sivu 6 8 Erkka Westerlund säästää sähköä 2012 Malmi-lehden kummiprojekti sivu 8 Ella ja kaverit sivu 3
2 8 2012 Paha olo voi johtua huonolaatuisesta ruoasta Kesälomalla saattoivat terveelliset ruokailutottumukset taas unohtua ja tuli syötyä normaalia epäterveellisemmin. Takaisin ruotuun pääsee pienellä vaivalla, kun jättää valmisruoat ostamatta ja valitsee kaupasta pizzojen ja keksien tilalle luonnonmukaisempaa ja ravinteikkaampaa ruokaa. Tavallisen puhtaan ruoan lisäksi myös eksoottisempaa superruokaa on nykyään tarjolla ihan tavallisissa kaupoissa. Oletko joskus huomannut, että mielesi tekee jotain tiettyä ruokaa? Kyse saattaa olla siitä, että elimistösi kaipaa kyseisessä ruoka-aineessa olevaa vitamiinia tai muuta ravintoainetta. Näin saattaa käydä lomakauden jälkeen, jos on tullut syötyä paljon niin sanottua roskaruokaa. Korkeaenergistä ja vähäravinteista valmisruokaa on helposti saatavilla. Jos on syönyt tavallista enemmän pikaruokaa, on aika luonnollista, että elimistö kaipaa ravinteikkaampaa ruokaa, yleislääkäri Olli Sovijärvi sanoo. Omaa ruokavaliotaan voi korjata kuitenkin melko helposti. Suursiivousta kauppalistaan ei ole tarpeen tehdä, vaan jo muutamalla vaihdoksella voi saada paljon hyvää aikaan. Perusohje on jättää pizzat ja vastaavat pikaruoat pois ja ottaa tilalle väriä ja luomua: paljon kasviksia, tuoretiskiltä kalaa ja kotimaista luomulihaa. Mitä on prosessoitu ja prosessoimaton ruoka? Suuri osa syömästämme ruoasta on tavalla tai toisella prosessoitua: tuotanto- tai valmistusvaiheessa ruokaa käsitellään monin tavoin ja siihen lisätään mm. säilyvyyttä ja makua parantavia aineita. Jokainen käsittely vähentää ruoan luonnollisia ominaisuuksia. - Kun syö puhtaampaa ja käsittelemättömämpää ruokaa, ei tule saaneeksi tarpeettomia aineita ja keho voi paremmin. Luonnonmukainen ruoka myös maistuu aivan erilaiselta kuin valmisruoat, Sovijärvi sanoo. Superruoka saattaa kuulostaa ärsyttävän trendikkäältä termiltä, mutta käytännössä se tarkoittaa prosessoimatonta, lisäaineetonta, mahdollisimman luonnonmukaista ja laadukasta ruokaa. Superruoka voi olla marjoja tai eläinkunnan tuotteita, melkein mitä tahansa ruoka-ainetta. Tärkeintä on laatu ja esimerkiksi kasviksissa luonnonmukainen kasvatus. Tuotantotavat vaikuttavat valtavasti ravintoainepitoisuuksiin. Superia arkiruokaan Vielä viisi tai kymmenen vuotta sitten erikoisempaa superruokaa sai hakea kissojen ja koirien kanssa, eikä sitä meinannut löytyä kuin harvoista alan liikkeistä. Nyt kaikenlaisen superruoan ostaminen on huomattavasti helpompaa. Tavallisistakin kaupoista saa tänä päivänä kuivattua nokkosta ja voikukkaa, samoin löytyy tyrniä, mustikkaa ja mustaherukkaa, kertoo Sami Sundvik superruokia maahantuovasta CocoVista. Eksoottisempiakin tuotteita, kuten maca-jauhetta, goji-marjaa, mulperia ja inka-marjaa saa nykyään yhä useammasta marketista. Maca-jauhetta voi sekoittaa niin kylmien kuin kuumienkin juomien joukkoon, marjoja voi napostella sellaisenaan tai lisätä vaikka jugurttiin, puuroon tai salaattiin. Ruuanlaitossa käytettävän rasvan voi korvata kookosöljyllä, jota on ominaisuuksiensa vuoksi käytetty ravintona jo tuhansia vuosia. - Kookosöljy sopii mainiosti ruoanlaittoon ja leivontaan, koska se on hyvin stabiili rasva ja kestää hyvin kuumentamista. Kookosöljyn rasvahapot tappavat suoliston bakteereita, sieniä, parasiitteja ja viruksia sekä uudistavat suolinukkaa ja siivoavat kuona-aineita, Sundvik sanoo. Letterbox Mediat Puh. 09-260 0107, info@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Pekka Särkisilta puh. 050 555 3252 pekka.sarkisilta@letterbox.fi Kimmo Salmi puh. 045 261 0240 kimmo.salmi@letterbox.fi Toimitus Puh. 045 865 3130 Aineistojen toimitusaika Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään maanantaina klo 16. Riippumaton kaupunginosalehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Jakelu Letterbox p. 050 408 2082 Mitä ihmeen superruokaa? Superruoalla tarkoitetaan ruokia tai raaka-aineita, joissa on poikkeuksellisen paljon ravintoaineita. Maca-jauhe maca-juuresta valmistettua jauhetta, joka sisältää aminohappoja, vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Maca-jauhe toimii adaptogeeninä, joka tasapainottaa kehon eri järjestelmiä luonnollisesti Goji-marja goji-marjaa pidetään maailman ravinnerikkaimpana marjana ja se sisältää runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, aminohappoja ja mm. tukee immuunijärjestelmän toimintaa Mulperi-marja sisältää runsaasti kuitua, rautaa, kalsiumia ja C- ja K-vitamiineja Inka-marja pirteän kirpeä marja, joka sisältää antioksidantteja, suuren määrän proteiinia, vitamiineja ja flavonoideja Kookosöljy kookosöljyn rasvahapot tukevat immuunijärjestelmän toimintaa, kilpirauhasta, hermostoa ja ihon kuntoa. Kookosöljy sopii hyvin myös painonhallintaan, se kiihdyttää rasva-aineenvaihduntaa.
8 2012 3 Kuvausryhmät liikkuvat lähiseudulla Ella ja kaverit elokuvan kuvaukset alkoivat Törmäsitkö eilen tuttuun näyttelijään ostarilla tai näitkö elokuvayhtiön auton kotikulmilla? Ei paniikkia, sillä kyseessä on Koko perheen komediaseikkailun Ella ja kaverit kuvaukset, jotka ovat alkaneet eripuolilla pääkaupunkiseutua. Ensi-iltansa elokuva saa elokuvateattereissa kautta maan joulukuun 28. päivä 2012. Elokuvan myötä Timo Parvelan huippusuosittujen Ella- kirjojen sankarit valloittavat vihdoin valkokankaat. Ella ja kaverit -elokuvan ohjaaja Taneli Mustonen debytoi kokoillan elokuvan ohjaajana. Elokuvan tuotannosta vastaa Juha Wuolijoki ja Snapper Films, jonka edellinen koko perheen elokuva Joulutarina oli ilmestymisvuonnaan koko vuoden katsotuin kotimainen elokuva ja se on yhä kautta aikain laajimmalle levinnyt suomalainen näytelmäelokuva. Snapper Filmsin tuottaja Juha Wuolijoki: Hienoa saada vihdoin elokuva-teattereihin ensimmäinen Timo Parvelan kirjoihin perustuva Ella ja kaverit -elokuva, joka tulee varmasti viihdyttämään niin lapsia kuin aikuisia. Timon kirjojen merkittävä ansio on se, että ne käsittelevät komedian keinoin suomalaisen yhteiskunnan ajankohtaisia ja vaikeitakin aiheita. Myyntilistojen huipulla keikkuvat Ella-kirjat ovat tuttuja kouluikäisten perheessä. Ella Aki Laiho on Samppa, taustalla Emilia Paasonen eli Hanna sekä Freja Teijonsalo eli Ella ja kaverit -elokuva perustuu vuonna 2008 julkaistuun Ella ja Äf Yksi -kirjaan. Ellan ja ystävysten seikkailu saa niin lapset kuin aikuisetkin hykertelemään, mutta osuu nauruhermon lisäksi myös ajan hermolle. Elokuvassa nähdään Ellan ja kavereiden rooleissa huolellisen roolituksen tuloksena joukko lahjakkaita ja persoonallisia lapsia. Aikuistähtinä nähdään opettajana Eero Milonoff (Härmä, Tummien perhosten koti, Ganes, Pussikaljaelokuva), ilkeänä Isä Ykkösenä Kari Ketonen (Ketonen & Myllyrinne, Napapiirin sankarit, Pelikaanimies), koulun rehtorina Armi Toivanen (Putous-voittaja 2012) sekä muissa keskeisissä rooleissa Ville Virtanen (Hulluna Saraan, Paha perhe), Pamela Tola (Napapiirin sankarit, Tyttö sinä olet tähti, Saippuaprinssi), Tiina Weckström (Hella W, Tulennielijä) ja Ville Myllyrinne (Ketonen & Myllyrinne, Putous). Tuottelias lastenkirjailija Timo Parvela on julkaissut yhdessä lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkosen kanssa selkeäsanaisen opaskirjan ekaluokkalaisten vanhemmille. WSOY:n julkaisema Kouluun! -kirja ansaitsee näin koulujen alkamisen yhteydessä vanhempien jakamattoman huomion. Tekijöillä on rautainen asiantuntemus aiheeseensa: kummatkin ovat opettajan lapsia, Parvela myös kouluttautunut opettajaksi ja kumpikin osaa kiteyttää asioita kiinnostavaan ja kompaktiin muotoon. Parvela ja Sinkkonen myös osaavat polemisoida ja nostavat hyviä, paljon puhuvia esimerkkejä elävästä elämästä.
4 8 2012 Värikartta 150 vuotta Tikkurilan tarinoita 60-vuotias lonkero luotiin Helsingin olympialaisiin Long Drink juhlii tänä vuonna 60-vuotista taivaltaan. Suomalaisten suosikkijuoma syntyi aikanaan Helsingin olympialaisiin vuonna 1952, kun pelättiin ulkomaisten turistien mannermaisine drinkkitilauksineen ruuhkauttavan helsinkiläisravintoloiden baaritiskit. Samalla syntyi kokonaan uusi suomalainen juomatyyppi, lonkerot. Maaliyhtiö Tikkurila Oyj täyttää 150 vuotta elokuussa 2012. Sen kunniaksi on tehty kirja, joka kertoo yhtiön vaiheista tavanomaisia yrityshistorioita värikkäämmin. Pienestä öljynpuristamosta on kasvanut yksi maalialan johtavista yrityksistä Pohjoismaissa sekä Venäjällä ja muualla Itä-Euroopassa. Värikartta 150 vuotta Tikkurilan tarinoita esittelee elämäkertatiedoin 150 yrityksen historiaan vaikuttanutta päättäjää, tekijää ja avainhenkilöä. Tikkurilan Öljynpuristamon kehitystarinan ohella kuvataan Suomen suuriruhtinaskunnan matkaa moderniksi eurooppalaiseksi valtioksi ja Helsingin pitäjän tietä Vantaan kaupungiksi. Runsas ja monipuolinen kuvamateriaali tekee kirjasta myös kiehtovan selailuteoksen. Kirjoittajana on toiminut FT Kirsti Manninen, kotimaisen kirjallisuuden dosentti, kirjailija ja käsikirjoittaja, joka on julkaissut yli sata teosta: romaaneja, historiikkeja ja elämäkertoja, museo- ja näyttelykäsikirjoituksia sekä kirjoittanut tv:lle draamasarjoja ja historiallisia dokumentteja. Tikkurilan 150-vuotishistoria on kuitenkin Manniselle ensimmäinen yrityshistoriikki. Ulkoasusta ovat vastanneet graafiset suunnittelijat Camilla Pentti ja Jani Pulkka. He saivat vuonna 2007 Vuoden kauneimmat kirjat -palkinnon tietokirjatkategoriassa Harald Arnkilin teoksesta Värit havaintojen maailmassa. Piirrokset ja kartat on tehnyt graafinen suunnittelija ja kuvittaja Jussi Kaakinen, joka voitti vuonna 2009 Sarjakuva-Finlandian sarjakuvakirjan Sarasvatin hiekkaa kuvituksesta. Kirjaprojekti käynnistyi jo loppuvuodesta 2007 silloisen Tikkurila-konsernin johtajan Visa Pekkarisen aloitteesta. Projektin vetäjän ja taustatoimittajan tehtäviä on hoitanut pitkään Tikkurilan viestinnässä toiminut Arja Schadewitz. Kirjan toimitustyöhön on osallistunut myös Tikkurila Oyj:n nykyinen toimitusjohtaja Erkki Järvinen sekä useita entisiä ja nykyisiä tikkurilalaisia. Lisäksi on käytetty apuna eri aihealueiden asiantuntijoita. Lonkerot eli viralliselta nimeltään long drink -juomat ovat perin suomalainen ilmiö. Ensimmäistä kertaa lonkeroa tarjoiltiin Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Tuolloin esitellyt Gin Long Drink ja Brandy Long Drink olivat valmiiksi pulloon pakattuja alkoholipitoisia drinkkejä, joten ravintolahenkilökunnan oli helppo ja nopea tarjoilla niitä olympiaturisteille. Alun perin vain olympialaisiin tarkoitettujen long drink -juomien suosio oli niin suurta, että niiden valmistusta jatkettiin, ja Hartwallin Original Long Drinkistä on vuosien saatossa tullutkin suoranainen kansallisikoni. Siniraidallisen suosikin sisartuote, myös olympialaisiin valmistettu, mutta sittemmin historiaan jäänyt Brandy Long Drink on tehnyt paluun juhlavuoden kunniaksi. Sekä Original Long Drink että Original Brandy Long Drink pukeutuvat syntymäpäivän kunniaksi menneitä vuosikymmeniä henkivään retropulloon. Retropulloja on saatavilla rajoitettu erä kesän ajan Alkon myymälöissä ja ravintoloissa. Työntekijät haluavat lisää työterveyshuoltoa Työterveyshuollon tehtävänä on pitää työntekijät kaikin puolin hyvinvoivina, jotta työnteko on tuottavaa ja työurat mahdollisimman pitkiä. Terveystalon teettämän tutkimuksen mukaan työntekijät toivovat nykyistä useammin tehtäviä terveystarkastuksia sekä työterveyshuollon laajentamista jopa perheeseen. Tulevaisuuden työterveyshuollossa korostuu ennaltaehkäisy. Työterveyshuollon tehtävänä on työntekijöiden perusterveydenhoito. Tuoreen tutkimuksen mukaan työntekijät toivoisivat kuitenkin työterveyshuollolta enemmän palveluita, jotta he jaksaisivat työskennellä pidempään. Oli hieman yllättävää, että noin 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä toivoi monipuolisempia palveluita, sillä jo nyt monet yritykset tarjoavat erittäin hyvät työterveys- palvelut työntekijöilleen. Mutta tietenkään kaikille ei voida tarjota kaikkea, ylilääkäri Tanja Vuorela Terveystalosta sanoo. Terveystarkastuksia tehdään nykyään kolmen tai viiden vuoden välein. Tutkimuksessa ilmeni, että työntekijät toivovat terveystarkastuksia vuosittain. Työntekijät olivat kiinnostuneita muutenkin laajentamaan työterveyshuoltoa. Monet toivoivat, että perheenjäsenet pääsisivät työterveyshuollon piiriin, tai että esimerkiksi rokotuksia voitaisiin hoitaa sitä kautta. Usein toivottiin myös lisää terapeuttisia palveluita, kuten fysioterapiaa tai ravitsemusterapeutin palveluita. Näistä palveluista oltiin valmiita maksamaan. Henkiseen jaksamiseen liittyvät palvelut arvostuksen häntäpäässä Työssäjaksamisesta puhutaan paljon muun muassa siksi, että mielenterveysongelmat ovat usein syynä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Nyt teetetyssä tutkimuksessa työntekijät eivät kuitenkaan arvioineet esimerkiksi elämänhallintaan liittyviä palveluita kovin tärkeiksi. Mielenterveysongelmat koetaan edelleen häpeällisiksi eikä niistä haluta kertoa. Tämä on varmasti syynä tutkimustulokseen, vaikka useimmat työterveyshuollon tarjoamat henkisen valmennuksen palvelut eivät liity mielenterveyden sairauksien kanssa. Vuorela korostaa, että työterveyshuollon henkinen valmennus liittyy siihen, että nykyisin työelämässä tarvitaan hyvää keskittymiskykyä ja vireystilaa sekä hyvää muistia. Työterveyshuolto on yritysten rekrytointivaltti Työnantajilla on saattanut takavuosina olla hyvinkin erilainen asenne työterveyshuoltoa kohtaan kuin tänä päivänä. Työterveyshuolto on nähty pelkkänä kuluna, mutta nykyään ajatellaan toisin. Työnantajat ovat kyllä huomanneet työterveyshuollon merkityksen yrityksen kannalta. On tehty jopa laskelmia, että jokainen työterveyshuoltoon sijoitettu euro itse asiassa tuottaa työnantajalle kolme euroa, Vuorela kertoo. Työttömyysluvuista huolimatta monia yrityksiä vaivaa työvoimapula, ja hyvistä työntekijöistä kilpaillaan. Työterveyshuolto voi olla yrityksen valttikortti uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Monet työnhakijat arvioivat työterveyspalveluiden kattavuuden siinä vaiheessa, kun miettivät minkä työnantajan palvelukseen menevät. Tämän on moni yritys jo huomioinut ja jatkossa huomioi varmasti useampikin. Ennaltaehkäisy on päivän sana työterveyshuollossa. Työntekijöille on luvassa varhemmin ja useammin tehtäviä terveystarkastuksia ja myös heidän henkisen vireystilansa parantamiseen panostetaan. Ennaltaehkäisyllä pyritään siihen, että sairaudet ja niiden riskit havaitaan entistä aikaisemmin. Tällä on suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja työurien pituuteen.
8 2012 5 Everstiluutnantti Jarmo Niemiseltä uusi kirja Uutta ja hätkähdyttävää tietoa Santahaminan historiasta Helsingin taistelujen jälkeen saksalaiset ottivat Santahaminan haltuunsa huhtikuussa 1918. Suomenlinnaan, Santahaminaan ja Katajanokalle perustettiin vankileirit. Vainajia riitti Santahaminan hiekkaan. Vankileirien ja hautausmaiden synkeät tarinat haudattiin pitkäksi aikaa. Saarella toimi saksalaisia, ranskalaisia ja englantilaisia neuvonantajia, syntyi suuri suomalainen varuskunta, jonka alkuajan tehtäviä oli Sörnäisten valtaaminen. Helsingin ensimmäinen maalentokenttä oli Santahaminassa. Saarella korjattiin lentokoneita ja rakennettiin radiolaitteita sekä vastattiin Suomen ulkomaan radioyhteyksistä. Suomen ensimmäiset panssarivaunut harjoittelivat Saharassa. Santahaminan ilmatorjuntayksiköt olivat ratkaisevassa asemassa torjuttaessa Stalinin Helsinkiin suuntaamat suurpommitukset helmikuussa 1944. Vuosikymmenien aikana saarella on toiminut kymmeniä joukkoosastoja ja laitoksia. Siellä on koulutettu satoja tuhansia sotilaita. Santahaminan varuskunnan tehtävä on edelleen suojata valtakunnan rajalla olevaa Helsinkiä. Santahamina on myös Helsingin eteläisin kaupunginosa, jossa asutaan, työskennellään ja opiskellaan. Kolmen vuosikymmenen arkistojen selvittämisen ja verkostotyöskentelyn tuloksena syntynyt kirja on tietopaketti ja jännityskertomus Suomen sotilashistoriasta. Kirjassa on paljon uutta ja hätkähdyttävää tietoa sekä yli 400 historiallista kuvaa ja karttaa. Mukana ovat myös vuoden 1989 neuvostoliittolaiset sotilaskartat Helsingistä sekä kuvitetut artikkelit pääkaupungin ohjuspuolustuksesta kylmän sodan aikana. Salaperäisen ja puomilla suljetun Santahaminan tulevaisuudesta ollaan montaa mieltä. Kirja tarjoaa ainutlaatuista taustatietoa Santahamina-keskusteluun. Kirjoitus on suora lainaus uutuuskirjan takakannen tekstistä Maanpuolustuskorkeakoulun kustantama Santahamina III -kirja, Santahamina sinivalkoinen saari, julkaistaan 6.9.2012. A4-kokoisen, 400-sivuisen ja kovakantisen moniväriteoksen on kirjoittanut ja toimittanut tietokirjailija, everstiluutnantti Jarmo Nieminen. Kirja kertoo suomalaisen varuskuntasaaren historian vuodesta 1918 nykypäivään asti. Kirjaa voi tiedustella osoitteesta palaute@santahamina.fi 101 ( 1990-2010 )
6 8 2012 Jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlundin perhe innostui säästämään sähköä Erkka Westerlund on tyytyväinen mies. Vuoden Energiaperhe -kilpailua on takana nyt kolmisen kuukautta, ja Westerlundin perhe on ottanut kärkipaikan haltuunsa selkein lukemin. Edes ulkovaraston rakentamisesta koitunut ylimääräinen energiankulutus ei ole haitannut tahtia. Reilusti yli tavoitteiden Vaikka Erkka Westerlundin perhe onkin napannut kilpailussa kärkipaikan, ei muillakaan kilpailijoilla mene huonosti. Laulaja Heidi Kyrön perheessä säästöprosentti on 25 ja jääkiekkolegenda Jukka Tammen taloudessa 21. - Keskimääräinen säästöprosentti on nyt 26 eli reilusti yli 10 prosentin säästötavoitteen. Kisa on edennyt niin loistavasti, että tämä tuntuu aivan uskomattomalta. Nyt kisataan täysillä, mutta rehdissä hengessä, energia-asiantuntija Airi Laakkonen kertoo tyytyväisenä. Jääkiekkovalmentajana tunnetun Erkka Westerlundin perheessä on kevään ja alkukesän aikana säästetty sähköä oikein urakalla. Perheen sähkönkulutusta seurataan Vuoden Energiaperhe -kilpailun merkeissä, ja säästöprosentti on kivunnut jo 33 prosenttiin. - Energian säästäminen on ollut oikein mielekästä, kun olemme kilpailun myötä saaneet informaatiota asiasta ja pystyneet seuraamaan kulutusta tarkasti. Aikaisemmin olemme olleet aika huolettomia sähkön kuluttajia, mutta nyt asioihin on pystynyt tarttumaan ihan eri tavalla, Erkka Westerlund kertoo tyytyväisenä. Kilpailun puitteissa Westerlundeilla on tarkistettu muun muassa tarpeettoman korkeaa sisälämpötilaa, saunan kiukaan päälläoloaikoja sekä lämpimän veden käyttöä. Pienillä asioilla on saatu aikaan yli 4000 kilowattitunnin säästö määrä, jonka rivitalossa asuva kolmihenkinen perhe ku- Vuoden 2012 Energiaperhe -kisa: Jokeri-valmentaja Erkka Westerlund. luttaa vuoden aikana. Rahassa mitattuna säästöä on kertynyt lähes 550 euroa. Energiaperhe-kilpailu on Westerlundeilla koko perheen projekti. - Energiansäästöstä on ollut positiivisessa mielessä helpompi muistuttaa muuta perhettä, kun on kilpailu menossa. En siis nalkuta turhaan vaan kilpailun vuoksi, Erkka nauraa. Työkoneista lisäkulutusta Säästökuurin keskelle on tullut ylimääräistä energiankulutusta, kun Westerlundien talon pihalle alettiin toukokuussa rakentaa varastorakennusta. Energiansäästöopit on otettu käyttöön myös rakentamisessa. - Olemme saaneet hyviä vinkkejä ja uusia ideoita muun muassa sähkömieheltä. Varastorakennukseen tulee lämmitys, mutta tila on rakennettu niin tiiviiksi, ettei tule hukkakulutusta, Erkka kertoo. Perheen energiankulutuksessa näkyy pieni piikki toukokuun puolivälissä, jolloin rakennustyöt aloitettiin. Se ei tullut yllätyksenä, sillä Erkan mukaan koneet ovat pörisseet rakennustyömaalla kuva Riku Iso-Hella koko ajan. Ylimääräinen kulutus kuitenkin loppuu pian, sillä varastorakennuksen arvellaan valmistuvan kesä-heinäkuun taitteessa. Westerlundin perhe on saanut jo varastonkin osalta energiansäästövinkkejä Vattenfallin energia-asiantuntija Airi Laakkoselta, joka toimii Energiaperhe-kilpailijoiden tukena kisan ajan. - Lämmityskauden alettua kannattaa tarkasti seurata varaston lämpötilaa, jotta löytyy se paras vaihtoehto. Ja tietysti valaistuksessa kannattaa suosia energiansäästölamppuja, Laakkonen neuvoo. Vattenfallin järjestämä Vuoden Energiaperhe kilpailu kestää vuoden 2013 maaliskuuhun. Kisan kulkua ja kilpailijoiden blogeja voi seurata verkossa osoitteista www.vattenfall.fi/ energiaperhe sekä www.facebook.com/ Vattenfallsuomi kuva Riku Iso-Hella Westerlundin perhe on saanut uuden varastonkin osalta energiansäästövinkkejä Vattenfallin energia-asiantuntija Airi Laakkoselta
8 2012 7 Kerrankin näin Matkapuhelimen käyttö halpeni EU:n alueella matkustettaessa Matkapuhelut, tekstiviestit sekä mobiilidatapalvelut halpenivat Euroopan unionin alueella matkustettaessa. Hintojen aleneminen perustuu uuteen Euroopan unionin verkkovierailu-asetukseen, joka muun muassa määrittää hintakatot matkaviestin-palveluihin EU:n alueella. EU:n sisällä loppuasiakkailta peritty enimmäishinta on 1.7.2012 lähtien korkeintaan 0,36 euroa minuutissa/ ulkomailta soitettu puhelu (+ enintään 30 sekunnin minimiveloitus) 0,10 euroa minuutissa/ ulkomailla vastaanotettu puhelu 0,11 euroa/ ulkomailta lähetetty tekstiviesti 0,86 euroa megatavulta/ ulkomailta lähetetty tai vastaanotettu multimediaviesti. Tekstiviestin vastaanottaminen on maksutonta. Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron Mobiilidatalle ensimmäistä kertaa hintakatto Uusi verkkovierailuasetus määrittää myös ensimmäistä kertaa hintakaton mobiilidatan kuluttajahinnoille. Ulkomailla käytettävän datapalvelun hinta saa 1.7.2012 lähtien olla enintään 0,86 euroa/ megatavu. Lisäksi jo aiemmin säänneltyjen, eri maiden verkkooperaattorien toisiltaan perimien niin sanottujen tukkuhintojen hintakatto alenee 0,50 eurosta 0,25 euroon/megatavu. Mobiilidatapalveluita ovat esimerkiksi sähköpostin, www-sivustojen, valokuvien tai elokuvien lataaminen kännykkään tai muuhun mobiililaitteeseen. Esimerkkejä tiedonsiirtopalveluiden hinnoista EU:n alueella: Yhden sähköpostin lataaminen ilman liitettä (1 20 kt) noin 0,001-0,02 Verkkosivujen lataaminen internetissä (300 kt 3 Mt) noin 0,25-2,60 Hintakatto ei koske Suomesta ulkomaille soitettuja puheluita Hintakatot ovat voimassa vain niin sanotuissa ulkomailla tapahtuvissa verkkovierailuissa, joten ne eivät koske esimerkiksi kotimaasta ulkomaille soitettuja puheluita. Lisäksi hinnat ovat voimassa ainoastaan EU:n alueella, joten alueen ulkopuolella matkustettaessa hinnat kannattaa tarkistaa omalta operaattorilta. Enimmäishintoja sovelletaan automaattisesti kaikkiin asiakkaisiin, jolleivät he tietoisesti ole valinneet eri verkkovierailuhinnastoa tai -pakettia. Operaattoreilla velvollisuus ilmoittaa hinnoista myös ulkomailla Teleoperaattoreiden on ilmoitettava automaattisella viestipalvelulla matkaviestinpalvelujen hintatiedot asiakkaiden saapuessa toisen maan alueelle. Saadessaan viestin on asiakkaalla oltava mahdollisuus luopua kyseisestä automaattisesta viestipalvelusta. Lisäksi teleyritysten on kerrottava asiakkailleen, kuinka välttää tahattomia verkkovierailuja maiden raja-alueilla. Teleyritysten on myös jaettava asiakkailleen tietoa automaattisista verkkovierailudatayhteyksistä ja niiden kytkemisestä pois päältä. Saldorajapalvelu suojaa yllättäviltä jättilaskuilta Teleyrityksillä on velvollisuus tarjota asiakkailleen vähintään noin 60 euron suuruista saldorajapalvelua, joka takaa, että mobiilidatan (lukuun ottamatta multimediaviestejä) kulutus ei ylitä määriteltyä saldorajaa ilman asiakkaan suostumusta. Palvelu lisää kuluttajien mahdollisuuksia hallita mobiilidatan käytöstä aiheutuvia yllättäviä kuluja ulkomailla matkustettaessa. Saldorajan tulee sisältää myös EU:n ulkopuolella käytettyjen mobiilidatapalvelujen kulutus, mikäli vierailuverkon operaattori sallii kulutuksen reaaliaikaisen valvomisen. Uusi asetus edistää vähitellen kilpailua Uuden verkkovierailuasetuksen vaikutukset tulevat näkyviin kuluttajalle vähitellen, sillä nyt voimaan tulevien matkaviestinpalvelujen hintojen alenemisen lisäksi on teleyritysten asiakkailla kahden vuoden päästä, 1.7.2014 lähtien, mahdollisuus ostaa verkkovierailupalveluja erikseen kilpailevalta yritykseltä. Nykyisessä mallissa teleoperaattorin asiakas ostaa sekä kotimaiset palvelut että verkkovierailupalvelut omalta teleyritykseltään. 1.7.2012 voimaan tulleilla verkkovierailuasetuksella jatketaan verkkovierailupalvelujen sääntelyä aina vuoteen 2022 saakka. Asetuksen noudattamista valvoo Viestintävirasto. Myymässä ja ostamassa asuntoa?? Asuntojen kuntotarkastukset ja kosteusmittaus gsm 0405 726537 juha.puustinen@kotiportti.fi www.ktjp.fi
8 8 2012 Vuokrataan liiketila TAPANILA, 50m2, 670 /kk Puh. 0400 402 888 Ollakseen ostovoimaisen asuinalueen paikallislehti, on Malmi-lehti yllättävän edullinen ilmoitusmedia. Etsimme Helsinkiin-Espooseen ja Vantaalle luotettavia henkilöitä jakamaan kaupunkilehtiä ja mainoksia. Työtä teet yhtenä tai kahtena iltana kuukaudessa ennalta sopimasi määrän. Työ sopii kaiken ikäisille ja kokoisille! Käy kotisivuillamme ja tutustu myös muihin avoimiin työmahdollisuuksiimme: www.letterbox.fi Varaa oma ilmoituksesi syyskuun lehteen, soita 050 555 3252 / Pekka tai 045 261 0240 / Kimmo tai laita sähköpostia: myynti@malmi-lehti.net Tutustu myös Malmi-lehteen netissä: www.malmi-lehti.net Toimi NYT - Malmi-lehti maksaa kulut! Valmennatko junioriurheilijoita? Toimitko partiolippukunnan johtajana? Onko koululuokallasi vielä toteuttamaton haave? Mietitkö ruokakerhollenne vierailukohdetta? Malmi-lehden kummiprojekti 2012 KUMMI- PROJEKTI 2012 Malmi-lehti toteuttaa syksyllä 2012 yhden alueellamme toimivan ryhmän unelman. Järjestämme bussikuljetuksen koululuokkanne ystävyyskouluvierailulle tai hankimme joukkueellesi ne pitkään puuttuneet pelipaidat tai maksamme kerhonne suunnitellun teatteriretken. Toimi syyskuun loppuun mennessä Lähetä meille vapaamuotoinen hakemus jossa kerrot miksi juuri teidät pitäisi valita Malmi-lehden kummikohteeksi. Mitä paremmin perustelet, sen varmemmin toimituksemme päätyy valitsemaan juuri teidät! Lähetä vapaamuotoinen hakemus 30.9.2012 mennessä osoitteella toimitus@malmi-lehti.net Malmi-lehti on nykyaikainen ja sitoutumaton kaupunginosalehti. Nettilehtemme päivittyy ajattomasti ja painettuna lehti ilmestyy kerran kuukaudessa Malmin ja lähiympäristön alueilla. Lisätietoja: www.malmi-lehti.net