TAVARAVAUNUJEN SUURIMMASTA SALLITUSTA KUORMASTA, JUNAPAINOSTA JA JUNAN KOKOONPANOSTA

1(14) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 21.10.2008 RVI/725/412/2008 Voimassaoloaika 1.11.2008 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet luvun 3.5 Tavaravaunujen suurin sallittu kuorma Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet luvun 6 Junapaino Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet luvun 7 Junan kokoonpano TAVARAVAUNUJEN SUURIMMASTA SALLITUSTA KUORMASTA, JUNAPAINOSTA JA JUNAN KOKOONPANOSTA

2(14) Sisältö 1 SOVELTAMISALA...3 2 TAVARAVAUNUJEN SUURIN SALLITTU KUORMA...4 2.1 YLEISTÄ...4 2.2 KUORMATAULUKON KÄYTTÖOHJE...4 2.3 KANSAINVÄLINEN KUORMATAULUKKO...6 3 JUNAPAINO...7 3.1 SUURIN SALLITTU JUNAPAINO...7 3.2 PIENVETUREIDEN JA RATA-AUTOJEN SUURImmat SALLITUT JUNAPAINOT...9 3.3 JUNAPAINON LASKEMINEN... 10 4 JUNAN KOKOONPANO... 11 4.1 ERÄIDEN VAUNUJEN LIITTÄMIstä JUNIIN koskevat lisämääräykset... 11 4.2 TAVARAVAUNUJEN LIITTÄMINEN MATKUSTAJAJUNAAN... 12 4.3 KUORMAN LAADUsta johtuvia määräyksiä... 13 4.3.1 VETURISSA MUKANA PIDETTÄVÄT ASIAKIRJAT... 13 4.4 VIALLINEN JA VAURIOITUNUT KALUSTO JUNASSA... 14

3(14) 1 SOVELTAMISALA Näitä määräyksiä on sovellettava valtion rataverkolla ja yksityisraiteilla.

4(14) 2 TAVARAVAUNUJEN SUURIN SALLITTU KUORMA 2.1 YLEISTÄ (1) Tavaravaunun suurin sallittu akselipaino ja nopeus eivät saa ylittää vaunulle hyväksyttyjä eivätkä Ratahallintokeskuksen julkaisemassa Rataverkon kuvauksessa kullekin päällysrakenneluokalle ilmoitettuja arvoja. (2) Tavaravaunun eri akselipainoja vastaava suurin sallittu kuorma ilmoitetaan kuormataulukossa. (3) Kuormataulukon kuormat lasketaan radan rakenteen määräämien suurimpien sallittujen akselipainojen mukaan ottaen huomioon vaunun kantavuus, jarrutuskyky ja kulkuominaisuudet. Kuormataulukoiden arvoissa suurimman sallitun täyttöasteen vaikutus on otettu huomioon kuljetettavien kaasusäiliöiden osalta sekä muulloin, jos kuljetettava aine on mainittu kuormataulukon yhteydessä. (4) Ehdot venäläisen standardin mukaisten tavaravaunujen kuljettamiseen yli 22,5 t akselipainolla on esitetty Ratahallintokeskuksen julkaisemassa Rataverkon kuvauksessa. Vaunuun merkittyä suurinta sallittua kuormaa ei kuitenkaan saa ylittää. 2.2 KUORMATAULUKON KÄYTTÖOHJE (1) Esimerkkejä kuormataulukoista A B C D E 90 39,0 47,0 55,0 65,0 75,0 S 39,0 47,0 55,0 SS 39,0 47,0 A B C D E S 39,0 47,0 55,0 65,0 75,0 SS 39,0 47,0 55,0 A B C D E SS 39,0 47,0 55,0 65,0 75,0 A, B, C, D ja E merkitsevät suurimpia sallittuja akselipainoja 16, 18, 20, 22,5 ja 25 tonnia ja luvut niiden alapuolella vastaavia kuormia tonneina, elleivät vaunutekniset seikat rajoita kuormia pienemmiksi. D-sarake merkitään vain, mikäli vaunu saadaan kuormata yli 20 tonnin akselipainoon. E-sarake merkitään vain, mikäli vaunu saadaan kuormata yli 22,5 tonnin akselipainoon. Saapuvassa läntisessä yhdysliikenteessä vaunu saa olla kuormattuna 20,5 tonnin akselipainoon C-sarakkeen arvoilla. S = suurin sallittu nopeus 100 km/h. SS = suurin sallittu nopeus 120 km/h.

5(14) (2) Ellei kuormataulukkoon ole toisin merkitty, on vaunun suurin sallittu nopeus a) ensimmäisen vaakarivin kuormin (myös silloin, kun rivi on merkitty S- tai SS-merkillä) junissa, joiden suurin sallittu nopeus on enintään 90 km/h: Päällysrakenneluokka A 50 km/h enintään A-kuormassa 1) B1 50 km/h enintään D-kuormassa (60 km/h enintään C-kuormassa) B2 80 km/h enintään D-kuormassa C1 60 km/h enintään E-kuormassa (90 km/h enintään D-kuormassa) C2 80 km/h enintään E-kuormassa (90 km/h enintään D-kuormassa) D 90 km/h enintään E-kuormassa. 1) Liitettäessä tavaravaunu matkustajajunaan, jonka nopeus A- päällysrakenneluokalla on yli 50, mutta enintään 70 km/h, saadaan tavaravaunu kuormata enintään 12,5 tonnin akselipainoon. b) S- tai, mikäli S-vaakariviä ei ole, SS-vaakarivin kuormin junissa, joiden suurin sallittu nopeus on enintään 100 km/h: Päällysrakenneluokka B1 100 km/h enintään A-kuormassa B2 100 km/h enintään B-kuormassa C1, C2 100 km/h enintään D-kuormassa D 100 km/h enintään E-kuormassa. c) SS-vaakarivin kuormin junissa, joiden suurin sallittu nopeus on enintään 120 km/h: Päällysrakenneluokka B2 120 km/h enintään A-kuormassa C1, C2, D 120 km/h enintään C-kuormassa. (3) Mikäli kuormataulukkoon merkitty nopeus poikkeaa kohdissa (3) a)...c) ilmoitetuista nopeuksista, pätee alhaisempi nopeus. (4) Tähti ( ) kuormataulukon jonkin rivin oikealla tai vasemmalla puolella merkitsee, että vaunu voidaan liittää rivin osoittamiin kuormin juniin, joiden suurin sallittu nopeus = 100 km/h, vaikka vaunun jarrut eivät täytä SS-liikenteen asettamia vaatimuksia. Radasta johtuvat kuormarajoitukset ovat kohdan 3 b) mukaiset.

6(14) (5) Kaksi tähteä ( ) kuormataulukon jonkin rivin oikealla tai vasemmalla puolella merkitsee, että vaunu voidaan liittää rivin osoittamiin kuormin juniin, joiden suurin sallittu nopeus = 120 km/h, vaikka vaunun jarrut eivät täytä SS-liikenteen asettamia vaatimuksia. Radasta johtuvat kuormarajoitukset ovat kohdan 3 b) mukaiset. 2.3 KANSAINVÄLINEN KUORMATAULUKKO (1) Läntisen yhdysliikenteen rautateiden radat on jaettu akselipainon ja metripainon mukaisesti seuraaviin rataluokkiin: Rataluokka Akselipaino t Metripaino t/ m A 16 5,0 B1 18 5,0 B2 18 6,4 C2 20 6,4 C3 20 7,2 C4 20 8,0 D2 22,5 6,4 D3 22,5 7,2 D4 22,5 8,0 (2) Esimerkki kansainvälisestä kuormataulukosta (lyhyt, suurikantavuuksinen vaunu): A B1 B2 C2 C3 C4 D2 D3 D4 S 37,0 37,0 49,0 54,0 59,0 54,0 63,5 67,0 120 0,00 Läntisen yhdysliikenteen vaunun kuormataulukossa kirjaimet A...D4 merkitsevät kohdan 2.3 (1) mukaisia kansainvälisiä rataluokkia ja luvut niiden alla vastaavia kuormarajoja. (3) Suomen rataverkolla kansainvälisessä kuormataulukossa A tarkoittaa A-kuormaa B2 B-kuormaa C4 C-kuormaa D4 D-kuormaa Muilla kirjaimilla ja niiden alapuolella olevilla kuormarajoilla ei ole merkitystä yksinomaan Suomen sisäisessä liikenteessä ja voidaan käyttää kohdassa 2.2 esitettyä kuormataulukon käyttöohjetta.

7(14) 3 JUNAPAINO 3.1 SUURIN SALLITTU JUNAPAINO (1) Pienvetureihin, rata-autoihin ja työkoneisiin merkitään niiden suurimmat sallitut junapainot. Merkinnän puuttuessa (esim. junajarruttomassa työkoneessa) yksikköä ei saa käyttää vetokoneena. (2) Ruuvikytkimellä varustetun vaunukaluston lujuutta vastaava suurin sallittu vetovoima ja sitä vastaava junapaino ovat seuraavan taulukon mukaiset: Suurin sallittu vetovoima kn Radan junapainoon vaikuttava nousu promilleissa enintään 7,5 10 12,5 15 17,5 20 22,5 25 Junapaino tonnia 350 2400 2000 1800 1600 1400 1300 1200 1100 450 3100 2700 2300 2000 1800 1600 1500 1400 Suurimman sallitun vetovoiman rajoittaa 350 kn:iin vaunun läpimenevä vetolaite tai kaksilenkkikytkin ja 450 kn:iin jaetulla vetolaitteella ruuvikytkin. Taulukon junapainoarvot saadaan ylittää, ellei vaadita junan liikkeellelähtöä kaikista nousuista, ja lisäksi koeajolla osoitetaan, että suurinta sallittua vetovoimaa ei ylitetä. (3) Junaan, jossa suurin sallittu vetovoima on 350 kn, saadaan liittää rajoituksetta kaikkea liikkuvaa kalustoa, jonka liittämisestä junaan ei ole erikoismääräyksiä. Yhden veturin vetovoima ei ylitä 350 kn ja monikäytössä yhteisestä vetovoimasta saadaan käyttää enintään 350 kn. Kytkimien puolesta vapaa junakokoonpano 2912 (4) Junaan, jossa suurin sallittu vetovoima on 450 kn, saa liittää Käyttöönottoluvan saaneen liikkuvan kaluston teknisten tietojen luettelossa (myöhemmin Ktt) kohdissa 3.2 3.4 ilman tähteä (*) olevaa liikkuvaa kalustoa, jonka liittämisestä junaan ei ole erikoismääräyksiä. Veturin ja ensimmäisen vaunun välinen kytkentä saadaan tehdä ruuvi- tai automaattikytkintä käyttäen.

8(14) Suurin sallittu vetovoima 450 kn SA3-kytkimet Suurin sallittu vetovoima 450 kn Hkbar Vaunut ruuvikytkimellisiä, ilman *-merkintää Seuraavaa liikkuvaa kalustoa saadaan liittää ainoastaan junan loppuosaan siten, että ko. vaunujen vetolaitetta rasittaa enintään 1000 tonnia, ei kuitenkaan enempää kuin puolet junapainosta: - henkilövaunut (ks. Ktt 3.25 ) - Ktt:n kohdissa 3.2 3.4 tähdellä (*) merkitty liikkuva kalusto (Hkbar-vaunu saadaan liittää myös veturiin ilman kaksilenkkikytkintä) - Ktt:ssa mainitsemattomat vaunut, ellei erikseen ole toisin määrätty - automaattikytkimellä varustettu liikkuva kalusto käytettäessä kaksilenkkikytkintä. Suurin sallittu vetovoima 450 kn Osa 2 ei saa olla raskaampi kuin osa 1 Hkba Hkbar Osa 1 SA3-kytkimet Osa 2 Ruuvikytkinvaunuja enintään 1000 t Suurin sallittu vetovoima 450 kn Hkbar Osa 2 ei saa olla raskaampi kuin osa 1 Hkba Hkbar Osa 1 Ruuvikytkimellisiä vaunuja ilman *-merkintää Osa 2 SA3-kytkimellisiä vaunuja enintään 1000 t Vetureiden monikäytössä yhteisestä vetovoimasta saadaan käyttää enintään 450 kn. Jos edellä lueteltujen vaunujen vetolaitetta rasittaa yli puolet junapainosta, saadaan vetovoimasta käyttää enintään 350 kn.

9(14) (5) Junaan, jonka suurinta sallittua vetovoimaa ei ole rajoitettu, saadaan automaattikytkimillä liittää 4- tai useampiakselisia tavaravaunuja. Suurin sallittu junapaino on tällöin veturin suorituskyvyn mukainen tai monikäytössä vetureiden suorituskyvyn summa. Tavaravaunut vähintään 4-akselisia Koko junassa SA3-kytkimet Tällaisen junan lopussa saa olla Hkba- tai Hkbar-välivaunulla liitettyjä vaunuja sarjasta riippumatta enintään 1000 tonnia, ei kuitenkaan enempää kuin puolet junapainosta. Jos Hkba- tai Hkbar-välivaunua rasittaa yli puolet junapainosta, saadaan vetovoimasta käyttää enintään 350 kn. Osa 2 ei saa olla raskaampi kuin osa 1 Hkba Hkbar Osa 1 SA3-kytkimet Osa 2 Ruuvikytkinvaunuja enintään 1000 t 3.2 PIENVETUREIDEN JA RATA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT JUNAPAINOT Suurin sallittu v etovoima kn Radan junapainoon vaikuttava nousu promilleissa enintään 7,5 10 12,5 15 17,5 20 22,5 25 Junapaino tonnia 1) T ve 1 250 200 160 130 Tve 2 380 300 250 200 Tve 4 760 620 520 450 Tve 5 300 250 220 200 Tka 3 200 150 120 90 Tka 5 200 150 120 90 Tka 6 260 200 160 130 Tka 7 260 200 160 130 Tka 8 760 620 520 450 Rau Otso4 200 160 130 Ttm1 500 400 350 100 1)Jos vetoyksikköön ei ole merkitty junapainoa, ei sitä saa käyttää vetokoneena.

10(14) 3.3 JUNAPAINON LASKEMINEN (1) Junapaino lasketaan joko punnitsemalla vaunut kuormineen tai laskemalla yhteen vaunujen omapainot (taarat) ja kuormien todelliset painot. Veturin painoa ei lasketa junapainoon. Jollei kuormatun vaunun painoa saada selvitettyä, käytetään suurimman ko. tapauksessa sallitun kuorman mukaista painoa. Lisäksi on varmistuttava, ettei suurinta ko. tapauksessa sallittua akselipainoa todellisuudessa ylitetä. (2) Vaunun omapaino (taara) merkitään vaunuun. Ktt:n kohdassa 3 esitetään vaunun omapaino (taara) pyöristettynä ylöspäin lähimpään täyteen tonniin junapainoa varten. (3) Tavaran paino lasketaan aina todellisena rahti- ja muiden kuljetuskirjojen mukaan (4) Henkilöiden ja matka- ym. tavaroiden painoksi arvioidaan: - BE- ja BXE-asuntovaunussa (2-akselisia) 1 tonnia - BT- ja BXT-asunto- ja työvaunussa (4-aks.) - Gbl- tai Gblk-vaunu sotilaskuljetusvarustuksessa ) - Autojenkuljetusvaunut 2 tonnia 4 tonnia 1 tonnia/auto henkilöjunissa (tarvittaes sa) tai perävaunu Niiden vaunujen kohdalla, joilla Ktt:n kohdan 3 sarakkeissa "Paino jarrupaino- %:n laskemista varten" on ilmoitettu paino, käytetään tätä henkilöille avatun vaunun painona junapainon laskemisessa. Henkilöiltä suljetun vaunun paino junapainoa laskettaessa on ilmoitettu Ktt:n kohdan 3 sarakkeissa "Taara (junapainoa varten)". 1) Ns. sarja Gblsk.

11(14) 4 JUNAN KOKOONPANO 4.1 ERÄIDEN VAUNUJEN LIITTÄMISTÄ JUNIIN KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET 1) Automaattikytkimellä varustetut vaunut on pyrittävä sijoittamaan junaan yhtenä ryhmänä, kuitenkin junassa sallitaan kaikkiaan kuusi (6) kaksilenkkikytkimellä tehtyä kytkentää. Suomalaisen vaunun ruuvikytkimen käyttäminen SA3-automaattikytkimeen kytkettynä sallitaan ainoastaan ratapihoilla. Jos tavaravaunu, jossa on automaattikytkin ilman sivupuskimia (esim. venäläisen standardin mukainen tavaravaunu), on liitettävä ruuvikytkimellä varustettuun veturiin tai tavaravaunuun, on tämä mahdollista vain a) käyttämällä välivaunua, jossa on sekä automaattikytkin että sivupuskimet (esim. Hkba) tai b) käyttämällä välivaunua, jonka toisessa päässä on ruuvikytkin ja sivupuskimet ja toisessa päässä automaattikytkin joko sivupuskimien kanssa tai ilman. (2) Viimeiseksi junaan, ellei Ktt:n kohdassa 3.4 toisin sallita, on liitettävä - toimeton työkone ja erikoistyövaunu (nosturi, lumiaura yms.), toimeton pienveturi ja ratakuorma-auto saatettuna käyttö- ja huolto-ohjeiden tai vetokaluston hinausohjeiden mukaiseen hinauskuntoon. Tyhjät suurkuormavaunut on liitettävä junan loppuosaan. (3) Ei-kaupallisen liikenteen vaunulla, jonka sarjamerkintä alkaa X-kirjaimella, ei saa liikennöidä ilman edeltävää vaunun kunnon erikoistarkastusta. (4) Hinattaessa toimetonta veturia (ks. Ktt kohta 3.11) on se kytkettävä välittömästi vetävän veturin perään ja saatettava vetokaluston hinausohjeiden mukaiseen kuntoon. (5) Teräsrakenteista henkilövaunua ja ylimenosuojuksetonta henkilövaunua ei saa yleensä kytkeä toisiinsa. Jos näiden vaunujen kytkeminen joissakin pakottavissa erikoistapauksissa on välttämätöntä, saadaan kytkentä tehdä, mutta tällöin on vaunujen väliset päätyovet lukittava matkan ajaksi. (6) Venäläisen standardin mukainen henkilövaunu saadaan kytkeä suomalaiseen henkilövaunuun tähän tarkoitukseen suunnitellulla kaksilenkkikytkimellä sillä ehdolla, että vaunujen väliset ylikulkusillat ovat yläasennossaan ja vaunujen väliset päätyovet lukitaan matkan ajaksi. Mikäli myös suomalaisessa henkilövaunussa on SA3-automaattikytkin, on ylikulku sallittu ehdolla, että suomalaisessa henkilövaunussa on venäläisen

12(14) standardin mukaisen henkilövaunun kanssa yhteensopiva erikoisrakenteinen ylikulkusilta. Venäläisen standardin mukainen henkilövaunu on liitettävä sellaiseen kohtaan junaa, että se ei katkaise suomalaisen junarungon läpi mahdollisesti kulkevaa pääsäiliöjohtoa eikä kaapelikytkentöjä. 4.2 TAVARAVAUNUJEN LIITTÄMINEN MATKUSTAJAJUNAAN (1) Matkustajajunaan saadaan liittää tavaravaunuja tavaravaunun kuormataulukon käyttöohjeen mukaisesti (ks. Ktt kohta 3.2). (2) Matkustajajunan, johon on liitetty tavaravaunuja, jarrujen suurimman sallitun nopeuden ja koon suhteen on noudatettava jarrumääräystä, kaluston käyttöönottoluvassa merkittyä nopeutta ja tämän määräyksen kohdassa 4 matkustajajunia koskevia määräyksiä. Matkustajajunassa ei saa olla toimettomalla ilmajarrulla varustettua tavaravaunua, jonka kokonaispaino ylittää 40 t, lukuun ottamatta Gfot- ja Hccmqqr-vaunuja. (3) Tavaravaunut on matkustajajunissa sijoitettava junaan viimeiseksi ja/tai ensimmäiseksi; vaunujen sijoituksesta on ilmoitettava kuljettajalle. Nomvaunut saadaan kuitenkin sijoittaa myös tavaravaunuryhmään. (4) Tavaravaunua ei saa matkustajajunassa sijoittaa sellaiseen kohtaan, jossa sen kuorma saattaa aiheuttaa (esim. siirtymällä) vaaraa matkustajille. Välittömästi matkustajia kuljettavaan henkilövaunuun ei saa kytkeä: - tavaravaunua, jossa kuorma on tavaravaunun päätyrakennetta korkeampi, jos kuorma voi helposti siirtyä vaunun pituussuunnassa. kahta tai useampaa vaunua, joiden päälle sama kuorma ulottuu. (5) Matkustajajunaan liitetyt tavaravaunut on kytkettävä erityisen huolellisesti. (6) Automaattikytkimillä varustettua tavaravaunua ei saa liittää matkustajajunaan ellei sitä ole siihen erityisesti hyväksytty (ks. Ktt kohta 3.2).

13(14) 4.3 KUORMAN LAADUSTA JOHTUVIA MÄÄRÄYKSIÄ 4.3.1 VETURISSA MUKANA PIDETTÄVÄT ASIAKIRJAT Kuljetettaessa junaa, johon on liitetty vaarallisilla aineilla kuormattuja vaunuja, on veturissa oltava seuraavat asiakirjat: (1) Kirjallinen ilmoitus veturinkuljettajalle junaan liitetyistä a) vaarallisilla aineilla kuormatuista vaunuista b) ammoniakin, kloorin tai rikkidioksidin kuljetukseen käytetyistä puhdistamattomista tyhjistä säiliövaunuista c) vaunuista, joihin on kuormattu ammoniakin, kloorin tai rikkidioksidin kuljetukseen käytettyjä puhdistamattomia tyhjiä säiliökontteja Ilmoituksen tulee sisältää kuljetettavien aineiden nimet, vaunujen varoituslipukkeiden numerot sekä vaunujen sijainti junassa (2) Kuljetettavina olevien vaarallisten aineiden tai aineryhmien turvallisuusohjeet onnettomuuden tai hätätilanteen varalta. Turvallisuusohjeessa tulee lyhyesti ilmoittaa (1) kuljetettavan vaarallisen aineen aiheuttaman vaaran laatu sekä tarpeelliset torjunta- ja suojelutoimenpiteet (2) toimenpiteet tai ensiapu onnettomuuden sattuessa, erityisesti, jos ihmiset joutuvat kosketuksiin kuljetettavien aineiden kanssa (3) toimenpiteet tulipalon sattuessa, erityisesti käytettävät sammutusmenetelmät tai menetelmät, joita ei saa käyttää (4) toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä kuljetettavien kollien vahingoittuessa, erityisesti aineiden joutuessa maahan (5) toimenpiteet välttää tai minimoida vesiympäristölle vaarallisten aineiden vuodon aiheuttamat vahingot ja lisäksi varoituslipukkeissa ilmoitetut vaarat. Työnantajan on huolehdittava siitä, että asianomainen henkilöstö osaa toimia näiden ohjeiden mukaisesti.

14(14) 4.4 VIALLINEN JA VAURIOITUNUT KALUSTO JUNASSA Kiskoilta suistunutta tai muuten vahingoittunutta liikkuvaa kalustoa ei saa käyttää liikenteessä ennekuin kaluston rakenteen tunteva henkilö on todennut, että sitä voidaan pitää liikenteessä. Onnettomuus- ja vauriotapauksissa radan saattamiseksi liikennöitävään kuntoon tarvittavasta vaurioituneen kaluston siirrosta, siinä käytettävästä nopeudesta ja turvallisuuden takaamiseksi tarvittavista järjestelyistä päättää ja vastaa kaluston raivauksesta onnettomuuspaikalla vastaava henkilö. Vaurioituneen kaluston hinausnopeus saa kuitenkin olla enintään 50 km/h. Myöhemmin tapahtuva vaurioituneen kaluston kuljetus on hoidettava erikoiskuljetuksena. Kari Alppivuori ylijohtaja Auri Halinen johtava asiantuntija