Matkailumaantieteen johdantokurssi (790160A) 5 op

Matkailumaantieteen johdantokurssi (790160A) 5 op Professori Jarkko Saarinen Maantieteen tutkimusryhmä, Oulun yliopisto

KURSSISISÄLTÖ Matkailun opinnot Oulun yliopistossa Matkailu, matkailun asema ja merkitys Maantieteellinen matkailututkimus Matkailun peruskäsitteet Matkailusysteemi matkailun alueellinen järjestelmä - lähtöalue - reitit kohdealue matkailija Matkailun aluemaantiede; lyhyt oppimäärä - kansainvälisen matkailun suuralueet - kotimaan matkailu ja aluerakenne - matkailun globalisaatio Matkailukehitys - yleinen kehitysprosessi - matkailu ja aluekehitys - johdatus elinkaariajatteluun Matkailun (alueelliset) vaikutukset - ekologiset -ilmastonmuutos - sosiaaliset - taloudelliset Matkailun tulevaisuus: prospects and constrains : - matkailu ja ilmastonmuutos - yksilöllistyvä kulutus ja tuotanto - elämysteollisuus - kestävä matkailu

Johdantokurssi 2015 Suoritustapa 16 h lu. ja tentti Ei harjoituksia (((mutta mahdollisia lukutehtäviä (osana luentoja))) Lukumateriaali on osa kurssimateriaaleja Tenttipäivät (3 mahdollisuutta): tulee ilmoittautua Ilmoittautuminen tänään 1. tenttiin Päivät? Vastaaminen

Tavoite Yleistavoite: Opiskelija perehtyy matkailun peruskäsitteisiin, matkailun maantieteelliseen viitekehykseen ja matkailun vaikutuksiin ja alueellisiin järjestelmiin Opintojaksolla käsitellään soveltuvin osin mm. seuraavat sisällöt: matkailun maantieteellinen viitekehys, lähtöalueet ja lähtövalmius, vetovoiman ja tarjonnan alueellisuus, matkailuvyöhykkeet ja matkailumaat, matkailukehitys, matkailun suuralueet ja kotimaan matkailun aluerakenne sekä kansainvälisen ja Suomen matkailun alueelliset ja rakenteelliset trendit Johdantokurssi Ei luentopakkoa Omalla vastuulla voi olla pois

Kurssin kirjallisuus Hall, C.M., Muller, D.K. ja J. Saarinen (2009) Nordic Tourism: Issues and Cases. Ei tenttiin: Luku (Chapter) 3 Hall, C.M ja S. Page (1999 tai uudempi painos). The Geography of Tourism and Recreation Environment, Place and Space (soveltuvin osin) Luvut (Chapters): 1-3 ja 10. (vuoden 2002 painoksen mukaiset luvut)(kpl:t ennen impacts ja future ) Muu lukumateriaali: tiedotus luennot (ja Noppa) --------------------------------------

Matkailun maantieteellinen tutkimus? Inventointia ja kuvailua? Kehittämistä ja edistämistä? Ymmärtämistä? Syy-seuraus suhteita? Kriitiikkiä ja muutospyrkimystä? Jotain ihan muuta? Vai kaikkea tätä?

Matkailun vaikutukset? Matkailulla aina tilallisia vaikutuksia Tourism is an attractive vehicle for poverty alleviation and development (World Bank 2012) Tourism comes with its own set of risks (World Bank 2012) matkailusysteemi Vaikutusten yleinen jaottelu?

Matkailun asema ja merkitys Modernin teollistuneen vapaa-ajan matkailun turismin historia on reilusti yli 100 vuoden mittainen Liikkuvuutta ollut ennen sitäkin Tapahtumamatkoilla pitkä historia: Kreikka, Egypti, Rooma Pyhiinvaellus Grand Tour Modernin matkailun käsitteellistäminen:

Matkailu? Arki- vs. laajempi käsitys (Hall et al. 2009) NON-TOURISM RELATED MOBILITY -permanent migration -forced temporary migration e,g, for political, economic or environmental reasons -employment by an organisation outside of home environment - travel for military service -border workers - diplomats ACADEMIC CATEGORIES OF TOURISM Voluntary temporary mobility -visiting friends and relations (VFR) - travel to second home -educational travel -business travel - health travel -shopping - pilgrimage POPULAR NOTIONS OF TOURISM -Holiday travel for pleasure/leisure

Matkailu = turismi? Matkailu on yläkäsite, joka sisältää turismin Hierarkkinen suhde (travel): travail tripalium? Turismi viittaa yleistäen modernin teollisen ajan ilmiöön, vapaa-ajan(massa)matkailuun ja matkailuun virkistäytymistarkoituksessa Nykyisin lukuisia matkailun erityismuotoja ja käsitteitä: luontomatkailu, ekomatkailu, etnomatkailu, kulttuurimatkailu, musta turismi jne Uusilla käsitteillä tulee olla sisältöä joka erottaa ne muista Esimerkki: ekomatkailu

Esimerkki: ekomatkailu on (1) luontoon ja sen vetovoimaan perustuvaa matkailua, joka sisältää (2) aktiivisen pyrkimyksen matkakohteena olevan luonnonympäristön ja/tai eliölajin tai -lajiston suojeluun sekä (3) ympäristökasvatuksellisen elementin.

Matkailu-virkistys-vapaa-aika Jafar (2000: 585) ja Vuoristo (2002: 20): matkailu lähtö- ja kohdealueiden välisenä vuorovaikutuksena: Matkailijat liikkuvat ja toimivat tavanomaisen asuin- ja työympäristön, eli lähtöalueen, ulkopuolella. Näillä ulkopuolisilla kohdealueilla matkailijat ovat vuorovaikutuksessa heitä palvelevien matkailupalveluiden ja -verkostojen kanssa. Urry ja Larsen (2011: 4): matkailu on vapaa-ajan aktiviteetti. Vapaa-ajalla tarkoitetaan säännöllisen ja organisoidun työn vastakohtaa Vapaata ansiotyöstä, ei välttämättä muista velvotteista

Virkistäytymisellä tarkoitetaan yleisesti vapaa-ajan aktiviteetteja, jotka voivat tapahtua joko kotona tai kodin ulkopuolella (Butler ym. 1998: 3-4). Boniface ja Cooper (1994: 2): virkistäytymisen jakautuminen kotona tapahtuvaan virkistäytymiseen, muualla kotipaikkakunnalla tapahtuvaan virkistäytymiseen, päivämatkoihin ja varsinaiseen matkailuun

Modernin matkailun taustaa Jo muinaiset roomalaiset Presentismin vaara Ensimmäinen julkisesti mainostettu ryhmämatka jo 5.7.1841 Thomas Cook järjesti junamatkan Leicester-Loughborough- Leicester (24 mailia) 570 hlöä Vuoden 1851 Lontoon maailmannäyttelyyn jo 165 000 ihmistä Vuonna 1867 hotellikuponkien käyttöönotto Vuonna 1872 ryhmämatka maailman ympäri (222 päivää)

Alkuvaiheessa rautatiet ja höyrylaiva sekä 1900-l alussa autoliikenne T-Ford kehittäminen 1908, automatkailun alkukukoistus 1920-30-l (USA)

Matkailun nopea kehitys on kuitenkin tapahtunut monin osin vasta viimeisen 60+ vuoden kuluessa Keskeisinä tekijöinä Liikennevälineiden ja yhteyksien kehittyminen Erityisesti lentoliikenteen kehittyminen, Yleinen tekninen kehitys, Vaurastuminen ja vapaa-ajan kasvu Ensin länsimaissa, nyt laajemmin Tuleva suuri kasvu liittyy kehittyvien maiden keskiluokan syntyyn ja vaurastumiseen Erityisesti Kiina ja Intia (+ laajempi BRICS) Kasvaa globaalisti

UNWTO: kansainvälisen matkailun kasvu Co2: +5 %

Matkailun kehitystä nopeaa kuvaa seuraava Maailman matkailujärjestön (UN WTO) esittämä aikasarja: Vuosi Milj. Indeksi matkailijaa 1950 25 100 1960 69 274 1970 166 656 1980 286 1132 1990 459 1816 1995 561 2644 2000 697 2788 2010 940 3760 937* 3748* (ennuste!) Aikasarja kuvaa kansainvälisen (lento)matkailun kehitystä Ei ilmennä alueellisia painotuksia tai kotimaanmatkailun muutoksia (esim. 11/9 jälkeinen muutos, SARS, 2008- taantuma: BKT FIN 2009: -8,2 % ed vuoteen verrattuna)

Matkailusta saatava rahallinen panos edustaa Noin 9 prosenttia maailman vientikaupan arvosta ja noin kolmasosaa (30+ %) palvelujen maailmankaupan arvosta 3 billion business a day (World Bank, 2012) Vuonna 2012 ylitti 1 mrd matkailijan rajan (UNWTO) Sanotaan maailman suurimmaksi ja nopeimmin kasvavimmaksi talouden alaksi - suurin? - matkailuteollisuutta? -

Matkailu on polarisoitunut ilmiö Koskettaa suhteellisesti pientä osaa ajankäytöstä länsimaissa vapaa-ajan osuus noin 15% ajankäytöstä; matkailu siitä pieni osa Koskettaa suhteellisen pientä osaa maapallon väestöstä Mutta enenevässä määrin Silti mittavia ja monipuolisia vaikutuksia alueellisessa matkailusysteemissä Matkailua hyödynnetään kasvavassa määrin aluekehityksen välineenä Monissa maissa kansallisella tasolla (esim. FRA, RSA) Vaikuttaa kasvavassa määrin meidän ja muiden arkeen kaupunkisuunnitteluun, työllistymiseen, kulttuurienvälinen vuorovaikutus, aluetuntemus jne

Matkailun asema Suomessa? Perinteisesti pidetty marginaalisena Absoluuttisesti Suomi ei ole matkailun suurmaa (Vuoristo & Vesterinen 2000) Asema muuttunut: Matkailu on iso juttu (ministeri Jan Vapaavuori, 2013) Harvoja kasvavia aloja Vienti teollisuutta Tosin ainoa joka maksaa ALV

Matkailutaloudessa paljon kilpailevia (ja vanhoja ) lukuja BKT osuus: 2,3 % (2007) Nokia 2,6 % (2008) -> 1,6 % (2009) -> arvonlisäys eli jalostusarvo 3,6 miljardia euroa Matkailukulutus >11 mrd euroa kv osuus 29%: kasvava Laskennallinen kokonaistyöllisyys 63 944 henkilöä (2009)

Erityisesti työllistävät vaikutukset merkittäviä Kasvu +37% ajalla 1995-2008 (metsätal: -- 24%, metsäteoll. -21%) Lappi: metsätalous menetti 75 % työpaikoista 1985-1994 Matkailu absoluuttisesti suurinta (1) Uudellamaalla (8x suurempi kuin 2.) ja 3.)), (2) Varsinais-Suomessa ja (3) Pirkanmaalla

Matkailun merkitys (suhteellinen arvo) korostuu syrjäseuduilla, erityisesti työllisyysvaikutukset voivat olla merkittäviä Suhteellisesti merkitys suurinta (1) Ahvenanmaalla ja (2) Lapissa http://issuu.com/205835/docs/10_faktaa_lapin_matk ailun_luvuista_ Monilla syrjäseuduilla matkailu voi olla ainoa merkittävä kasvava talouden ala maankäytön ristiriidat: metsätalous ja kaivostoiminta

Maantieteellinen matkailuntutkimus: alueellinen näkökulma Matkailua tutkittu maantieteessä jo noin 90 vuotta 1960-luvulle saakka osa talousmaantiedettä, josta eriytyi 1970-luvulla tutkimus monipuolistui taloudellisista kysymyksistä mm. sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ekologisiin tarkasteluihin Suomessa monipuolistuminen tapahtui 1990-luvun vaiheessa Nykyisin opetettava ala HY ja OY sekä ISY (UEF)

Matkailu ja tutkimus Maantiede on yksi matkailututkimuksen ns. pioneeritieteistä. muita mm. taloustieteet, historia, antropologia ja sosiologia Monitieteinen tutkimusala Matkailututkimuksen piirissä on useita kilpailevia käsityksiä (A) Matkailun peruskäsitteistä (B) Tutkimuksen tavoitteista (tiedonintressi)

(A) Käsiteperusta Käsiteperustan hajanaisuuden taustalla katsotaan vaikuttavan ainakin seuraavien tekijöiden: 1. Matkailun on monitieteinen tutkimuskohde Kukin tieteenala lähestyy ja jäsentää matkailua omasta näkökulmastaan -> yhteisen käsiteperustan muodostaminen on ollut haasteellista ja hidasta

2. Matkailuilmiö on hyvin moniulotteinen Yksiselitteisten käsitteiden syntyminen katsotaan lähtökohtaisesti vaikeaksi Esim. Matkailijat kuluttavat matkailu- ja muita hyödykkeitä matkaillessaan Paikalliset kuluttavat muita ja matkailuhyödykkeitä Matkailuelinkeino tuottaa matkailu- ja muita palvelevia hyödykkeitä Muut elinkeinot tuotavat muita ja matkailuhyödykkeitä Manifestoituu mm. aluetaloustutkimuksissa (e.g. Keminjärvi) Tämä viittaa myös matkailututkimuksen monitieteiseen perustaan

31 ESIM: Toimiviakin perusmäärittelyjä Ekomatkailu: luontomatkailun lähikäsite : sisältää neljä (4) keskeistä elementtiä. (1a) Luontomatkailua, joka sisältää (2) aktiivisen pyrkimyksen matkakohteena olevan luonnonalueen ja/tai matkailun vetovoimakohteena olevan eliölajin tai -lajiston suojeluun ja säilyttämiseen. Eroaa periaatteellisesti ja ideologisesti luontomatkailusta. Ekomatkailussa ja sen mukaisessa toiminnassa on sitouduttu ekosysteemien ja niiden eheyden ja elinvoimaisuuden suojeluun ja säilyttämiseen. (1b) Ekomatkailu suuntautuu ja perustuu usein suojelualueisiin. Ekomatkailuun liittyy olennaisesti (3) ympäristökasvatuksellinen ja - koulutuksellinen ulottuvuus ja (4) pyrkimys tuottaa taloudellisia hyötyjä paikallistasolle (yhteisönäkökulma)

(B) Tiedonintressi Habermasin tiedonintressiteoria: Tieteellisten kysymysten esittäjinä ovat aina ihmiset Tutkimus ja sen tuottama tieto ovat yhteiskunnallisesti ehdollisia, ne ovat sidoksissa tiettyyn aikaan/paikkaan Tiedonintressi ei välttämättä viittaa välittömään tiedontarpeeseen; implisiittinen/eksplisiittinen - välillinen/välitön 1. Tekninen tiedonintressi 2. Käytännöllinen tiedonintressi 3. Kriittinen tiedonintressi

1. Tekninen tiedonintressi laajasti ymmärrettynä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön hallitsemiseen, hyväksikäyttöön ja muuttamiseen Positivismi Esim. matkailutilastointi tai TSA 2. Käytännöllinen tiedonintressi inhimillisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen tarpeeseen Ymmärrys (kielen ja kulttuurin tarjoamista) maailmaa koskevista tulkinnoista Humanismi Esim. matkailukokemus ja tarpeet joihin matkailu ilmiönä vastaa, motiivit / attraktiot; matkailu liminaalitilana ; sex tourism, drug tourism, spa tourism, wellness tourism, kulttuurimatkailu

3. Kriittinen (emansipatorinen) tiedonintressi yhteiskunnalliseen valtaan ja valtarakenteisiin Vapauttaa kahlitsevista hallinta- ja alistussuhteista (esim. jälkikolonialismi) Strukturalismi Esim. Matkailun representaatiot ja toiseus, uuskolonialismi ja matkailukehitys:

Kansainvälisen matkailututkimuksen vaiheet Matkailun tutkimuksella noin 100 -vuotinen historia Vapaa-aikaa tutkittu hieman kauemmin Yhteydet vapaa-ajan ja virkistyskäyttäytymisen tutkimukseen: leisure, free time and recreation hospitality Voimakkaasti kasvava tutkimusala Reilusti yli 200 tieteellistä julkaisusarjaa Tutkimuksessa on erotettavissa useita vaiheita eivät ole välttämättä korvanneet toisiaan (Jafari 1989):

I Puolestapuhumistraditio (edistämispuhe) matkailun taloudelliset hyödyt kohteena, samoin työllisyys ja ympäristön säilyttäminen vallitseva 1970-luvulle saakka taustalla elinkeinon tarpeet

II Kriittinen tutkimustraditio (varoittamispuhe) taustalla matkailun ja sen vaikutusten voimakas kasvu 1960-luvulta alkaen keskittyy matkailun haitallisiin vaikutuksiin näkyvimmillään 1970-luvulla: Young (1973) Matkailu: siunaus vai kirous? De Kadt ed. (1979) Matkailu: passi kehitykseen?

III Sopeuttamistraditio (vaihtoehtopuhe) Edelliset keskittyivät olemassa olevan matkailun vaikutuksiin Sopeuttaminen liittyy vaihtoehtoisten mallien etsimiseen 1980-luvulta alkaen Keskiössä vaihtoehtomatkailu ja sen eri muodot alternative tourism, appropriate tourism, green tourism, ecotourism, sustainable tourism jne Kestävyyttä korostava Saanut osakseen myös kritiikkiä 1990-luvun puolivälistä alkaen erityisesti matkailun ideologisoituminen (tutkimuksessa) koettiin akateemisilla kentillä problemaattiseksi kriittisyys voimistunut 2000-luvulla toisaalta matkailun eettiset näkökulmat tuotu myös vahvemmin esille

IV Tietoperusteinen tutkimustraditio (tietotarvepuhe) Matkailuilmiön reunaehtojen tiedostaminen kasvava talouden ja kulttuurin ala vaikutukset (+/-) lisääntyvät, ja niiden hallinta edellyttää lisääntyvässä määrin tietoa Matkailun kytkeminen osaksi laajempia prosesseja ei erillinen ilmiö! Teoreettisen ajattelun kehittäminen, ja tietoperustan laajentaminen ja vahvistaminen Kohti eettistä tutkimustraditiota.?

Matkailun peruskäsitteet Osa II Matkailu? Ei yhtä oikeaa määritelmää Määritelmät jaetaan kirjallisuudessa: -teknisiin -toiminnallisiin ja -kokemuksellisiin määritelmiin TAI: -teknisiin -käsitteellisiin

Tilastointia varten laadittu tarkkoja määrittelyjä ja luokitteluja (UN)WTO:n (1992) suositus kuusi tilastollista luokkaa: -vapaa-aika, virkistys ja loma -sukulais- ja ystävävierailut (VFR) -liikematkailu tai muu ammattiin liittyvä matkailu -terveydentilan hoito -uskonnolliset matkat, esim. pyhiinvaellus -muu tarkoitus

Matkailun perustyypit (1+2) - tilastotointi 1 Kotimaanmatkailu 2 Kansainvälinen matkailu 2.1 Ulkomailta tuleva matkailu 2.2 Ulkomaanmatkailu Lisäksi esim: Suomessa tapahtuva matkailu: 1+2.1 Suomalaisten matkailu 1+2.2 (Kansainvälinen matkailu 2.1+2.2)

UNWTOn määritelmä Matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat ja oleskelevat tavanomaisen elinympäristönsä ulkopuolella olevassa paikassa korkeintaan yhden peräkkäisen vuoden ajan vapaa-ajan vietto-, liikematka- tai muussa tarkoituksessa Avoin määritelmä

Useita käytännön tarkennuksia tehty myöhemmin; mm. päätoimista opiskelua, sairaalassa oloa ei lueta eikä vankilassa tai armeijassa oloa tahi pakolaisuutta tai turvapaikan hakemista lueta matkailun piiriin Työmatka- ja paikallisliikenne jäävät ulkopuolelle HUOM: uudessa UNWTO tilastointiperiaatteessa (2008->) viikonloppumatkat kesämökille tai toiselle asunnolle luetaan matkailuun jollei kyse ole jokaviikkoisesta rutiinista Miten selvittää? (tilastollisesti) Akateemisesti ollut jo pitkään osa matkailuilmiötä second home tourism

Matkailuun osallistuvia kutsutaan usein kävijöiksi (visitors) kattaa matkailijat ja päiväkävijät Summa: ei yhteisymmärrystä; Matkailun ja matkailijan tilastollinen määrittely kestänytkin jo vuosikymmeniä

Tutkimuksissa matkailun (käsitteellinen) yleismääritelmä (Jafar Jafari 1977): matkailu on ihmisten liikkumista ja toimintaa tavanomaisen, päivittäisen asuin- ja työympäristönsä ulkopuolella ja heitä palvelevan väestön ja yritys- ja organisaatiotoiminnan sekä näiden vaikutusten muodostama kokonaisuus PLUS: tutustukaa Chadwickin (1987) määritelmään tenttikirjasta (Hall & Page)!

SITEN matkailun tutkimuksen kohteena ovat (Jafari 1977); (1) ihmiset ja heidän toimintansa tavanomaisen asuinympäristön ulkopuolella (2) elinkeino, joka palvelee em. toimintaa, ja (3) toiminnan vaikutukset matkailusysteemissä; erityisesti kohdealueen yhteiskuntaan, kulttuuriin, talouteen ja fyysiseen ympäristöön

Matkailu ja matkailututkimus: matkailu alueellisena ilmiönä Maantieteellisesti keskeisiä matkailun perusulottuvuuksia matkailu on: (1) Liikettä tilassa, (2) Kulutusta Ei vain matkustusta paikasta toiseen ja niissä yöpymistä tms. toimimista. Matkailuun kuuluu olennaisesti myös kokemus olla matkailija. Se syntyy kuluttamalla; ostamalla palveluja ja hyödykkeitä

(3) Ulkopuolisuus Matkailuun liittyvään liikkeeseen tilassa ja siinä tapahtumaan kuluttamiseen kytkeytyy ajatus matkailun ja matkailijan ulkopuolisuudesta: tourist space is an area dominated by tourist activities or one that is organized for meeting the needs of visitors (Donald Getz 1999:24) Matkailu on talouden muoto, joka myy ja tuotteistaa paikkoja, kohdealueita ja reittejä matkailijoille ei-paikallisille ihmisille koettavaksi ja kulutettavaksi.

(4) Vaikutuksia Matkailulla on aina maantieteellisiä (tilallisia) vaikutuksia ja kytkentöjä Vaikutukset matkailusysteemiin Ympäristönmuutos vaikuttaa matkailuun Virtuaalimatkailukin tapahtuu jossakin ja jollakin tavalla rakentuneesta tilasta (todellisuudesta) Matkailu jäsentää nykyisin ihmisten kuvaa maailmasta, vieraista paikoista ja kulttuureista Me ja muut erontekoja tehdään sekä suhteessa kohdealueiden ihmisiin ja tapoihin että kohdealueelle vierailevien matkailijoiden suhteen

Matkailu edustaa länsimaissa keskeistä elämäntapaan ja kuluttamiseen liittyvää toimintaa: matkailukulttuuri Matkailun tutkimisen kautta voidaan tarkastella paitsi matkailua ilmiönä myös monia laajempia ja keskeisiä yhteiskunnallisia sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia prosesseja Tutkimuskohde vs tieteenala? -tieteenalan tunnusmerkit?

Matkailun maantieteellinen viitekehys Matkailulla on vahva alueellinen ja tilallinen sidos. Matkailua pidetään mitä suurimmassa määrin alueellisena (maantieteellisenä ilmiönä), jonka perustana on lähtöalueiden ja kohdealueiden sekä niitä yhdistävien matkareittien muodostaman kokonaisuus: (t1) matkailun alueelliseksi systeemi (t2) matkailun aluejärjestelmä tai (t3) matkailusysteemi

Matkailusysteemi Matkailun alueellinen systeemi (Leiper 1979): Lähtöalueet -kysyntä -työntövoima -mielikuvat Reitit ja transit -alueet Kohdealueet -tarjonta -vetovoima -imago

Matkailun alueelliseen systeemiin vaikuttavat yleiset tekijät (Vuoristo 1998) LÄHTÖALUE REITIT KOHDEALUE Työntövoima Kysyntärakenteet Saavutettavuus Vetovoima Tarjontarakenteet Fyysinen ympäristö - Ilmasto, vuodenajat - Hydrografia, topografia ja biografia Sosiaalinen ympäristö - Väestörakenne - Kulttuuri - Talous ja poliittinen ympäristö Muut työntövoimatekijät - Motivaatio, tarpeet Lähtö- ja kohdealueiden väliset reitit Kohdealueen sisäiset reitit Matkailureitit kohteina itsessään Fyysinen ympäristö - Ilmasto, vuodenajat - Hydrografia, topografia ja biografia Sosiaalinen ympäristö - Väestörakenne - Kulttuuri - Talous ja poliittinen ympäristö Muut vetovoimatekijät - Tarjonta suhteessa edellytyksiin

Saavutettavuus Kohdealueen vetovoimaisuuteen vaikuttavat alueen sisäisten ominaisuuksien lisäksi sen kyky vastaanottaa matkailijoita saavutettavuus osa vetovoimaisuutta Matkailun kehittäjät pitävät saavutettavuutta usein jopa keskeisimpänä tekijänä Eroja kotimaisen ja kansainvälisen matkailun suhteen Vaikuttaa kohdealueen fyysiseen rakenteeseen; Ylläs 1990-l Ruka 2000-l Muutokset saavutettavuudessa johtavat muutokseen markkinoiden potentiaalisessa koossa scaling : (paikallinen), alueellinen, kansallinen, kansainvälinen Levin strategia 1990-luvulla

Realistisuus huomioitava Esim. Virpiniemen ja Rokuan kehittämishankkeet Oulu-Hub suunnitelmat 2011 (->2012?->2013?->2014?...) Saavutettavuus voi kääntyä negatiiviseksi; Punkaharju Oulun liikematkustus ja yöpymiset 1990-luvulla Huom1: erityiskohteet ja -matkailumuodot HUOM2: sama alue on usein myös sekä lähtöalueena että kohdealueena eri matkailijaryhmille

Saavutettavuus (sen hyvyys/huonous) hahmottuu suhteessa lähtö- ja kohdealueeseen Liitetään usein kohdealueen ominaisuudeksi, mutta tällöinkin hahmottuu eri tavoin riippuen kustakin lähtöalueesta Peterson: junan hyvyys? Liittyy matkailureittiin Matkailureittejä on karkeasti ottaen kolmea tyyppiä: (1) lähtö- ja kohdealueita yhdistävät matkailureitit (2) kohdealueiden sisäiset matkailureitit ja (3) matkailureitit, jotka ovat itsessään matkakohteita

Kysyntä-Tarjonta Kysymykset: Miksi ihmiset matkustavat? Minne ihmiset matkustavat? ovat olleet matkailututkimuksen eräitä keskeisimpiä kysymyksiä Näiden tarkastelu voidaan jakaa (Vuoristo 2003): (1) lähtövalmiuden, (-) motiivien ja (3) vetovoimaisuuden tarkasteluun

Matkailun lähtöalueet ja lähtövalmius Ihmisten haluun matkustaa vaikuttavat useat eri tekijät kysynnällä ja tarjonnalla on kiinteä yhteys Keskeisiä käsitteitä: tarve ja motivaatio tarve -> motivaatio -> matkustuspäätös -mahdollistavat ja -rajoittavat tekijät

Matkailun motiivit Yleistäen matkailun motiivien nähdään koostuvan: (1) inhimillistä ja yksilöllisistä tarpeista yleisin hyödynnetty malli on Maslow n (1943) tarvehierarkiateoria: - tarpeiden tyydyttäminen etenee hierarkkisesti - ensin tulee tyydyttää alemman tason tarve, hierarkia: A. fysiologiset tarpeet B. turvallisuuden tarve C. rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarve D. arvostuksen tarve E. itsensä toteuttamisen tarve -alkup. malli perustuu heikkoon näyttöön, mutta on laajasti hyödynnetty

(2) sosiaalisista ja psykologisista normeista ja asenteista -kulttuurinen konteksti -sosiaaliset paineet (3) (markkinointi: matkakohteen luonne) -kohde vaikuttaa motivaatioon ja matkatyypin valintaan -sijoittaminen matkailusysteemiin

Motivaatiotekijöiden yleinen ryhmittely McIntosh & Goeldner (1988): Fyysiset tekijät: Henkiseen ja ruumiilliseen virkistykseen, terveyteen, urheiluun ja huvitteluun perustuvia Kulttuuritekijät: Halu nähdä ja tietää enemmän kulttuureista Ihmisten väliset tekijät Halu tavat uusia ihmisiä tai VFR Status- ja arvostustekijät: Halu syventää harrastuksia, opintojaan ja tietojaan sekä saada arvostusta muilta ihmisiltä (tietoinen vs tiedostamaton) Vahva yhteys Maslow n malliin

Erityisnäkökulma Turismi vastakkaiskäyttäytymisenä (Graburn 1983) esimerkein, osin päällekkäisiä: Ympäristö Talvi - kesä: matkat etelään Massat eristäytyminen: luontomatkailu, eräretkeily Elämäntapa ja luokka Säästäväisyys hemmottelu: ruokamatkailu Yltäkylläisyys yksinkertaisuus: vapaaehtoismatkailu

Sivilisaatio: Urbanismi luonto: eräretkeily Turvallisuus riskit: vuorikiipeily, koskenlasku, seikkailumatkailu Terveys ja yksilö: Ahneus dieetti: laihdutusleirit Velttous kuntoilu: retkeily, urheilu Toisin sanoen: matkailulla haetaan vaihtelua ja vastakohtaa arjelle Matkailu liminaalitilassa

Matkailijarakenne ja -tyypittelyt Matkailijarakenteella viitataan tietyn alueen matkailukäytön perustunnuksiin, mm: matkan tarkoitus matkailijan kansalaisuus matkan kesto, palvelujen käyttö, aktiviteetit ja motiivit

Matkailijarakenteen tunnistamisella pyritään ryhmittelemään joko matkailijoita (tai kohdealueita): Tutkimuksissa (perus/soveltava näkökulma) Yritysten ja keskusten markkinoinnin tarpeisiin (Ympäristö)vaikutusten hallinnan tarpeisiin esim. suojelualueet, MH kävijätutkimukset Aluekehitystyössä

Matkailijarakenne ja tyypit: Keskiössä matkailun motiivit: matkailijoita ja matkailun motiiveja on ryhmitelty sekä itsenäisesti että suhteessa matkailun kohdealueeseen Usein matkailijatyypittelyjen eli -typologioiden lähtökohtana on se, etsivätkö matkailijat tuttua ja turvallista vai uutta ja erilaista matkakohdetta Typologiat pyrkivät luomaan yleiskuvan matkailijoista ja heidän palvelujen ja ympäristön käytöstä ja -suhteesta Tunnetuimpia ja eniten hyödynnettyjä ovat Erik Cohenin (1972) ja Stanley Plogin (1973) typologiat (ja Smith 1977)

Erik Cohen: ( käytännöllinen tiedonintressi ) Perustuu matkailijoiden ja kohdealueen suhteeseen, ja matkailutalouden institutionalisoitumisen asteeseen -taustalla Goffmanin (1959) roolikäyttäytymisteoria -Tyypit: Kulkurit ja tutkimusmatkailijat välttävät matkailullisia ympäristöjä ja järjestävät matkansa omatoimisesti -eroja suhteessa muihin matkailijoihin ja paikallisväestöön -Tyypit: Yksilölliset ja organisoidut massamatkailijat vierailevat tunnetuissa kohteissa matkanjärjestäjän opastamilla matkoilla -eroja palvelujen tarpeessa ja aktiivisuuden asteessa - Kaksi ensiksi mainittua matkailijatyyppiä edustavat ei-institutionaalisia ja jälkimmäiset institutionaalisia matkailijoita.

Omatoimisuus=seikailullisuus? Varausjärjestelmien ja mahdollisuuksien muutos 1960-80- luvuilta muuttunut Omatoimisuus ei samalla tavalla tee kulkuria/tutkimusmatkailijaa tahi allosentrikkoa 2010-luvulla Toki edelleen siihen voi yhdistää näihin liittyviä elementtejä : http://www.youtube.com/watch?v=q7ehini95rc

Plogin typologia Käsiteperusta Metsähallituksen ekomatkailu

Stanley Plog: ( soveltava tausta, tekninen tiedonintressi) Perustuu matkailijoiden psykograafisiin ominaisuuksiin - Allosentrikot ovat yksilöllisiä ja seikkailunhaluisia henkilöitä -itsenäisiä -eivät kaihda lentomatkaa kohdealueelle -uusia ja outoja kohdevalintoja -tyytyvät vaatimattomaan palvelutasoon -kiinnostuneita vieraista ihmisistä ja kulttuureista -haluavat uusia kokemuksia ja elämyksiä

- Heidän vastakohtanaan ovat tutun ja turvallisen matkakohteen valitsevat psykosentrikot -suosivat valmiita tuotteita, tuttuja ja totuttuja kohteita -preferoivat automatkailua -passiivisia matkailijoina - Suurin osa matkailijoista edustaa kuitenkin midsentrikoita, joiden matkailukäyttäytymisessä erottuu molempien ääripäiden piirteitä: 10 80 10 suhteessa

Lisäksi Valene Smithin (1977) tyypittelyä on hyödynnetty: -Smithin tyypittelyn lähtökohtana on kuvata matkailijoiden sopeutumista paikallisiin normeihin -Luokitus on yksityiskohtaisempi kuin edellä esitetyt typologiat, mutta siinäkin toistuu seikkailu turvallisuus-ulottuvuus

Lähde Typologisointi (tyypittely) Vaatimukset kohteelle ja/tai matkailutavat Cohen (1972) Plog (1973) Smith (1977) Kulkuri Tutkimusmatkailija Yksilöllinen massamatkailija Organisoitu massamatkailija Allosentrikko Midsentrikko Psykosentrikko Tutkimusmatkailija Eliittimatkailija Omaehtoinen matkailija Epätavallinen matkailija Massamatkailijan edeltäjä Massamatkailija Seuramatkailija Omatoiminen matka eksoottisiin ja epätavallisiin matkakohteisiin Omatoimisesti järjestetty matka tavanomaisesta poikkeavaan matkakohteeseen Matkatoimistosta varattu matka tavanomaiseen matkakohteeseen Matkatoimistosta varattu matka tuttuun ja turvalliseen matkakohteeseen Yksilöllinen ja jännittävä matkakohde Yksilöllinen ja turvallinen matkakohde Tuttu ja turvallinen matkakohde Eksoottinen ja epätavallinen matkakohde Kiertomatka eksoottisessa matkakohteessa Yksilöllinen ja tuntematon matkakohde Yksilöllinen ja turvallinen matkakohde Tavanomainen tai hieman yksilöllinen matkakohde Tavanomainen matkakohde Tuttu ja turvallinen matkakohde

Synteesi : (Rämet et al. ) Edellä kuvatuissa matkailijatyypittelyissä on useita yhtymäkohtia Piirteet voidaan yhdistää ja modernisoida ns. uuden matkailun tuomiin muutoksiin tiivistäen neljään matkailijan perustyyppiin: (1) Tutkimusmatkailija (2) Yksilöllinen eliittimatkailija (3) Yksilölliset massamatkailijat (4) Massa- ja seuramatkailijat

(1) Tutkimusmatkailija -Matkustaa tavanomaisista arki- tai matkailuympäristöistä poikkeaville alueille - vähälukuinen -Matkustaa itsenäisesti pyrkien välttämään matkailullisesti rakennettuja kohteita ja maksullisia palveluita: -yksilöllinen matkailija -Rahankäyttö suhteellisen vähäistä ja kohdistuu paikallisiin peruspalveluihin -Matkakulut jakautuvat lähtö- ja kohdealueen kesken muita tasaisemmin -Matkan kesto suhteellisen pitkä

(2) Yksilöllinen eliittimatkailija -Lomailee eksoottisissa ja tavanomaisesta poikkeavissa korkealaatuisissa matkakohteissa -Varakas ja kokenut matkailija, joka etsii elämyksiä lomaltaan - vähälukuinen -Tukeutuu hyvätasoisiin matkailupalveluihin, ja hyödyntää laajasti kaupallisia matkailupalveluja -Pääosa matkakuluista on maksettu lähtöalueella

(3) Yksilölliset massamatkailijat -Suosivat tuttuja ja turvallisia matkakohteita - runsaslukuinen -Matkailu suuntautuu sellaisiin matkatoimistoiden suosittelemiin kohteisiin, joiden palvelutaso ja niiden luonne on suurin piirtein yhtä hyvä kuin lähtöalueella -Toimivat suhteellisen itsenäisesti kohteessa ja voivat poistua ns. turismikuplan ulkopuolellekin ajoittain -Pääosa matkakuluista on maksettu jo lähtöalueella

(4) Massa- ja seuramatkailijat -Vierailevat tunnetuissa ja pitkälti kehittyneissä matkailunähtävyyksissä - runsaslukuinen -Matkailupalvelujen tarve on suuri; käyttävät runsaasti opastettuja matkoja ja ohjattuja ohjelma- ja virkistyspalveluita -Matka on suunniteltu ja maksettu lähes täysin lähtöalueella (Rämet et al. 2004 mukaan) Case: Matkailijatyyppien erot ja tilallinen ulottuvuus: -esimerkkinä Lappi/pohjoinen/Saariselkä

Miksi pohjoiseen tullaan? Luonto ja/vai kulttuuri? Yhteinen nimittäjä: eksoottisuus Matkailukohteet liminaalitilana

Lähtövalmius - yleiset tekijät (lyhyesti) Tarpeen ja motivaation rakentumiseen lähtöalueella vaikuttavat maantieteelliset tekijät Luonnonmaantiede Väestölliset ja taloudelliset tekijät Kulttuuriset tekijät Poliittinen ympäristö

(1) luonnonmaantieteelliset elementit: Erityisesti massaturismi on perustunut lähtö- ja kohdealueiden välisiin ilmastoeroihin Ilmastoerot ovat keskeinen matkailun alueellista systeemiä selittävä tekijä (Vuoristo, 2003): - Kylmän ja lauhkean ilmastovyöhykkeen alueelta suuntautuu matkailijavirtoja kohti lämpimämpiä alueita -Ilmastonmuutoksen vaikutukset? -aluerakenteen muutokset; esim. Välimerenalue / Itämerenalue

(-) Luonnonympäristö vetää, tai sen puute työntää, kaupungistuneiden alueiden väestöä yhä kasvavassa määrin puoleensa -esim. Suomen kansallispuistot; 1990-l -säilyykö luonto muodissa? -USA kansallispuistot (seur. slide) (-) Luonnonmaantiede tarjoaa myös selityksen monien matkailun muotojen maantieteelliselle sijoittumiselle (esim. talviaktiviteetit)

88

(3) kulttuuriset tekijät (-) Lähtö- ja kohdealueen kulttuurierot (kulttuuripiirit ja etnisyys) -Toimivat matkailijatyypistä riippuen sekä matkailua edistävinä että sitä vähentävinä tekijöinä (-) Henkinen kulttuuri, kuten uskonto, vaikuttaa osaltaan lähtövalmiuteen -Uskonnon yhteydessä mm. pyhiinvaellusmatkailua

Lisäksi väestön lähtövalmiuteen vaikuttavat monet muut yhteiskunnalliset elementit, kuten (4) poliittiset tekijät Niiden osalta yhteiskunnan avoimuus toimii sekä lähtöalueen että kohdealueen matkailua selittävänä tekijänä

Summa; Yleistäen: matkailun työntövoima (ts. lähtöalueiden) jakaantuu monista siihen vaikuttavista tekijöistä johtuen epätasaisesti alueiden, maiden ja suuralueiden sisällä Matkailu on polarisoitunut ilmiö Voimakkain lähtövalmius ja -paine keskittyvät vauraille talousalueille, korkeasti kaupungistuneille keskusalueille Tämä ilmenee globaalilla tasolla tarkasteltaessa maakohtaisia absoluuttisia matkailumenoja Teollistuneet suuren länsimaat listan kärjessä; matkustusmenot 1. USA, 2. Saksa, 3. UK, 4. Japani, 5. Ranska

Vetovoiman ja tarjonnan alueellisuus Vetovoimatekijän ja attraktion käsitteet ja ero? Skaalaus/tuotteistus Arvostuksen ja kiinnostavuuden ulkopuolisuus Primaariset, sekundaariset ja tertiääriset vetovoimatekijät käsitteellinen jako Kirjaimellisesti hieman pulmallinen (vetovoimakäsitteen näkökulmasta) Vaihtoehto: ydin ja kehys-vetovoima Matkailun vetovoiman alueelliseen rakenteeseen vaikuttavat työntötekijöiden tapaan: luontoon, kulttuuriin talouselämään ja poliittisiin tekijöihin liittyvät kysymykset

Luonnonmaantieteelliset tekijät = Fyysinen ympäristö ja sijainti Maapallon luonnonmaantieteelliset vyöhykkeet ovat matkailumaantieteellisen aluerakenteen perusta Tärkeimpiä matkailukehitykseen vaikuttavia luonnonmaantieteellisiä elementtejä ovat: -sijainti -ilmasto (ja sääolot) -kasvillisuus -eläimistö -korkokuva -vesistöt

Matemaattis-maantieteellisellä sijainnilla on joidenkin matka-kohteiden kannalta sellaisenaan suuri merkitys Esim. ääripisteet ja leveyspiirit Topografia luo myös erityissijaintikohteita

() Ilmaston matkailullinen vetovoima perustuu kahdentyyppisiin matkailuilmastoihin : A. lämpimän ja vähäsateisen (tai sateettoman) vuodenajan ilmastotyyppeihin sekä B. sopivan kylmän ja riittävän lumisen vuodenajan ilmastotyyppeihin Ensimmäinen mahdollistaa aurinkomatkailun, jälkimmäinen talvimatkailun

Tärkeää on se, miten varmaa/ennakoitavaa suotuisan ilmastotyypin mukaiset sääolot eri alueilla ovat sesongin keston ja ajallisen sijoittumisen tulisi olla riittävän vakaa ja vuodesta toiseen samanaikainen Esim. joulumatkailu tai poro- ja metsästysmatkailun kehittäminen

Sesongin tulee myös olla niin pitkä, että sen varaan kannattaa investoida elinkeinossa esim. melontamatkailu Inarinjärvellä Biogeografian (ja biodiversiteetin) konkreettinen merkitys matkailussa on noussut erityisesti luonto- ja ekomatkailun kehittymisen myötä Luontoon perustuvan matkailun katsotaan nykyisin olevan matkailun eri osa-alueista voimakkaimmin kasvava sektori arvioitu kasvu kansainvälisesti 10 %, Suomessa 8-10 % Arvioiden tausta?

Monien kehittyvien maiden matkailu on kääntynyt nousuun ekomatkailun, safariturismin tai yleisen luontoon suuntautuvan matkailun kasvun myötä (plus kulttuurimatkailu -> complementarity ) Luontomatkailun aluetaloudelliset vaikutukset suotuisia paikallisesti Ilmastonmuutokseen liittyvät vetovoimaisuuden (ja työntövoimatekijöiden) kysymykset: Esim -- (EI)

Vetovoiman ja tarjonnan alueellisuus: Kulttuurimaantieteelliset tekijät Kulttuuria voidaan pitää matkailuvetovoiman toisena tukipilarina Yleistetysti kulttuurilla tarkoitetaan: inhimillistä toimintaa, sen tuloksia ja ihmisten saavutuksia mm. taiteen, tieteen ja uskonnon aloilla sekä eri etnisten ryhmien ja kansojen toiminnan ja saavutusten kokonaisuutta Kulttuurilla vetovoimatekijänä on myös vahva historiallinen ulottuvuus

Vetovoiman ja tarjonnan alueellisuus: Talous- ja poliittismaantieteelliset tekijät Toimiva yhdyskuntarakenne Mahdollistaa vastaanottamisen ja luo vetovoimaisuutta Poliittisten olojen tulee olla kyllin vakaat ja liikkuvuutta mahdollistavat Monipuolinen talouselämä vetää puoleensa työmatkailua sekä ns. akateemista matkailua (kongressimatkailua) Pelkkä luonnon- ja kulttuurimaantieteellinen vetovoima ei siten riitä, kohdealueella tulee olla välineitä ottaa vastaan ja majoittaa matkailijoita Mahdollistavat (empowerment) tekijät

Yhteenveto Tiivistäen yleiskuva maailman potentiaalisista matkailualueista perustuu: -sijaintiin edullisessa luonnonmaantieteellisessä vyöhykkeessä ja/tai vetovoimaisen kulttuuripiirin alueella -suhteellisen kehittyneeseen palvelutasoon ja yhdyskuntarakenteeseen -sisä- ja ulkopoliittisten olosuhteiden vakauteen ja vapauteen -tärkeiden lähtöalueiden läheisyyteen ja riittävän kehittyneeseen ja monipuoliseen talouselämään (erityisesti työmatkailun osata tärkeä piirre)

Tarjonta: matkailutuotteen erityisluonne (s. 26) tuotanto ja kulutus usein samassa tilassa tuotteiden varastointi usein mahdotonta ei voida varsinaisesti tutustua tuotteeseen ennen ostopäätöstä ja kuluttamista tuote on monialainen yhdistelmä eri talouden aloilta ja toimijoilta; mm. liikenne, luonto-. ja kulttuuriresurssien hoito ja hallinta, viihde, palvelut, elintarviketuotanto kuluttajat liikkuvat tuotteiden luo (globaalilla tasolla)

Maailman matkailu suuralueittain Maailman matkailun kehitys ei ole (ollut) tasaista kansainvälisen politiikan kriisit ja talousongelmat (mm. öljykriisit) Edellinen laajempi taantuma johtui 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumista Yhdysvalloissa ja sitä seuranneista prosesseista (Irak) Lisäksi mm. SARS -epidemia voimisti hetkellisesti negatiivista kehitystä Ebola 2014?

Taloudellinen taantuma 2008-> vaikuttanut alueellisesti kysyntään Kääntynyt parempaan 2013-> Voi syventyä; Euro-alue Voimakkainta kehitys on ollut 1960-luvun ja 1970- luvun alkupuolella esimerkiksi vuosina 1964 ja 1970 oli noin 15 prosentin vuosittainen kasvuvauhti Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutukset? Pitkäkestoinen vaikutus (pysyvyys)!? Muutokset aluerakenteeseen ja matkailuvirtoihin ja - muotoihin

Matkailun kasvu on vaihdellut myös alueellisesti: maailman matkailukehitys on polarisoitunutta Matkailu keskittyy pohjoiselle pallonpuoliskolle ja siellä erityisesti: Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Kaukoitään. Lisäksi Karibian alue Väli-Amerikassa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä ovat matkailullisesti tärkeitä alueita.

1980 1994 2002 2010 2010 (milj. matkailijaa) Afrikka 2,6 3,4 4,1 5,3 49,4 Amerikka (Pohjois- ja Etelä) 21,4 19,6 16,3 15,9 149,8 Eurooppa - Pohjois- Eurooppa 65,8 60,4 56,9 6,6 50,7 6,2 476,5 58,1 Lähi-itä 2,1 1,8 3,9 6,4 60,3 Aasia ja Tyynimeri 7,3 14,1 18,7 21,7 203,8 Taulukko: Maapallon matkailun suuralueet ja niiden suhteellinen osuus (%) matkailusta ja vuoden 2010 osalta kansainvälisen matkailun (saapuneiden) määrä (UNWTO).

Matkailun globaali aluerakenne Toteutuneen matkailun perusteella (

(1) Primaariset matkailualueet *käsittävät Euroopan ja Pohjois-Amerikan: muodostavat alueen, jossa lähes 70 % maailman kansainvälisestä matkailusta tapahtuu *Lisäksi Kaukoitä kuuluu primaarisiin alueisiin *Alueella on sekä luonnon- että kulttuurivetovoimaa, korkea elintaso ja yhdyskuntarakenne sekä poliittinen vakaus *Matkailu muodostuu pääosin alueiden sisäisestä matkailusta.

(2) Sekundaariset matkailualueet *Pohjois-Afrikka, Lähi-itä, Karibian alue sekä Väli-Amerikka -Oseania (<4 milj. matkailijaa )? (vrt Vuoristo 2003) -kasvava alue, kohti primaaristä. *Pääosa niiden matkailijavirroista on lähtöisin primaarisilta matkailualueilta. *Luonnon- ja kulttuurivetovoimaa. *Sijaitsevat lähellä primaarisia matkailualueita, ja ovat siten saavutettavuudeltaan suhteellisen edullisessa asemassa.

(3) Erillisiä matkailumaita - osin sekundaarisiakin alueita *mm. eteläisestä Afrikasta (Etelä-Afrikka), Itä-Afrikka (Kenia) ja Etelä-Amerikasta (mm. Brasilia), Intia. *Luonnon- ja kulttuurivetovoimaa. *Eivät osia laajempia matkailualueita, jolloin niiden kehitystä ei ole tukemassa laajempia alueellisia vetovoimakokonaisuuksia. *Sijaitsevat myös etäällä primaarisilta matkailualueilta eli kysyntäalueista.

(4) Kehittyvät maat (kolmas maailma) *Luonnon- ja kulttuurivetovoimaa, lisäksi historiallisesti rakentuneisiin emämaasuhteisiin. *Merkittävä osa niiden matkailijavirroista saapuukin Euroopasta, erityisesti Iso-Britanniasta ja Ranskasta. *Kehitysmaiden ongelmana matkailussa on talouden rakenteet ja usein poliittisesti epävakaat olosuhteet. *Sijaitsevat kaukana primaarisilta matkailualueilta -huono saavutettavuus -infrastruktuuri kehittymätön

Kansainvälisen matkailun virrat; saapuneet matkailijat Afrikka 37 312 (RSA: 7 512) Pohjois-Amerikka 85 854 (USA: 46 085) Etelä-Amerikka 16 054 (Brasilia 4 794) Keski-Amerikka 5 740 (Costa Rica 1 453) Karibia 18 091 (Dom. tasavalta:3 450) Pohjois-Itä-Aasia 79 412 (Kiina: 41 761) Etelä-Itä-Aasia 48 309 (Malesia: 15 703) Etelä-Aasia 7 613 (Intia: 3 457) Oseania 10 157 (Australia: 4 774) Eurooppa 441 528 (Ranska: 76 001) Lähi-Itä 39 032 (Saubi-Arabia:9 100) http://unwto.org/facts/menu.html

Kansainvälisen matkailun yleiset muutostekijät Matkailusysteemin alueelliseen muutokseen vaikuttavat: Lyhytkestoiset muutokset Kesto ja intensiteetti Rakenteelliset tekijät Rakenteelliset tekijät: muutos luonnonympäristössä, kulttuurissa ja teknologiassa; mm. kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos, väestörakenne, virtuaalimatkailu, kestävyyden vaatimukset

Matkailu ja maailmantalouden virrat Kansainvälisen matkailun virtojen oletetaan noudattavat kansainvälisen kaupan virtoja Kansainvälisen matkailun vuorovaikutussysteemi Grotewoldin mukaan: (1) Primaarialueiden sisäinen matkailu: vilkasta (2) Primaarialueiden ja semiperiferian välinen matkailu: vilkasta, ytimen ehdoilla (3) Semiperiferian matkailu; yleensä vähäistä (4) Periferian matkailu; määrällisesti vähäistä, yleensä ytimestä periferiaan Tulevaisuus?

Matkailumaat Suuria matkailumaita ovat melko pitkään olleet Ranska, Espanja, USA, Italia ja Kiina Saapuneet matkailijat Matkailutulo Matkailumenot (milj. matkailijaa) % (mrd USD)% (mrd USD) % Ranska 77 11,0 32,3 6,8 19,5 4,1 Espanja 52 7,4 33,6 7,1 -- -- USA 42 6,0 66,5 14,0 58 12,2 Italia 40 5,7 26,9 5,7 16,9 3,6 Kiina 37 5,2 20,4 4,3 12,4 2,6 (UNWTO)

Matkailun voittajien ja häviäjien selvittämiseksi matkailun abs. tunnusluvut tulee suhteuttaa matkustustaseeseen (paljonko maahan suuntautuu vs. maasta suuntautuu ulos matkailua) Suomen matkailutase? (www sivuilla materiaalia) Esimerkki (vanha, periaate edelleen sama): Saksa sai v. 2002 matkailusta 19,2 mrd. USD, mutta kansalaisten matkailukulutus on 53,2 mrd. USD. Siten maan matkustustase on pakkasella ; yhteensä 34 mrd. USD.

Suomen matkailun aluerakenne Toiminta-ajatus vuoteen 2006 asti: luontopainotteisen aktiivilomailun maa, jota työ- ja kulttuurimatkailu täydentävät strategiatyö 2006 MEKn kritiikki Toiminta-ajatus vuoteen 2020 asti: Suomi on Euroopan huipulla; houkutteleva ja helposti saavutettava työ- ja vapaa-ajan matkailumaa, jossa yritykset menestyvät tarjoamalla elämyksiä eri vuodenaikoina hyödyntäen puhdasta luontoa, suonalaista kulttuuria ja kestävän matkailun periaattein rakennettuja matkailukohteita

Suomen matkailun aluerakenne Historiallisesti viisi suuraluetta: Jako pohjaa pitkälti maisema-alueisiin - -J.G. Granö 1929, 1930 K-V Vuoristo 1969, 1998 Sisältää Muutettu aluehallinnossa (i.e. markkinoinnissa) 2011

Kullakin alueista on regionalisaatioprosessin kautta muodostuneet sisäisesti yhteiset ja integroivat ominaispiirteet sekä ulkoisesti erotellevat, differentioivat, tekijät: (1) Kulttuurialue (eteläinen Suomi) Kulttuurialueella on enemmän kulttuurivetovoimaa ja - tarjontaa kuin muilla alueilla johtuen alueen asemasta historiallisena ja nykyisenä asutuksen ja talouden ydinalueena. Alueelle suuntautuu myös runsaasti työmatkailua. Kulttuurialue kattaa maantieteellisesti eteläisen Suomen rannikkovyöhykkeen.

I KULTTUURIALUE Matkailualueet: 1. Helsinki ympäristöineen 2. Hankoniemi-Lohjanselkä 3. Turun saaristorannikko 4. Ahvenanmaa 5. Kotkan-Haminan alue 6. Hämeenlinnan-Tammelan alue

(2) Järvialue Järvialue sijaitsee nimensä mukaisesti Suomen järvirikkaimmalla alueella itäisessä ja keskisessä Suomessa. Alueen matkailun vetovoimaisuus perustuu etupäässä luonnonvetovoimaan, mutta osin myös alueen kulttuurisiin, erityisesti historiallisiin ja kansallisiin, piirteisiin. Esim. Punkaharju.

II JÄRVIALUE 7. Lahden-Etelä-Päijänteen alue 8. Tampere ympäristöineen 9. Keski-Suomen matkailuvyöhyke 10. Eteläinen Suomenselkä (potentiaalinen alue) 11. Lappeenrannan-Imatran alue 12. Sln-Punkaharjun alue 13. P-Kymenlaakso Mäntyharju (pot.alue) 14. Sisä-Saimaa (pot.alue) 15. Pohjois-Savo

(3) Vaara-alue Vaara-alueen rajauksena toimii itäisen ja pohjoisen Suomen voimakas ja jyrkkäpiirteinen pinnanmuodostus. Johtuen topografiasta ja itäisestä/pohjoisesta sijainnista alue soveltuu hyvin talviaktiviteettien, kuten laskettelun ja hiihdon harrastamiseen. Alueen matkailu perustuu pääosin luontotekijöihin.

III VAARA-ALUE 16. Pohjois.Karjalan matkailualue 17. Kainuun matkailualue 18. Koilismaan-Sallan matkailualue

(4) Pohjanmaa Pohjanmaan matkailualueelta puuttuvat muille alueille tyypilliset suuremmat kärkikohteet. Alueella on kulttuurista vetovoimaa ja alueella sijaitsee myös luonnonpiirteiltään vetovoimaisia yksittäisiä kohteita (esim. Kalajoki). Alueen kaupungit, kuten Oulu, Vaasa ja Seinäjoki, muodostavat keskeisimmät kulttuurimatkailun kohteet.

(5) Lappi Lapilla on varsin vakiintunut matkailullinen asema sekä kotimaassa että ulkomailla. Lapin vetovoimassa yhdistyy luonto ja kulttuuri. Erityisesti kotimainen matkailu perustuu luonnon; tuntureiden ja erämaiden varaan. Kansainvälisessä matkailussa saamelaisuus sekä joulupukki näytelevät korostetumpaa osaa ------------------------------------------------------------- - Suuraluejaon toimivuus ja toiminnallisuus? -tulevaisuus?? Ks. MEKn (VisitFinland) uusi aluejako - Hallinnollisten alueiden rooli ja merkitys matkailussa?

IV LAPPI 19. Kemi-Tornion-Aavasaksan seutu 20. Lapin portti: Roi-Luosto- Pyhä) 21. Saariselän matkailualue (Kaamanen-Vuotso väli) 22. Läntinen tunturialue (Ylläs-Levi-Pallas-Olos- Hetta)

Matkailun kehitysprosessi Matkailulle on luonteenomaista muutos: dynaaminen ilmiö Miksi matkailua kehitetään / halutaan kehittää? 3(+1) yleistä syytä/näkökulmaa - - - (-)

Kehittämisen perustavoitteet (Butler ym. 1998 ja Lew 1992): (1) Ylläpitää ja luoda paikallisesti tuloa, työllisyyttä ja kehitystä (2) Osallistua kuluihin tarjoamalla ja kehittämällä taloudellista ja sosiaalista infrastruktuuria (3) Kannustaa monipuolistamaan aluetaloutta (4) Auttaa paikallisväestön elinympäristön ja palvelujen säilyttämisessä (5) Auttaa paikallisen luonto- ja kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja suojelussa

Matkailun muutoksen skaalat Matkailijarakenteen on katsottu olevan kiinteästi sidoksissa matkailualueen yleiseen muutosprosessiin, joka on jaettavissa: (1) pitkän, (2) keskipitkän ja (3) lyhyen ajanjakson sykleihin (1) Pitkät syklit Matkailualueen pitkän aikavälin muutosta on tarkasteltu muun muassa matkailun elinkaariteoreettisissa tutkimuksissa matkailun elinkaarimallin mukaan matkailualue kehittyy vaiheittain kohti tasaantunutta kehitysvaihetta -> taantuminen tai uusi kasvu

Matkailualueen elinkaarimallin

Matkailijamäärä Uusi kasvu Kriittinen alue kantokyvylle Stagnaatio Vakiintuminen Taantuminen Kehittyminen Sitoutuminen Löytäminen Aika

Matkailualueen elinkaarimallin vaiheet Löytämisvaihe - Matkailijamäärät ovat pieniä - Matkailijat organisoivat matkansa omatoimisesti - Vuorovaikutus paikallisten ihmisten kanssa on tiivistä, mutta matkailun vaikutukset kohdealueelle ovat vähäisiä

Sitoutumisvaihe - Matkailijamäärät hieman kasvavat - Alueelle syntyy matkailupalveluja - Alueen markkinointiin ryhdytään kiinnittämään huomiota. - Matkailun kehitystyö on pääosin paikallisten hallussa ja paikallisen pääoman turvin tuotettua

Nopean kehityksen vaihe - Matkailijamäärät kasvavat nopeasti - Alueen vetovoimatekijöitä kehitetään ja mahdollisesti uudelleen suunnataan ulkopuolisten toimijoiden ja pääomien avulla - Alueelle syntyy runsaasti matkailijoita palvelevia rakenteita - Alue muuttuu nopeasti

Vakiintumisvaihe - Kehitys hidastuu - Absoluuttisesti matkailu edelleen kasvaa, mutta matkailijamäärien kasvattaminen ja ylläpitäminen vaatii voimakasta markkinointia ja satsauksia palveluihin - Matkailun aluetaloudellinen merkitys on erittäin suuri ja matkailijat ovat muuttuneet organisoituja palveluja käyttäviksi

Stagnaatio- eli taantumisvaihe Matkailukehitys taantuu ja alueen kantokyvyn rajat on monin osin saavutettu Matkailijamäärien ylläpitäminen vaatii yhä aiempaa suurempia satsauksia markkinointiin ja tuotteistamiseen Kilpailu muiden kohdealueiden kanssa kiristyy Alueella tapahtuvat ongelmat nähdään pitkälti matkaulusta johtuvina Fyysinen, sosio-kulttuurinen ja taloudellinen ympäristö

Lopulta kehitys voi kääntyy laskuun ja alue alkaa menettää suosiotaan Vaihtoehtoisesti kehittämis- ja tuotteistamistoimenpiteiden onnistuessa seurauksena voi olla uusi kasvu Elinkaarimalli on luonteeltaan syklinen malli! Siirryttäessä vaiheesta toiseen myös alueen matkailijarakenteen katsotaan muuttuvan

Matkailun elinkaari ja matkailijatyypit?

(2) Keskipitkät syklit Keskipitkiin sykleihin liittyvät matkailualueen muutosprosessit edustavat usein suhdannevaihteluista johtuvia muutoksia. Ne kestävät yleensä muutaman vuoden, mutta niiden seuraukset voivat olla arvaamattomia. Keskipitkät syklit ovat yleisiä matkailutaloudessa, mutta niiden vaikutusta matkailijarakenteeseen on tutkittu varsin vähän.

(3) Lyhyen aikavälin syklit Lyhyen aikavälin syklit tarkoittavat vuodenaikais- eli kausivaihteluita. Kausivaihteluilla tarkoitetaan kohdealueella suhteellisen säännöllisesti tapahtuvaa matkailijoiden epätasaista määrällistä ja/tai laadullista jakautumista vuoden aikana. Syyt jaetaan luonnollisiin ja institutionaalisiin tekijöihin.

Matkailun vaikutusten yleiskehys Matkailu aikaansaa aina muutoksia (1) Erilaisia vaikutuksia: taloudelliset ekologiset sosio-kulttuuriset (2) Vaikutukset sekä myönteisiä että kielteisiä koskee myös taloutta (+\ )

(3) Vaikutukset voivat alla suoria ja epäsuoria suhteessa tilaan; matkailualueella ja/tai matkailun alueellisessa systeemissä suhteessa aikaan; esim. elinkaariajattelu (4) Vaikutukset ja niiden eri tasot kytkeytyvät kaikki toisiinsa matkailu systeeminä

147 Matkailun ekologiset (ympäristö)vaikutukset Pitkä traditio matkailun tutkimuksessa Kantokyky tarkastelut; ensimmäiset maininnan jo 1930-l Suhteellisen vähän empiiristä tutkimusta Lukuun ottamatta paikallistasoisia kulumistutkimuksia Tärkeä mutta haasteellinen tutkimuskohde, koska: (1) matkailun vaikutusten erottaminen muista muutoksista

148 (2) puutteellinen tietoperusta tilanteesta ennen matkailua ja sen aikaansaamia muutoksia (3) puutteellinen tietämys eri kasvi- ja eläinlajien sietokyvystä suhteessa matkailijamääriin ja muotoihin Esimerkkejä matkailun ympäristövaikutuksista; kuluminen Urho Kekkosen kansallispuistossa malli

149 Kielteiset ympäristövaikutukset Matkailijoiden aktiviteetit Rumakurun autiotuvan kasvillisuudeltaan muuttuneen vyöhykkeen pintaalat ja tuvan kävijämäärien vaihtelu (Rautio, Helenius & Saarinen 2001)

150 Matkailun sosiokulttuuriset vaikutukset Matkailun ja paikallisväestön ja -kulttuurin suhde tärkein/toiseksi tärkein tutkimuskohde Riippuen indikaattorista (tärkein: ISI) Matkailun sosiokulttuuriset vaikutukset usein: näkymättömiä - vaikeasti todennettavia ja erotettavissa muusta yhteiskunnallisesta ja sosiokulttuurisesta muutoksesta Erityisesti välillisiä / epäsuoria vaikutuksia Kasautuvat hitaasti