Hyvän elämän puolesta. Näyttötutkinto-opas opas tutkinnon suorittajille, arvioijille ja opettajille

Transkriptio

1 Hyvän elämän puolesta Näyttötutkinto-opas opas tutkinnon suorittajille, arvioijille ja opettajille

2 Sisällysluettelo 1 Näyttötutkinto 3 2 Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä käsitteitä 4 3 Tarvittavan osaamisen hankkiminen ja tutkintotilaisuus 5 4 Näyttötutkinnon toimijatahot ja niiden tehtävät 5 5 Tutkinnon perusteiden suorittaminen näyttötutkintona 7 6 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 10 7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus 11 8 Tutkintotilaisuuteen perehdytys 12 9 Tutkintosuorituksen arviointi Työnjako arvioinnissa Tutkintotilaisuuden prosessi Arvioijien koulutus 17 Lisätietoja 18 Lähteet 19

3 1 Näyttötutkinto Näyttötutkintojärjestelmä on aikuisväestölle suunnattu tutkintojen suorittamistapa, jossa ammattitaidon hankkiminen ei perustu pelkästään perinteiseen koulumuotoiseen opetukseen. Tutkinnon suorittaja voi hyödyntää aiempaa työkokemustaan ja muulla tavalla hankkimaansa osaamista joustavasti tutkinnon suorittamisessa. Oppilaitoksen järjestämällä valmistavalla koulutuksella täydennetään osaamista tarvittavilta osin. Tutkinnonsuorittaja osoittaa ammattitaitonsa todellisissa työtilanteissa. Näyttötutkinto koostuu tutkinnonosista, jotka ovat työelämälähtöisiä kokonaisuuksia. Yksittäisistä tutkinnon osista voidaan antaa todistus. Kolmikantayhteistyö on näyttötutkintojärjestelmän keskeinen periaate. Työnantajatahot, työntekijätahot ja opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä kaikissa näyttötutkintojärjestelmän vaiheissa. Esimerkiksi tutkintosuorituksen arvioinnissa on yksi arvioija jokaista kolmikannan tahoa edustamassa. Näyttötutkintojen järjestämistä ja suorittamista ohjaavat laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998 ja A 812/1998). Näyttötutkintona voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja sekä erikoisammattitutkintoja. Lahden diakonian instituutilla on oikeus järjestää näyttötutkintona viittä tutkintoa: sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, lapsi- ja perhetyön perustutkintoa, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa, lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoa sekä psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoa

4 2 Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä käsitteitä Näyttötutkinto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton, työelämän hyväksymä perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Tutkinnon suorittaja on tutkintoa suorittava henkilö. Tutkintotilaisuus (aiemmin käytettiin termiä näyttö) on työpaikalla tapahtuva tapahtuma tai tilanne, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon tutkinnon osittain. Tutkintosuoritus on tutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta. Näyttötutkinnon järjestämissopimus on tutkintotoimikunnan ja koulutuksen järjestäjän tai muun yhteisön tai säätiön kanssa tekemä sopimus näyttötutkintojen järjestämisestä. Ilman sopimusta ei tutkintotilaisuuksia saa järjestää. Kolmikantaisella edustuksella tarkoitetaan työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustusta näyttötutkintoprosessin eri vaiheiden toteutuksessa, sekä tutkintotoimikunnassa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa, että aikuisille tutkinnon suorittajille tarjotaan asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yleisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Henkilökohtaistamista koskevaan asiakirja on Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräyksen (43/011/2006) mukainen asiakirja, johon kirjataan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Tutkintomaksu, joka on tutkintokohtainen, peritään kaikilta tutkintoon osallistuvilta ilmoittautumisen yhteydessä (vuonna ). Tutkinnon järjestäjä tilittää tutkintomaksut Opetushallitukselle. Tutkintotodistus on todistus ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta. Tutkintotodistuksen antaa tutkintotoimikunta, kun kaikki tutkinnossa vaadittavat osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintotoimikunta on Opetushallituksen asettama, työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja ammatinharjoittajia edustava luottamuselin. Tämä valvoo muun muassa tutkintojen järjestämistä ja antaa tutkintotodistukset

5 3 Tarvittavan osaamisen hankkiminen ja tutkintotilaisuus Tutkinnon osan suorittamisen prosessi toteutuu jokaisessa tutkinnon osassa samanlaisena. Tutkinnon perusteissa määritellään, kuinka monesta tutkinnon osasta tutkinto koostuu. Jokaisella tutkinnon osalla on omat ammattitaitovaatimuksensa. TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN - Aikaisempi osaaminen - Valmistava koulutus (teoria ja työssä-oppiminen) KIRJALLINEN SUUNNITELMA tutkintotilaisuussuunnitelma TUTKINTO-TILAISUUS ARVIOINTI-KOKOUS VALMIS TUTKINNONOSA Kuvio 1. Tutkinnon osan suorittaminen. 4 Näyttötutkinnon toimijatahot ja niiden tehtävät Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää oppilaitoksille koulutuksen järjestämisluvan ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän. Ministeriö rahoittaa näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja näyttötutkintojen järjestämistä. Lisäksi ministeriö valmistelee ja antaa näyttötutkintotoimintaa koskevia säädöksiä, päättää tutkintorakenteesta sekä päättää tutkintomaksusta. Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja näyttötutkintojen järjestämistä. Ministeriö johtaa alueellisia ELY-keskuksia, jotka antavat koulutuksen järjestäjille valtionavustuksia työelämän kehittämisja palvelutehtävän toteuttamiseksi. Opetushallitus (OPH) Opetushallitus ohjaa tutkintorakenne-esitysten valmistelua. OPH vastaa tutkintojen perusteiden laatimisesta ja päättää niistä. Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntien toimiala- ja aluejaosta ja asettaa tutkintotoimikunnat. OPH voi antaa tutkintotoimikunnille näyttötutkintojen käytännön järjestelyjä koskevia tarkentavia määräyksiä. Lisäksi OPH vastaa tutkintotoimikuntien ja näyttötutkinnon järjestäjien koulutuksesta ja ohjauksesta. Näyttötutkintojen todistukset ja näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen todistukset ja niihin kirjoitettavat tiedot ovat myös OPH:n määräämiä. Opetushallitus myöntää valtionavustuksia ammatillisen lisäkoulutuksen kehittämiseen

6 Työelämän edustajat ja työelämäjärjestöt Työelämän edustajat ja työelämäjärjestöt tekevät aloitteita näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseksi. Nämä tahot osallistuvat myös näyttötutkintojen perusteiden laadintaan sekä järjestämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työelämän edustajat ovat mukana arvioimassa tutkintosuorituksia yhdessä näyttötutkinnon järjestäjien kanssa. Heidän edustajiaan on tutkintotoimikunnissa ja he toimivat myös koulutustoimikuntien jäseninä. Tutkintotoimikunnat Tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä sopivat näyttötutkintojen järjestämisestä. Tutkintotoimikunnat antavat ja omalta osaltaan allekirjoittavat tutkintotodistukset (sekä myös todistukset tutkinnon osan tai osien suorittamisesta). Toimikunnat päättävät arvioinnin oikaisemisesta jos se on tarpeen. Tutkintotoimikunnat toimittavat opetushallintoviranomaiselle niiden määräämät tiedot tutkintojen järjestämissopimuksista, tutkintoihin osallistuneista ja annetuista tutkintotodistuksista. Toimikunnat seuraavat näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta omalla alallaan ja tekevät tarvittaessa järjestelmät kehittämistä koskevia aloitteita. Näyttötutkinnon järjestäjät Näyttötutkinnon järjestäjät laativat tutkintotoimikunnalle järjestämissopimushakemuksen ja sen liitteeksi näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman. Näyttötutkinnon järjestäjät suunnittelevat tutkintotilaisuudet yhdessä työelämän edustajien kanssa, vastaavat näyttötutkintojen suorittamiseen liittyvästä tiedottamisesta, neuvonnasta ja ohjauksesta. Yksi näyttötutkinnon järjestäjien tärkeä tehtävä on huolehtia henkilökohtaistamisesta yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Näyttötutkinnon järjestäjät vastaavat tutkintotilaisuuksien arvioijien hankkimisesta, kouluttamisesta ja tehtävään perehdyttämisestä. Tutkinnon järjestäjät järjestävät tutkintotilaisuudet ja arvioivat tutkintosuoritukset yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. He myös laativat ja omalta osaltaan allekirjoittavat tutkintotodistukset. Tutkinnon järjestäjät myös vastaavat arviointiin liittyvän aineiston dokumentoinnista ja arkistoinnista sekä vastaavat tilastoinnista. Koulutustoimikunnat Koulutustoimikunnat seuraavat, arvioivat ja ennakoivat koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä. Toimikunnat voivat tehdä aloitteita esim. opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Opetushallitukselle ammatillisen koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi ja tutkintojen kehittämiseksi. Tilastokeskus Tilastokeskus kerää tilastotietoja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjiltä näyttötutkinnon suorittajista, tutkinnon osan suorittajista ja näyttötutkintoon valmistavan koulutukseen osallistujista. Koulutusrahasto Koulutusrahasto tukee ammatillista koulutusta ja kehittymistä myöntämällä palkansaajille ja yrittäjille aikuiskoulutustukea ja näyttötutkinnon suorittaneille ammattitutkintostipendin. Ammatilliset opettajakorkeakoulut Järjestävät näyttötutkintomestarikoulutusta (NTM)

7 5 Tutkinnon perusteiden suorittaminen näyttötutkintona Tutkinnon perusteissa on määritelty tutkinnon osat ammattitaitovaatimukset arvioinnin kohteet ja kriteerit ammattitaidon osoittamistavat Lahden diakonian instituutissa järjestetään näyttötutkintona lapsi- ja perhetyön perustutkintoa, sosiaalija terveysalan perustutkintoa, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa, lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoa sekä psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoa. Oppilaitoksessa tarjottavien tutkinnon osien lisäksi tutkintoihin voidaan hyödyntää tutkinnon osia muista määritellyistä perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO (LÄHIHOITAJA 120 ov) KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS HOITO JA HUOLENPITO KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON OSAAMISALAT (VALITAAN YKSI) SAIRAANHOIDON JA HUOLENPIDON OSAAMISALA LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN OSAAMISALA VANHUSTYÖN OSAAMISALA KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT (VALITAAN YKSI) PÄIVYSTYS- POLIKLIININEN HOITOTYÖ VANHUSTYÖN KOTI- HOITO JA HUOLENPITO TUTKINNON OSA MUUSTA TUTKINNOSTA - 7 -

8 LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO (LASTENOHJAAJA 120 ov) KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT LAPSEN KASVUN OHJAUS JA HUOLENPITO PERHELÄHTÖINEN JA YHTEISÖLLINEN KASVATUSTYÖ KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄ- TOIMINNAN OHJAUS KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT (VALITAAN KAKSI) ILMAISUTAITOJEN OHJAUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN JA PERHEIDEN KOHTAAMINEN MONIKULTTUURISESSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ TOIMIMINEN KRISTILLINEN KASVATUS PALVELUJEN TUOTTAMINEN TUTKINNON OSA MUUSTA TUTKINNOSTA NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO (NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJA, 120 ov) KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT OHJAAJUUS OHJAUS ERI TOIMIN- TAYMPÄRISTÖSSÄ OHJAUKSEN MENETELMÄT KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT (VALITAAN KAKSI) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN MONIKULTTUU- RISEN TOIMIN- NAN OHJAUS IKÄÄNTYVIEN OHJAUS PALVELUJEN TUOTTAMINEN KANSALAIS- JA JÄRJESTÖTOIMINNAN OHJAUS PROJEKTI- TOIMINNAN OHJAUS TUTKINNON OSA MUUSTA TUTKINNOSTA - 8 -

9 LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT AMMATILLINEN TOIMINTA LASTEN JA NUORTEN ERITYIS- OHJAUKSESSA YKSILÖN JA YHTEISÖN OSALLISUUDEN VAH- VISTAMINEN KULTTUURIEN MONI- NAISUUS OHJAUSTYÖS- SÄ VALINNAISET TUTKINNON OSAT (VALITAAN KAKSI) ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN YRITTÄJÄNÄ TOMIMINEN TUTKINNON OSA MUUSTA TUTKINNOSTA PSYKIATRISEN HOIDON ERIKOISAMMATTITUTKINTO KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT PSYKIATRISEN HOITO- TYÖN PERUSTEET PSYKIATRISEN HOITO- TYÖN MENETELMÄT PSYKIATRISEN HOITO- TYÖN AMMATILLINEN TOIMINTA VALINNAISET TUTKINNON OSAT (VALITAAN KAKSI) PSYKOGERIATRINEN HOITOTYÖ PÄIHDEPSYKIATRINEN HOITOTYÖ PSYKIATRINEN KUNTOUTUS LASTEN JA NUORISO- PSYKIATRINEN HOITOTYÖ YRITTÄJYYS Kuvio 2. Lahden diakonian instituutissa järjestettävät näyttötutkinnot - 9 -

10 6 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen Henkilön hakeutuessa suorittamaan näyttötutkintoa tutkinnon järjestäjän tehtävä on selvittää hänen aikaisemmin hankkimansa osaaminen ja muut lähtökohdat, soveltuva tutkinto sekä mahdollinen ohjauksen ja tukitoimien tarve. Mikäli hakeutumisen yhteydessä todetaan yhteisesti, että hakeutujan tavoittelema tutkinto ei ole hänelle soveltuva, hakeutuvaa ohjataan hänelle soveltuvaan tutkintoon tai toiselle koulutusalalle. Osaaminen tunnistetaan käyttämällä monipuolisesti erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan, miltä osin henkilön esittämien asiakirjojen perusteella voidaan ehdottaa hänen jo osoittamansa osaaminen tunnustettavaksi. Henkilö voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata: suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, sen osan tai osien suorittamiseen (tutkintotilaisuuteen) tai henkilö ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen (valmistavaan koulutukseen). Näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistettaessa tutkinnon suorittamista noudatetaan aina tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Ryhmän vastuuopettaja tai opinto-ohjaaja ja tutkinnon tai sen osan suorittaja tekevät yhdessä tutkinnon suorittajalle kirjallisen suunnitelman, jossa kuvataan miten, missä ja milloin tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen. Suunnitelma valmistuu tutkinnon osittain ja sitä päivitetään vuosittain. Tämä suunnitelma on osa henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden suhteessa näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat esittävät dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkintoa. Mikäli tutkinnon suorittaja on jo aikaisemmin osoittanut ammattitaitonsa jossakin tutkinnon osassa, aiemmin suoritettu tutkinto tai tutkinnon osa on esitettävä tunnustettavaksi osaksi näyttötutkintona suoritettavaa tutkintoa. Aikaisemmin hankitulle ja osoitetulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä takarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan varmistaa. Osaamisen tunnustamisesta päättää tutkintotoimikunta. Tunnustettavaksi voidaan esittää myös tutkinnon perusteisiin sisältyvät todistukset erillispätevyyksien suorittamisesta, jos ko. erillispätevyyttä osoittava todistus on voimassa. Yksittäisiä ammattitaitovaatimuksia tai pelkästään työn lopputulosta ei voida esittää tunnustettavaksi. Näyttötutkinnon järjestäjä (koulutuspäällikkö / näyttötutkinnon vastuuhenkilö) tekee esityksen tutkintotoimikunnalle aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta

11 Tutkinnon suorittajan erilaiset vaikeudet, kuten luku- ja kirjoitusvaikeudet tai muut erityisen tuen tarpeet otetaan huomioon tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon yksilölle soveltuvimpien työympäristöjen ja toimintatapojen mahdollistaminen sekä sovitaan tarvittavista erityisjärjestelyistä. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien osalta huolehditaan mm. tarvittavien apuvälineiden saatavuudesta sekä näyttöympäristön esteettömyydestä tutkinnon suorittajien yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Mahdolliset erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa tutkintosuoritusten arviointiin. Tutkintosuoritusten arviointia ei henkilökohtaisteta; ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit ovat kaikille tutkinnon suorittajille samat. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat valmistavan koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, joita koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus tarjota, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Henkilökohtaistamisessa perehdytetään henkilö itseensä oppijana ohjataan soveltuvien joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa ja opiskeluvalinnoissa ohjataan opiskelua sekä neuvotaan ja ohjataan myös tarvittaessa muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. Näyttötutkinnon suorittajan käytettävissä ovat oppilaitoksen opiskelijapalvelut: opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan, opiskelijahuoltoryhmän, palvelupäällikön sekä erityisopettajan palvelut. Näillä palveluilla vastataan näyttötutkinnon suorittajan erityistarpeisiin. 7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Tutkinnon edellyttämä osaaminen on mahdollista hankkia eri tavoilla, joten näyttötutkinnolle ei aseteta koulutusta koskevia ennakkoehtoja. Tutkinnonjärjestäjä määrittelee henkilökohtaistamisen yhteydessä tutkintoon hakeutuvan henkilön valmistavan koulutuksen tarpeen sekä muodon. Näyttötutkintoon valmistava koulutus noudattaa voimassa olevia tutkinnon perusteita. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle järjestetään mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Sosiaali- ja terveysalan rekisteröitävissä ammateissa edellytetään tutkinnon suorittajan osallistuvan tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (120 ov) valmistavan koulutuksen laajuus määräytyy henkilön aikaisempien opintojen, työkokemuksen ja osaamisen perusteella niin, että tutkinnon perusteissa määritetyt ammattitaitovaatimukset on mahdollista saavuttaa. Jos tutkinnon suorittaja ei ole aiemmin suorittanut sosiaali- ja/tai terveysalan tutkintoa, valmistavan koulutuksen tulee sisältää pakollisia opintoja siten, että ne kattavat vähintään 80 opintoviikkoa perustutkinnon ammatillisista tutkinnon osista

12 8 Tutkintotilaisuuteen perehdytys Oppilaitoksessa järjestettävillä perehdytystunneilla Käydään läpi tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit Käydään läpi tutkintosuorituksen prosessi, käytännöt ja aikataulu (suunnittelu, toteutus ja arviointi) Ohjeistetaan tutkintotilaisuuden suunnitelma (käydään läpi kirjallisen suunnitelman ohje) Kerätään tutkinnonsuorittajien yhteystiedot ja tutkintosuoritusten toteutuspaikat Annetaan opettaja-arvioijien yhteystiedot tutkinnonsuorittajille Perehdytetään tutkinnon suorittajat itsearviointiin Tiedotetaan arvioinnin oikaisusta ja uusimisesta 9 Tutkintosuorituksen arviointi Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivat henkilöt edustavat seuraavia tahoja: työntekijöitä, työnantajia ja opetusalaa, tätä kutsutaan kolmikanta-arvioinniksi. Arvioija voi edustaa vain yhtä tahoa, joka on henkilön pääasiallisen työtehtävän mukainen. Arvioijilla tulee olla hyvä ammattitaito näyttötutkinnon alalta ja heidän tulee tuntea näyttötutkinnon perusteet ja tutkintosuorituksen arvioinnin keskeiset periaatteet. Yhden arvioijista tulee olla näyttötutkintomestari. Tutkintosuorituksen arviointiin osallistuvien esteellisyydessä noudatetaan hyvän hallintotavan käytäntöjä. Arvioijana ei voi toimia tutkinnon suorittajan läheinen työtoveri tai lähiesimies, läheinen sukulainen tai tutkinnonosaa valmistavassa koulutuksessa keskeisesti opettanut opettaja. Tutkinnon suorittajan ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä. Arvioinnissa arvioidaan työn tekemistä ja työstä suoriutumista arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin perustuen. Ammattitaitovaatimusten mukaisessa osaamisen osoittamisessa ja arvioinnissa käytetään seuraavanlaisia tapoja: tutkinnon suorittajan työskentely työpaikalla tutkinnon suorittajan kirjallinen itsearviointi muut mahdolliset, tutkinnon perusteiden mukaiset, kirjalliset dokumentit, esimerkiksi tutkinnon suorittajan täydentävä portfolio tutkinnon suorittajan mahdollinen aikaisemmin hankittua osaamista koskeva tunnistettu, osoitettu ja saavutettu osaaminen dokumentteineen. Tutkintosuorituksen aikana tutkinnon suorittajalla on mahdollisuus vuoropuheluun arvioijien kanssa. Tutkintotilaisuuden jälkeen tutkinnon suorittaja toimittaa arvioijille kirjallisen itsearvioinnin, jossa hän tarkastelee vahvuuksiaan ja kehittämishaasteitaan tutkintosuorituksen pohjalta suhteessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Itsearvioinnissa näkyy tutkinnon suorittajan kyky reflektoida omaa ammattitaitoaan. Tutkintotilaisuuden päättymisen jälkeen noin viikon kuluessa järjestetään tutkintosuorituksen arviointikokous. Ennen arviointikokousta kuullaan tutkinnon suorittajan näkemys tutkintosuorituksestaan. Arvioijilla on ollut mahdollisuus tutustua tutkinnon suorittajan suunnitelman lisäksi tutkinnon suorittajan kirjalliseen itsearviointiin. Arviointikokouksessa opetusalan arvioija, työntekijätahon arvioija sekä työnantajatahon arvioija esittävät perustellun käsityksensä tutkinnon suorittajan osaamisesta ja ammattitaidosta

13 Arviointiesityksen tekemisen aikana tutkinnon suorittaja ei ole läsnä. * Arviointia täsmentävät tutkinnon suorittajan itsearviointi, kirjallinen suunnitelma ja muu mahdollinen aineisto. Arvioijat perustelevat näkemyksensä arviointikohteittain. Keskustelun perusteella tehdään yhteinen arviointiesitys. Mikäli arvioijat ovat erimielisiä tutkintosuorituksesta, pyrkivät arvioijat hankkimaan lisäinformaatiota. Arviointikokouksessa opetusalan arvioija kirjaa yhteisen arviointiesityksen perusteluineen arviointilomakkeelle, jonka kaikki arvioijat allekirjoittavat. Arviointiesitys annetaan suullisesti perusteluineen tiedoksi tutkinnon suorittajalle. Tutkinnon suorittaja vahvistaa allekirjoituksellaan saaneensa arviointiesityksen tiedoksi. Oppilaitos toimittaa hyväksyttyjen tutkintosuoritusten arviointiesitykset ja tutkinnon suorittajien todistukset tutkintotoimikunnan käsittelyyn. Hylätyistä tutkintotilaisuuksista oppilaitos toimittaa tiedon heti tutkintotoimikunnalle. Tutkintosuoritukseen liittyvä aineisto, johon kuuluvat tutkinnon suorittajan kirjallinen suunnitelma, itsearviointi, arviointilomake sekä arvioinnissa tuotettu muu kirjallinen aineisto, arkistoidaan oppilaitoksen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittaja haluaa tehdä tutkintotoimikunnalle oikaisuvaatimuksen, annetaan hänelle kopio tutkintotoimikunnalle toimitetusta arviointiesityksestä perusteluineen. Tutkinnon suorittajalla on 14 vrk (+ 7 vrk postin kulkuun) aikaa esittää oikaisuvaatimus tutkintotoimikunnan arviointipäätöksestä tiedon saatuaan. Mikäli tutkintosuoritus on hylätty, tutkinnon suorittajan tulee sopia tutkintosuorituksen uusimisesta kolmikanta-arvioijien kanssa. Hylätyn tutkintosuorituksen perustelut ja jatkosuunnitelma lähetetään tutkintotoimikunnalle. *psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnossa tutkinnonsuorittaja ei poistu arviointikokouksesta 10 Työnjako arvioinnissa Työntekijäarvioija ja työnantaja-arvioijan tehtävät osallistuu arvioijakoulutukseen/ perehdytykseen perehtyy tutkinnon perusteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin sekä tutkintotilaisuussuunnitelmaan ja tarvittaessa kommentoi sitä tiedottaa tutkintotilaisuudesta työyhteisön muille jäsenille hyväksyy tutkintotilaisuussuunnitelman huolehtii työturvallisuudesta tutkintotilaisuuden aikana ja keskeyttää tutkintotilaisuuden, mikäli asiakkaiden tai tutkinnon suorittajan turvallisuus on uhattuna havainnoi ja arvioi tutkinnon suorittajan käytännön toimintaa arviointikriteerien mukaisesti perehtyy tutkinnon suorittajan itsearviointiin osallistuu arviointikokoukseen ja arviointiesityksen tekemiseen antaa palautetta oppilaitokselle näyttötutkintojen ja tutkintotilaisuuksien kehittämiseksi

14 Opettaja-arvioija tutustuu tutkinnon suorittajan kirjalliseen tutkintotilaisuussuunnitelmaan, tarvittaessa kommentoi sitä ja hyväksyy valmiin suunnitelman perehdyttää työelämän arvioijia arviointiin sopii arviointikokouksen ajankohdan osallistuu arviointiesityksen tekemiseen, allekirjoittaa arviointilomakkeen ja antaa arviointiesityksen tiedoksi tutkinnonsuorittajalle heti arviointikokouksen jälkeen. toimittaa kaikki arviointiin liittyvät dokumentit opintotoimistoon, ryhmän vastuuopettajalle ja säilyttää yhden itsellään. Arkistoi arvioinnissa käytetyn materiaalin (tutkinnon suorittajan kirjallinen suunnitelma ja itsearviointi sekä muiden arvioijien kirjallinen aineisto) huolehtii työnantaja- ja työntekijätahon palautteen saamisesta näyttötutkintojen kehittämiseksi. Kuvio 4. Työnjako tutkintosuorituksen arvioinnissa 11 Tutkintotilaisuuden prosessi Tarvittavan osaamisen varmistaminen ja tutkintotilaisuuteen perehdyttäminen Ennen tutkintotilaisuuden suunnittelun aloittamista tutkinnon suorittajan tulee tarkistaa yhdessä ryhmän vastuuopettajan kanssa, että kaikki tarvittava osaaminen on hankittu. Kun tutkinnon suorittaja hankkii osaamistaan valmistavan koulutuksen työssäoppimisjaksoilla, tutkintotilaisuus järjestetään hyväksytyn työssäoppimisen jälkeen. Tutkinnon suorittaja perehdytetään tutkintotilaisuuden järjestelyihin, aikatauluun ja tutkinnon osan arvioinnin kriteereihin. Tutkinnon suorittaja saa kirjallisen ohjeen tutkintotilaisuuden suunnitelman laatimiseksi. Tutkintotilaisuuden suunnittelu Tutkintotilaisuus suunnitellaan yhdessä työelämän edustajien kanssa ja samalla varmistetaan, että ammattitaitovaatimusten osoittaminen on mahdollista kyseissä työympäristössä. Tutkinnon suorittaja sopii yhdessä työpaikan edustajien kanssa tutkintosuorituksen ajankohdan ja sen sisällön. Samalla hän alustavasti selvittää, löytyykö työpaikalta työnantaja- ja työntekijäarvioijat. Kun tutkintotilaisuuden ajankohta on selvillä, tutkinnon suorittaja ilmoittaa sen opettaja-arvioijalle. Tutkinnonsuorittaja tekee kirjallisen tutkintotilaisuuden suunnitelman. Suunnitelmassa esitellään työpaikka (ent. näyttöympäristö) ja kerrotaan tutkintosuorituksen kulusta sekä kuvataan, miten tutkinnon suorittaja osoittaa kussakin arviointikriteerissä kuvatun osaamisen työtehtävissään. Tutkinnon suorittaja lähettää suunnitelman tutkinnon osan arvioijille viikkoa ennen tutkintosuoritusta. Arvioijat hyväksyvät suunnitelman

15 Tutkintotilaisuus ja arviointikokouksen ajankohdan sopiminen Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuudessa. Tutkinnon suorittajan toimintaa tulee olla seuraamassa vähintään yksi arvioija tutkintotilaisuuden aikana. Tutkintosuorituksen jälkeen arvioijat ja tutkinnon suorittaja sopivat opettaja-arvioijan johdolla arviointikokouksen ajankohdan. Mikäli asiakasja potilasturvallisuus tai toiminnan eettisyys vaarantuvat, tutkintotilaisuus keskeytetään välittömästi ja arviointikokous hylätystä tutkintosuorituksesta järjestetään mahdollisimman pian. Tutkinnon suorittaja lähettää itsearvioinnin arvioijille Tutkinnon suorittaja kirjoittaa itsearvioinnin, jossa hän tarkastelee tutkintosuoritustaan suhteessa arviointikriteereihin. Itsearvioinnista tulee käydä ilmi, miten kriteerien mukainen osaaminen tuli esille tutkintosuorituksessa ja missä olisi vielä kehitettävää. Tutkinnon suorittaja lähettää itsearvioinnin kaikille arvioijille hyvissä ajoin ennen arviointikokousta. Tutkinnon suorittajan kuuleminen ja arviointikokous Ennen arviointikokousta järjestetään tilaisuus, jossa tutkinnonsuorittajaa kuullaan ja hän esittelee suullisesti itsearviointinsa. Arvioijat antavat palautetta tutkinnon suorittajalle. Sen jälkeen alkaa varsinainen arviointikokous, jonka ajaksi tutkinnon suorittaja poistuu. Arvioijat keskustelevat tutkintosuorituksesta ja muodostavat yhdessä arviointiesityksen. Kun arviointiesitys on valmis, arvioijat kutsuvat tutkinnon suorittajan paikalle ja antavat arviointiesityksen hänelle tiedoksi. Arvioijat ja tutkinnon suorittaja allekirjoittavat arviointiesityksen. Arviointiesitykset lähetetään tutkintotoimikunnalle ja toimikunta tekee arviointipäätöksen. 0

16 Tutkinnon osan henkilökohtaistaminen Valmistava koulutus (teoria ja työssäoppiminen) Tutkinnon suorittaja perehdytetään oppilaitoksessa tutkintosuoritukseen Tutkinnon suorittaja tekee kirjallisen itsearvioinnin tutkintosuorituksesta. Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuudessa. Arviointikokous, jossa tehdään arviointiesitys kolmikantaisesti. Arviointiesitys annetaan tiedoksi tutkinnon suorittajalle. Tutkinnon suorittaja perehtyy toimintaympäristöön ja tekee kirjallisen tutkintotilaisuuden suunnitelman. Arvioijat lukevat suunnitelman ja pyytävät tarvittaessa täydennystä. Arvioijat hyväksyvät valmiin suunnitelman. Arviointiesitys toimitetaan tutkintotoimikunnalle. Kuvio 3. Tutkintotilaisuuden suunnittelu, toteutus ja arviointi

17 12 Arvioijien koulutus Työelämätahon arvioijat koulutetaan ja perehdytetään tehtäväänsä näyttötutkintokohtaisesti ja tutkinnon osittain. Tutkintosuorituksen arvioinnissa käytetään kyseessä olevan tutkinnon perusteiden arvioinnin kohteita ja arviointikriteeristöjä. Lahden diakonian instituutti järjestää vähintään kerran lukukaudessa kolmen opintoviikon laajuisen työpaikkaohjaajien koulutuksen, jonka tavoitteet ja sisältö perustuvat Opetushallituksen antamiin linjauksiin. Koulutuksen yhteydessä käydään vuoropuhelua työelämäedustajien ja oppilaitoksen henkilöstön välillä. Opettaja-arvioija selvittävää ennen kunkin tutkintotilaisuuden alkamista kyseisten työelämätahojen arvioijien arviointitehtävään perehtyneisyyden ja tarvittaessa perehdyttävät heidät tutkinnon osan arviointiin

18 Lisätietoja Lahden diakonian instituutin näyttötutkinnoista Marja-Liisa Sabbah koulutuspäällikkö, tutkintovastaava p lapsi- ja perhetyön perustutkinto nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Maija-Stiina Tuloisela-Rutanen koulutuspäällikkö, tutkintovastaava p sosiaali- ja terveysalan perustutkinto psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava, tutkinto- p vastaava lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Sähköposti: Kotisivu:

19 Lähteet Näyttötutkinto-opas Näyttötutkinnon järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön 2011, Opetushallitus, Oppaat ja käsikirjat 2011:4 Näyttötutkinto-opas näyttöympäristöihin Ohjeita näyttötutkinnon järjestämiseen ja arviointiin, Super Arvioinnin opas Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot, Opetushallitus, Oppaat ja käsikirjat 2012:9-19 -

20 Yhteystiedot Lahden diakonian instituutti Vuorikatu 4, Lahti Sähköposti: Kotisivu: Facebook: lahdendiakonianinstituutti Hyvän elämän puolesta