Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö
Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200 000 Töissä reilut 5-10 % henkilöinä 10 000-20 000 2) Lisäksi haluaisi töihin 20 % noin 40 000 Neljäsosalla vähintään kohtalainen työkyky KELA:n eläkettä saa 160 000 Pelkkää vähimmäisturvaa noin 60 000 Lähes puolella vähintään kohtalainen työkyky 3) Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes 70 000 4) Lähteet: 1) Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. 2) Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. 3) Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 4) Työnvälitystilasto, TEM. 1.10.2013 Harri Hietala 2
Työkyvyttömyyseläkeläisten potentiaali työhön 1.10.2013 Harri Hietala 3
Osatyökykyisten työttömien määrä Vajaakuntoiset työnhakijat ja työttömät Henkilöä 100000 90000 Koko maa vuosina 2000-2012 Vajaakuntoiset työnhakijat yht. Vajaakuntoiset työttömät yht. Vajaak. pitkäaik. työttömät yht. 91761 80000 70000 60000 68080 50000 40000 30000 20000 24932 10000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: TEM 1.10.2013 Harri Hietala 4
Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa noin 60 000 Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla noin 60 000 Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2) Töissä avoimilla markkinoilla 300-400 Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500 Avotyötoiminnassa noin 2 500 Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT. 2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM. 1.10.2013 Harri Hietala 5
Miksi mahdollisuus työhön tärkeää? Henkilöiden kannalta (työ on perusoikeus): Työkykyä on mutta säilyy ja kehittyy vain työssä Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet hyvinvointi Oman taloudellisen tilanteen parantaminen työ- ja vanhuusiässä Työnantajien kannalta: Työvoimapula mm. osa-aikaisissa suorittavissa tehtävissä Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys Yhteiskuntavastuun kantaminen Julkisen talouden kannalta: Julkisen talouden haasteet mm. ikääntymisestä johtuen Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä Säästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa 1.10.2013 Harri Hietala 6
Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavien työllistymisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö
Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku - Yhteenveto - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 :n ansaintarajalla. - Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80. - Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000 työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä. - Tämä tarkoittaisi 1 500 :n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua 4 500 :lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj.. - Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. sekä säästöt asumistuessa olisivat 160 milj. ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj.. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj.. 1.10.2013 Harri Hietala 8
Työkyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku käteen jäävä tulo 1.10.2013 Harri Hietala 9
Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä väh.työkyv.eläkkeeltä/työttömyysturvalta 1.10.2013 Harri Hietala 10
Työkyvyttömyyseläkeläisten (ansioon perustuva eläke) työttömyysloukku Lähde: STM 1.10.2013 Harri Hietala 11
Työkyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku - työllistymisveroasteet 1.10.2013 Harri Hietala 12
Työttömyysloukun purkaminen Nykyisin kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee enintään juuri eläkkeen ansaintarajan 733,80 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa Purkaminen: Vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä olevien eläke leikkaantuisi 40 prosentilla koko palkkaa vastaan, kun palkka ylittää 733,80 euroa (suojaosuus) Ts. jokaista ansaittua palkkaeuroa vastaan työkyvyttömyyseläke olisi 40 senttiä pienempi, kun palkka ylittää 733,80 euroa Tällöin efektiiviset työllistymisveroasteet saataisiin painettua 60 80 prosentin tasoon 1.10.2013 Harri Hietala 13
Loukun purkaminen 40 % leikkurilla efektiiviset työllistymisveroasteet 1.10.2013 Harri Hietala 14
Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeeltä nykyisin ja 40 % leikkurilla 1.10.2013 Harri Hietala 15
Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyyseläkeläisten taloudelle Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä 1 500 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee 4 500 eurolla yli 19 000 euroon Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä ostovoimassa 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 1.10.2013 Harri Hietala 16
Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen työllisyysaste +1 %-yks. 1 500 euron palkkatasolle merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80 miljoonaa enemmän Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj. eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa 1.10.2013 Harri Hietala 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 17
Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle Ansaitsisi juuri 733,80 /kk Ansaitsisi 1500 /kk ei eläkettä Ansaitsisi 1500 /kk - eläke säilyisi puoliksi Verot ansiotulosta 115 705 584 272 520 000 267 480 000 - kunnallisvero 17 963 424 69 120 000 64 080 000 - tt:n sova-maksut 22 366 224 49 320 000 49 320 000 - ta:n sova-maksut 75 375 936 154 080 000 154 080 000 Verot kulutuksesta 81 092 532 64 200 864 82 836 000 - km. ALV 65 497 814 51 854 544 66 906 000 - km. muut kulutuksen verot 15 594 718 12 346 320 15 930 000 YHTEENSÄ 196 798 116 336 720 864 350 316 000 Säästö asumistuessa 136 732 800 141 340 800 162 076 800 Säästö työkyvyttömyyseläkk. 0 354 633 600 288 000 000 YHTEENSÄ 333 530 916 832 695 264 800 392 800 1.10.2013 Harri Hietala Arvio potentiaalista 40 000 henk. perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. 18 Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
Työtoiminnassa olevien työllistymisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö
Työtoiminnassa olevien työttömyysloukku käteen jäävä tulo 1.10.2013 Harri Hietala 20
Työtoiminnassa olevien työttömyysloukku - työllistymisveroasteet 1.10.2013 Harri Hietala 21
Työllistymisen vaikutus työtoiminnassa olevien taloudelle Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa Jos olisi mahdollisuus työskennellä avoimilla työmarkkinoilla työtoiminnan sijaan, niin pelkästään juuri 733,80 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousisi 2 800 eurolla yli 18 000 euroon 10 000 työtoiminnassa olevan työllistyessä tämä tarkoittaisi 28 milj. euron lisäystä ostovoimassa 1.10.2013 Harri Hietala 22
Työtoiminnassa olevien työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle Julkisen talouden kannalta työllistyminen 733,80 euron palkkatasolle merkitsisi 29 miljoonan euron kasvua ansiotulon verojen ja sova-maksujen tuotossa Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat yli 13 miljoonaa enemmän Lisäksi asumistuessa tulisi lähes 24 miljoonan euron säästöt ja työosuusrahassa 22 miljoonan euron säästöt Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi lähes 89 miljoonalla eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla. Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi lähes 8 900 e. 1.10.2013 Harri Hietala 23
Työtoiminnassa olevien työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle Kehitysvamm. avotyötoiminnassa olevat 2 500 henkilö Muut kehitysv. työkyk. toimintakeskusten as. 3500 henkilöä Muut työkyk. toimintakeskusten asiakkaat 4 000 henkilöä YHTEENSÄ Verot ansiotulosta 7 231 599 10 124 239 11 570 558 28 926 396 - kunnallisvero 1 122 714 1 571 800 1 796 342 4 490 856 - tt:n sova-maksut 1 397 889 1 957 045 2 236 622 5 591 556 - ta:n sova-maksut 4 710 996 6 595 394 7 537 594 18 843 984 Verot kulutuksesta 3 391 283 4 747 797 5 426 053 13 565 133 - km. ALV 2 739 113 3 834 759 4 382 581 10 956 453 - km. muut kulut. verot 652 170 913 038 1 043 472 2 608 679 YHTEENSÄ 10 622 882 14 872 035 16 996 612 42 491 529 Säästö asumistuessa 5 913 000 8 278 200 9 460 800 23 652 000 Säästö työosuusrahassa 3 225 000 9 030 000 10 320 000 22 575 000 YHTEENSÄ 19 760 882 32 180 235 36 777 412 88 718 529 1.10.2013 Harri Hietala 24
Vammaisen rekrytoinnista aiheutuvat kustannukset työnantajalle Harri Hietala VATES-säätiö
Työnantajan kustannukset vammaisen rekrytoinnista - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne. - Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä (rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti. - Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset vammaisen rekrytoinnista ovat 30-50 prosenttia matalammat ensimmäisenä vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka. - Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi myös jatkua pidempään jopa useita vuosia. - Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä. 1.10.2013 Harri Hietala 26
Työhönvalmentaja Tukee työnantajaa, työntekijää ja työyhteisöä vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä Työnantajaa mm. työntekijän etsimisessä, työtehtävien räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä ja työsuhteeseen liittyvissä asioissa Työntekijää mm. työnhaussa, työsuhteen solmimisessa, työyhteisöön tutustumisessa ja työtehtävissä kehittymisessä Räätälöidään aina henkilön mukaan. Tuki voi olla pitkäaikaista ja pysyvääkin. 27
Palkkatuki Palkkatuki on harkinnanvaraista, mutta työnantajan täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään lähes poikkeuksetta Palkkatuki koostuu perusosasta ja 60 tai 90 %:lla korotetusta lisäosasta -> n. 700 1 115/1 325 /kk Palkkatuki voi olla enintään 75 % kustannuksista ja voidaan myöntää kerrallaan enintään 24 kk:ksi 28
Työolojen järjestelytuki Korvataan työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön työnteon kannalta Voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua Harkinnanvarainen ja edellyttää työnantajan osallistumista kustannuksiin kohtuullisissa määrin Tuki enintään 4 000 henkilöä kohden Toisen antamaa apua enintään 20 tunnilta kk:ssa 18 kk:n ajan 20 tunnilta. 29
Muita tukia Vammainen voi saada henkilökohtaista apuvälinetukea ja kuljetustukea Työkokeilulla, avotyötoiminnalla ja oppisopimuksella voidaan kokeilla sopivuutta Osatyökykyisillä on mahdollista ottaa erillinen TyELvakuutus (työkyvyttömyysmaksu aina perusluokka 4) 30
Vammaisen rekrytointi: Kustannuslaskelman oletukset Palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa) ensimmäisen 12 kuukauden ajan. Seuraavan 12 kuukauden ajan palkkatuki on perustuki. Työhönvalmennus alentaa rekrytoinnista aiheutuvia kuluja rekrytoitavan puolen kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5 kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä). Työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea korkeimman mahdollisen 4 000 euroa. Palkkatuetun rekrytointi: Palkkatuki on perustuki ensimmäisen 12 kuukauden ajan. Jatkossa tukea ei saada. Työhönvalmennusta ja järjestelytukea ei saada. 1.10.2013 Harri Hietala 31
Rekrytoinnin kustannukset ja tuet kuukaudessa, palkka 1 400 /kk 32
Palkka- ja sivukulut sekä palkkatuki kuukaudessa, palkka 1 400 /kk 33
Työnantajan kustannus vammaisen rekrytoimisesta eri kk-palkoilla 1.10.2013 Harri Hietala 34
Työnantajan kustannus palkkatuetun rekrytoimisesta eri kk-palkoilla 1.10.2013 Harri Hietala 35
Työnantajalle taloudellisesti kannattavaa palkata vammainen Työnantajan kustannussäästö: Ensimmäisen vuoden aikana saavutetaan 10 000 euron säästö, kun palkkataso on reilut 800 euroa kuukaudessa, ja 20 000 euron säästö, kun palkka on vajaat 1 400 euroa kuukaudessa. Kahden vuoden kokonaissäästöksi muodostuu 20 000 euroa 900 euron kuukausipalkalla, 30 000 euroa vajaan 1 600 euron palkalla ja 40 000 euroa 3 100 euron palkkatasolla. Kahden vuoden aikainen kokonaisetu on yli 50 prosentin luokkaa 1 200 euron palkkatasolle asti. Kustannussäästö ilman työolosuhteiden järjestelytukea: Kahden vuoden aikainen kokonaisetu on 40-50 prosentin luokkaa lähes 1 500 euron palkkatasolle asti. Kokonaissäästö on reilut 20 prosenttia vielä 3 500 euron kuukausipalkallakin. 1.10.2013 Harri Hietala 36
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu säästö eri kk-palkoilla 1.10.2013 Harri Hietala 37
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suhteellinen säästö eri kk-palkoilla 1.10.2013 Harri Hietala 38
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suhteellinen säästö ilman järjestelytukea 1.10.2013 Harri Hietala 39
Vammaisen rekrytoimisen brutto- ja nettokustannus ilman järjestelytukea 1.10.2013 Harri Hietala 40
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin Säästö 30 000 /v Säästö 20 000 /v Säästö 10 000 /v 41
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suht. säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin 60 % 35 % 42
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suhteellinen säästö ilman järjestelytukea 30-50 % 43
Vammaisen palkkatuen osuus työvoimaksutannuksista 1.10.2013 Harri Hietala 44
Yhteenveto: win-win-win Henkilöt voittavat: Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet hyvinvointi Käteen jäävien tulojen merkittävä nousu Kertyy ansioihin perustuvaa eläkettä Työnantajat voittavat: Potent. kymmeniä tuhansia motivoituneita ja osaavia tekijöitä Matalammat työvoimakustannukset ja rekrytointiriskit Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys Julkinen talous voittaa: Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä Menosäästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa 1.10.2013 Harri Hietala 45