Asuntojen rakennuskustannukset Rakennusfoorum 7.10.2014 Riitta Eloranta Heka Vallila Kangasalantie 13
Asuntotuotantotoimisto Helsingin kaupungin asuntotuotantoimisto eli Att vastaa kaupungin oman asuntotuotannon rakennuttamisesta vuokra asuntoja Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle (50%, 750 as) asumisoikeusasuntoja Helsingin asumisoikeus Oy:n nimiin ja hitasomistusasuntoja (yht. 40 %, 600 as) sääntelemättömiä omistusasuntoja (10 %, 150 as) Rakennuttajan näkökulma hankkeet kilpailutetaan hankkeen hinta riippuu urakkakilpailun onnistumisesta kilpailun onnistuminen riippuu pitkälti suhdannetilanteesta korkeasuhdanteessa tarjoushalukkuus matala ja tarjoukset ylihintaisia ARA hankkeet saadaan paremmin liikkeelle matalasuhdanteessa vapaarahoitteinen tuotanto riippuvainen markkinatilanteesta
Rakennuskustannukset Rakennuskustannukset Rakennustekniset työt LVIAS tekniset työt Rakennuttajan kustannukset Rahoituskulut Tonttikustannukset Tontin hinta tai rakennusaikainen vuokra Tontin lohkominen, mittaus ym. kulut Kunnallistekniset liittymismaksut Alueelliset liittymismaksut (imujäteputki, yhteiskerho, tietoliikenneverkko, aluepysäköinti, VSS, markkinointi) Rakennuskustannukset + tonttikustannukset = hankintahinta/kokonaishinta
Rakennuskustannusten muodostuminen 50 60 % hankkeen kustannuksista on sidottu jo tontilla ja asemakaavalla Tontti, maaperä Rakennusoikeuden määrä, hankekoko Talotyyppi, rakennusalat, US materiaali, runkomateriaali, kattomuoto Kerrosluku, vajaat kerrokset Paikoitusratkaisu Ajankohdan suhdannetilanne n. 20 % Suunnitteluratkaisu ja suunnittelunohjaus n. 20 % Tilaohjelma Keskipinta ala ja yhteistilat Porrassyöttö Ulkoseinämäärä ja US materiaali osittain Materiaali ja varustelutaso
Suunnittelua ohjataan Tehokkuustunnusluvuilla Rakennusoikeuden käyttötehokkuus (kem2/htm2) Huoneistoalatehokkuus(brm2/htm2) Ohjelma alatehokkuus (brm2/ohm2) Porrassyöttötehokkuus (asm2/porrastaso) Ulkoseinämäärä (jm/brm2) Mitä pienempi huoneistoalatehokkuusluku sitä alhaisempi hinta. Suunnittelijan näkemys Abraham Wetterin tie 18
Suunnittelua ohjaavat myös Maankäyttö ja rakennuslaki Maankäyttö ja rakennusasetus Suomen rakentamismääräyskokoelma Kaavan vaatimukset Tontinvarauksen ehdot Hyvä rakentamistapa Tilaajan tahto ja tarpeet Kohteen erityispiirteet Erilaiset ohjeet Tottumukset Pyrkimykset löytää uutta Ajan mukaiset tavoitteet Laadun ja hinnan tasapaino Kaupunkisuunnittelijan näkemys Jätkäsaaresta
Rakennuskustannukset yleiset tekijät Tontin maaperä kustannukset merkittäviä ja vaihtelu suurta (50 500 e/asm2) pehmeä savikkoalue, kallio, moreenimaa entinen satama alue, teollisuuden jättömaa, liikennealue anturaperustus moreenimaalle tai kalliolle kustannustehokkainta savikolle riittävän korkea rakennus > pohjanvahvistustöiden, pitkien paalujen ja mahdollisten teräsporapaalujen kustannukset jakautuvat useimmille neliöille ei kellaria pohja tai tulvavesialueille (vesitiiveys, vedenpaine) saastuneet ja pilaantuneet maat, esim. vanhat satama alueet kaupunki maksaa saastuneiden maiden poiston pilaantuneiden maiden (esim. rakennusjätteet) poisto, kuljetus ja jätemaksut hankkeelle
Hankekoko Rakennuskustannukset yleiset tekijät työmaan perustamisesta ja johtamisesta aiheutuvat kustannukset pienenevät neliötä kohti hankekoon kasvaessa iso hankekoko tuo säästöä, jos toistuvat suunnitteluratkaisut ja riittävän suuret tuotantosarjat rakennusosilla ja järjestelmillä urakan koko mitoitettava potentiaalisten urakoitsijoiden toteutuskyvyn ja riskinottokyvyn mukaisesti jos kerrosala < 1200k m2, ei tarvitse rakentaa väestönsuojaa täydennysrakentamiskohteissa merkittävää
Talotyyppi Rakennuskustannukset yleiset tekijät kerrostalo vai pientalo perustamisolosuhteiden mukaan pistetalon ja lamellitalon välillä ei yksiselitteistä eroa riippuu tehokkuudesta US määrä ja materiaali ulkoseinä rakennuksen kalleimpia rakennusosia piirin kasvaessa lisääntyvät myös perustusten, kantavan rungon ja räystäiden määrä kaikki porrastukset ja sisäänvedot lisäävät US määrää vinot muodot ovat työvaltaisempia ja nostavat kustannuksia perinteinen sandwich elementti taloudellisin, hintaan vaikuttaa ulkokuoren pintamateriaali, koko, aukotus ja sarjojen suuruus nykyisin paikallamuurattu tiili eniten käytetty ulkoverhous Helsingissä, rappaus nostaa hintaa
Rakennuskustannukset yleiset tekijät Runkomateriaali betoni käytetyin ja toistaiseksi ollut halvin runkomateriaali puu materiaalina kalliimpi, mutta tilaelementeillä talo nousee nopeasti lyhyempi rakennusaika tuo säästöä kustannusero pienentynyt Kattomuoto tasakatto halvin harja ja pulpettikatossa katon ala suurempi, kalliimmat vesikattovarusteet, enemmän ulkoseinää Eskolantien puukerrostalo
Kerrosluku Rakennuskustannukset yleiset tekijät sidoksissa maanrakennustöistä, perustuksista, yläpohjasta, vesikatosta, räystäistä, porrashuoneesta ja hissistä aiheutuviin kustannuksiin eli kerrosluvun kasvaessa 3:sta 8:aan kustannukset pienenevät asuntoneliötä kohti korkeammat palonkestoluokat ja osastoidut porrashuoneet kun 8 15 krs kerrosten erilaisuus nostaa kustannuksia, suositus 60 % samanlaisia vajaat kerrokset US määrä kasvaa suhteessa asuinpinta alaan porrassyöttötehokkuus heikkenee ylimmissä kerroksissa seinän ja vesikaton liittymien määrä kasvaa terassit nostavat alapuolisen kerroksen kerroskorkeutta Runkosyvyys US määrä pienenee syvyyden kasvaessa ja tehokkuus paranee syvä runko vähän ulkoseinää asunnot pimeitä optimaalinen syvyys 12 14 m
Rakennuskustannukset yleiset tekijät Porrassyöttö porrashuoneiden ja käytävien määrä ja koko vaikuttavat tehokkuuteen ja kustannuksiin porrashuoneiden määrä suhteessa rakennusoikeuteen selvitettävä jo kaavavaiheessa liikennetilat sisältyvät rakennusoikeuteen eli liikennetilat syövät asuinpinta alaa eli myytäviä neliöitä porrassyöttötehokkuus lamellitalot vähintään 3 4 asuntoa/porrastasanne, > 230 asm2 pistetalot vähintään 5 6 asuntoa, > 300 asm2 liikennetilamäärän suositus < 9 % bruttoalasta
Rakennuskustannukset yleiset tekijät Autopaikoitusratkaisu autopaikalla merkittävä kustannusosuus asunnon hinnasta (30 600 e/asm2) kantakaupungissa maanalainen pysäköinti perusteltua tonttitehokkuuden takia esikaupunkialueilla maanpäällinen pysäköinti suositeltavampi ratkaisu paikkamäärän minimoiminen hyvät julkiset yhteydet, vuorottaispysäköinti ja paikkojen nimeämättömyys ARA:n rahoittamissa vuokrataloissa 20 %:n vähennys paikoista Keskimääräisiä kustannuksia maantasopysäköinti 4.500 6.000 e/ap pysäköintikansi 9.000 15.000 e/ap pysäköintitalo 22.000 28.000 e/ap pihakannen alla 27.000 45.000 e/ap kallioluolapaikoitus 36.000.60.000 e/ap
Rakennuskustannukset yleiset tekijät Tilaohjelma jokainen tila maksaa osa yhteistiloista määrätty kaavassa Keskipinta ala, yhteistilat, tekniset tilat keskipinta alan pienentäminen nostaa suhteellisia rakennuskustannuksia, mutta asunnon kokonaishinta pienenee kalliiden tilojen kuten märkätilojen ja keittiöiden suhteellinen osuus asuinneliötä kohden kasvaa yhteis ja liikennetilojen määrä kasvaa (esim. varastot sidottu asuntomäärään) parvekkeiden määrä kasvaa yhteistilamäärän lisääntyessä lisääntyy myös liikennetilojen määrä liikennetilojen lisäys vähentää asuinkerrosalaa eli myytäviä neliöitä osa yhteistiloista voidaan sisällyttää asunnon sisään eli myytäviin neliöihin (esim. sauna, irtaimistovarasto, pesula) ellei kaavassa toisin määrätä yhteistilojen määrä n. 14 18 % asuinpinta alasta, jos noudatetaan rakvv:n ohjetta keskitetyssä IV ratkaisussa IV konehuoneiden koko n. 30 m2 / prh >>> vähentää asuinkerrosalaa, jos konehuone asuinkerroksessa keskitetyssä pienemmät elinkaarikustannukset ja helpompi huoltaa vuokrataloissa suositeltavampi ratkaisu
Jätkäsaaren erityispiirteitä Kantakaupunkia Ranta alueella Vaikeat perustusolosuhteet entisellä satama alueella täyttömaalla Ahtaat tontit logistiset olosuhteet hankalat, liikenteellisesti vaikea sijainti Työmaat aidattava Liiketiloja ensimmäisissä kerroksissa Paljon erityisryhmien asuntoja Kadun puolella 1. kerros normaalia korkeampaa tilaa 2 ylintä kerrosta vajaita ja niissä terasseja Sisäänvedetyt/ripustetut parvekkeet Pysäköinti pihakannen alla tai pysäköintiluolassa Jätteiden imuputkijärjestelmä Muut alueelliset liittymismaksut Lisäkustannukset n. 400 e/asm2
Rakennuskustannusten kehitys ATT:N VUOKRA- JA ASUMISOIKEUSASUNTOJEN KUSTANNUSKEHITYS 12 kk:n keskiarvot kvartaaleittain e/htm2 3700 3600 3500 3400 3300 3200 3100 3000 2900 2800 2700 2600 2500 2400 2300 2200 2100 2000 1900 Urakat Rakennuskust. Hankinta-arvot