Matkailumaantieteen johdantokurssi (790160A) 5 op
|
|
- Hanna-Mari Hiltunen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matkailumaantieteen johdantokurssi (790160A) 5 op Professori Jarkko Saarinen Maantieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
2 Luennot: 2018 Tässä materiaalissa on ns riisuttu versio luennoista Mm. esimerkit ja kuvalliset osuudet poistettu Tenttiasiat: jos epäselvyyttä niin ota yhteyttä
3 KURSSISISÄLTÖ Matkailun opinnot Oulun yliopistossa ja kurssikäytännöt Matkailu, matkailun asema ja merkitys Maantieteellinen matkailututkimus Matkailun peruskäsitteet: (kirjat) Matkailusysteemi matkailun alueellinen järjestelmä - lähtöalue - reitit kohdealue matkailija Matkailun aluemaantiede; lyhyt oppimäärä - kansainvälisen matkailun suuralueet - kotimaan matkailu ja aluerakenne - matkailun globalisaatio Matkailukehitys - yleinen kehitysprosessi - matkailu ja aluekehitys - johdatus elinkaariajatteluun Matkailun (alueelliset) vaikutukset - ekologiset -ilmastonmuutos - sosiaaliset - taloudelliset Matkailun tulevaisuus: prospects and constrains : - -yksilöllistyvä kulutus ja tuotanto: elämysteollisuus -matkailu ja ilmastonmuutos - kestävä matkailu
4 Matkailuopinnot ja tutkimus Oulun yliopistossa Matkailun 25 op kokonaisuus Matkailumaantieteen maisteriopinnot Double Degree: Tourism Geographies & Tourism and Regional Planning Management and Geography
5 "M25"-kokonaisuus Kokonaisuus painottuu johdannon lisäksi ympäristöön, aluekehitykseen, kestävyyteen sekä matkailun alueellisen suunnittelun ja kehittämisen sekä markkinoinnin kysymyksiin Maantieteen opintojaksot: P Matkailumaantieteen johdantokurssi, 5 op A Tourism, development and sustainability, 5 op A Matkailusuunnittelu ja aluekehitys, 5 op P Korvaava opintojakso(* (tarvittaessa), 3 5 op
6 Biologian opintojakso: A Conservation of biodiversity, 5 op Oulun kauppakorkeakoulun opintojakso: P Markkinoinnin perusteet, 5 op *) Mikäli jokin opintojakso kuuluu pääaineopiskelijan opintovaatimuksiin, niin sen korvaavuudesta sovitaan erikseen Jarkko Saarisen kanssa.
7 Opinnot rakentuvat teoreettisesta perustasta (matkailuilmiö ja sen alueellinen luonne) ja matkailusuunnittelun ja kehittämisen soveltavista elementeistä Opinnoissa pyritään yhdistämään alan kansainvälinen keskustelu ja trendit kansalliseen kontekstiin ja päinvastoin Lisäksi on mahdollisuus hakeutua UArctic n Northern Tourism opintoihin Perusopintoihin 25 op (/aineopintoihin)
8 Johdantokurssi 2018 Suoritustapa noin 20h lu. ja tentti (aina kaksoistunnit yhteen) Ei harjoituksia mutta mahdollisia lukutehtäviä (osana/täydentäen luentoja) Lukumateriaali on osa kurssimateriaaleja; löytyy Nopasta (pw: MM2018) Tenttipäivät (3 mahdollisuutta, vastaava opettaja: Outi Kulusjärvi) Päivät (Outi Kulusjärvi) Vastaaminen:
9 Tavoite Yleistavoite: Opiskelija perehtyy matkailun peruskäsitteisiin, matkailun maantieteelliseen viitekehykseen ja matkailun vaikutuksiin ja alueellisiin järjestelmiin Opintojaksolla käsitellään soveltuvin osin mm. seuraavat sisällöt: matkailun maantieteellinen viitekehys, lähtöalueet ja lähtövalmius, vetovoiman ja tarjonnan alueellisuus, matkailuvyöhykkeet ja matkailumaat, matkailukehitys, matkailun suuralueet ja kotimaan matkailun aluerakenne sekä kansainvälisen ja Suomen matkailun alueelliset ja rakenteelliset trendit Johdantokurssi Ei luentopakkoa Omalla vastuulla voi olla pois, tiedotus luennoilla. Luento-opetus osa kurssia i.e. kurssin vaatimuksia.
10 Kurssin kirjallisuus Hall, C.M ja S. Page (1999 tai uudempi painos). The Geography of Tourism and Recreation Environment, Place and Space (soveltuvin osin) Kaikki luvut Hall, C.M., Muller, D.K. ja J. Saarinen (2009) Nordic Tourism: Issues and Cases. EI 2018 Luentomoniste (Saarinen, 2011) EI 2018) Tiivistetty luentomateriaali tulee verkkoon ensi viikolla viimeistään Muu materiaali: luennoilla ja/tai Noppa
11 Matkailun maantieteellinen tutkimus? Inventointia ja kuvailua? Kehittämistä ja edistämistä? Ymmärtämistä? Syy-seuraus -suhteita? Jatkuvan kasvun kriitiikkiä ja muutospyrkimystä? Jotain muuta? Vai kaikkea tätä
12 Tutkimuksen ydinfokus: Matkailun vaikutukset Matkailulla aina tilallisia (maantieteellisiä) vaikutuksia: +/- Tourism is an attractive vehicle for poverty alleviation and development (World Bank 2012) Tourism comes with its own set of risks (World Bank 2012) Matkailu: systeemi Vaikutusten yleinen jaottelu:
13 Vaikutusten kolminaisuus: helppo muistaa, vaikea tutkia ja suunnitella
14 Matkailun asema ja merkitys Modernin teollistuneen vapaa-ajan matkailun turismin historia on reilusti yli 100 vuoden mittainen Liikkuvuutta ollut ennen sitäkin Tapahtumamatkoilla pitkä historia: Kreikka, Egypti, Rooma Pyhiinvaellus Grand Tour Modernin matkailun käsitteellistäminen:
15 Matkailu? Arki- vs. laajempi käsitys (Hall et al. 2009) NON-TOURISM RELATED MOBILITY -permanent migration -forced temporary migration e,g, for political, economic or environmental reasons -employment by an organisation outside of home environment - travel for military service -border workers - diplomats ACADEMIC CATEGORIES OF TOURISM Voluntary temporary mobility -visiting friends and relations (VFR) - travel to second home -educational travel -business travel - health travel -shopping - pilgrimage POPULAR NOTIONS OF TOURISM -Holiday travel for pleasure/leisure
16 Matkailu = turismi? Yksinkertaistaen: Matkailu on yläkäsite, joka sisältää turismin Hierarkkinen suhde toinen toista parempi (ENG) Travel travail tripalium? Turismi viittaa yleistäen modernin teollisen ajan ilmiöön, vapaa-ajan (massa)matkailuun ja matkailuun virkistäytymistarkoituksessa Nykyisin lukuisia matkailun erityismuotoja ja käsitteitä: luontomatkailu, ekomatkailu, etnomatkailu, kulttuurimatkailu, mustaturismi, thanaturismi jne Uusilla käsitteillä tulee olla sisältöä joka erottaa ne muista Esimerkki: luontomatkailu vs ekomatkailu
17 17 Ekomatkailu: luontomatkailun lähikäsite : sisältää neljä (4) keskeistä elementtiä. (1a) Luontomatkailua, joka sisältää (2) aktiivisen pyrkimyksen matkakohteena olevan luonnonalueen ja/tai matkailun vetovoimakohteena olevan eliölajin tai -lajiston suojeluun ja säilyttämiseen. Eroaa periaatteellisesti ja ideologisesti luontomatkailusta. Ekomatkailussa ja sen mukaisessa toiminnassa on sitouduttu ekosysteemien ja niiden eheyden ja elinvoimaisuuden suojeluun ja säilyttämiseen. (1b) Ekomatkailu suuntautuu ja perustuu usein suojelualueisiin. Ekomatkailuun liittyy olennaisesti (3) ympäristökasvatuksellinen ja - koulutuksellinen ulottuvuus ja (4) pyrkimys tuottaa taloudellisia hyötyjä paikallistasolle (yhteisönäkökulma)
18 Matkailu-virkistys-vapaa-aika Lukekaa kirjasta laajemmin: Jafar (2000: 585) ja Vuoristo (2002: 20): matkailu lähtö- ja kohdealueiden välisenä vuorovaikutuksena: Matkailijat liikkuvat ja toimivat tavanomaisen asuin- ja työympäristön, eli lähtöalueen, ulkopuolella. Näillä ulkopuolisilla kohdealueilla matkailijat ovat vuorovaikutuksessa heitä palvelevien matkailupalveluiden ja -verkostojen kanssa. Urry ja Larsen (2011: 4): turismi on vapaa-ajan aktiviteetti. Vapaa-ajalla tarkoitetaan säännöllisen ja organisoidun työn vastakohtaa Vapaata ansiotyöstä, ei välttämättä muista velvoitteista
19 Virkistäytymisellä tarkoitetaan yleisesti vapaa-ajan aktiviteetteja, jotka voivat tapahtua joko kotona tai kodin ulkopuolella (Butler ym. 1998: 3-4). Boniface ja Cooper (1994: 2): virkistäytymisen jakautuminen kotona tapahtuvaan virkistäytymiseen, muualla kotipaikkakunnalla tapahtuvaan virkistäytymiseen, päivämatkoihin ja varsinaiseen matkailuun
20 Matkailù: Matkailu? Ei yhtä oikeaa määritelmää Määritelmät jaetaan kirjallisuudessa: -teknisiin -toiminnallisiin ja -kokemuksellisiin määritelmiin TAI: -teknisiin -käsitteellisiin
21 Tilastointia varten laadittu tarkkoja määrittelyjä ja luokitteluja (UN)WTO:n (1992) suositus kuusi tilastollista luokkaa: -vapaa-aika, virkistys ja loma -sukulais- ja ystävävierailut (VFR) -liikematkailu tai muu ammattiin liittyvä matkailu -terveydentilan hoito -uskonnolliset matkat, esim. pyhiinvaellus -muu tarkoitus
22 Matkailun perustyypit (1+2) - tilastointi 1 Kotimaanmatkailu 2 Kansainvälinen matkailu 2.1 Ulkomailta tuleva matkailu 2.2 Ulkomaanmatkailu Lisäksi esim: Suomessa tapahtuva matkailu: Suomalaisten matkailu (Kansainvälinen matkailu )
23 UNWTOn määritelmä Matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat ja oleskelevat tavanomaisen elinympäristönsä ulkopuolella olevassa paikassa korkeintaan yhden peräkkäisen vuoden ajan vapaa-ajan vietto-, liikematka- tai muussa tarkoituksessa Suhteellisen avoin määritelmä
24 Useita käytännön tarkennuksia tehty myöhemmin; mm. päätoimista opiskelua, sairaalassa oloa ei lueta eikä vankilassa tai armeijassa oloa tahi pakolaisuutta tai turvapaikan hakemista lueta matkailun piiriin Työmatka- ja paikallisliikenne jäävät ulkopuolelle HUOM: UNWTO tilastointiperiaatteessa (2008->) viikonloppumatkat kesämökille tai toiselle asunnolle luetaan matkailuun jollei kyse ole jokaviikkoisesta rutiinista Miten selvittää? (tilastollisesti) Akateemisesti ollut jo pitkään osa matkailuilmiötä second home tourism
25 Matkailuun osallistuvia kutsutaan usein kävijöiksi (visitors) kattaa matkailijat ja päiväkävijät Tilastollisessa mielessä harhaanjohtavaa: Lukuun ottamatta UNWTOn kansainvälisen matkailun tilastointia; tilastoyksikkö ei ole matkustava henkilö Summa: ei täyttä yhteisymmärrystä; Matkailun ja matkailijan tilastollinen määrittely kestänyt jo vuosikymmeniä
26 Tutkimuksissa matkailun (käsitteellinen) yleismääritelmä (Jafar Jafari 1977): matkailu on ihmisten liikkumista ja toimintaa tavanomaisen, päivittäisen asuin- ja työympäristönsä ulkopuolella ja heitä palvelevan väestön ja yritys- ja organisaatiotoiminnan sekä näiden vaikutusten muodostama kokonaisuus PLUS: tutustukaa Chadwickin (1987) määritelmään tenttikirjasta (Hall & Page)!
27 SITEN matkailun tutkimuksen kohteena ovat (Jafari 1977); (1) ihmiset ja heidän toimintansa tavanomaisen asuinympäristön ulkopuolella (2) elinkeino, joka palvelee em. toimintaa, ja (3) toiminnan vaikutukset matkailusysteemissä; erityisesti kohdealueen yhteiskuntaan, kulttuuriin, talouteen ja fyysiseen ympäristöön Tutkimusnäkökulmaan palataan myöhemmin
28 Modernin matkailun taustaa Jo muinaiset roomalaiset Presentismin vaara Ensimmäinen julkisesti mainostettu ryhmämatka jo Thomas Cook järjesti junamatkan Leicester-Loughborough- Leicester (24 mailia) 570 hlöä Vuoden 1851 Lontoon maailmannäyttelyyn jo ihmistä Vuonna 1867 hotellikuponkien käyttöönotto Vuonna 1872 ryhmämatka maailman ympäri (222 päivää)
29 Alkuvaiheessa rautatiet ja höyrylaiva sekä 1900-l alussa autoliikenne T-Ford kehittäminen 1908, automatkailun alkukukoistus l (USA)
30 Matkailun nopea kehitys on tapahtunut monin osin vasta viimeisen 60+ vuoden kuluessa 1950-luvulta lähtien Keskeisinä tekijöinä Liikennevälineiden ja yhteyksien kehittyminen Erityisesti lentoliikenteen kehittyminen, Yleinen tekninen kehitys, Vaurastuminen ja vapaa-ajan kasvu Ensin länsimaissa, nyt laajemmin Tuleva suuri kasvu liittyy kehittyvien maiden keskiluokan syntyyn ja vaurastumiseen Erityisesti Kiina ja Intia (+ laajempi BRICS) Kasvaa globaalisti
31 UNWTO: kansainvälisen matkailun kasvu
32 Matkailun kehitystä nopeaa kuvaa seuraava Maailman matkailujärjestön (UN WTO) esittämä aikasarja: Vuosi Milj. Indeksi matkailijaa * 3748* (ennuste!) Aikasarja kuvaa kansainvälisen (lento)matkailun kehitystä Ei ilmennä alueellisia painotuksia tai kotimaanmatkailun muutoksia (esim. 11/9 jälkeinen muutos, SARS, taantuma: BKT FIN 2009: -8,2 % ed vuoteen verrattuna)
33 Matkailusta saatava rahallinen panos edustaa Noin 9 prosenttia maailman vientikaupan arvosta ja noin kolmasosaa (30+ %) palvelujen maailmankaupan arvosta 3 billion business a day (World Bank, 2012) Vuonna 2012 ylitti 1 mrd matkailijan rajan (UNWTO) 2016: mrd matkailijaa, 10% BKT (incl. johdetut) Sanotaan maailman suurimmaksi ja nopeimmin kasvavimmaksi talouden alaksi - suurin? - matkailuteollisuutta?
34 Iso jakautunut talouden ala Matkailu on polarisoitunut ilmiö Koskettaa suhteellisesti pientä osaa ajankäytöstä länsimaissa vapaa-ajan osuus noin 15% ajankäytöstä; matkailu siitä pieni osa Koskettaa suhteellisen pientä osaa maapallon väestöstä toki enenevässä määrin Silti mittavia ja monipuolisia vaikutuksia alueellisessa matkailusysteemissä Matkailua hyödynnetään kasvavassa määrin aluekehityksen välineenä Monissa maissa kansallisella tasolla (esim. FRA, RSA) Vaikuttaa kasvavassa määrin meidän ja muiden arkeen kaupunkisuunnitteluun, työllistymiseen, kulttuurienvälinen vuorovaikutus, aluetuntemus jne
35 Matkailun asema Suomessa? Perinteisesti pidetty marginaalisena Absoluuttisesti Suomi ei ole matkailun suurmaa (Vuoristo & Vesterinen 2000) Asema muuttunut: Matkailu on iso juttu (ministeri Jan Vapaavuori, 2013) Harvoja kasvavia aloja Vienti teollisuutta Tosin ainoa joka maksaa ALV
36 Matkailutaloudessa paljon kilpailevia lukuja jotka on hyvä suhteuttaa muuhun talouteen: BKT osuus: 2,3 % (2007), nyt 2,5 % Nokia 2,6 % (2008) -> 1,6 % (2009) -> Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2015 yhteensä henkilöä mikä on 5,5 prosenttia kaikista työllisistä.
37 Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2016 arviolta 13,8 miljardia euroa. sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun kokonaiskulutuksesta oli noin 26 prosenttia eli 3,6 miljardia euroa Suomen matkustustase on negatiivinen kasvavassa määrin
38
39 Erityisesti työllistävät vaikutukset merkittäviä Kasvu +37% ajalla (metsätal: -- 24%, metsäteoll. -21%) Lappi: metsätalous menetti 75 % työpaikoista Matkailu absoluuttisesti suurinta (1) Uudellamaalla (8x suurempi kuin 2.) ja 3.)), (2) Varsinais-Suomessa ja (3) Pirkanmaalla
40 Matkailun merkitys (suhteellinen arvo) korostuu syrjäseuduilla, erityisesti työllisyysvaikutukset voivat olla merkittäviä Suhteellisesti merkitys suurinta (1) Ahvenanmaalla ja (2) Lapissa ailun_luvuista_ Monilla syrjäseuduilla matkailu voi olla ainoa merkittävä kasvava talouden ala maankäytön ristiriidat: metsätalous ja kaivostoiminta
41 Maantieteellinen matkailuntutkimus: alueellinen näkökulma Matkailua tutkittu maantieteessä jo noin 90 vuotta 1960-luvulle saakka osa talousmaantiedettä, josta eriytyi 1970-luvulla tutkimus monipuolistui taloudellisista kysymyksistä mm. sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ekologisiin tarkasteluihin Suomessa monipuolistuminen tapahtui 1990-luvun vaiheessa
42 Matkailu ja tutkimus Maantiede on yksi matkailututkimuksen ns. pioneeritieteistä. muita mm. taloustieteet, historia, antropologia ja sosiologia Monitieteinen tutkimusala Matkailun tutkimuksen piirissä on useita ristiriitaisia käsityksiä (A) Matkailun peruskäsitteistä (B) Tutkimuksen tavoitteista (tiedonintressi)
43 (A) Käsiteperusta Käsiteperustan hajanaisuuden taustalla katsotaan vaikuttavan ainakin seuraavien tekijöiden: 1. Matkailun on monitieteinen tutkimuskohde Kukin tieteenala lähestyy ja jäsentää matkailua omasta näkökulmastaan -> yhteisen käsiteperustan muodostaminen on ollut haasteellista ja hidasta
44 2. Matkailuilmiö on hyvin moniulotteinen Yksiselitteisten käsitteiden syntyminen katsotaan lähtökohtaisesti vaikeaksi Esim. Matkailijat kuluttavat matkailu- ja muita hyödykkeitä matkaillessaan Paikalliset kuluttavat muita ja matkailuhyödykkeitä Matkailuelinkeino tuottaa matkailu- ja muita palvelevia hyödykkeitä Muut elinkeinot tuotavat muita ja matkailuhyödykkeitä Manifestoituu mm. aluetaloustutkimuksissa (e.g. Keminjärvi) Tämä viittaa myös matkailututkimuksen monitieteiseen perustaan
45 (B) Tiedonintressi Habermasin tiedonintressiteoria: Tieteellisten kysymysten esittäjinä ovat aina ihmiset Tutkimus ja sen tuottama tieto ovat yhteiskunnallisesti ehdollisia, ne ovat sidoksissa tiettyyn aikaan/paikkaan Tiedonintressi ei välttämättä viittaa välittömään tiedontarpeeseen; implisiittinen/eksplisiittinen - välillinen/välitön 1. Tekninen tiedonintressi 2. Käytännöllinen tiedonintressi 3. Kriittinen tiedonintressi
46 1. Tekninen tiedonintressi laajasti ymmärrettynä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön hallitsemiseen, hyväksikäyttöön ja muuttamiseen Positivismi Esim. matkailutilastointi tai TSA 2. Käytännöllinen tiedonintressi inhimillisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen tarpeeseen Ymmärrys (kielen ja kulttuurin tarjoamista) maailmaa koskevista tulkinnoista Humanismi Esim. matkailukokemus ja tarpeet joihin matkailu ilmiönä vastaa, motiivit / attraktiot; matkailu liminaalitilana ; sex tourism, drug tourism, spa tourism, wellness tourism, kulttuurimatkailu
47 3. Kriittinen (emansipatorinen) tiedonintressi yhteiskunnalliseen valtaan ja valtarakenteisiin Vapauttaa kahlitsevista hallinta- ja alistussuhteista (esim. jälkikolonialismi) Strukturalismi Esim. Matkailun representaatiot ja toiseus, uuskolonialismi ja matkailukehitys:
48 Kansainvälisen matkailututkimuksen vaiheet Matkailun tutkimuksella noin 100 -vuotinen historia Vapaa-aikaa tutkittu hieman kauemmin Thorstein Veblen (1899): The Theory of the Leisure Class Tarkastelu vapaa-ajan markkinaistumista (taloudellista vaihdantaa) Yhteydet vapaa-ajan ja virkistyskäyttäytymisen tutkimukseen: leisure, free-time ja recreation & hospitality Voimakkaasti kasvava tutkimusala Yli 300 tieteellistä kv. Julkaisusarjaa (joista noin max 50 ns merkitystä) Tutkimuksessa on erotettavissa useita vaiheita eivät ole välttämättä korvanneet toisiaan (Jafari 1989):
49 I Puolestapuhumistraditio (edistämispuhe) matkailun taloudelliset hyödyt kohteena, samoin työllisyys ja ympäristön säilyttäminen vallitseva 1970-luvulle saakka taustalla elinkeinon tarpeet
50 II Kriittinen tutkimustraditio (varoittamispuhe) taustalla matkailun ja sen vaikutusten voimakas kasvu 1960-luvulta alkaen keskittyy matkailun haitallisiin vaikutuksiin näkyvimmillään 1970-luvulla: Young (1973) Matkailu: siunaus vai kirous? De Kadt ed. (1979) Matkailu: passi kehitykseen?
51 III Sopeuttamistraditio (vaihtoehtopuhe) Edelliset keskittyivät olemassa olevan matkailun vaikutuksiin Sopeuttaminen liittyy vaihtoehtoisten mallien etsimiseen 1980-luvulta alkaen Keskiössä vaihtoehtomatkailu ja sen eri muodot alternative tourism, appropriate tourism, green tourism, ecotourism, sustainable tourism jne Kestävyyttä korostava Saanut osakseen myös kritiikkiä 1990-luvun puolivälistä alkaen erityisesti matkailun ideologisoituminen (tutkimuksessa) koettiin akateemisilla kentillä problemaattiseksi kriittisyys voimistunut 2000-luvulla toisaalta matkailun eettiset näkökulmat tuotu myös vahvemmin esille
52 V: Kohti eettistä tutkimustraditiota.? Kuluttamisen ja tuottamisen eettisyys Moraalinen käänne Vastuullisuus IV Tietoperusteinen tutkimustraditio (tietotarvepuhe) Matkailuilmiön reunaehtojen tiedostaminen kasvava talouden ja kulttuurin ala vaikutukset (+/-) lisääntyvät, ja niiden hallinta edellyttää lisääntyvässä määrin tietoa Matkailun kytkeminen osaksi laajempia prosesseja ei erillinen ilmiö! Teoreettisen ajattelun kehittäminen, ja tietoperustan laajentaminen ja vahvistaminen
53 Matkailu ja matkailututkimus: matkailu alueellisena ilmiönä Maantieteellisesti keskeisiä matkailun perusulottuvuuksia matkailu on: (1) Liikettä tilassa, (2) Kulutusta Ei vain matkustusta paikasta toiseen ja niissä yöpymistä tms. toimimista. Matkailuun kuuluu olennaisesti myös kokemus olla matkailija. Se syntyy kuluttamalla; ostamalla palveluja ja hyödykkeitä
54 (3) Ulkopuolisuus Matkailuun liittyvään liikkeeseen tilassa ja siinä tapahtumaan kuluttamiseen kytkeytyy ajatus matkailun ja matkailijan ulkopuolisuudesta: tourist space is an area dominated by tourist activities or one that is organized for meeting the needs of visitors (Donald Getz 1999:24) Matkailu on talouden muoto, joka myy ja tuotteistaa paikkoja, kohdealueita ja reittejä matkailijoille ei-paikallisille ihmisille koettavaksi ja kulutettavaksi.
55 (4) Vaikutuksia Matkailulla on aina maantieteellisiä (tilallisia) vaikutuksia ja kytkentöjä Vaikutukset matkailusysteemiin Ympäristönmuutos vaikuttaa matkailuun Virtuaalimatkailukin tapahtuu jossakin ja jollakin tavalla rakentuneesta tilasta (todellisuudesta) Matkailu jäsentää nykyisin ihmisten kuvaa maailmasta, vieraista paikoista ja kulttuureista Me ja muut erontekoja tehdään sekä suhteessa kohdealueiden ihmisiin ja tapoihin että kohdealueelle vierailevien matkailijoiden suhteen
56 Matkailu edustaa länsimaissa keskeistä elämäntapaan ja kuluttamiseen liittyvää toimintaa: matkailukulttuuri Matkailun tutkimisen kautta voidaan tarkastella paitsi matkailua ilmiönä myös monia laajempia ja keskeisiä yhteiskunnallisia sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia prosesseja Tutkimuskohde vs tieteenala? -tieteenalan tunnusmerkit?
57 Matkailun maantieteellinen viitekehys Matkailulla on vahva alueellinen ja tilallinen sidos. Matkailua pidetään mitä suurimmassa määrin alue- ja paikkasidonnaisena, jonka perustana on lähtöalueiden ja kohdealueiden sekä niitä yhdistävien matkareittien muodostaman kokonaisuus: (t1) matkailun alueelliseksi systeemi (t2) matkailun aluejärjestelmä tai (t3) matkailusysteemi
58 Matkailusysteemi Matkailun alueellinen systeemi (Leiper 1979): Lähtöalueet -kysyntä -työntövoima -mielikuvat Reitit ja transit -alueet Kohdealueet -tarjonta -vetovoima -imago
59 Matkailun alueelliseen systeemiin vaikuttavat yleiset tekijät (Vuoristo 1998) LÄHTÖALUE REITIT KOHDEALUE Työntövoima Kysyntärakenteet Saavutettavuus Vetovoima Tarjontarakenteet Fyysinen ympäristö - Ilmasto, vuodenajat - Hydrografia, topografia ja biografia Sosiaalinen ympäristö - Väestörakenne - Kulttuuri - Talous ja poliittinen ympäristö Muut työntövoimatekijät - Motivaatio, tarpeet Lähtö- ja kohdealueiden väliset reitit Kohdealueen sisäiset reitit Matkailureitit kohteina itsessään Fyysinen ympäristö - Ilmasto, vuodenajat - Hydrografia, topografia ja biografia Sosiaalinen ympäristö - Väestörakenne - Kulttuuri - Talous ja poliittinen ympäristö Muut vetovoimatekijät - Tarjonta suhteessa edellytyksiin
60 Saavutettavuus Kohdealueen vetovoimaisuuteen vaikuttavat alueen sisäisten ominaisuuksien lisäksi sen kyky vastaanottaa matkailijoita saavutettavuus osa vetovoimaisuutta Matkailun kehittäjät pitävät saavutettavuutta usein jopa keskeisimpänä tekijänä Eroja kotimaisen ja kansainvälisen matkailun suhteen Vaikuttaa kohdealueen fyysiseen rakenteeseen; Ylläs 1990-l Ruka 2000-l Muutokset saavutettavuudessa johtavat muutokseen markkinoiden potentiaalisessa koossa scaling : (paikallinen), alueellinen, kansallinen, kansainvälinen Levin strategia 1990-luvulla
61 Realistisuus huomioitava Esim. Virpiniemen ja Rokuan kehittämishankkeet OuluHub suunnitelmat 2011 (->2012?->2013?->2014? Ohi!?) Saavutettavuus voi kääntyä negatiiviseksi; Punkaharju Oulun liikematkustus ja yöpymiset 1990-luvulla Huom1: erityiskohteet ja -matkailumuodot HUOM2: sama alue on usein myös sekä lähtöalueena että kohdealueena eri matkailijaryhmille
62 Saavutettavuus (sen hyvyys/huonous) hahmottuu suhteessa lähtö- ja kohdealueeseen Liitetään usein kohdealueen ominaisuudeksi, mutta tällöinkin hahmottuu eri tavoin riippuen kustakin lähtöalueesta Peterson: junan hyvyys? Liittyy matkailureittiin Matkailureittejä on karkeasti ottaen kolmea tyyppiä: (1) lähtö- ja kohdealueita yhdistävät matkailureitit (2) kohdealueiden sisäiset matkailureitit ja (3) matkailureitit, jotka ovat itsessään matkakohteita -?
63 Kysyntä-Tarjonta Kysymykset: Miksi ihmiset matkustavat? Minne ihmiset matkustavat? ovat olleet matkailututkimuksen eräitä keskeisimpiä kysymyksiä Näiden tarkastelu voidaan jakaa (Vuoristo 2003): (1) lähtövalmiuden, työntövoima (-) motiivien ja työntö/vetovoima (3) vetovoimaisuuden tarkasteluun vetovoima
64 Matkailun lähtöalueet ja lähtövalmius : työntövoimatekijät Ihmisten haluun matkustaa vaikuttavat useat eri tekijät kysynnällä ja tarjonnalla on kiinteä yhteys Keskeisiä käsitteitä: tarve ja motivaatio tarve -> motivaatio -> matkustuspäätös -mahdollistavat ja -rajoittavat tekijät
65 Matkailun motiivit Yleistäen matkailun motiivien nähdään koostuvan: (1) inhimillistä ja yksilöllisistä tarpeista yleisin hyödynnetty malli on Maslow n (1943) tarvehierarkiateoria: - tarpeiden tyydyttäminen etenee hierarkkisesti - ensin tulee tyydyttää alemman tason tarve, hierarkia: A. fysiologiset tarpeet B. turvallisuuden tarve C. rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarve D. arvostuksen tarve E. itsensä toteuttamisen tarve -alkup. malli perustuu heikkoon näyttöön, mutta on laajasti hyödynnetty
66 (2) sosiaalisista ja psykologisista normeista ja asenteista -kulttuurinen konteksti -sosiaaliset paineet (3) (markkinointi: matkakohteen luonne) -kohde vaikuttaa motivaatioon ja matkatyypin valintaan -sijoittaminen matkailusysteemiin
67 Motivaatiotekijöiden yleinen ryhmittely McIntosh & Goeldner (1988): Fyysiset tekijät: Henkiseen ja ruumiilliseen virkistykseen, terveyteen, urheiluun ja huvitteluun perustuvia Kulttuuritekijät: Halu nähdä ja tietää enemmän kulttuureista Ihmisten väliset tekijät Halu tavat uusia ihmisiä tai VFR Status- ja arvostustekijät: Halu syventää harrastuksia, opintojaan ja tietojaan sekä saada arvostusta muilta ihmisiltä (tietoinen vs tiedostamaton) Vahva yhteys Maslow n malliin
68 Erityisnäkökulma Turismi vastakkaiskäyttäytymisenä (Graburn 1983) esimerkein, osin päällekkäisiä: Ympäristö Talvi - kesä: matkat etelään Massat eristäytyminen: luontomatkailu, eräretkeily Elämäntapa ja luokka Säästäväisyys hemmottelu: ruokamatkailu Yltäkylläisyys yksinkertaisuus: vapaaehtoismatkailu
69 Sivilisaatio: Urbanismi luonto: eräretkeily Turvallisuus riskit: vuorikiipeily, koskenlasku, seikkailumatkailu Terveys ja yksilö: Ahneus dieetti: laihdutusleirit Velttous kuntoilu: retkeily, urheilu Toisin sanoen: matkailulla haetaan vaihtelua ja vastakohtaa arjelle Matkailu liminaalitilassa
70 Matkailijarakenne ja -tyypittelyt Matkailijarakenteella viitataan tietyn alueen matkailukäytön perustunnuksiin, mm: matkan tarkoitus matkailijan kansalaisuus (/etnisyys) matkan kesto, palvelujen käyttö, aktiviteetit ja motiivit
71 Matkailijarakenteen tunnistamisella pyritään ryhmittelemään joko matkailijoita (tai kohdealueita): Tutkimuksissa (perus/soveltava näkökulma) Yritysten ja keskusten markkinoinnin tarpeisiin (Ympäristö)vaikutusten hallinnan tarpeisiin esim. suojelualueet, MH kävijätutkimukset Aluekehitystyössä
72 Matkailijarakenne ja tyypit: Keskiössä matkailun motiivit: matkailijoita ja matkailun motiiveja on ryhmitelty sekä itsenäisesti että suhteessa matkailun kohdealueeseen Usein matkailijatyypittelyjen eli -typologioiden lähtökohtana on se, etsivätkö matkailijat tuttua ja turvallista vai uutta ja erilaista matkakohdetta Typologiat pyrkivät luomaan yleiskuvan matkailijoista ja heidän palvelujen ja ympäristön käytöstä ja -suhteesta Tunnetuimpia ja eniten hyödynnettyjä ovat Erik Cohenin (1972) ja Stanley Plogin (1973) typologiat (ja Smith 1977)
73 Erik Cohen: ( käytännöllinen tiedonintressi ) Perustuu matkailijoiden ja kohdealueen suhteeseen, ja matkailutalouden institutionalisoitumisen asteeseen -taustalla Goffmanin (1959) roolikäyttäytymisteoria -Tyypit: (1) Kulkurit ja (2) tutkimusmatkailijat välttävät matkailullisia ympäristöjä ja järjestävät matkansa omatoimisesti -eroja suhteessa muihin matkailijoihin ja paikallisväestöön -Tyypit: (3) Yksilölliset ja (4) organisoidut massamatkailijat vierailevat tunnetuissa kohteissa matkanjärjestäjän opastamilla matkoilla -eroja palvelujen tarpeessa ja aktiivisuuden asteessa - Kaksi ensiksi mainittua matkailijatyyppiä edustavat ei-institutionaalisia ja jälkimmäiset institutionaalisia matkailijoita.
74 Stanley Plog: ( soveltava tausta, tekninen tiedonintressi) Perustuu matkailijoiden psykograafisiin ominaisuuksiin - Allosentrikot ovat yksilöllisiä ja seikkailunhaluisia henkilöitä -itsenäisiä (varaukset jne) -eivät kaihda lentomatkaa kohdealueelle -uusia ja outoja kohdevalintoja -tyytyvät vaatimattomaan palvelutasoon -kiinnostuneita vieraista ihmisistä ja kulttuureista -haluavat uusia kokemuksia ja elämyksiä
75 - Heidän vastakohtanaan ovat tutun ja turvallisen matkakohteen valitsevat psykosentrikot -suosivat valmiita tuotteita, tuttuja ja totuttuja kohteita -preferoivat automatkailua -passiivisia matkailijoina, matkan järjestäjät hoitavat asiat - Suurin osa matkailijoista edustaa kuitenkin midsentrikoita, joiden matkailukäyttäytymisessä erottuu molempien ääripäiden piirteitä: suhteessa
76
77 Omatoimisuus=seikkailullisuus? Varausjärjestelmien ja mahdollisuuksien muutos luvuilta muuttunut Omatoimisuus ei samalla tavalla tee kulkuria/tutkimusmatkailijaa tahi allosentrikkoa 2010-luvulla Toki edelleen siihen voi yhdistää näihin liittyviä elementtejä :
78 Lisäksi Valene Smithin (1977) tyypittelyä on hyödynnetty: -Smithin tyypittelyn lähtökohtana on kuvata matkailijoiden sopeutumista paikallisiin normeihin -Luokitus on yksityiskohtaisempi kuin edellä esitetyt typologiat, mutta siinäkin toistuu seikkailu turvallisuus-ulottuvuus JA matkailukohteen elinkaari-ajatus (kuten Cohen/Plog typologioissa).
79 Lähde Typologisointi (tyypittely) Vaatimukset kohteelle ja/tai matkailutavat Cohen (1972) Plog (1973) Smith (1977) Kulkuri Tutkimusmatkailija Yksilöllinen massamatkailija Organisoitu massamatkailija Allosentrikko Midsentrikko Psykosentrikko Tutkimusmatkailija Eliittimatkailija Omaehtoinen matkailija Epätavallinen matkailija Massamatkailijan edeltäjä Massamatkailija Seuramatkailija Omatoiminen matka eksoottisiin ja epätavallisiin matkakohteisiin Omatoimisesti järjestetty matka tavanomaisesta poikkeavaan matkakohteeseen Matkatoimistosta varattu matka tavanomaiseen matkakohteeseen Matkatoimistosta varattu matka tuttuun ja turvalliseen matkakohteeseen Yksilöllinen ja jännittävä matkakohde Yksilöllinen ja turvallinen matkakohde Tuttu ja turvallinen matkakohde Eksoottinen ja epätavallinen matkakohde Kiertomatka eksoottisessa matkakohteessa Yksilöllinen ja tuntematon matkakohde Yksilöllinen ja turvallinen matkakohde Tavanomainen tai hieman yksilöllinen matkakohde Tavanomainen matkakohde Tuttu ja turvallinen matkakohde
80 Synteesi : (osin Rämet et al. )(OHI?) Edellä kuvatuissa matkailijatyypittelyissä on useita yhtymäkohtia Piirteet voidaan yhdistää ja modernisoida ns. uuden matkailun tuomiin muutoksiin tiivistäen neljään matkailijan perustyyppiin: (1) Tutkimusmatkailija (2) Yksilöllinen eliittimatkailija (3) Yksilölliset massamatkailijat (4) Massa- ja seuramatkailijat ÄLKÄÄ SOTKEKO TÄTÄ NS KLASSISIIN TYPOLOGIOIHIN!
81 (1) Tutkimusmatkailija -Matkustaa tavanomaisista arki- tai matkailuympäristöistä poikkeaville alueille - vähälukuinen -Matkustaa itsenäisesti pyrkien välttämään matkailullisesti rakennettuja kohteita ja maksullisia palveluita: -yksilöllinen matkailija -Rahankäyttö suhteellisen vähäistä ja kohdistuu paikallisiin peruspalveluihin -Matkakulut jakautuvat lähtö- ja kohdealueen kesken muita tasaisemmin -Matkan kesto suhteellisen pitkä
82 (2) Yksilöllinen eliittimatkailija -Lomailee eksoottisissa ja tavanomaisesta poikkeavissa korkealaatuisissa matkakohteissa -Varakas ja kokenut matkailija, joka etsii elämyksiä lomaltaan - vähälukuinen -Tukeutuu hyvätasoisiin matkailupalveluihin, ja hyödyntää laajasti kaupallisia matkailupalveluja -Pääosa matkakuluista on maksettu lähtöalueella
83 (3) Yksilölliset massamatkailijat -Suosivat tuttuja ja turvallisia matkakohteita - runsaslukuinen -Matkailu suuntautuu sellaisiin matkatoimistoiden suosittelemiin kohteisiin, joiden palvelutaso ja niiden luonne on suurin piirtein yhtä hyvä kuin lähtöalueella -Toimivat suhteellisen itsenäisesti kohteessa ja voivat poistua ns. turismikuplan ulkopuolellekin ajoittain -Pääosa matkakuluista on maksettu jo lähtöalueella
84 (4) Massa- ja seuramatkailijat -Vierailevat tunnetuissa ja pitkälti kehittyneissä matkailunähtävyyksissä - runsaslukuinen -Matkailupalvelujen tarve on suuri; käyttävät runsaasti opastettuja matkoja ja ohjattuja ohjelma- ja virkistyspalveluita -Matka on suunniteltu ja maksettu lähes täysin lähtöalueella (Rämet et al mukaan) Case: Matkailijatyyppien erot ja tilallinen ulottuvuus: -esimerkkinä Lappi/pohjoinen/Saariselkä
85 Lähtövalmius - yleiset tekijät (lyhyesti) Tarpeen ja motivaation rakentumiseen lähtöalueella vaikuttavat maantieteelliset tekijät Luonnonmaantiede Väestölliset ja taloudelliset tekijät Kulttuuriset tekijät Poliittinen ympäristö
86 (1) luonnonmaantieteelliset elementit: Erityisesti massaturismi on perustunut lähtö- ja kohdealueiden välisiin ilmastoeroihin Ilmastoerot ovat keskeinen matkailun alueellista systeemiä selittävä tekijä (Vuoristo, 2003): - Kylmän ja lauhkean ilmastovyöhykkeen alueelta suuntautuu matkailijavirtoja kohti lämpimämpiä alueita -Ilmastonmuutoksen vaikutukset? -aluerakenteen muutokset; esim. Välimerenalue / Itämerenalue
87 (-) Luonnonympäristö vetää, tai sen puute työntää, kaupungistuneiden alueiden väestöä yhä kasvavassa määrin puoleensa -esim. Suomen kansallispuistot; 1990-l-> -säilyykö luonto muodissa? -USA kansallispuistot ; 1990-l> (-) Luonnonmaantiede tarjoaa myös selityksen monien matkailun muotojen maantieteelliselle sijoittumiselle (esim. talviaktiviteetit)
88 88
89 (2) Lähtöalueen väestölliset ja taloudelliset piirteet (1 slide) Väestöllisistä tekijöistä elintaso ja aineellinen (mm. liikennevälineet) kulttuuri sekä demografinen rakenne vaikuttavat lähtövalmiuteen Esim. demografiset indikaattorit (Vuoristo 1998): Ikä sukupuoli etnisyys Kieli siviilisääty* uskonto* Sosio-ekonomiset indikaattorit: *ovat myös sosio-ekonomisia indikaattoreita Koulutus ammattiasema tulot Vapaa-ajan määrä omistukset (auto)
90 (3) kulttuuriset tekijät (1 slide) (-) Lähtö- ja kohdealueen kulttuurierot (kulttuuripiirit ja etnisyys) -Toimivat matkailijatyypistä riippuen sekä matkailua edistävinä/vähentävinä tekijöinä (-) Henkinen kulttuuri, kuten uskonto, vaikuttaa osaltaan lähtövalmiuteen -Uskonnon yhteydessä mm. pyhiinvaellusmatkailua (4) poliittiset tekijät Niiden osalta yhteiskunnan avoimuus toimii sekä lähtöalueen että kohdealueen matkailua selittävänä tekijänä
91 Summa; työntövoimatekijät Yleistäen: matkailun työntövoima (ts. lähtöalueiden) jakaantuu monista siihen vaikuttavista tekijöistä johtuen epätasaisesti alueiden, maiden ja suuralueiden sisällä Matkailu on polarisoitunut ilmiö Perinteisesti voimakkain lähtövalmius ja -paine keskittyvät vauraille talousalueille, korkeasti kaupungistuneille keskusalueille Muutosta viimevuosina: erityisesti Kiina, Etelä-Korea (ja Intia) Tämä on ilmennyt globaalilla tasolla tarkasteltaessa maakohtaisia absoluuttisia matkailumenoja Perinteisesti teollistuneet suuret länsimaat listan kärjessä; matkustusmenot: 1. USA, 2. Saksa, 3. UK, 4. Japani, 5. Ranska Muutos: 1. Kiina. 2. USA 7. Etelä-Korea
92 Vetovoiman ja tarjonnan alueellisuus Vetovoimatekijän ja attraktion käsitteet ja ero? Skaalaus/tuotteistus Arvostuksen ja kiinnostavuuden ulkopuolisuus Primaariset, sekundaariset ja tertiääriset vetovoimatekijät käsitteellinen jako Kirjaimellisesti hieman pulmallinen (vetovoimakäsitteen näkökulmasta) Vaihtoehto: ydin ja kehys-vetovoima Matkailun vetovoiman alueelliseen rakenteeseen vaikuttavat työntötekijöiden tapaan: luontoon, kulttuuriin talouselämään ja poliittisiin tekijöihin liittyvät kysymykset
93 Luonnonmaantieteelliset tekijät = Fyysinen ympäristö ja sijainti Maapallon luonnonmaantieteelliset vyöhykkeet ovat matkailumaantieteellisen aluerakenteen perusta Tärkeimpiä matkailukehitykseen vaikuttavia luonnonmaantieteellisiä elementtejä ovat: -sijainti -eläimistö -ilmasto (ja sääolot) -korkokuva -kasvillisuus -vesistöt Ilmastonmuutos? (erikseen)
94 Matemaattis-maantieteellisellä sijainnilla on joidenkin matka-kohteiden kannalta sellaisenaan suuri merkitys Esim. ääripisteet ja leveyspiirit Topografia luo myös erityissijaintikohteita
95 YLEISTÄEN Ilmaston matkailullinen vetovoima perustuu kahdentyyppisiin matkailuilmastoihin : A. lämpimän ja vähäsateisen (tai sateettoman) vuodenajan ilmastotyyppeihin sekä B. sopivan kylmän ja riittävän lumisen vuodenajan ilmastotyyppeihin (itsestään selvästi) Ensimmäinen mahdollistaa aurinkomatkailun, jälkimmäinen talvimatkailun
96 Tärkeää on se, miten varmaa/ennakoitavaa suotuisan ilmastotyypin mukaiset sääolot eri alueilla ovat sesongin keston ja ajallisen sijoittumisen tulisi olla riittävän vakaa ja vuodesta toiseen samanaikainen Esim. joulumatkailu tai poro- ja metsästysmatkailun kehittäminen
97 Sesongin tulee myös olla niin pitkä, että sen varaan voi & kannattaa investoida elinkeinossa esim. melontamatkailu Inarinjärvellä Biogeografian (ja biodiversiteetin) konkreettinen merkitys matkailussa on noussut erityisesti luonto- ja ekomatkailun kehittymisen myötä Luontomatkailun aluetaloudelliset vaikutukset suotuisia paikallisesti Luontoon perustuvan matkailun katsotaan nykyisin olevan matkailun eri osa-alueista voimakkaimmin kasvava sektori arvioitu kasvu kansainvälisesti 10 %, Suomessa 8-10 % Arvioiden tausta?
98 Vetovoiman ja tarjonnan alueellisuus: Kulttuurimaantieteelliset tekijät Kulttuuri on matkailuvetovoiman toinen tukipilari Yleistetysti kulttuurilla tarkoitetaan: inhimillistä toimintaa, sen tuloksia ja ihmisten saavutuksia mm. taiteen, tieteen ja uskonnon aloilla sekä eri etnisten ryhmien ja kansojen toiminnan ja saavutusten kokonaisuutta Tapahtumamatkailu (events) Kulttuurilla vetovoimatekijänä on myös vahva historiallinen ulottuvuus, erityisesti perinnematkailuun liittyen (heritage)
99 Petersin (1969) mukaan kulttuuri matkailun vetovoimatekijänä voidaan jakaa kahteen pääluokkaan ja useisiin alaluokkiin: (1) Kulttuurikohteet ja nähtävyydet -arkeologia -uskontoon liittyvät kohteet -museot -moderni kulttuuri -historiallisesti -historialliset rakennukset merkittävät paikat (ja monumentit) (2) Perinteet -juhlat -kansanperinne -alkuperäisväestöjen elämäntapa -taide ja käsityöt -musiikki Yleistäen jako materiaaliseen kulttuuriin ja perinteet aineettomaan Ei ole kaikilta osin tutkimuksellisesti / käytännössä kestävä jako Perinne osa materiaalista perintöä (kulttuuria)
100 Perinteet skaalat : 1. Maailma globaali: maailmanperintökohteet (UNESCO) (luonto, kulttuuri, mixed) 2. Kansallinen: kansallisen monumentit, kansallispuistot (kansakuntaa rakentavat) 3. Paikallinen kotiseutumuseot, yhteisölliset muistomerkit 4. Yksilöllinen henkilöhistoria, yhteys yllä oleviin Maailmaperintökohteiden määrittäminen Suomen kohteet?
101 Vetovoiman ja tarjonnan alueellisuus: Talous- ja poliittismaantieteelliset tekijät Toimiva yhdyskuntarakenne Mahdollistaa vastaanottamisen ja luo vetovoimaisuutta Poliittisten olojen tulee olla kyllin vakaat ja liikkuvuutta mahdollistavat Monipuolinen talouselämä vetää puoleensa työmatkailua sekä ns. akateemista matkailua (kongressimatkailua) Pelkkä luonnon- ja kulttuurimaantieteellinen vetovoima ei siten riitä, kohdealueella tulee olla välineitä ottaa vastaan ja majoittaa matkailijoita Mahdollistavat (empowerment) tekijät
102 Yhteenveto Tiivistäen yleiskuva maailman potentiaalisista matkailualueista perustuu: -sijaintiin edullisessa luonnonmaantieteellisessä vyöhykkeessä ja/tai vetovoimaisen kulttuuripiirin alueella -suhteellisen kehittyneeseen palvelutasoon ja yhdyskuntarakenteeseen -sisä- ja ulkopoliittisten olosuhteiden vakauteen ja vapauteen -tärkeiden lähtöalueiden läheisyyteen ja riittävän kehittyneeseen ja monipuoliseen talouselämään (erityisesti työmatkailun osata tärkeä piirre)
103 Maailman matkailu suuralueittain Maailman matkailun kehitys ei ole (ollut) tasaista kansainvälisen politiikan kriisit ja talousongelmat (mm. öljykriisit) Edellinen laajempi taantuma johtui 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumista Yhdysvalloissa ja sitä seuranneista prosesseista (Irak) Lisäksi mm. SARS -epidemia voimisti hetkellisesti negatiivista kehitystä Samoin Ebola ja Zika 2015-
104 Taloudellinen taantuma 2008-> vaikuttanut alueellisesti kysyntään Kääntynyt parempaan 2013-> Euro-alue Voimakkainta kehitys on ollut 1960-luvun ja luvun alkupuolella esimerkiksi vuosina 1964 ja 1970 oli noin 15 prosentin vuosittainen kasvuvauhti! Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutukset? Pitkäkestoinen vaikutus (pysyvyys)!? Muutokset aluerakenteeseen ja matkailuvirtoihin ja - muotoihin
105 Matkailun kasvu on vaihdellut myös alueellisesti: maailman matkailukehitys on polarisoitunutta Matkailu keskittynyt perinteisesti pohjoiselle pallonpuoliskolle ja siellä erityisesti: Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Kaukoitään. Lisäksi Karibian alue Väli-Amerikassa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä ovat matkailullisesti tärkeitä alueita.
106 (milj. matkailijaa) Afrikka 2,6 3,4 4,1 5,3 49,4 Amerikka (Pohjois- ja Etelä) 21,4 19,6 16,3 15,9 149,8 Eurooppa - Pohjois- Eurooppa 65,8 60,4 56,9 6,6 50,7 6,2 476,5 58,1 Lähi-itä 2,1 1,8 3,9 6,4 60,3 Aasia ja Tyynimeri 7,3 14,1 18,7 21,7 203,8 Taulukko: Maapallon matkailun suuralueet ja niiden suhteellinen osuus (%) matkailusta ja vuoden 2010 osalta kansainvälisen matkailun (saapuneiden) määrä (UNWTO).
107 Matkailun globaali aluerakenne Toteutuneen matkailun perusteella 2000-luvun vaihteeseen (Vuoristo 2003)
108 (1) Primaariset matkailualueet *käsittävät Euroopan ja Pohjois-Amerikan: muodostavat alueen, jossa lähes 70 % maailman kansainvälisestä matkailusta tapahtuu *Lisäksi Kaukoitä kuuluu primaarisiin alueisiin -kasvavassa määrin *Alueella on sekä luonnon- että kulttuurivetovoimaa, korkea elintaso ja yhdyskuntarakenne sekä poliittinen vakaus *Matkailu muodostuu pääosin alueiden sisäisestä matkailusta.
109 (2) Sekundaariset matkailualueet *Pohjois-Afrikka, Lähi-itä, Karibian alue sekä Väli-Amerikka -kasvava alue *Pääosa niiden matkailijavirroista on lähtöisin primaarisilta matkailualueilta. *Luonnon- ja kulttuurivetovoimaa. *Sijaitsevat lähellä primaarisia matkailualueita, ja ovat siten saavutettavuudeltaan suhteellisen edullisessa asemassa.
110 (3) Erillisiä matkailumaita - osin sekundaarisiakin alueita *mm. eteläisestä Afrikasta (Etelä-Afrikka), Itä-Afrikka (Kenia) ja Etelä-Amerikasta (mm. Brasilia), Intia. *Luonnon- ja kulttuurivetovoimaa. *Eivät osia laajempia matkailualueita, jolloin niiden kehitystä ei ole tukemassa laajempia alueellisia vetovoimakokonaisuuksia *Sijaitsevat pääosin myös etäällä primaarisilta matkailualueilta eli kysyntäalueista
111 (4) Globaali etelä (ns. kolmas maailma) *Luonnon- ja kulttuurivetovoimaa, lisäksi historiallisesti rakentuneisiin emämaasuhteisiin. *Merkittävä osa niiden matkailijavirroista saapuukin Euroopasta, e.g. Iso-Britanniasta ja Ranskasta. *Ongelmana matkailussa on talouden rakenteet ja usein poliittisesti epävakaat olosuhteet. *Sijaitsevat kaukana primaarisilta matkailualueilta -huono saavutettavuus -infrastruktuuri kehittymätön
112 KV matkailu: saapuneet 2016 Miljoonaa Osuus (%) Muutos 15->16 (%) Maailma 1, ,0 +3,9 Eurooppa ,9 +2,1 Pohj-Eurooppa 80,2 6,5 Aasia/Tyynimeri 308,4 25,9 +8,6 Amerikat 199,3 16,1 +3,5 Pohj-Amerikka 130,5 10,6 Afrikka 57,8 4,7 +8,1 Lähi-Itä 53,6 4,3-3,7
113 Matkailumaat -- matkustustase Suuria matkailumaita ovat pitkään olleet Ranska, Espanja, USA, Italia ja Kiina Saapuneet matkailijat Matkailutulo Matkailumenot (milj. matkailijaa) % (mrd USD)% (mrd USD) % 1. Ranska (4.) 41 (5.) 2. USA (1.) 124 (2.) 3. Espanja (2.) 4. Kiina (3.) 261 (1.) 5. Italia (5.) UK (5.) 64 (4.) 8. Saksa (7.) 80 (3.) 9. Meksiko 35 (UNWTO 2017)
114 (KV-matkailun kulutus 2016) 1. Kiina 261,1 mrd USD 21,4 % 2. USA 123,6 10,1 3. Saksa 79,8 6,5 4. UK 63,6 5,2 5. Ranska 40,5 3,3 6. Kanada 29,1 7. E-Korea 26,6 8. Italia 25,0 9. Australia 24,9 10. Hong Kong 23,1 UNWTO 2017
115 Kansainvälisen matkailun yleiset muutostekijät Matkailusysteemin alueelliseen muutokseen vaikuttavat: Lyhytkestoiset muutokset; suhdanteet Kesto ja intensiteetti vaihtelevat; usein matkailun ulkopuolisia tekijöitä Rakenteelliset tekijät Rakenteelliset tekijät: muutos luonnonympäristössä, kulttuurissa ja teknologiassa mm. kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos, väestörakenne, virtuaalimatkailu, kestävyyden vaatimukset
116 Matkailu ja maailmantalouden virrat Kansainvälisen matkailun virtojen oletetaan noudattavat kansainvälisen kaupan virtoja Kansainvälisen matkailun vuorovaikutussysteemi Grotewoldin mukaan (hieman eri kategorisointi): (1) Primaarialueiden sisäinen matkailu: vilkasta (2) Primaarialueiden ja semiperiferian välinen matkailu: vilkasta, ytimen ehdoilla (3) Semiperiferian matkailu; yleensä vähäistä (4) Periferian matkailu; määrällisesti vähäistä, yleensä ytimestä periferiaan Tulevaisuus?
117 KV-matkailu 2030? Saapuneet (osuus, %) Verrokki Afrikka 7,4 5,3 Amerikat 13,7 15,9 Aasia/Tyynimeri 29,6 21,7 Eurooppa 41,1 50,6 Lähi-Itä 8,2 6,5 Tulevaisuus näyttää rakenteellisesti samalta mutta painopiste siirtyy itään
118 Suomen matkailun aluerakenne Toiminta-ajatus vuoteen 2006 asti: luontopainotteisen aktiivilomailun maa, jota työ- ja kulttuurimatkailu täydentävät strategiatyö 2006 MEKn kritiikki Toiminta-ajatus vuoteen 2020 asti: Suomi on Euroopan huipulla; houkutteleva ja helposti saavutettava työ- ja vapaa-ajan matkailumaa, jossa yritykset menestyvät tarjoamalla elämyksiä eri vuodenaikoina hyödyntäen puhdasta luontoa, suonalaista kulttuuria ja kestävän matkailun periaattein rakennettuja matkailukohteita
119 Suomen matkailun aluerakenne Historiallisesti viisi suuraluetta: Jako pohjaa pitkälti maisema-alueisiin - -J.G. Granö 1929, 1930 K-V Vuoristo 1969, 1998 YM 2000-l Muutettu aluehallinnossa (i.e. markkinoinnissa) 2011
120 Kullakin alueista on regionalisaatioprosessin kautta muodostuneet sisäisesti yhteiset ja integroivat ominaispiirteet sekä ulkoisesti erotellevat, differentioivat, tekijät: (1) Kulttuurialue (eteläinen Suomi) Kulttuurialueella on enemmän kulttuurivetovoimaa ja - tarjontaa kuin muilla alueilla johtuen alueen asemasta historiallisena ja nykyisenä asutuksen ja talouden ydinalueena. Alueelle suuntautuu myös runsaasti työmatkailua. Kulttuurialue kattaa maantieteellisesti eteläisen Suomen rannikkovyöhykkeen.
121 (2) Järvialue Järvialue sijaitsee nimensä mukaisesti Suomen järvirikkaimmalla alueella itäisessä ja keskisessä Suomessa. Alueen matkailun vetovoimaisuus perustuu etupäässä luonnonvetovoimaan, mutta osin myös alueen kulttuurisiin, erityisesti historiallisiin ja kansallisiin, piirteisiin. Esim. Punkaharju.
122 (3) Vaara-alue Vaara-alueen rajauksena toimii itäisen ja pohjoisen Suomen voimakas ja jyrkkäpiirteinen pinnanmuodostus. Johtuen topografiasta ja itäisestä/pohjoisesta sijainnista alue soveltuu hyvin talviaktiviteettien, kuten laskettelun ja hiihdon harrastamiseen. Alueen matkailu perustuu pääosin luontotekijöihin.
123 (4) Pohjanmaa Pohjanmaan matkailualueelta puuttuvat muille alueille tyypilliset suuremmat kärkikohteet (ks. Vuoristo, 2003)(???!). Alueella on kulttuurista vetovoimaa ja alueella sijaitsee myös luonnonpiirteiltään vetovoimaisia yksittäisiä kohteita (esim. Kalajoki). Alueen kaupungit, kuten Oulu, Vaasa ja Seinäjoki, muodostavat keskeisimmät kulttuurimatkailun kohteet.
124 (5) Lappi Lapilla on varsin vakiintunut matkailullinen asema sekä kotimaassa että ulkomailla. Lapin vetovoimassa yhdistyy luonto ja kulttuuri. Erityisesti kotimainen matkailu perustuu luonnon; tuntureiden ja erämaiden varaan. Kansainvälisessä matkailussa saamelaisuus sekä joulupukki näytelevät korostetumpaa osaa Suuraluejaon toimivuus ja toiminnallisuus? -tulevaisuus?? Ks. MEKn (VisitFinland) uusi aluejako - Hallinnollisten alueiden rooli ja merkitys matkailussa?
125 Matkailun kehitysprosessi Matkailulle on luonteenomaista muutos: dynaaminen ilmiö Miksi matkailua kehitetään / halutaan kehittää? 3 yleistä syytä/näkökulmaa - - -
126 Kehittämisen perustavoitteet (Butler ym ja Lew 1992): (1) Ylläpitää ja luoda paikallisesti tuloa, työllisyyttä ja kehitystä (2) Osallistua kuluihin tarjoamalla ja kehittämällä taloudellista ja sosiaalista infrastruktuuria (3) Kannustaa monipuolistamaan aluetaloutta (4) Auttaa paikallisväestön elinympäristön ja palvelujen säilyttämisessä (5) Auttaa paikallisen luonto- ja kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja suojelussa
127 Matkailun muutoksen skaalat Matkailijarakenteen on katsottu olevan kiinteästi sidoksissa matkailualueen yleiseen muutosprosessiin, joka on jaettavissa: (1) pitkän, (2) keskipitkän ja (3) lyhyen ajanjakson sykleihin (1) Pitkät syklit Matkailualueen pitkän aikavälin muutosta on tarkasteltu muun muassa matkailun elinkaariteoreettisissa tutkimuksissa matkailun elinkaarimallin mukaan matkailualue kehittyy vaiheittain kohti tasaantunutta kehitysvaihetta -> taantuminen tai uusi kasvu
128 Matkailijamäärä Uusi kasvu Kriittinen alue kantokyvylle Stagnaatio Vakiintuminen Taantuminen Kehittyminen Sitoutuminen Löytäminen Aika
129
130 Matkailualueen elinkaarimallin vaiheet Löytämisvaihe - Matkailijamäärät ovat pieniä - Matkailijat organisoivat matkansa omatoimisesti - Vuorovaikutus paikallisten ihmisten kanssa on tiivistä, mutta matkailun vaikutukset kohdealueelle ovat vähäisiä
131 Sitoutumisvaihe - Matkailijamäärät hieman kasvavat - Alueelle syntyy matkailupalveluja - Alueen markkinointiin ryhdytään kiinnittämään huomiota. - Matkailun kehitystyö on pääosin paikallisten hallussa ja paikallisen pääoman turvin tuotettua
132 Nopean kehityksen vaihe - Matkailijamäärät kasvavat nopeasti - Alueen vetovoimatekijöitä kehitetään ja mahdollisesti uudelleen suunnataan ulkopuolisten toimijoiden ja pääomien avulla - Alueelle syntyy runsaasti matkailijoita palvelevia rakenteita - Alue muuttuu nopeasti
133 Vakiintumisvaihe - Kehitys hidastuu - Absoluuttisesti matkailu edelleen kasvaa, mutta matkailijamäärien kasvattaminen ja ylläpitäminen vaatii voimakasta markkinointia ja satsauksia palveluihin - Matkailun aluetaloudellinen merkitys on erittäin suuri ja matkailijat ovat muuttuneet organisoituja palveluja käyttäviksi
134 Taantumisvaihe Matkailukehitys taantuu ja alueen kantokyvyn rajat on monin osin saavutettu Matkailijamäärien ylläpitäminen vaatii yhä aiempaa suurempia satsauksia markkinointiin ja tuotteistamiseen Kilpailu muiden kohdealueiden kanssa kiristyy Alueella tapahtuvat ongelmat nähdään pitkälti matkaulusta johtuvina Fyysinen, sosio-kulttuurinen ja taloudellinen ympäristö
135 (A) Lopulta kehitys voi kääntyy laskuun ja alue alkaa menettää suosiotaan (B) Vaihtoehtoisesti kehittämis- ja tuotteistamistoimenpiteiden onnistuessa seurauksena voi olla uusi kasvu Elinkaarimalli on luonteeltaan syklinen malli Siirryttäessä vaiheesta toiseen myös alueen matkailijarakenteen katsotaan muuttuvan
Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu
Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon
LisätiedotMatkailumaantieteen johdantokurssi (790160A) 5 op
Matkailumaantieteen johdantokurssi (790160A) 5 op Professori Jarkko Saarinen Maantieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Tourism is without any question the best export in the world. You can continue
LisätiedotMatkailumaantieteen johdantokurssi (790160A) 5 op
Matkailumaantieteen johdantokurssi (790160A) 5 op Professori Jarkko Saarinen Maantieteen tutkimusryhmä, Oulun yliopisto KURSSISISÄLTÖ Matkailun opinnot Oulun yliopistossa Matkailu, matkailun asema ja merkitys
LisätiedotKulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
LisätiedotMatkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman
Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
LisätiedotLokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun
Pekka Mustonen Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Helsingin matkailutilastojen kuukausittaista kehitystä kuvaava artikkelisarja keskittyy tällä kertaa lokakuun matkailulukuihin
Lisätiedot1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26
SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun
LisätiedotKestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen
Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen METSÄHALLITUS 160 VUOTTA METSÄHALLITUS - MONIALAINEN OSAAJA VASTUUTA IHMISISTÄ, YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Käytämme, hoidamme ja suojelemme valtion
LisätiedotKansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta
Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotLapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto
Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde
LisätiedotHankkeen taustaa Lähtökohdat:
Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011
LisätiedotTalvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016
Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3
LisätiedotSuomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden
Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotLapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:
Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.
Lisätiedotd) kestävällä matkailukehityksellä Euroopan neuvoston määritelmän mukaan? (1 pist.)
Lapin yliopisto 1(5) MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 16.6.2005 KAIKILLE PAKOLLINEN TEOS: Vuoristo, Matkailun maailma (Maksimipistemäärä 20 pistettä) 1. Mitä tarkoitetaan: a) matkustustaseella? (1 pist.)
LisätiedotMatkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen
Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin
LisätiedotMatkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne
LisätiedotYlläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa
15.02.2017 Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa Ylläksen matkailu on luontomatkailua Luontomatkailu ei rajoitu pelkästään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueelle Luonto,
LisätiedotKulttuurimatkailun kehittämisen haasteet
Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
LisätiedotSuomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä
Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto
LisätiedotKestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle
Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,
LisätiedotKansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä
Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotSuomesta pohjolan houkuttelevin kohde. VISIT FINLAND Kristiina Hietasaari
Suomesta pohjolan houkuttelevin kohde VISIT FINLAND Kristiina Hietasaari SUOMEN MATKAILUVIENTI 4,6 MRD Matkailun kokonaiskysyntä 15 mrd Ulkomaisten yöpymisten ennätys 6,8 milj. Iceland 8,4% Suuren kasvupotentiaalin
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Alueellinen matkailutilinpito - Matkailutilinpito on kansantalouden tilinpidon satelliitti, jota tuotetaan kansainvälisten
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotKulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen
Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen
LisätiedotMatkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari 2.2.2016 Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Lähde: Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040 Lapin matkailun menestystarina Matkailuklusteri Lapissa
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotMatkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen
Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti
LisätiedotMatkailualan perusopinnot 25 op verkko-opintoina avoimessa yliopistossa lukuvuonna Opintojaksot arvostellaan asteikolla 0-5.
Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (5) Matkailualan perusopinnot 25 op verkko-opintoina avoimessa yliopistossa lukuvuonna 2016-2017 Opintojaksot arvostellaan asteikolla 0-5. Vaihtoehtoisia oppimistehtävien
LisätiedotKotitalous talousmuotona ja kulutuksen areenana kurssi,hy, Kotitalousopettajan koulutus, Vuokko Jarva ja Sakari Ylönen,KOTITAKUVJ1s.
Kotitaloustutkimuksen monitieteinen ylipopistoverkosto Kotitalous talousmuotona ja kulutuksen areenana kurssi s.2005 Tuottajat: Vuokko Jarva, HY, Kotitaloustiede, ja Sakari Ylönen, JOY, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotEK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotMILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu
MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa
LisätiedotResurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja
Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotPirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen
Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman
LisätiedotKulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK
Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen
LisätiedotReitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen
Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite
LisätiedotSyksy 2015 Opintojaksot ja tentit
OULUN YLIOPISTO Päivitys: 24. elokuuta 2015 Maantieteen koulutusohjelma Syksy 2015 Opintojaksot ja tentit HUOM: kaikille opintojaksoille ilmoittaudutaan WebOodissa! HUOM: opintojaksojen tarkat aika-, sali-
LisätiedotMATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi
MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotKestävä matkailu, vastuu ja arktisen ympäristön muutos
Kestävä matkailu, vastuu ja arktisen ympäristön muutos Professori Jarkko Saarinen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Arktisen meren matkailuseminaari, Kalajoki, 15.2.2019 Tourism is without any
LisätiedotAlueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa
Alueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa Kaupunkisuunnittelun seminaari V Kaj Zimmerbauer Oulun yliopisto 28.09.2011 Kuntarakenteen muutoksen taustat Laajempi aluejärjestelmän muutos,
LisätiedotKestävä matkailu, vastuu ja ympäristömuutos. Professori Jarkko Saarinen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Kestävä matkailu, vastuu ja ympäristömuutos Professori Jarkko Saarinen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Seuraavat 20 minuuttia Tilannekuva: matkailun kasvun ja kestävyyden haasteet Matkailun
LisätiedotSIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN
SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN Pääaineen opinnot Pääaineen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti uusien tutkintorakenteiden mukaisesti. Jo suoritetut pääaineiden opinnot korvaavat uusien tutkintorakenteiden
LisätiedotKulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen
Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,
LisätiedotMatkailijat Keski-Suomessa
Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotVetovoimaa kestävästä matkailusta
Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1
Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin
LisätiedotLME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta
LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta Liisa Mäenpää Finnish Lapland Tourist Board ry Finnish Lapland Tourist Board ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto (LME) on perustettu syksyllä 2010.
LisätiedotVastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia
1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016
EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia
LisätiedotRovaniemi Lapin pääkaupunki
Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala
LisätiedotRuokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä
Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä Hyvää Suomesta 25 vuotta 23.11.2018 26.11.2018 Maailman ruuantuotanto kcal/asukas 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 1964/66 1974/76 1984/86 1997/98
LisätiedotTalouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet
Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous
LisätiedotVastuullisuus & markkinointiviestintä. Katariina Imporanta / House of Lapland 2018
Vastuullisuus & markkinointiviestintä Katariina Imporanta / House of Lapland 2018 House of Lapland 8.10.2018 Lapin yhteinen markkinointi- ja viestintätalo. Tehtävämme on varmistaa, että Lappi näkyy, kuuluu
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 () Matkailualan perustutkinto Koodi: MAT3902 Päätös: LAMO C19/201 Näytön kuvaus osoittaa ammattitaitonsa työskentelemällä kulttuuritapahtumassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että
LisätiedotMatkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut
Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut 15.11.2018 Luontopalvelut 2018 Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja suojelee Suomen
LisätiedotSUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen
LisätiedotAineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi
Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka
LisätiedotLapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:
Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.
LisätiedotMAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotPohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö
Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö 5 op, korvaavuus 687377S Työllistymistä tukevat opinnot tai erikseen sovittava Vesa Pekka Herva Tiina Äikäs (tiina.aikas@oulu.fi) Kurssin sisältö Johdatusluento Ekskursiot
LisätiedotTampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015
Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015 Mikko Manka Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30.3.2017 Meillä Tampereella on niin kaunis luonto! mutta niin on muuallakin, sillä kaikki kuvat ovat
Lisätiedottripod research ethos elämä 2011 LOHAS
ethos elämä 2011 LOHAS ethos elämä 2011 Toteutettu elo-syyskuussa 2011 Tiedonkeruu M3 paneelissa Vastaajia yhteensä 1967 Aineisto on painotettu vastaamaan manner-suomen väestöä 15-75 v LOHAS LOHAS = Lifestyles
LisätiedotUlkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018
Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 MUUT KOHTEET JA KULKUTAVAT (PÄÄKAUPUNKISEUTU PÄÄASIALLINEN MATKAKOHDE) 4,9 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa
LisätiedotMaaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke
Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
Lisätiedot1(7) 18.4.2012 UEF 582/12.00.01.00/2012. Vaihtoehtoisia oppimistehtävien palautuspäiviä lukuvuoden aikana on 6.
1(7) Matkailun perusopinnot 25 op verkko-opintoina avoimessa yliopistossa lukuvuonna 2012-2013 Opintojaksot arvostellaan asteikolla 0-5. Vaihtoehtoisia oppimistehtävien palautuspäiviä lukuvuoden aikana
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotA. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)
A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella
LisätiedotSeitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotMiksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen
Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotKestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?
UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä? Jyrki Kangas Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto Johdatus otsikon kysymykseen Biotalous kasvaa ja monipuolistuu
LisätiedotAluekehittämisen tieteellinen perusta
Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
Lisätiedot