella. - maakuntamallin alaisuudessa etuina vat: ammatillisen jhtamistavan käyttöönttmahdllisuus, tiivis kytkentä maaseutuasiissa maakunnan suunnitteluun, Kainuun hitaminen yhtenä alueena. Selvitettäviä asiita vat ainakin: asema rganisaatissa: liikelaits vs. tulsyksikkö, kuntien kehittämispalvelujen järjestäminen (esim. stpalveluna) - viljelijätukihallint n viranmaistehtävä ja se ei käytä harkintaa, sen sijaan kehittämistehtävien pliittinen hjaus n ratkaistava (esimerkiksi lautakunta) - työntekijöitä tulee kuulla asiassa - hjausryhmän tulee tehdä asiasta periaatepäätös - asiakaslähtöisyys n tärkein periaate, jsta seuraa palvelujen säilyttäminen nykyisissä kuntakeskuksissa Keskustelun jälkeen päätettiin perustaa jatkvalmistelua varten työryhmä, jnka tehtävänä n laatia esitys hjausryhmän vuden 2010 tiseen kkukseen (svittu ) viljelijätukihallinnn ja maataluslmitustehtävien järjestämisestä Kainuussa. Työryhmään nimettiin: Tytti Seppänen, kunnanjhtaja, Vaalan kunta, kllekutsuja Markku Karjalainen, timinnanjhtaja, MTK Kainuu, Vilh Härkönen, vastuualuepäällikkö, Kainuun TE-keskus, (varajäsen Paav Kemppainen, valvntapäällikkö, Kainuun TE keskus, Päivi Krhnen, maaseutuasiamies, Paltamn kunta, Kalevi Yliniemi, hallintjhtaja, Kainuun maakunta kuntayhtymä Raija Ptila, kunnanjhtaja, Ristijärven kunta, Juni Heikkinen, maaseutusihteeri, Pulangan kunta, Anja Karppinen, maaseutusihteeri, Kuhmn kaupunki ja Merja Kemppainen, maatalussihteeri, Ristijärven kunta 4. Kajaanin ylipistkeskuksen rahitustilanne Kehitysjhtaja Pentti Malinen alusti Kajaanin ylipistkeskuksen rahitustilanteesta. Uusi ylipistlaki tulee vimaan alkaen. Lain uudistuksen seurauksena ylipistista tulee itsenäisiä julkisikeudellisia laitksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Ylipistn henkilöstö ei enää le valtin palveluksessa ja virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi. Ylipistt saavat valtin perusrahituksen lisäksi rahitusta nykyiseen tapaan julkisesta kilpaillusta rahituksesta. Lisäksi ylipistt vivat käyttää timintaansa mahdllisesta ylipistn liiketiminnasta, lahjituksista ja päämatulista saatavaa varallisuutta. Uudessa rahitustilanteessa pääkaupunkiseudun säätiöphjainen Aalt ylipist sai ylitteen. Ylipistjen valtin timintamäärärahat supistuvat (Aalt-ylipista lukuun ttamatta) määrärahjen leikkausten vuksi. Oulun ylipistn petusministeriöltä saama timinnan perusrahitus vudelle 2010 laskee nin 3,5 miljnaa eura kuluvaan vuteen verrattuna. Uusi tilanne uhkaa kurittaa erityisesti Kajaanin ylipistkeskusta (KYK).

3 3 / 5 KYK:n tavite- ja tulsneuvttelujen ja kuntaneuvttelujen nykyvaiheen mukaisesti ylipistkeskuksen perusrahitustilanne muuttuisi seuraavasti: 1) kuntarahitus laskee kuntien päätöksien mukaan > (-23%) 2) OPM:n ja Eduskunnan myöntämä rahitus laskee (- 42%) 3) Oulun ylipistn perusrahitus n avinna ja 4) muut ylipistt eivät le sittaneet KYK:een perusrahitusta. Oulun ylipistn timintihin Kainuussa khdistuu näiden jhdsta useita suuria muutksia: - pettajankulutusyksikkö liittyy vuden 2010 alussa saksi kasvatustieteen tiedekuntaa; uutta jhtsääntöä valmistellaan tätä varten; Kasvatustieteen tiedekunnan talusraamia supistetaan yhteensä 1,6 miljnaa eura; merkittävä sa supistuksista khdistuu Kajaaniin - pettajankulutuksen prfilinti ylipistkeskuksen ilmittaman mukaisesti n trjuttu petusministeriössä - tietjenkäsittelytieteen ylippilasphjainen sisääntt Kajaanissa päättyy ja yksikkö jatkaa maisterikulutushjelman tteuttamista ja tutkimustimintaa atj-alalla - Kajaanin ja Stkamn kuntarahitusspimukset vat avinna, neuvttelut vat lppusuralla ja niiden tuls ratkaisee saltaan ylipistkeskuksen Oulun ylipistn timintjen tulevan laajuuden. - Oulun ylipistn tulsneuvttelussa n tullut ilmi, että OPM tulkitsee eduskunnan viime kesäkuussa antamaa lausumaa ylipistkeskuksen rahituksesta tisin kuin Kajaanin ylipistkeskus. Ylipistn kehittämis- ja speuttamishjelmassa vat tarkastelussa ylipistn kaikkien yksiköiden kaikki timinnt sekä perus- että tukitehtävien salta. Tulsyksikköjen laatimien timenpidehjelmien tulee sisältää keskeiset valinnat: - tulsyksikön kehitettävien vahvuusaljen määrittely - tulsyksikön sellaisten timintjen määrittely, jista vidaan lupua - henkilöstösuunnitelman tarkistaminen - tilaratkaisut. Pentti Malisen alustuksen jälkeen asiasta käytiin perusteellinen keskustelu, jnka pääteemat livat (sihteerin tekemän ryhmittelyn mukaan): - Lapin ylipist n prfilitunut aluekehitystyöhön erityisesti arktisen ja phjisen tutkimuksen ja taiteen alilla. Oulun ylipista pulestaan kehitetään kansainvälisesti krkeatasisena tiedeylipistna yhteistyössä sektritutkimuslaitsten ja elinkeinelämän kanssa. Edellä kuvattu Oulun ylipistn strateginen linjaus n Kajaanin ylipistkeskuksen kannalta hulestuttava, eli vetäytyykö Oulun ylipist alueplitiikasta. - hulestuttavasta rahitustilanteesta jhtuen mitään yksikkö Oulun ylipistssa ei kasvateta - maakunnan ja kuntien edunvalvnta- ja neuvttelutarve asian ratkaisemiseksi n kiistata lemassa - CEMIS: Oulun ylipist ja Kajaanin ammattikrkeakulu perustavat yhteisen mittaus- ja tietjärjestelmien kulutusta ja tutkimusta krdinivan yksikön Kajaaniin. CEMIS:iin kuuluvat mittalaitelabratri, bitekniikan labratri, tietjenkäsittelytieteiden laitksen Kajaanin yksikkö sekä CWC:n Kainuun yksikkö sekä OY:n ja amk:n kulutushjelmia. Teknlgisina kärkialina tulevat lemaan mittaustekniikka, ajneuvtietjärjestelmät sekä peli- ja simulintitekniikka - jatktyönä n selvitettävä vaihtehtiset mallit ja pririsitava Kainuun kannalta tärkeysjärjestys edunvalvntatimia varten Merkittiin Kajaanin ylipistkeskuksen kriittinen rahitustilanne tiedksi.

4 4 / 5 5. Edellisen kkuksen muisti Hyväksyttiin työvalikunnan edellisen kkuksen ( ) muisti. 6. Seurantaryhmän alatyöryhmien ja raprttien työvaiheet Seurantaryhmä Kkuksessa käsiteltiin Kainuun hallintkkeilun Tampereen ylipistn arviintitutkimusta ja alatyöryhmien töiden tilannekatsaukset. Videneuvtteluyhteys li järjestetty Kuhmsta. Seuraava kkus pidetään ( kkus n peruttu). Maakunnan päätöksentek ja tehtävät alatyöryhmä Kkuksessa käsiteltiin maatalustukihallint- ja maataluslmitustehtävien siirta maakunnan tehtäviksi, palvelujen järjestämistapjen ja päätöksentekrakenteiden tarkastelua sekä valmistelutyön eri työryhmien töiden yhteensvitusta. Kkus n peruttu, seuraava kkus pidetään Alueiden kehitystehtäviä selvittävä alayöryhmä Kkuksessa käsiteltiin työryhmän raprttilunnsta. Päätarkasteluvaihtehtina vat: hallintkkeilu ei jatku, hallintkkeilu jatkuu pysyvälunteisena ja hallintkkeilua laajennetaan aluehallintviranmaistimintihin. Rahitustyöryhmä Viimeisimmät kkukset n pidetty ja Ensin mainitussa kkuksen ydinasiita livat lukikulutuksen rahitus ja työryhmän raprttilunns. Jälkimmäisen kkuksen työryhmäraprtti ja erityisesti maksusuuteen perustuvat mallit. 7. Kainuun valmistelutilanne ja jatktyö Kainuun rahitusmallityöryhmä Työryhmän puheenjhtaja Art Laurikainen esitteli työryhmän työn tulksia ja näkemyksiä. Työryhmä n tarkastellut kuntalaskutukseen, maakuntavern ja tulntasaukseen perustuvia malleja. Viimeksi mainitusta vaihtehdsta n analysitu A, B, C, D ja E mallit. Työryhmän mielestä ikeudenmukaisin n tulntasaukseen perustuva E malli. Tarkempi kuvaus n liitteessä 1. Kulutustimiala Kulutustimiala dttaa perusratkaisua Kainuun mallista Ratkaisun päähumi khdistuu lukikulutuksen järjestämiseen. Vaihtehtjen ääripäät vat kuntakhtainen lukikulutuksen järjestämistapa tai lukikulutuksen tteuttaminen liikelaitsmallilla yhdessä ammatillisen kulutuksen kanssa. Keskeinen selvitettävä asia n lukikulutuksen rahitus erityisesti pienten lukiiden krtetun yksikköhinnan salta. Ssiaali- ja terveysala Tum Pääkkönen raprti ssiaali- ja terveysalan valmistelutilanteen. Työvalikunnan raprtin ensimmäinen versi n valmis. Raprtissa ste palvelujen järjestämistä n tarkasteltu Teemu Erikssnin laatiman tarkastelukehikn mukaan. Palveluiden klmijak työryhmä n knnut raprtin. Jhtaminen ja rganisituminen työryhmän työ jatkuu. Kuntakhtaisten ssiaali- ja terveyspalvelut tutuiksi tilaisuuksien asiakaspalautteen n analysinti Kajaanin ylipistkeskuksen Lönnrt instituutissa. Raprttilunns n päivätty

5 5 / 5 8. Kainuun hjausryhmän kkuksen esityslistan asiat Asian lpullinen käsittely siirrettiin seuraavaan kkukseen. Asialistan pääkhdat säilytettiin ennallaan: maakunnan rganisituminen, pääratkaisu yksi maakuntatasinen rganisaati (nykyinen malli) maakunnalliset erilliset kknaisuudet (ste, kulutus, maakunnan liitt) maakunnalliset erilliset kknaisuudet ja sin pienemmät kknaisuudet (esim. ste puitelain mukaan ja lukit kunnilla) päätöksentekjärjestelmä yllä levissa vaihtehdissa maakunnan tehtävät, rajaus Kainuun jätehulln kuntayhtymä Kainuun pelastuslaits maatalustuki ja -lmitus rahitusmalli valtin aluehallinnn mukaan tt 9. Ajankhtaiset kuntakentän asiat Ei käsitelty. 10. Tiedksi merkittävät asiat Ei käsitelty. 11. Kainuun hjausryhmän kkukset Asiasta käytiin keskustelu, jssa tettiin humin ministeriöiden ja Kainuun valmistelutilanteet. Aikaisemmin ilmitetut kkukset ja siirretään myöhäisemmäksi. Uusiksi kkusajiksi päätettiin: perjantai kl 9.00 Kajaanissa ja perjantai kl 9.00 Kajaanissa. Sihteeri tiedttaa asiasta hjausryhmän jäsenille. 12. Työvalikunnan seuraavat kkukset Työvalikunnan seuraavat kkukset pidetään: perjantaina kl 9.00 alkaen Kajaanissa ja perjantaina kl 9.00 alkaen Kajaanissa 13. Kkuksen päätös Puheenjhtaja päätti kkuksen kl ja kiitti sallistujia aktiivista kkustyöskentelystä. Alp Jkelainen puheenjhtaja Esa Tivnen sihteeri