Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010
Sisällysluettelo Kaverin Kanssa Kalaan sivu 1. Tausta 3 2. Kerhojen perustaminen 3 3. Pilottikerhot 4 3.1 Kerhonohjaajat 5 3.2 Rahoitus 5 4. Huomioitavia asioita 5 5. Yhteenveto 6 2
1. Tausta Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö järjesti syksyllä 2009 valtakunnallisen nuorisotyöseminaarin jossa käsiteltiin nuorisotyön erityispiirteitä monesta eri näkökulmasta. Seminaarissa yhtenä puhujana oli opetusneuvos Pekka Iivonen joka toi omassa alustuksessaan esille koulujen kerhotoiminnan yhtenä mahdollisuutena myös kalastusalan järjestöille. Tästä syntyi ajatus kalastuskerhojen perustamisesta kouluille. Ideaa esitettiin myös opetushallituksen kanssa käydyssä palaverissa, jossa ajatus todettiin hyväksi. Esille nousi myös luonto-, erä- ja kalastuskerhojen vähäinen määrä, joten tilausta em. mainituille kerhoille on olemassa. Ennen toiminnan aloittamista tarvittiin kuitenkin esiselvitystä. Esiselvitystyön tehtävänä oli selvittää, onko edellytyksiä luoda alueellinen tai valtakunnallinen kerhoverkosto joka toimii itsenäisesti koulujen opetussuunnitelmien mukaan, kartoittaa alueellisesti koulujen kiinnostus luonto- ja kalastuskerhotoimintaa kohtaan, selvittää eri rahoitusmahdollisuudet toiminnan järjestämiselle kouluille, kartoittaa jo käynnissä olevien kerhojen toimintaa sekä toimia pilottina varsinaiselle hankkeelle. Esiselvitystä tehtiin osana Kaverin Kanssa Kalaan hanketta. Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. 2. Kerhojen perustaminen Esiselvityksen aikana kerhotoimintaa järjestettiin viidellä koululla. Näistä kolme oli Tampereella, yksi Viialassa ja yksi Mikkelissä. TAMPERE Kerhotoiminnan järjestäminen Tampereella aloitettiin ottamalla yhteyttä kaupunkiin. Tampereella koulujen kerhotoiminasta vastaa Harrastava iltapäivä hanke (HIP), jota ohjaa kaupungin hankekoordinaattori. Koordinaattorille esiteltiin SVK: n toimintaa ja valmiuksia järjestää koulujen kerhoja. Koordinaattori puolestaan esitteli HIP -toiminnan perusteita, käynnissä olevia muita kerhoja sekä neuvoi kuinka toimintaan pääsee mukaan. Vaikka koulut itse määräävät mitä kerhoja haluavat koululle, kaupunki tukee ainoastaan kouluja jotka ovat ilmoittautuneet mukaan HIP -hankkeeseen. Kerhojen perustamista esitettiin hankkeessa mukana oleville 25 koululle, joista neljä osoitti kiinnostusta asiaan.. Tämän jälkeen laadimme mainoksen, joka liitettiin mukaan näiden koulujen oppilaille jaettavaan kerhoesitteeseen. Oppilaat ilmoittautuvat kerhoihin kouluilla olevien yhdysopettajien kautta. Kerhot käynnistyivät, mikäli ilmoittautuneita on vähintään kahdeksan. Neljästä meidän kerhotoiminnasta kiinnostuneesta koulusta, kolmessa oli riittävästi kiinnostuneita oppilaita 3
kerhotoiminnan käynnistämiseksi. Tämän jälkeen tehtiin ohjaussopimus kaupungin ja SVK: n välille. (Liite 1. Ohjaussopimus) MIKKELI, VIIALA Mikkelissä kerhotoiminnan järjestämiseksi ei ole erityistä hanketta, vaan kaupunki jakaa kerhotunnit koulujen kesken oppilasmäärän mukaan. Mikkelissä kerhotoimintaa markkinoitiin viidelle koululle. Näistä luonto- ja kalastuskerhoista kiinnostuneita oli kaksi, mutta kumpikin ilmoitti jo käyttäneensä heille varatut kerhotunnit. Mikkelissä kerhon perustaminen tapahtui muun toiminnan luontaisena jatkeena. Ensiksi järjestettiin koululle pilkkipäivä, joka johti myöhemmin kerhon perustamiseen. Toiminnan aloittamisesta päätti koulun rehtori. Erityistä sopimusta ei kerhosta tehty, vaan kerhotunnit laskutettiin toiminnan loputtua suoraan kaupungilta. Viialassa kerhon perustamisesta neuvoteltiin myös suoraan koulun rehtorin kanssa. Toimintaa ei markkinoitu alueen muille kouluille. 3. Pilottikerhot Kaikki esiselvityksen aikana järjestetyt kerhot toimivat koulun tiloissa. Tilojen käytöstä sovittiin jokaisessa koulussa erikseen rehtorin tai yhdysopettajan kanssa. Koulun kerhoja voi järjestää myös muissa kuin koulun tiloissa, mutta tällöin rehtorin tulee hyväksyä ulkopuolisten tilojen käyttö ja varmistua tilojen turvallisuudesta. Kerhojen osallistujat olivat kaikki ala-asteen 3-6 -luokkalaisia. Yksi ylä-asteen koulu oli myös kiinnostunut kalastuskerhosta, mutta osallistujia ei tullut riittävästi toiminnan aloittamiseen. Koululaisille järjestetty kerhotoiminta jakaantui kahteen osaan: 1-2 sekä 3-9 -luokkalaisille järjestettyyn toimintaan. Luonto- ja kalastuskerhotoiminta on 3-9 luokkalaisille tarkoitettua harrastetoimintaa, joka on oppilaalle maksutonta ja vapaa-ehtoista. (entä ensimmäisen toisen luokan oppilaat?) Toiminta perustuu perusopetuslain 47 pykälään. Esiselvityksen aikana perustetuissa kerhoissa toiminta oli jaettu ulko- ja sisätoimintaan. Käytännön tekemistä pyrittiin saamaan mukaan jokaiseen kerhokertaan. Ulkona tutustuttiin erilaisiin kalastusmuotoihin onkimalla ja virvelöimällä, Sisällä preparoitiin kaloja, tehtiin värikoukkuja ja tunnistettiin kasveja. Vaikka kerho-ohjelma (liite 2, Kerho-ohjelma) olikin suunniteltu etukäteen, huomioitiin lasten toivomukset kerhoa järjestettäessä. Viimeisellä kerhokerralla lapsilta tiedusteltiin suullisesti mikä on kerhossa ollut mielenkiintoisinta. Suosituimpia olivat ulkoreissut, mutta erilaiset yksittäiset toiminnatkin esim. kalojen preparointi ja tietokilpailu saivat kannatusta. Pilottikerhoissa oppilaita oli mukana 5-12 oppilasta / kerhokerta. Kaikki kerhot toimivat koulupäivän päätteeksi klo 14:00-15:30. 4
3.1 Kerhonohjaaja(t) Esiselvityskerhojen ohjaajina toimivat Hämeen alueen kalastuksen ohjaaja sekä SVK: n kalatalouskonsulentti. Ohjaajien työhön kuului mm. markkinointi, kerhotoiminnan suunnittelu sekä kerhotuntien vetäminen. Kerhotyöstä noin puolet menee suunnittelu ja valmisteluun. Voidaankin sanoa, että jokaista kerhokertaa varten aikaa on varattava kaksinkertainen määrä. Kerhojen kertatuntimäärä vaihtelee yhdestä kahteen tuntia. Luonto- ja kalastuskerhoissa kerhokertojen tuntimäärä oli aina 1,5 h. Kerhojen toiminnasta raportoitiin kuukausittain. Kerho-ohjaajien saaminen mukaan toimintaan on hankkeen kulmakivi. Kerhojen järjestäminen vaatii suunnitelmallisuutta sekä tiivistä yhteistyötä koulun, kunnan ja kerhon vetäjän välillä, joten kerhonohjaajia tulee kouluttaa toimintaa varten. Yhteistyötä voisi myös suunnitella kalastusalan oppilaitosten kanssa. Muita toiminnassa mukana olevia kerhoja ovat mm. erilaiset liikuntakerhot, kieli-, käsityö-, ja kokkauskerhot. Näitä järjestämässä ovat mm. 4H, Parasta Lapsille ry sekä paikalliset liikuntajärjestöt. Suurin osa (n. 75 %) kerhonvetäjistä on koulujen opettajia. Kerhonohjaajana voi toimia kuka tahansa yksityinen henkilö jolla ei ole rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettua merkintää rikosrekisteriotteessa. 3.2 Toiminnan rahoitus Koulujen kerhotoimintaa tuetaan valtion erityisavustuksella. Opetuksen järjestäjän (kuntien) omarahoitusosuus on 25 %. Kuntien maksama korvaus kerhon vetäjälle on 26 / h tai järjestölle 35 /h. Materiaalikustannuksiin HIP- hankkeessa Tampereen kaupunki antoi avustusta 100 / kerho. Mikkelin ja Viialan kerhoihin ei materiaalikustannuksia varten saatu rahaa. 2008 5,7 milj. 2009 7 milj. 2010 8 milj. 2011 10 milj. (budjettiesitys) Valtion erityisavustus kerhotoiminnan kehittämiseen 2008-2010 5
4. Huomioitavia asioita - Koulujen kalastuskerhoja perustettaessa on huomioitava seurojen järjestämien kalastuskerhojen ja koulujen kalastuskerhojen väliset erot. Kerhoissa mukana olevat lapset eivät ole välttämättä harrastaneet aikaisemmin ikinä kalastusta, mikä asettaa kerhon vetäjälle haastetta etenkin käytännön kalastusta järjestettäessä. - Vaikka kerhotoiminnan kokonaisvastuu kunnissa kuuluu opetus- ja sivistystoimelle, on käytännön järjestelyt eripuolilla maata erilaiset. - Oppilaiden kiinnostus järjestettävää toimintaa kohtaan vaihtelee paljon. Koulujen kiinnostus ja oppilaiden kiinnostus ovat eri asioita. - Niissä kouluissa missä opettajien opetustuntimääriä paikataan kerhotunneilla, on ulkopuolisen toiminnanjärjestäjän hankala saada kerhoa perustetuksi. - Koulujen on hankala päättää mitä kerhotoimintaa kouluillensa järjestää, ennen kuin tietävät kuinka paljon saavat kerhotunteja kunnalta. Tämä koskee erityisesti niitä kuntia, joissa tunnit jaetaan oppilasmäärän perusteella. - Kalastusseurojen nuorisotoiminta painottuu paljon kouluihin, joten heillä on jo valmiit yhteydet muun toiminnan kautta. Tämä helpottaa kerhojen perustamista. - Koulujen kerhotoiminnan saaminen käyntiin olisi erityisen tärkeää, koska näin voisivat vuosikymmenet talkootyötä tehneet saada edes pienen korvauksen tekemästään nuorisotyöstä. - Koulujen kalastuskerhotoiminnan kehittämis- hanke, tarvitsee ehdottomasti hanketyöntekijän onnistuakseen. 5. Yhteenveto Esiselvityksen aikana kerhotoimintaa järjestettiin viidellä koululla. Näistä kolme oli Tampereella, yksi Viialassa ja yksi Mikkelissä. Kerhotoiminnan kokonaisvastuu kunnissa kuuluu opetus- ja sivistystoimelle. Mukaan toimintaan pääsee ottamalla yhteyttä alueen kuntaan tai kouluun, jossa kerhotoimintaa aiotaan järjestää. Kunnilla on erilaisia hankkeita, koskien kerhotoiminnan järjestämistä. Kerhoverkoston perustaminen on mahdollista, joskin haasteellista. Hankkeen kulmakivenä tulee olemaan kerhovetäjien saaminen mukaan toimintaan. Kerhonvetäjien hankinnassa on hyvä tehdä yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Yhtenä vaihtoehtona ovat kalataloutta opettavat oppilaitokset. Myös alueellisia kalastuksenohjaajia kannattaa toiminnassa hyödyntää. Koulut ovat kiinnostuneita luonto / kalastuskerhoista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että oppilaat olisivat yhtä kiinnostuneita järjestettävästä toiminnasta. Kouluille voidaan 6
markkinoida toimintaa, mutta lasten kiinnostus vaihtelee. Kerho käynnistetään jos osallistujia on kerhossa vähintään kahdeksan. Esiselvityksen aikana yhtä kerhoa ei voitu käynnistää vähäisen oppilasmäärän takia. Koulujen kerhotoimintaa tuetaan valtion erityisavustuksella. Opetuksen järjestäjän (kuntien) omarahoitusosuus on 25 %. Kuntien maksama korvaus kerhonvetäjälle on 26 / h ja järjestölle 35 /h. Kunnat jakavat tietyn tuntimäärän kerhotunteja koulujen kesken. Koulut itse päättävät minkälaiseen toimintaan tuntimääränsä käyttävät. Kalastusseurojen nuorisotoiminta painottuu paljon kouluihin, joten heillä on jo valmiit yhteydet muun toiminnan kautta. Tämä helpottaa kerhojen perustamista. 7