MENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA ARVIOIJAN OPAS
Sisällys Tervetuloa arvioijaksi...2 Näyttötutkintojärjestelmän toimintaperiaatteet ja lainsäädäntö...2 Keskeiset toimijat näyttötutkintojärjestelmässä... 3 Näyttötutkintojen rahoitus... 6 Tutkintomaksut... 6 Eri kohderyhmien rahoitustuet... 6 Aikuisten rahoitustuki... 6 Työttömien rahoitustuki... 7 Ammattitutkintostipendi... 7 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 7 Ammattitaidon arviointi... 9 Arvioinnin luotettavuus arvioijien pätevyys ja esteettömyys... 10 Arviointiin valmistautuminen... 11 Arviointitilanne ja arvioinnin kirjaaminen... 12 Arviointiaineiston kerääminen tutkinnon suorittajan ammattitaidosta... 12 Arviointiesityksen tekeminen... 12 Arvioinnin oikaisumenettely... 12 Todistukset... 13 Lähteet... 13 Liitteet... 14 Käsitteistö... 14 Arvioijien perehdytys... 18 Henkilökohtaistettu näyttötutkintoprosessi... 20 päivitetty 31.1.2013
Esimerkki mallinnuksesta 2 (20) TERVETULOA ARVIOIJAKSI Näyttötutkintojärjestelmä on aikuisille tarkoitettu osaamisen tunnustamisjärjestelmä, joka tarjoaa myös työpaikkojen edustajille mahdollisuuden kehittää osaamistaan osallistumalla näyttötutkintojen suunnitteluun, työssä oppimisen ohjaamiseen ja tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittajien ammattitaidon arviointiin. Näyttötutkinto poikkeaa tutusta koulutuksesta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan tutkinnon perusteiden mukainen aikuisen ammattitaito. Työpaikkojen työnantajan ja työntekijän edustajat ovat avainasemassa näyttötutkintojen arvioinnissa. Pohjois-Karjalan aikuisopiston näyttötutkintojen vastuuhenkilöt ohjaavat työpaikkojen arvioijia ja perehdyttävät heidät tutkintokohtaisesti arviointitehtävään. Näyttötutkintojärjestelmään liittyvät käsitteet löytyvät liitteestä 1. Tämä auttaa työpaikan arvioijaa hahmottamaan näyttötutkintojärjestelmän kokonaisuuden. Opas toimii aineistona työpaikkojen asiantuntijoille järjestettävässä arvioijien perehdytyksessä (kts. liite 2). Tutkinnon vastuuhenkilö huolehtii arvioijille tutkintokohtaiset arviointiin liittyvät asiakirjat kuten ko. tutkintojen perusteet ja arviointilomakkeet. NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumattomia tutkintoja ja tarjoavat erityisesti aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnistetaan ja tunnustetaan tutkinnon suorittajan aiemmin eri tavoin hankkima osaaminen. Järjestelmä perustuu ennen kaikkea työelämälähtöisyyteen. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla ko. alan näyttötutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito. Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita ovat: Kolmikantainen yhteistyö: Työnantajat, työntekijät ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakenteesta päätettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa sekä näyttötutkintojen suunnittelussa, toteutuksessa ja tutkintosuoritusten arvioinnissa. Aikaisemmin osoitetun ja saavutetun osaamisen tunnustaminen: Tutkinnonsuorittajan mahdollinen aiempi osaaminen otetaan huomioon tutkintoa suoritettaessa. Osaamisen osoittaminen todellisissa työtilanteissa: Näyttötutkintojen ammattitaitovaatimukset tulevat suoraan työelämästä ja näyttötutkinnot suoritetaan todellisissa työelämän tilanteissa. Henkilökohtaistaminen: Näyttötutkintoon hakeutuvalle laaditaan yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa henkilökohtaistamista koskeva asiakirja. Suunnitelmassa todetaan mm. miltä osin, miten ja milloin tutkinnon suorittaja voi osallistua suoraan tutkintotilaisuuksiin. Lisäksi siinä sovitaan, miltä osin ja millä tavoilla (valmistavassa koulutuksessa, työssä jne.) tutkinnon suorittajan on hankittava lisää tutkinnon perusteissa määriteltyä ammattitaitoa pystyäkseen suorittamaan näyttötutkinnon.
Esimerkki mallinnuksesta 3 (20) Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot (alan perustehtävien hallinta). Perustutkintojen nimellislaajuus on 120 opintoviikkoa. Ammatillinen perustutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sekä laajuudesta riippuen yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävää ammattitaitoa. Ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutusta tai sitä vastaavat tiedot ja taidot sekä lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. ammattitutkinnosta. Ammattitutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sekä yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja taidot sekä lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammattitutkinnosta. Erikoisammattitutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sekä yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Näyttötutkintotutkintotodistuksen saamisen ainoa kriteeri on, että tutkinnon suorittaja osoittaa näyttötutkintotilaisuudessa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen laajuutta ei määritellä opintoviikkoina. Tällä hetkellä näyttötutkintojärjestelmässä on yli 50 perustutkintoa ja yli 300 ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. Lisätietoja näyttötutkintojärjestelmästä sekä tutkintojen perusteista löytyy Opetushallituksen internetsivuilta osoitteesta www.oph.fi/nayttotutkinnot. Kuva 1: Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä
Esimerkki mallinnuksesta 4 (20) Keskeiset toimijat näyttötutkintojärjestelmässä Toimija Opetus- ja kulttuuriministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Tehtävät myöntää koulutuksen järjestämisluvan sekä työelämän kehittämisja palvelutehtävän rahoittaa näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja näyttötutkintojen järjestämistä valmistelee ja antaa näyttötutkintotoimintaa koskevia säädöksiä päättää tutkintorakenteesta päättää tutkintomaksusta rahoittaa näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja näyttötutkintojen järjestämistä johtaa alueellisia ELY-keskuksia, jotka antavat koulutuksen järjestäjille valtionavustuksia työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän toteuttamiseksi Opetushallitus ohjaa tutkintorakenne-esitysten valmistelua, kokoaa ja käsittelee esitykset, valmistelee OKM:lle esitykset tutkintorakenteesta vastaa tutkinnon perusteiden laatimisesta ja päättää niistä päättää tutkintotoimikuntien toimiala- ja aluejaosta asettaa tutkintotoimikunnat huolehtii tutkintotoimikuntien maksuliikenteestä, kirjanpidosta ja arkistosta avustaa tutkintotoimikuntia selvitettäessä näyttötutkintojen järjestämisedellytyksiä ohjaa, kouluttaa ja konsultoi tutkintotoimikuntia ja näyttötutkinnon järjestäjiä määrää näyttötutkintojen ja näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen todistuksista ja näihin kirjoitettavista tiedoista antaa tarvittaessa tutkintomaksujen tilittämistä koskevia määräyksiä voi antaa tutkintotoimikunnille näyttötutkintojen käytännön järjestelyjä koskevia tarkentavia määräyksiä voi antaa henkilökohtaistamista koskevia tarkempia määräyksiä ylläpitää ja kehittää AIPAL-palautejärjestelmää myöntää valtion avustuksia ammatillisen lisäkoulutuksen kehittämiseen Työelämän edustajat ja työelämäjärjestöt tekevät aloitteita näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseksi osallistuvat näyttötutkintojen järjestämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat näyttötutkintojen perusteiden laatimiseen arvioivat tutkintosuoritukset yhteistyössä näyttötutkinnon järjestäjien kanssa toimivat tutkintotoimikuntien jäseninä, pysyvinä asiantuntijoina ja ulkopuolisina sihteereinä toimivat koulutustoimikuntien jäseninä Tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sopivat näyttötutkintojen järjestämisestä pyytävät tarvittaessa näyttötutkintojen järjestämisedellytysten selvityksen Opetushallitukselta antavat ja osaltaan allekirjoittavat tutkintotodistukset ja todistukset tutkinnon osan tai osien suorittamisesta päättävät arvioinnin oikaisemisesta toimittavat opetushallintoviranomaisille niiden määräämät tiedot tutkintojen järjestämissopimuksista, tutkintoihin osallistuneista ja annetuista tutkintotodistuksista seuraavat näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta omalla alallaan ja tekevät tarvittaessa järjestelmän kehittämistä koskevia aloitteita
Esimerkki mallinnuksesta 5 (20) Näyttötutkinnon järjestäjät allekirjoittavat osaltaan kunniakirjat huolehtivat tutkintotoimikunnan asiakirjojen säilyttämisestä toimikautensa aikana laativat tutkintotoimikunnalle järjestämissopimushakemuksen ja sen liitteeksi näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman suunnittelevat tutkintotilaisuudet yhdessä työelämän edustajien kanssa vastaavat näyttötutkintojen suorittamiseen liittyvästä tiedottamisesta, neuvonnasta ja ohjauksesta huolehtivat henkilökohtaistamisesta yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa vastaavat näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa sovittujen valintakriteereiden mukaisten arvioijien hankkimisesta, kouluttamisesta ja tehtävään perehdyttämisestä järjestävät tutkintotilaisuudet ja arvioivat tutkintosuoritukset yhteistyössä työelämän edustajien kanssa laativat ja osaltaan allekirjoittavat tutkintotodistukset ja todistukset tutkinnon osan tai osien suorittamisesta hankkivat ja allekirjoittavat ammattikirjat tarvittaessa tilaavat ja allekirjoittavat osaltaan kunniakirjat tarvittaessa vastaavat arviointiin liittyvän aineiston dokumentoinnista ja arkistoinnista vastaavat tilastoinnista Koulutustoimikunnat seuraavat, arvioivat ja ennakoivat koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä tekevät aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle, Opetushallitukselle ja muille keskeisille tahoille ammatillisen koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi ja sen pohjalta tutkintojen kehittämiseksi Tilastokeskus kerää valtakunnallisia tilastotietoja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjiltä näyttötutkinnon suorittajista, tutkinnon osan suorittajista ja näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistujista Koulutusrahasto tukee ammatillista koulutusta ja kehittymistä myöntämällä palkansaajille ja yrittäjille aikuiskoulutustukea ja näyttötutkinnon suorittaneille ammattitutkintostipendin Näyttötutkintomestarikoulutusta järjestävät ammatilliset opettajakorkeakoulut kouluttavat näyttötutkintomestarit
Esimerkki mallinnuksesta 6 (20) NÄYTTÖTUTKINTOJEN RAHOITUS Eri rahoittajat rahoittavat näyttötutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta erilaisin rahoitusmuodoin: Koulutusmuoto Rahoittajat Ammatillinen peruskoulutus valtio Omaehtoinen koulutus valtio kunta tutkinnon suorittaja Työvoimakoulutus valtio Oppisopimuskoulutus valtio työnantajat Henkilöstökoulutus työnantajat valtio Näyttötutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaan koulutukseen osallistumista. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon osallistuvilta henkilöiltä tutkinnon järjestäjä voi periä kohtuullisen maksun tutkinnon suorittamisen järjestelyistä. Maksun suuruus sovitaan tutkinnon järjestäjän ja tutkintotoimikunnan välisessä järjestämissopimuksessa ja se voi olla eri tutkinnoissa erisuuruinen. Perustutkintoon osallistuvilta henkilöiltä ei maksua peritä. Tutkintomaksut Kaikilta näyttötutkintoihin osallistuvilta peritään tutkintokohtainen tutkintomaksu, jolla katetaan tutkintotoimikuntien kustannukset. Tutkintomaksun suuruudesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Tällä hetkellä tutkintomaksu on 58 euroa. Tutkinnon järjestäjä perii tutkintomaksut näyttötutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä ja tilittää maksut Opetushallitukselle. Eri kohderyhmien rahoitustuet Valmistavaan koulutukseen osallistuva tutkinnon suorittaja voi saada tukea opintoihinsa. Eri kohderyhmille on olemassa erilaisia rahoitustuen vaihtoehtoja. Aikuisten rahoitustuki Päätoimisesti opiskeleva opiskelija voi hakea Kelan opintotukea, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Lisätietoja: www.kela.fi. Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija voi saada aikuiskoulutustukea. Edellytyksenä on, että aikuisopiskelija on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Lisäksi edellytetään hakijan olleen nykyisen työnantajan palveluksessa tai toimineen yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua hakijan olleen työelämässä yhteensä vähintään viisi vuotta hakijan jääneen palkattomalle opintovapaalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi että hakija ei saa opiskeluun muuta tukea. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia
Esimerkki mallinnuksesta 7 (20) Suomessa. Aikuiskoulutustukea myöntää Koulutusrahasto, lisätietoja: www.koulutusrahasto.fi. Työttömien rahoitustuki Työttömille työnhakijoille on tarjolla tutkintotavoitteista omaehtoista ja työvoimakoulutusta, johon ohjataan ja haetaan työ- ja elinkeinotoimistojen kautta. Työvoimakoulutus on opiskelijalle maksutonta, lisäksi hän on oikeutettu koulutuskorvaukseen. Mahdolliset lisäkorvaukset riippuvat perhetilanteesta. Lisätietoja: www.mol.fi. Ammattitutkintostipendi Ammattitutkintostipendi myönnetään kertasuorituksena henkilölle, joka on suorittanut näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Stipendin suuruus on tällä hetkellä 366 ja etuus on veroton. Stipendin saannin edellytyksenä on, että hakija on iältään alle 64 vuotta ja on ollut työ- tai virkasuhteessa suomalaiseen työnantajaan vähintään viisi vuotta. Tukea on haettava viimeistään vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Ammattitutkintostipendin myöntää Koulutusrahasto, lisätietoja: www.koulutusrahasto.fi. HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen; näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumiseen, tutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen kts. liite 3. Tämä tarkoittaa, että aikuisella on mahdollisuus hyödyntää eri ympäristöissä oppimaansa ja jo aikaisemmin hankkimaansa osaamista suorittaessaan tutkintoa ja opiskellessaan uutta. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja laaditaan jokaiselle näyttötutkinnon tai sen osan suorittajalle. Pohjois-Karjalan aikuisopistossa noudatetaan henkilökohtaistetussa tutkinnon suorittamisessa aina tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Näyttötutkinnon suorittamisen vaiheen henkilökohtaistamisessa tunnistetaan ja esitetään tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi aikaisemmin hankittu osoitettu osaaminen heti hakeutumisen jälkeen suunnitellaan, kuinka tutkinnon suorittaja osoittaa hallitsevansa ammattitaitovaatimukset tutkinnon perusteiden ja tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti. suunnitellaan tutkintotilaisuuksien aikataulut ja käytännön järjestelyt mahdollisimman hyvin tutkintoa suorittavan tilanteeseen soveltuviksi. suunnitellaan tukitoimet tutkinnon suorittamisessa
Esimerkki mallinnuksesta 8 (20) Henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan laatimisessa tutkinnon suorittajaa ohjaavat ko. tutkinnon vastuuhenkilö (näyttötutkintomestari) ja tarvittaessa ohjauksen tai erityisopetuksen asiantuntija. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja on tutkinnon suorittajan ja opiskelijan, näyttötutkinnon järjestäjän, näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän sekä koulutuksen hankkijan käytössä. Henkilökohtaistamisessa tunnistetaan aiemmin hankittu osaaminen. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden suhteessa näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Osoitetun osaamisen tunnustamiseen tarvitaan kopiot seuraavista vaihtoehtoisista asiakirjoista 1) tutkintotoimikunnan allekirjoittama tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan tai osien suorittamisesta, 2) ammatillisen peruskoulutuksen tutkintotodistus tai erotodistus tai 3) suoritettavaan tutkintoon sisältyvien erillispätevyyksien voimassa olevat todistukset. Näyttötutkinnon vastuuhenkilö tekee yhteenvedon osoitetusta osaamisesta ja esittää arvioijille ko. näyttötutkinnon tutkinnon osan osoitetun osaamisen esittämistä hyväksyttäväksi tutkintosuoritukseksi tutkintotoimikunnalle. Kolmikantainen arvioijaryhmä esittää osoitetun osaamisen tutkintotoimikunnan tunnustettavaksi luotettavien todistusten perusteella heti hakeutumisvaiheen jälkeen. Tutkinnon perusteiden mukainen saavutettu osaaminen, kuten työkokemuksella hankittu osaaminen, arvioidaan näyttötutkintotilaisuudessa. Tutkintotoimikunta tunnustaa saavutetun osaamisen kolmikantaisen arvioijaryhmän esityksen perusteella. Tutkinnon suorittajan erilaiset vaikeudet, kuten luku- ja kirjoitusvaikeudet tai muut erityisen tuen tarpeet, jotka vaikeuttavat ammattitaidon osoittamista, otetaan huomion tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa. Tuen tarpeen tunnistamisen perusteella suunnitellaan tukitoimet yhdessä näyttötutkintojen järjestäjän, työelämän edustajan ja näyttötutkinnon suorittajan kanssa. Tutkintosuoritusten arvioijat tarvittaessa valmennetaan erilaisten vaikeuksien tunnistamiseen ja huomioimiseen sekä erilaisten keinojen ja mahdollisten apuvälineiden käyttöön tutkintotilaisuudessa ja miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Tutkintosuoritusten arviointia ei henkilökohtaisteta, arvioinnin kohteet ja kriteerit ovat kaikille tutkinnon suorittajille samat. Tutkinnon osien suoritusajankohdat määritellään tutkinnon suorittajalle parhaiten soveltuviksi. Ohjauskeskustelun avulla selvitetään, onko tutkinnon suorittajan osaaminen sellaisella tasolla, että tutkintosuoritus on mahdollinen. Opettaja pyrkii ohjauksellisesti joko osoittamaan tutkinnon suorittajan epärealistiset uskomukset osaamisestaan tai vahvistamaan tutkinnon suorittajan käsitystä osaamisestaan hänen itsensä aliarvioimissa taidoissa. Ohjauksessa kannustetaan tutkinnon suorittajaa itsearviointiin ja itseohjautuvuuteen näyttötutkintosuorituksen suunnittelussa, mutta tutkinnon vastuuhenkilö on viime kädessä vastuussa tutkintosuorituksen oikea-aikaisuudesta. Tutkintosuorituksen oikea ajoittaminen parantaa tutkinnon suorittajan itseluottamusta ja uskoa suoriutua tutkinnosta. Tutkinnon suorittaja suunnittelee yhdessä työnantajan ja tutkinnon vastuuhenkilön kanssa, kuinka hän todentaa ja osoittaa osaamisensa. Tutkintosuoritukset ovat tutkinnon perusteiden mukaista normaalia työtehtävien suunnittelua ja toteutusta, joka arvioidaan. Työpaikan soveltuvuus tutkintotilaisuuden järjestämiseen varmistetaan henkilökohtaisten ohjauskäyntien yhteydessä. Työpaikan soveltuvuutta arvioidessa kiinnitetään huomiota mm. toiminnan laajuuteen ja suunnitelmallisuuteen, yrityksen toimintatapoihin ja johtamistapaan sekä yhteiskunnallisten velvoitteiden ja lainalaisuuksien noudattamiseen. Työpaikan toiminnan tulee sisältää ko. näyttötutkinnossa tai tutkinnon osassa vaadittavan
Esimerkki mallinnuksesta 9 (20) ammattitaidon edellyttämiä työtehtäviä, jotta ammattitaitovaatimusten mukainen arviointi voidaan suorittaa. Mikäli tutkinnon suorittajalla ei ole työpaikkaa, ohjataan hänet kriteerit täyttävään työpaikkaan ensin perehtymään ja työssä oppimaan ja sen jälkeen tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamiseen. Näyttötutkinnon järjestelyjen henkilökohtaistamisen neuvontaa ja ohjausta ohjaa asiakaslähtöisyys. Tutkinnon suorittajalle pyritään järjestämään mahdollisimman tarkoituksenmukaiset näyttötutkintojärjestelyt. Työelämän edustajien asiantuntemusta käytetään monipuolisesti sekä tutkintotilaisuuksien suunnittelussa että toteutuksessa. Näyttötutkinnon vastuuhenkilö varmistaa arvioijien esteettömyyden ja perehdyttää arvioijat tehtäväänsä sekä sopii työnjaosta arvioinnissa. Työnantajan ja työntekijän edustajat sekä näyttötutkinnon järjestäjän edustaja arvioivat tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittajan ammattitaidon hänelle laaditun tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamista koskevan suunnitelman mukaisesti. Arvioijista yksi on näyttötutkintomestari. Yksittäisen tutkintotilaisuuden arvioinnin voi suorittaa kolmikannan edustaja yksin (ta, tt tai ope). Tutkinnon suorittajalle annetaan mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Kolmikantinen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle. Arviointiesitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston pohjalta. Arviointi tehdään ammattitaitovaatimusten mukaisesti arvioinnin kohteittain ja kriteeriperusteisesti, myös niissä tapauksissa, joissa tehdään erityisjärjestelyitä esim. maahanmuuttajien tutkintosuoritusten yhteydessä. Ennen arviointia ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit käydään tarkasti läpi jokaisen kolmikanta-arvioijan kanssa yhteisen arviointinäkemyksen löytämiseksi. Ammattitaitoa arvioidaan niin, etteivät esimerkiksi luki- tai muut mahdolliset oppimisvaikeudet tai maahanmuuttajien kielitaidon mahdolliset puutteellisuudet vaikuta suoritusta heikentävästi. Tutkintotilaisuuden alkaessa varmistetaan, että henkilö ymmärtää tutkintosuoritukseen liittyvät ohjeet ja määräykset selvästi esitettynä. Luki- tai muun oppimisvaikeuden tai puutteellisen kielitaidon vuoksi tukimateriaalina arviointitilanteessa voidaan käyttää esim. kuvia, piirustuksia ja malleja. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti työelämän todellisissa työtehtävissä. Käytännön työtehtävien lisäksi tutkintosuorista voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti ja luotettavasti osoitettua. Täydentäviä menetelmiä ovat mm. kirjalliset kuvaukset, videointi ja haastattelu. Tutkinnon suorittajalle voidaan tutkinnon perusteiden salliessa antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti tilaisuudessa, johon osallistuu tutkinnon suorittajan lisäksi yksi tai useampi arvioija. Mahdolliset erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa arviointitulokseen. Lisäksi arvioijat valmennetaan selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa. AMMATTITAIDON ARVIOINTI Ammattitaidon arviointi on tutkinnon suorittajan ammattitaidon todentamista. Arviointi tapahtuu vertaamalla perusteellisesti ja huolellisesti tutkinnon suorittajan osoittamaa osaamista ko. tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Näyttötutkintojen arviointi tapahtuu kolmikantaisesti ja työelämälähtöisesti, aidoissa työtehtävissä. Arvioinnilla varmistetaan hallitseeko näyttötutkinnon suorittaja työtehtäväkokonaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä tutkinnon perusteiden edellyttämällä tavalla.
Esimerkki mallinnuksesta 10 (20) Osaamisen arviointi Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnoissa tutkintotodistuksen saamisen edellytys tutkinnon perusteissa esitettyjen ammattitaitovaatimusten täyttyminen arviointikohteittain arviointikriteerien mukaisesti osaamista dokumentoivaa Näyttötutkintojen arvioinnissa osaamista verrataan tutkinnon perusteissa asetettuihin ammattitaitovaatimuksiin käyttäen ns. kriteeripohjaista arviointia. Kriteeri on peruste, johon verraten arvioiva johtopäätös tehdään. Arvioinnin tavoitteet tai vaatimukset ja kriteerit on ennalta sovittu, avoimesti ilmaistu. Näin varmistetaan arvioinnin läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus. Tämä menettely antaa myös tutkinnon suorittajalle mahdollisuuden suunnitella ja arvioida omaa osaamistaan. Arvioinnin luotettavuus arvioijien pätevyys ja esteettömyys Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta sekä lisäksi heidän on tunnettava ko. näyttötutkinnon perusteet ja tutkintosuoritusten arvioinnin keskeiset periaatteet. Yhdellä arvioijista tulee olla näyttötutkintomestarin pätevyys. Tutkintotoimikunta määrittelee toimialaansa kuuluvien arvioijien kelpoisuuden. Näyttötutkinnon järjestäjän on huolehdittava, että käytetyt arvioijat täyttävät nämä vaatimukset. Lisäksi näyttötutkinnon järjestäjän on toimitettava tutkintotoimikunnalle hyväksyttäväksi luettelo käyttämistään arvioijista. Näyttötutkinnon järjestäjä sitoutuu näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa perehdyttämään arvioijat tehtäviinsä esimerkiksi arvioijakoulutuksen keinoin kts liite 2. Perehdytyksen tavoitteena on taata näyttötutkinnon suorittajalle oikeudenmukainen ja ammattitaitoinen arviointi. Lisäksi tavoitteena on lisätä tutkintotilaisuuksissa toimivien arviointiosaamista ja - taitoja sekä vahvistaa yhteistyömahdollisuuksia näyttötutkinnon järjestäjien ja työelämän edustajien välillä. Tavoitteena on myös lisätä näyttötutkintojen tunnettavuutta työelämässä ja kehittää näyttötutkintojärjestelmää laadullisesti. Valittaessa arvioijia tutkintotilaisuuksiin on otettava huomioon myös esteellisyyskysymykset. Esteellisyys voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun arvioija on keskeisesti osallistunut näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opetukseen tai ohjaamiseen työpaikalla. Lisäksi esimerkiksi läheinen sukulaisuussuhde muodostaa esteen tutkintosuorituksen ammattitaidon arviointiin. Esteellisyysperusteissa noudatetaan hallintolakia. Arvioijat Tutkinnon arvioinnissa ovat mukana työnantajan, työntekijän ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. He muodostavat kolmikantaisen arvioijaryhmän, joka tekee esityksen tutkintotoimikunnalle tutkintosuorituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä arviointiaineiston perusteella tutkinnon osittain. Tutkinnon suorittaja ei kuulu kolmikanta-arvioijiin.
Esimerkki mallinnuksesta 11 (20) Työnantaja Työnantaja-arvioija tuo oman näkökulmansa näyttötutkinnon arviointiin. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määritetty tutkinnon perusteissa. Työntekijä Työntekijä-arvioija tuo ammatin osaamisen näkökulman näyttötutkinnon arviointiin kuitenkin niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa tulee verrata aina tutkinnon perusteissa esitettyihin arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin eikä esimerkiksi arvioijan omaan ammattitaitoon. Näyttötutkinnon järjestäjän edustaja Oppilaitoksen edustaja on yleensä näyttötutkintomestari, oman alansa tutkintojen ja tutkintojärjestelmän asiantuntija. Hän vastaa näyttötutkinnon arvioinnin kokonaisuudesta, dokumentoinnista ja arviointijärjestelyistä. Tutkinnon suorittajan itsearviointi Tutkinnon suorittaja tekee itsearvioinnin omasta näyttötutkintosuorituksestaan tutkinnon osittain. Itsearvioinnissa on tärkeää tuoda esiin ammattitaidon onnistuneita alueita ja myös vielä kehittymässä olevia alueita. Tutkinnon suorittajan itsearviointi on osa arviointiaineistoa. Arviointiin valmistautuminen Ennen arviointia arvioija perehtyy huolellisesti arvioimansa näyttötutkinnon perusteisiin, niissä määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Lisäksi arvioija perehtyy työpaikkaan, jossa tutkintotilaisuus järjestetään sekä tutkinnon suorittajan tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamista koskevan suunnitelmaan. Arvioija on perehtynyt näyttötutkinnon arvioinnin periaatteisiin perehdytyksen avulla. Arviointi kohdistuu tutkinnon perusteiden mukaisesti esimerkiksi työsuunnitelmaan työsuorituksen kokonaisuuteen työprosessiin sekä lisäksi työn lopputuloksen arviointiin Arviointia varten kerätään tietoa arvioitavasta työtehtäväkokonaisuudesta eri tavoin esim. havainnoimalla suoritusta tekemällä kysymyksiä suullisesti haastattelemalla tutkinnon suorittajaa keräämällä asiakaspalautteita Arvioitaessa käytetään eri menetelmiä mahdollisimman kattavan ja luotettavan arviointituloksen saamiseksi. esim. työn asiantuntijat vertaavat työsuoritusta ja sen osia annettuihin kriteereihin.
Esimerkki mallinnuksesta 12 (20) Arviointitilanne ja arvioinnin kirjaaminen Näyttötutkinnon arvioinnissa saattaa tutkinnon perusteissa esitetyt ammattitaitovaatimukset sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit mahdollistaa arvioijien erilaisia tulkintoja. Tämän takia on tärkeää avoin keskustelu arvioijien kesken. Keskustelun avulla etsitään yhteinen päätös siitä, täyttyvätkö hyväksytysti tutkinnon perusteissa esitetyt arvioinnin kriteerit ko. tutkinnon osan suorituksessa. Arvioijat kuulevat tutkinnon suorittajaa ennen päätöksentekoa. Tutkinnon suorittajalle annetaan palaute heti jokaisen tutkintotilaisuuden jälkeen ja tutkinnon osittain. Palautetilanteessa arvioija tai arvioijat ja tutkinnon suorittaja käyvät keskustelun tutkintosuorituksesta tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja arvioinnin kriteereiden pohjalta. Tutkinnon järjestäjän edustaja huolehtii, että tarvittavat dokumentit tehdään tutkintotilaisuuksien ja tutkinnon osien arvioinnista. Arviointiaineiston kerääminen tutkinnon suorittajan ammattitaidosta Työnantajan, työntekijän ja näyttötutkinnon järjestäjän asiantuntija-arvioijat keräävät järjestelmällisesti arviointitietoa ennalta sovitun työnjaon mukaan. Arviointi tehdään aina huolellisesti ja monipuolisesti. Arvioijat voivat tarkentaa käsitystään tutkinnon suorittajan ammattitaidosta hänelle esitetyillä ko. tutkinnon osan vaatimusten mukaisiin työtehtäviin liittyvillä suullisilla kysymyksillä. Arvioijat kirjaavat arvioinnin tulokset arviointilomakkeelle tutkintosuorituksen aikana. Näin muodostuvan arviointiaineiston perusteella kolmikantainen arvioijaryhmä tekee arviointikokouksessa arviointiesityksen tutkinnon osittain tutkintotoimikunnalle. Arviointiesityksen tekeminen Tutkinnon osittain järjestetään arviointikokous, jossa työnantajan, työntekijän ja opetuksen asiantuntija-arvioijat tekevät arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle. Arviointikokouksessa otetaan huomioon myös tutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa tekemä itsearviointi osoittamastaan osaamisesta. Tiedot kirjataan arviointilomakkeeseen kirjallisesti ja lisäksi merkitään esitetäänkö tutkinnon osa hyväksytyksi vai hylätyksi. Perustutkinnon ollessa kyseessä hyväksytty suoritus arvioidaan lisäksi numeroarvioinnilla asteikolla 1 3 (kiitettävä 3, hyvä 2 ja tyydyttävä 1). Hylätty suoritus on aina perusteltava arviointikriteerien pohjalta. Arviointiesitys tutkinnon osan hyväksymisestä tai hylkäämisestä tulee olla kolmikannassa yksimielinen. Tutkintotoimikunta hyväksyy esityksen. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat kolmikantaisesti allekirjoittavat. Arviointi dokumentoidaan tutkinnon arviointilomakkeilla. Dokumentoinnista vastaa kyseisen näyttötutkinnon vastuuhenkilö. Tutkintotilaisuuksien ja tutkinnon osan arvioinnin aikana syntynyt arviointiaineisto mm. muistiinpanot, arviointilomakkeet ja arviointipöytäkirja tai niiden kopiot arkistoi tutkinnon järjestäjä niin kauan, kuin tutkinnon suorittaminen on kesken ja arvioinnin oikaisumahdollisuus (14 vrk päätöksen saamisesta tiedoksi) on kulunut umpeen. Arvioinnin oikaisumenettely Tutkinnon suorittaja voi 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut tutkintotoimikunnalta (tutkinnon järjestäjän kautta) tiedon näyttötutkinnon tai sen osan arviointipäätöksestä, pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja - alueeseen ko. tutkinto kuuluu. Tutkinnon järjestäjä informoi tutkinnon suorittajaa oikaisumenettelystä.
Esimerkki mallinnuksesta 13 (20) Todistukset Tutkintotodistuksen antaa tutkintotoimikunta. Näyttötutkinnon järjestäjä kirjoittaa tutkintotodistukset ja vastaa siitä, että ne ovat näyttötutkintojen perusteiden ja Opetushallituksen määräyksen mukaiset. Todistuksen allekirjoittajana ovat kyseisen tutkintotoimikunnan edustaja sekä näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Todistukset päivätään tutkintotoimikunnan kokouksen päivämäärälle. Näyttötutkinnon suorittajan tulee saada todistus kahden kuukauden kuluessa viimeisen tutkinnon osan suorittamisesta. LÄHTEET Näyttötutkinto-opas Opetushallituksen internetsivut, www.oph.fi
Liite 1 14 (20) Sanasto LIITTEET Käsitteistö Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa lisäkoulutusta. Ammattitaitovaatimus Tutkinnon osissa on yksi tai useampia ammattitaitovaatimuksia, jotka on muodostettu työelämän tehtävä- ja taitoalueista. Ammattikirja Opetushallituksen hyväksymä asiakirja, johon tehty merkintä näyttötutkinnosta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Ammattitutkintostipendi Koulutusrahaston myöntämä stipendi näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle. Lisätietoja www.koulutusrahasto.fi. Arvioija Ammattitaidon osoittamista eli tutkintosuoritusta arvioiva henkilö. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Arvioinnin kriteerit (ammatillisissa perustutkinnoissa arviointikriteeri) Arvioinnin kriteerit määrittävät ammatillisissa perustutkinnoissa annettavan arvosanan tason sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytyn tutkintosuorituksen tason. Arviointiaineisto Tutkinnon osittain koottu kirjallinen ja tarvittaessa myös digitaalinen aineisto, joka koostuu tutkintosuoritusten kattavista arvioinneista ja tutkinnon suorittajan itsearvioinneista. Lisäksi arviointiaineistoon liitetään tarvittaessa 1) tutkinnon suorittajan laatimat ja arvioidut asiakirjat, jotka on mainittu tutkinnon perusteissa, 2) kopiot erillispätevyyksien suorittamista koskevista todistuksista, 3) tutkintotoimikunnan tunnustamat dokumentit aiemmin osoitetusta osaamisesta ja 4) tutkintosuorituksia täydentävät dokumentit tilanteessa, jossa käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Arviointiesitys Kolmikantaisen arvioijaryhmän tekemä tutkinnonosakohtainen esitys tutkintotoimikunnalle päätöksentekoa varten, mikä perustuu kattaviin tutkintosuoritusten arviointeihin. Arviointikokous Kokous, jossa työnantajia, työntekijöitä ja opettajia edustavat, tutkintotoimikunnan hyväksymät arvioijat tekevät tutkinnon osan arviointiesityksen kattavan arviointiaineiston perusteella tutkintotoimikunnalle. Erityistä tukea tarvitsevat tutkinnon suorittajat Henkilö, jolla on vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn perusteella todettu tarve saada erityisiä opetus- ja opiskelijahuollon palveluita. Henkilökohtaistaminen Koulutuksen järjestäjälle asetettu velvoite tarjota aikuisille asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyt-
Liite 1 15 (20) Sanasto tötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräyksen (43/011/2006) mukainen asiakirja, johon dokumentoidaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998, 20 ) määritelty asiakirja, jonka koulutuksen järjestäjä laatii erityistä tukea tarvitseville oppisopimusopiskelijoille tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamiseksi. Henkilökohtainen opiskeluohjelma Ammatillisesta koulutuksesta annetussa asetuksessa (811/1998, 6 ) määritelty asiakirja, jonka koulutuksen järjestäjä laatii oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavassa koulutuksessa tutkinnon suorittajalle tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamiseksi. Kolmikanta Kolmikantainen edustus näyttötutkintojärjestelmässä tarkoittaa työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustusta näyttötutkintoprosessin eri vaiheiden toteutuksessa sekä edustusta tutkintotoimikunnassa. Koulutuksen järjestäjä Kunta, kuntayhtymä, valtion liikelaitos ja rekisteröity yhteisö tai säätiö, jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa ammatillisen peruskoulutuksen (L 630/1998, 8 ) ja/tai ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen (L630/1998, 4 ) järjestämiseen. Koulutuksen järjestämismuoto Koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä (L 630/1998,15 ). Koulutustoimikunta Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen asiantuntijaelin, jonka opetus ja kulttuuriministeriö asettaa seuraamaan, arvioimaan ja ennakoimaan koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä. Kunniakirja Näyttötutkinnon järjestäjän Opetushallituksesta tilaama kunniakirja näyttötutkinnon suorittaneelle. Näyttö Näyttötutkinnon perusteista poistuva käsite, joka on korvattu tutkintotilaisuus- ja tutkintosuoritus-käsitteillä. Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Näyttötutkinnon järjestäjän laatima suunnitelma tutkintotilaisuuksien järjestämisestä. Näyttötutkinto Näyttötutkinto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton, työelämän hyväksymä perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Näyttötutkintoaineisto Tutkintotoimikuntien, näyttötutkinnon järjestäjien, koulutuksen järjestäjien tai Ammattitutkintojen laadunvarmistuksen (Alvar) laatimia aineistoja, jotka voivat sisältää mm. tutkinnon
Liite 1 16 (20) Sanasto suorittajan ja arvioijan ohjeita, arviointilomakkeita ja ohjeita ammattitaidon osoittamiseen. Tutkintotoimikunnat päättävät näyttötutkintoaineistojen käytöstä. Näyttötutkintojen järjestämissopimus Tutkintotoimikunnan tekemä sopimus koulutuksen järjestäjän tai muun yhteisön tai säätiön kanssa näyttötutkintojen järjestämisestä. Näyttötutkintomestari Näyttötutkintomestari on Opetushallituksen hyväksymän 25 opintopisteen (aiemmin 15 opintoviikon) laajuisen näyttötutkintomestarin koulutusohjelman suorittanut henkilö. Näyttötutkintoon valmistava koulutus Lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena tai oppisopimuskoulutuksena järjestetty koulutus, jonka aikana tutkinnon suorittaja hankkii riittävät valmiudet suorittaa näyttötutkintoon tai tutkinnon osaan liittyvät tutkintosuoritukset hyväksytysti. Näyttöympäristö Näyttötutkinnon perusteista poistuva käsite, jolla tarkoitetaan työpaikkaa tai työssäoppimispaikkaa, jossa tutkintotilaisuudet järjestetään. Osaamisala Tutkinnon perusteet voivat jakaantua kahteen tai useampaan osaamisalaan, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta pakollisesta ja valinnaisesta tutkinnon osasta. Osaamisen tunnistaminen Menettely, jossa tutkinnon suorittajan aiemmin hankkima osaaminen tunnistetaan alalle soveltuvin menetelmin näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen henkilökohtaistamisessa. Osaamisen tunnustaminen Tutkintotoimikunnan tekemä päätös siitä, että tutkinnon suorittajalla on tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito ja hänelle voidaan antaa tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan tai osien suorittamisesta. Pysyvä asiantuntija Henkilö, jonka Opetushallitus on nimittänyt tutkintotoimikuntaan vahvistamaan toimikunnan asiantuntemusta. Pysyvällä asiantuntijalla on toimikunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Todistus tutkinnon osan suorittamisesta Todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon osan tai osien suorittamisesta. Todistuksen antaa tutkintotoimikunta tutkinnon suorittajan sitä pyytäessä. Näyttötutkinnon järjestäjä vastaa allekirjoitettujen todistusten kopioiden pysyvästä säilyttämisestä. Tutkinnon järjestäjä Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998, 7 ) mukainen koulutuksen järjestäjä tai muu yhteisö tai säätiö, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa tiettyä tutkintoa koskevan järjestämissopimuksen. Tutkinnon osa Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon perusteet Opetushallituksen antama määräys, jossa määritellään tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat ja mahdolliset osaamisalat. Tutkinnon suorittaja Näyttötutkintoa suorittava henkilö.
Liite 1 17 (20) Sanasto Tutkinnon osan suorittaja Henkilö, joka suorittaa tutkinnon yhden tai useampia osia, mutta ei koko tutkintoa. Tutkintomaksu Näyttötutkintoon osallistuvalta tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä perittävä tutkintokohtainen maksu (58 vuonna 2012). Tutkinnon järjestäjä tilittää tutkintomaksut Opetushallitukselle. Tutkintorakenne Opetus- ja kulttuuriministeriön antama asetus ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista, jotka voidaan suorittaa näyttötutkintona. Ammatillisista perustutkinnoista säädetään opetusja kulttuuriministeriön erillisellä asetuksella. Tutkintosuoritus Näyttötutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta. Tutkintotilaisuus Tapahtuma tai tilanne, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon tutkinnon osittain. Tutkintotoimikunta Opetushallituksen asettama, työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja ammatinharjoittajia edustava luottamuselin (L 631/1998, 7 ). Tutkintotoimikunnat mm. valvovat tutkintojen järjestämistä ja antavat tutkintotodistukset. Tutkintotodistus Todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä vastaa allekirjoitettujen tutkintotodistusten kopioiden pysyvästä säilyttämisestä. Ulkopuolinen sihteeri Henkilö, jonka Opetushallitus nimittää tutkintotoimikunnan esityksestä hoitamaan toimikunnan sihteeritehtäviä.
Liite 2 18 (20) Arvioijien perehdytys Arvioijien perehdytys Näyttötutkinnon arvioija perehtyy näyttötutkintojärjestelmän toiminnan periaatteisiin näyttötutkinnon järjestämiseen, henkilökohtaistamiseen ja arviointiin tutkinnon perusteisiin ja arvioijan tehtäviin näyttötutkintojen laadun kehittämiseen. Oppimateriaali jaetaan perehdytystilaisuudessa Tutkinnon perusteet Tutkintokohtaiset arviointilomakkeet Perehdytystilaisuudessa käytetty materiaali Arvioijien perehdytyksen kokonaisuudet Arvioijien perehdytys kestää 3 x 2 tuntia, yhteensä 6 tuntia. Ohjelma koostuu kolmesta kokonaisuudesta. Kaksi ensin mainittua osaa on kaikille aloille yhteisiä. Kolmas kokonaisuus eritytetään tutkintokohtaisesti tarvittaviin ajankohtiin ennen tutkintotilaisuuksien järjestämistä. Perehdyttämiskokonaisuudet Sisältö ja kesto Vastuuhenkilö 1. Näyttötutkintojärjestelmän toimintaperiaatteet ja lainsäädäntö Näyttötutkintojärjestelmän toimintaperiaatteet, lainsäädäntö ja toimintaa kuvaavat käsitteet rehtori ja aikuiskoulutusjohtajat Keskeiset toimijat näyttötutkintojärjestelmässä rehtori ja aikuiskoulutusjohtajat Henkilökohtaistaminen Ohjaus ja erityiset tukitoimet 2 x 45 min 2. Ammattitaidon arviointi Arvioinnin luotettavuus Arvioijan esteettömyys Kriteeripohjainen arviointi Arvioijan tehtävät Arvioinnin menetelmät Arvioinnissa käytettävät välineet Yksimielisyys erimielisyys Arviointiaineisto Arvioinnin dokumentointi 2 x 45 min aikuiskoulutusjohtajat ja koulutusalojen tiimikoordinaattorit ohjauksesta vastaava henkilö aikuiskoulutusjohtajat ja tiimikoordinaattorit
Liite 2 19 (20) Arvioijien perehdytys 3. Näyttötutkintokohtainen arviointi ja toiminnan laadun kehittäminen Arvioijana toimiminen - tutkinnon perusteet - arviointilomakkeet - arvioijan esteettömyys - arvioijan tehtävät - ammattitaidon arviointi - arviointiaineisto - arviointipäätös Yhteistyö ja toiminnan kehittäminen 2 x 45 min tutkinnosta vastaava henkilö ja tiimikoordinaattori
Liite 3 20 (20) Henkilökohtaistettu näyttötutkintoprosessi Henkilökohtaistettu näyttötutkintoprosessi HAKEUTUMISVAIHE selvitetään hakijan lähtötilanne, tutkinto tai osa, koulutustarpeet ja -toiveet otetaan huomioon tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset (SORA-lainsäädäntö) selvitetään ohjauksen ja tukitoimien tarve selvitetään hakijan aikaisemmin osoitettu osaaminen selvitetään aikaisemmin saavutettu osaaminen ja ohjataan tutkinnon suorittamiseen tehdään johtopäätös ja esitys näyttötutkinnon arvioijille tarvittaessa ohjaus tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTAMINEN noudatetaan tutkinnon perusteita päätetään aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta suunnitellaan tutkinnon suorittajan kanssa hänelle soveltuvat tutkintosuoritusten järjestelyt neuvotaan ja ohjataan tutkinnon suorittajaa tutkintosuoritusten suunnittelussa otetaan huomioon tutkinnon suorittajan erityistarpeet ja lähtökohdat tutkintosuoritusten järjestelyissä otetaan huomioon mahdolliset kielija kulttuuritaustasta johtuvat erityisjärjestelyt TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN perehdytetään opiskelija itseensä oppijana tarjotaan opiskelijalle parhaiten soveltuvia monipuolisia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja oppimisjärjestelyjä ohjataan opiskelijaa hänelle soveltuvien joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa ja opiskeluvalinnoissa ohjataan opiskelua, neuvotaan ja ohjataan opiskelijaa myös tarvittaessa muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin, esim. erityisopettaja otetaan huomioon SORAlainsäädännön vaatimukset Pohjois-Karjalan Aikuisopisto
PL 199 (Kaislakatu 3) 80101 Joensuu p. 013 244 2360 Savikontie 13 82500 Kitee p. 013 244 3274 Kuhmonkatu 32 81720 Lieksa p. 013 244 3650 Niittylahdentie 297 82220 Niittylahti p. 013 244 2358 Nurmeksenkatu 11 75500 Nurmes p. 013 244 3650 Teollisuuskatu 2 83500 Outokumpu p. 013 244 3970 Metsurintie 2 A 75700 Valtimo p. 013 244 2358 PL 179 (Kaislakatu 3) 80101 Joensuu p. 013 244 2540 PL 77 (Rantakatu 13) 80101 Joensuu p. 013 244 2371 Aikuisopiston Työelämän koulutussalkku www.pkky.fi/aiko g Työelämän koulutussalkku Sähköposti: etunimi.sukunimi@pkky.fi