TULEVAISUUDEN MUUTOSVOIMIA Signaaleja, trendejä ja megatrendejä

TULEVAISUUDEN MUUTOSVOIMIA Signaaleja, trendejä ja megatrendejä Ennakoinnin Studia Generalia ESG III TULEVAISUUS JA KAAKKOIS-SUOMI 10.5.2012 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LAPPEENRANTA Tässä kuvasarjassa esillä olevat tekstit ja kuvat ovat tulevaisuutta, tulevaisuuden tukimusta tai ennakointia kartoittavaa taustamateriaalia, eivätkä ne välttämättä edusta Suomen hallituksen tai työ- ja elinkeinoministeriön virallista kantaa. 10.5.2012

Tulevaisuuden muutosvoimia Arvojen ja elämäntapojen muutos Globalisaatio Kiristyvä kilpailu Kulttuurin ja elämysten merkityksen kasvu Keskittyminen Ikääntyminen Osaaminen ja tietointensiivisyys Ympäristön ja ekologian merkityksen kasvu Teknologian kiihtyvä kehitys Venäjän merkityksen kasvu Liikkumisen ja liikenteen muutokset Energian ja raaka-aineiden merkityksen kasvu Robotisoituminen Digitalisoituminen 26.10.2009 2

18.2.2008 3

Globalisaation eteneminen 1. Kilpailu kiristyy: yritysten ja valtioiden on haettava kilpailuetuja (leikattava kustannuksia, kasvatettava markkinoitaan, päästävä käsiksi parhaaseen mahdolliseen teknologiaan, jne ) 2. Keskittyminen 3. Kasautuminen: omistus ja valta kasautuvat (elintasokuilut syvenevät valtioiden välillä, alueiden välillä, yksilöiden ja ryhmien välillä) 4. VERKOSTOITUMINEN: Riippuvuudet lisääntyvät työnjaon myötä: verkostoitumisen edetessä kukaan tai mikään ei enää tule toimeen yksin. On liittouduttava. Rajapinnat hämärtyvät. Tapahtuu sulautumista. 5. Työnajo merkitsee kiinailmiötä = työ teetetään siellä missä se on edullisinta. Mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Venäjäilmiö? Kiinan keskiluokkaistuessa siirrytäänkö Kambodža-ilmiöön? 6. Maapalloistuminen merkitsee myös kaikenlaista kansainvälistymistä: liiketoiminnan lisäksi kieli, kulttuuri, kanssakäyminen, tavat (kääntäjärobotiikan myötä kuka tahansa voi jatkossa puhua missä tahansa kenelle tahansa) Maailmanlaajuinen työnjako Riippuvuuksien lisääntyminen Verkostoituminen Teknologian kehitys ICT Kulttuurinen muutos Kansainvaellukset Monikultturistuminen Turvallisuus 31.1.2011 4

Globalisaation eteneminen 7. Globalisaation mahdollistaja ja ylläpitäjä on ICT Informaatio ja kommunikaatioteknologian nopea kehitys Maailmanlaajuinen työnjako Riippuvuuksien lisääntyminen Verkostoituminen 8. Globalisaation eräs ilmenemismuoto ja seuraus on ylikansallinen institutionalisoituminen Teknologian kehitys ICT Kulttuurinen muutos Kansainvaellukset Monikultturistuminen Turvallisuus 9. Monikulttuuristuminen etenee: Mosaiikkimaistuminen, alakulttuurit 10. Turvallisuuden merkitys kasvaa: Turvattomuuden tunteet saattavat lisääntyä (kulttuurisia yhteentörmäyksiä, rasismia, uskonnollisia törmäyksiä, rikollisuutta, terrorismi, ) 11. Globaali tietoisuus vai paikallinen identiteetti KUVA: Wikimedia Commons. Originally posted to Flickr, Author: Xavier Häpe 12. Yksilöllistyminen vai yhteisöllistyminen 31.1.2011 5

Globalisaation eteneminen 13. Globaali tietoisuus VAI paikallinen identiteetti 14. Yhteisöllistyminen VAI Yksilöllistyminen 15. Aatteet, vakaumus ja opit VAI yksilön oma harkinta Onko käymässä niin, että kuilu globalisoituvan maailman ja yksilön arkipäivän välillä levenee? KUVA: Wikimedia Commons. Originally posted to Flickr as War and Peace, Author Jayel Aheram 16. Avoimuus ja läpinäkyvyys lisääntyvät (ICT, Wikileaks) 17. Maailman poliitinen järjestys: Islamin suunta? Vastakkainasettelun kärjistyminen länsimaiden kanssa KUVA: Wikimedia Commons. This image or media file contains material based on a work of a National Park Service employee, created during the course of the person's official duties. As a work of the U.S. federal government, such work is in the public domain. 4.4.2011 6

26.2.2011 7

Kilpailun kiristyminen: Liiketoiminnan muutoksia 1. Tehokkuuden ja tuottavuuden pakko 2. Kasautuminen ja organisatorinen keskittyminen 3. Alueellinen keskittyminen 4. Maaton kansainvälistyminen etenee 5. Kiinailmiö = työ teetetään siellä missä se on edullisinta 6. Isot kasvavat isommiksi - Pienet kuolevat tai erikoistuvat 7. Kilpailu asiakkaista kiristyy ristiriita kustannustehokkuuden ja asiakastyytyväisyden välillä 8. Hallinnon ja julkisen palvelutuotannon kiristyvät rahoitusehdot johtavat yksikkökoon kasvuun ja Suomen julkisen sektrorin rajuun supistumiseen ja ohenemiseen 26.2.2011 8

Kilpailun kiristyminen: Liiketoiminnan muutoksia 9. ICT - Informaatio ja kommunikaatioteknologia kehittyy yhä nopeammin. Tutkimus ja tuotekehitys yhä tärkeämpää. 10. Automaation edetesssä tuottavuus nousee, työttömyys pahenee? 11. Palvelujen osuus tuotteista kasvaa (koko prosessit, käyttö, ylläpito, kehitys) 12. Tuotteen toimittajasta tuotannon toimittajaksi (tarjotaan kapasiteettia) 13. Kaikki minkä voi nähdä tai kuulla (eli tieto, informaatio) muuttuu digitaaliseksi, nolliksi ja ykkösiksi - aineettomaksi:... Immateriaalioikeudet, omistusoikeudet? 14. Johtaminen muuttuu: Maatalousyhteiskunnan ja teollisuusyhteiskunnan käskyttävästä johtamisesta. Verkostoyhteiskunnan innostavaan johtamiseen 15. Tulevaisuuden liiketoiminnassa "ostamisen osaaminen" eli hankintaprosessit ovat keskeisiä (tavaroiden hankinta, teettämisen hankinta, osaajien hankinta,.). Tämä siksi, että kaikki mikä ei ole omaa ydinosaamista ulkoistetaan tai ostetaan ulkopuolelta. 16. TULEVAISUUDEN JOHTAMISEN OSA-ALUEET 2025 a) Tiedon johtaminen ja auditointi (tuotekehitys, tuoterakenne) b) Markkinajohtaminen (tuote- ja toimintamahdollisuuksien generointi, ) c) Ostokanavien ja verkostojen johtaminen (ulkoisten resurssien optimointi, ) d) Prosessien johtaminen (toiminnallisten etuuksien maksimointi, ) LÄHDE: Pentti Sydänmaanlakka Tulevaisuuden johtajuus. Pertec Consulting Oy, JATKUVA UUDISTUMINEN (Kirja). Tulevaisuuden johtajuus seminaari, 17.9.2010. Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Helsinki LÄHDE: Riikka Merisalo Tulevai-suuden johtamisen haasteet ver-kosto-osaamisen hallinnassa. Planner, toimitusjohtaja, Mainos-toimisto PUNDA. Tulevaisuuden johtajuus seminaari, 17.9.2010. Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Tieteiden talo, Helsinki 6.3.2011 9

Kilpailun kiristyminen: Liiketoiminnan muutoksia 17. Teknologia siirtyy tuotteissa taustalle, keskeiseksi tulee käytettävyys LÄHDE: TEKES (2010): Tekesin strategiauudistus Yhteenveto muutosvoimista. Yhteistyön ja edelläkävijyyden strategia 04-2010. 18. Käyttäjien osallistuminen tuotekehitykseen (Living Lab, crowd sourcing) ja ratkaisujen luomiseen. Yrittäjyyden yhteisölliset muodot nostavat suosioitaan. 19. Erikoistuminen, erikoisosaaminen ja erikoismarkkinan löytäminen tärkeää globaalissa kilpailussa menestymiselle 20. Verkostoituminen ja oikeiden kumppanien löytyminen tärkeää kilpailussa menestymiselle 21. Yllättävyydestä ja ketteryydestä kilpailuvaltti 22. Ei enää toimialoja. Esimerkiksi TEKES:in liiketoiminnan kehittymisalueita ovat Luonnonvarat ja kestävä talous Älykäs rakennettu ympäristö Elinvoimainen ihminen Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa Ratkaisukeskeiset palvelut ja aineettomat sisällöt Digitaalisuus palvelujen tuotannon uudistajana LÄHDE: Markku Wallin, Katsaus, Toimialapalvelun kehittämispäivät, Imatra, 26.1.2012 VERTAA Globalisaatio Arvojen ja Kiristyvä elämäntapojen kilpailu muutos Kulttuurin ja elämysten merkityksen Keskittyminen kasvu Osaaminen ja Ikääntyminen tietointensiivisyys Ympäristön ja ekologian Teknologian merkityksen kiihtyvä kasvu kehitys Venäjän Robotisoituminen merkityksen Digitalisoituminen kasvu Liikkumisen Energian ja ja liikenteen raaka-aineiden muutokset merkityksen kasvu 26.1.2012 10

Kilpailun kiristyminen: Liiketoiminnan muutoksia Suomalaisen yritystoiminnan ja kansantalouden tulevaisuus 23. Suomi tekee nyt alenevien hintojen tuotteita Pitäisi nostaa jalostusastetta 24. Metsäteollisuuden tulevaisuus? Paperin tulevaisuus? 25. Uuden nokian keksiminen? Uusien pikkunokioiden keksiminen? 26. Ikääntyminen niukentaa työvoimaa ja aiheuttaa kustannuspaineita kansantalouteen 27. Viennin osuus ja merkitys Suomen kansantaloudessa pienenemässä (kotimaisen kysynnän suhteellinen merkitys kasvaa) LÄHDE: Honkatukia Juha (2012): Aluetalouksien ja toimialojen ennakointi LUENTO SEMINAARISSA: Alueiden ennakointi-seminaari, 30.3.2012, Pori. KUVA: Stora Enso Enocell, Uimaharju, Finland, Wikimedia Commons. Author: Antti Leppänen 30.3.2012 11

18.2.2008 12

Keskittyminen ja kaupungistuminen jatkuu 1. Kaupungistuminen jatkuu (84 % eurooppalaisista asuu kaupunkiseuduilla) 2. Kasautuminen jatkuu 3. Ruuhkautuminen jatkuu 4. Ympäristöongelmat pahenevat LÄHDE: Etelä-Suomen Sanomat 6.11.2011. s. 10 5. Aluerakenteen muutokset: KESKITTYIMINEN = HAJAUTUMINEN - Suurpääkaupunkiseudun metropolialue paisuu (kahvikuppi-ilmiö) - Yhdistyneet kaupunkiseudut keskittyvät sisäisesti - Kaupunkien keskustat autioituvat, kun kauppa keskittyy (TOSIN TULEVAISUUDEN SUUNTA VOI JO OLLA TOINEN: voi käydä niin, että asiakkaat hylkäävät syrjäiset marketalueet ja kauppa siirtyy takaisin keskustaan, USA:ssa jo merkkejä tästä) KUVA: Uudenmaan liitto (2008): Metropolialueelle kestävä aluerakenne 6. Hallinnon ja julkisen palvelutuotannon yksikkökoon kasvu ja Suomen julkisen sektorin rajuun supistuminen 7. Asumisen vaihtoehdot (hinta vs. laatu) PERINTEINEN MALLI - nuoret ja vanhukset keskustaan (lähellä) - lapsiperheet kaupunkiseutujen kehälle (halpaa) TULEVAISUUDEN MALLI? - nuoret? - suuri ikäluokka? 26.2.2011 13

Osaaminen ja tietointensiivisyys 24.3.2012 14

Osaamisen merkitys kasvaa - Kouluttautumisen pakko 1. Mikä on oikea polku? a) VALKOKAULUSSTRATEGIA: "Suomen tie : Korkean osaamisen kansakunta on kilpailukykyinen globaaleilla markkinoilla b) SINIKAULUSSTRATEGIA: Kuka tekee käytännön työt, jos suomalaiset koko ajan koulussa ja kaikista tulee maistereita? Korkeasti koulutetuille tarkoitettujen työpaikkojen määrän odotetaan nousevan EU:ssa 16 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä, kun taas heikosti koulutettujen työpaikat vähenevät noin 12 miljoonalla. 2. Elinikäinen oppiminen: useita tutkintoja, useita ammatteja elämän aikana 3. Erikoistuminen vai moniosaajat? - Tuottavuuden kasvu ajaa sitä kohti, että kaikkien on osattava kaikkea - Elinikäisen kertakäyttötutkinnon arvo vähenee - Tiedon uusiutumisnopeuden kiihtyminen ja jatkuva muutos tekee perinteisestä spesialistin ammatista mahdottoman (tai sitten on erikoistuttava vielä pitemmälle) - Ammattinimikkeet katoavat - Tulevaisuudessa holistin tutkinto ja generalistin ammatti (tosin edellyttää myös kokemusta, näkemystä ja iän mukaan tuomaa viisautta) LÄHDE: Eurooppa 2020 strategia - Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, Eurooppa-neuvosto 17.6.2010 8.3.2011 15

Osaamisen merkitys kasvaa - Kouluttautumisen pakko 4. Koulutuksen evoluutio: Autoritaarinen malli (1920-luku) Keskusteleva malli (1970-1990 luvut) (Nykyisin vallalla: konstruktivistinen oppimiskäsitys) Uusi elävän verkoston malli (2020-2030 luvut) (Tuomo Kuosa, 11.11.2008) Neuro-kognitiivinen oppimiskäsitys (Taru Kivi: Optimistinen oppimiskäsitys 1994) Linturi-Rubin: Oppimisen tulevaisuus 2030 (Hannu Linturi & Anita Rubin (2011): Oppimisen tulevaisuus 2030) 5. Koulutuksen tulevaisuus = Koulutuksesta syntyy henkilökohtaisten oppimispolkujen verkosto: - Ei enää opintoputkia - Ei enää maantieteelliseen paikkaan sidottua koulutusta - Ei enää opettajajohtoista mallia, jossa oppilaat istuvat hiljaa pulpeteissa - Opettajasta tulee oppimisluotsi tai valmentaja, ei enää tiedon siirtäjä - Tietoverkkojen hyödyntäminen, ryhmätyöskentely - Opittavia asioita ja opetusta kootaan eri lähteistä, eri opettajilta, eri kouluista 23.4.2012 16

Osaamisen merkitys kasvaa - Kouluttautumisen pakko 6. Nuorten paradigma työhön muuttunut: Työ ei ole enää elämäntehtävä. Pitää olla myös kivaa (Neuvonen). Nuoret vierastavat kellokortti-maailmaa. Jos työ on kivaa, sitä voi tehdä kellon ympäri. Nuoret valikoivat työnantajia ei päinvastoin = Työpaikkashoppailu. Nuoret eivät tulevaisuudessa sitoudu yritykseen tai organisaatioon vaan mielekkääseen tekemiseen. ESIMERKIKSI LÄHTEET: Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA (2010): Kuluttajakansalaiset tulevat MUTTA Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa (2008) ansiotyötä erittäin tärkeänä elämän alueena pitävien nuorten osuus on kasvanut 20 vuodessa. Erityisesti nuorten keskuudessa niiden osuus, jotka eivät halua vaihtaa toiseen työpaikkaan, on kasvanut 1990-luvun alusta. LÄHDE: Tutkimuspäällikkö, Anna-Maija Lehto (Tilastokeskus): Nuoret ovat työelämässä mainettaan perempia. Artikkeli 12.3.2011, Helsingin Sanomat, s A2 Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA (2010): Arvo ja asennetutkimus: Työelämän kulttuurivallankumous 7. Työ ja Ei-työ on hankala erottaa toisistaan tulevaisuudessa. 8. Työmarkkinoiden polarisoituminen eliittiin ja mariginaalityövoimaan LÄHDE: Kimmo Kevätsalo (VTT, työelämän tutkija, Tietopalvelu Käyttötieto Oy): Työmarkkinoiden kehitys ja tulevaisuuden ammatit. Alustus 20.8.2009, Tulevaisuuden tutkimuksen kesäseminaari 2009, Evo, Lammi KUVA: Wikimedia Commons 12.3.2011 17

Osaamisen merkitys kasvaa - Kouluttautumisen pakko 9. Uuden vuosituhannen torpparit TYÖNTEKIJÄYRITTÄJÄT (150 000 henkilöä!) - Yleistyi 1990-luvun alun laman jälkeen - Työtä tehdään perinteisen, pysyvän palkkatyösuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa - Tehdään työtä ja turvataan jatkuvuus myymällä omaan osaamista ja tehokkuutta JOKA PÄIVÄ! - Sosiaali- ja eläketurvan puutteellisuus (moninkertaisesti kalliimpi vakuuttaminen kuin palkkatyöläisillä) - Työtä tehdään usein yrittäjämäisellä riskillä - Freelancerit, pätkätyöläiset, vuokratyöläiset : Projektityöntekijät, koodaajat, sairaanhoidon ammattilaiset, toimittajat, kääntäjät, tulkit, taiteilijat, siivoojat, rakennusmiehet, autonkuljettajat, kauneuden ja terveyden hoitajat, konsultit LÄHTEITÄ: Alanko-Kahiluoto Outi & Koivulaakso Dan (2010): 2000-luvun työmarkkinoiden torpparit on vapautettava. ARTIKKELI: Helsingin Sanomat 21.11.2010, s. C14 Pietiläinen Seppo: Kun yrittänyttä vakuutukseen laitettiin, Eläketurvakeskus 2005. Tilastokeskus (2011): Hyvinvointikatsaus 4/2011 Ängeslevä Päivi (2012): Eri hinta eläkkeestä,. ARTIKKELI: Helsingin Sanomat 1.4.2012, s. E1 Fysioterapeuttiyrittäjä Maatalousyrittäjä Opettaja Alle 53-vuotiaan eläkemaksut 40 000 eurosta 22.4.2012 18

10. OSAAMISEN MÄÄRÄLLINEN VAJE Osaamisen merkitys kasvaa - Kouluttautumisen pakko - Työvoima ei tule pienenevien ikäluokkien vuoksi riittämään kaikille työnantajille = Ero kysynnän ja tarjonnan välillä on 8000-12 000 henkilöä vuosittain - Koulutuksen suurimmat aloittajatarpeet: 1. Tekniikan ja liikenteen alat 2. Sosiaali- ja terveydenhoidon alat 3. Yhteiskuntatieteelliset, liiketalouden ja hallinnon alat - Painotusta siirretään korkea-asteen koulutuksesta ammatilliseen koulutukseen - Suurimmat supistukset tämänhetkiseen koulutustarjontaan verrattuna tapahtuvat käsi- ja taideteollisuuden, kulttuurin ja viestinnän, matkailun, kauneudenhoidon ja tietojenkäsittelyn aloilla - Suurimmat lisäykset vastaavasti sosiaali- ja terveysaloilla, liikunta-alalla sekä kotitalous- ja puhdistuspalveluissa LÄHDE: Hanhijoki Ilpo, Katajisto Jukka, Kimari Matti, Savioja Hannele (2011): Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025 Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2011:25. S. 104. www.oph.fi/julkaisut 1.5.2012 19

LÄHDE: ESS, 5.4.2012, s. 4 Osaamisen merkitys kasvaa - Kouluttautumisen pakko 11. Kuinka suunnata koulutusta? MIKÄ ON KOULUTUKSEN STRATEGIA? a) Vanhemmat ohjaavat nuoret oikeaan ammattiin b) Nuoret luovat itselleen tulevaisuuden 22.4.2012 20

Osaamisen merkitys kasvaa - Kouluttautumisen pakko 12. Tulevaisuuden ammattialoja Suomessa Tieto- ja kommunikaatioteknologia-alan ammatit, tietoverkkojen suunnittelu ja hallinta, terveydenhoidon tietotekniikka, e-kaupan ja e-hallinnon teknologia-alan ammatit Green Jobs Ympäristönsuojelu, ympäristöteknologia ja ympäristöbusiness -alojen ammatit Viestintäalojen ammatit, media-ala, inhimillisen vuorovaikutuksen taidot, medialukutaidot sekä vierailla kielillä tapahtuva viestintä (Toim.huom: Vai hoitavatko robotit tämän tulevaisuudessa?) Sosiaalipalvelut ja terveydenhoito Tutkimus, tiedon tuotanto ja jalostus, innovaatiotoiminta, taiteen ja tieteen yhdistäminen Johtaminen, verkostojen hallinta KUVA: Wikimedia Commons / 1908 US editorial cartoon on Theodore Roosevelt and conservation. Tämä ennen vuotta 1923 julkaistu yhdysvaltalainen teos on ilman tekijänoikeuden suojaa Yhdysvalloissa. 19.5.2011 21

18.2.2008 22

Teknologian kiihtyvä kehitys 1. ICT - Informaatio ja kommunikaatioteknologia kehittyy yhä nopeammin. 2. Kaikki minkä voi nähdä tai kuulla (eli tieto, informaatio) muuttuu digitaaliseksi, nolliksi ja ykkösiksi - aineettomaksi: - voi varastoida rajattomasti, kuljettaa ja siirtää rajttomasti, kopioida ilmaiseksi - fyysistä tallennetta tai tavaraa ei enää tarvita - kaikki on saatavissa missä tahansa ja milloin tahansa sormia näpsäyttämällä (jo nyt siirrytään pilvipalveluihin ja uploudaukseen)... Immateriaalioikeudet, omistusoikeudet? 24.3.2011 23

Teknologian kiihtyvä kehitys 3. Pilvipalvelut (Cloud Computing): Paluu 70-luvulle. Ohjelmat, sovellukset, tallenteet, tiedostot, materiaalit eivät enää sijaitsekaan omalla laitteelamme tai serverillämme vaan jossakin "isoveljen" varastossa, josta ne "uploadataan" omaan käyttöön. 4. Internet ja ubiikkiyhteiskunta etenevät. UBIIKKI = kaikkialla läsnä oleva mobiili tietotekniikka ja tiedonsiirto = joka paikan tietotekniikka. Eli KAIKKEEN SULAUTUVA TIETOTEKNIIKKA = Erillisten laitteiden sijasta ympäröivä infrastruktuuri ja materiaalit muuttuvat älykkäiksi. Laitteiden koko pienenee melkein näkymättömiin (korvakorupuhelin, älyvaate). 5. Reaaliaikainen langaton läsnäolo (RFID-viivakoodi+radiolähetin, sensorit). Interaktiiviset tuotteet. 6. Google Trends: Hakukoneiden käytön seurannasta syntyvät reaaliaikaiset mittarit. FLU Trends = Ihmiset sairastuvat flunssaan ja hakevat Googlella apua vaivaan. Näistä hakutiheyksistä voidaan piirtää reaaliaikainen kartta, joka kertoo missä flunssa leviää. LÄHDE: Helsingin Sanomat, Jarmo Huhtanen & Google, 1.5.2012, s. A8 KUVA: RFID, Wikimedia Commons. Author: Kriplozoik 2.5.2012 24

Teknologian kiihtyvä kehitys 7. Kommunikaatioteknologia: Mobiili, mukana kulkeva kommunikointivälineistö ja tietokoneet kehittyvät. Geotäggäys yleistyy (esim. kaupalliset tiedotteet ohikulkijan laitteeseen: Foursquare, Gowalla). AUGMENTED RALITY: Laajennettu todellisuus (laitteeseen ylipäätään lisätietoa ympäröivästä maailmasta). REAL TIME WEB = Hetinet. Reaaliaikainen sosiaalisen median tiedon leviäminen jokaisen henkilön silmiin ja korviin missä tahansa milloin tahansa Auktorieteettien valta ohjata joukkoja heikkenee MUTTA MYÖS: laumassa tyhmyys tiivistyy) 8. Teknologia siirtyy tuotteissa taustalle, keskeiseksi tulee käytettävyys. Käyttäjien osallistuminen tuotekehitykseen ja ratkaisujen luomiseen. 9. Samaan aikaan kun esineet ja ihmiset ovat kaikki tietoisia toisistaan, voi tapahtua myös pitemmälle menevä yksityisyyden hallinta. Ihmiset sulkevat itsensä pois jatkuvasta tietovirrasta. 24.3.2011 25

Teknologian kiihtyvä kehitys LÄHDE: Wikimedia Commons. This work has been released into the public domain by its author, StevenJMUK at the wikipedia project. This applies worldwide. 10. Lääketiede: kudosteknologia, farmasia, medikalisoituminen; lääketiede kehittyy, ihmiset yhä terveempiä mutta samalla yhä sairaampia, koska uusia sairauksia löydetään kiihtyvällä tahdilla lisää 11. Geeniteknologia, kasviteknologia kehittyvät 12. Bioteknologia 13. Materiaaliteknologia: hybridi- ja yhdistelmä-materiaalit ja älykkäät materiaalit, esimerkiksi sähköinen paperi (elektroniset välineet) tulee korvaamaan puupaperin. Vihreä betoni = hiilidioksidin varastointi sementtiin. 14. Nanoteknologia (Hiilinanoputket): "Touch Interface", "tulostettavaa älykkyyttä". Voidaan tehdä joustavaa ja taipuisaa hiilinanoputkikalvoa, jossa on "tietokone" itsessään. 15. Hyötysumu (utility fog) = nanotietokoneet, mikroskooppiset tietokoneet sumuna. Tietokoneiden upottaminen ihmiseen. 16. "Niukkuusteknologia", säästämisen teknologia 24.3.2011 26

Robotisoituminen, automaatio, tuotantoteknologioiden ja -prosessien muutos 1. Kaikki muuttuu aineettomaksi, digitaaliseksi 2. Koneet tekevät työn, ihmisten vapaa-aika lisääntyy 3. Tuottavuus nousee, työttömyys pahenee? 4. Ohjausjärjestelmät, sensorit, itseohjautuvat, itsesäätyvät tunnistimet (ubiikkiyhteiskunta) 5. 3D, animaatio, puheohjaus, konenäkö 6. Keinoelämä (nano, tieto- ja bioteknologian kehitys mahdollistaa lisääntymiskykyiset, oppivat nanorobotit) 7. Tekoäly (robotit ovat älykkäitä, syntyy älykkäitä tietojärjestelmiä, älykkäitä hakukoneita, älykäs internet, joiden älyllinen suorituskyky ylittää monikertaisesti ihmisen ongelmanratkaisykyvyn) 8. Robottien yleistyminen tulee muuttamaan ihmisten elämää yhtä mittavasti kuin T-Ford ja PC 9. Kyborgi-teknologia (ihmisen ja koneen raja hämärtyy, tietokoneet ihmisen sisällä, aistien parantaminen) 10. Ihminen joutuu/pääsee elämään sulautuneena tietoteknisen puolihumaanin verkko-olennon kanssa, jonka kapasiteettii ylittää ihmisen älyllisen suorituskyvyn 22.10.2010 27

18.2.2008 28

Energian ja raaka-aineiden niukkuus, saatavuus ja hinta 1. Energiataloudessa on tapahduttava jotakin dramaattista seuraavien 10 vuoden kuluessa, jotta saadaan ratkaistuksi kaksi pitkän aikavälin pääongelmaa: a) öljyn loppuminen b) ilmastonmuutos Nämä pakottavat energiantuotannon muutoksiin, mikä aiheuttaa muutoksia myös energiateknologiassa ja hinnoissa 2. Öljyn ja energian hinta nousee. Öljyn kulutus kasvaa absoluuttisesti, mutta sen osuus maailman kulutetusta energiasta vähenee suhteellisesti 3. Suuri ongelma on kivihiilen käytön kasvu (myös Suomessa, Mutta erityisesti kehittyvissä talouksissa) 4. Maailmassa on käytössä lähes 450 ydinvoimalaa, noin 200 on lisäksi rakenteilla tai suunnitteilla.... Harrisburg 1979, Tšernobyl 1986, Fukushima 2011 9.12.2011 29

Energian ja raaka-aineiden niukkuus, saatavuus ja hinta 5. Jo olemassa olevien energiateknologioiden ja energialähteiden tehokkaampi käyttöönotto Jäte Tuuli Vesi, aalto, vuorovesi Bioenergia: kaasu, puu, biomassa (olki, ) Aurinko 6. Uudet energiateknologiat ja energialähteet Vety, polttokenno yhteyttäminen (Keinotekoinen lehti, MIT) Avaruus Fuusio LÄHDE: http://portal.acs.org/portal/acs/corg/content?_nfpb=true&_pa gelabel=pp_articlemain&node_id=222&content_id=cn BP_026944&use_sec=true&sec_url_var=region1& uuid=5f c55389-fc76-4808-9914-9b8fd94d13d2 7. Energian säästö ja säästävä teknologia. Jatkuva tietoisuus energian kulutuksesta ja hinnasta mahdollistaa jatkuvan reagoinnin. Yksittäiset ihmiset voivat käyttäytymisellään säästää euroja. 8. Älykkäät energiajärjestelmät mahdollistavat reaaliaikaisen kulutuksen, tuotannon ja hintojen seurannan sekä tuotannon hajauttamisen niin pieniin yksiköihin, että kuka tahansa voi tuottaa ja myydä energiaa (aurinkokennot, tuulimyllyt, autojen akut energiavarastoina ). LÄHDE: Vallataan (Anna-Sofia Onko Berner), suurten Helsingin Sanomat voimaloiden 4.12.2011, s. D4-D5 aika ohi? Power to the people 9. Liikkumisen käydessä yhä kalliimmaksi ja kenties ei-hyväksyttäväksi, saattaa maailma jälleen "laajentua (liikenneteknologian ja öljyn vuoksi maailma supistui 1800-luvulla ja 1900-luvun aikana 7.5.2012 30

Energian ja raaka-aineiden niukkuus, saatavuus ja hinta 10. Maailman tärkeimmät metallit ovat teräksen raaka-aineet: rauta, kupari ja kulta. Niiden tuotannon arvo on koko maailman kaivosteollisuuden kokonaistuotannosta 2/3 osaa. 11. Metallien kulutus kasvaa edelleen, niin kauan kuin kehittyvät taloudet kaupungistuvat ja kasvavat. Metallien käytön nopea kasvu alkoi 2000- luvulla. Kehittyvät taloudet alkoivat kahmia metalleja ja niiden hinnat kolminkertaistuivat vuosina 2002-2008 12. Vuosituhannen vaihteeseen saakka raaka-aineiden pitkän aikavälin hinta laski, mutta sitten tapahtui käänne, hinnat alkoivat nousta. LÄHDE: GMO Jeremy Grantham Commodity Index (myös Markku Wilenius Futura 2/2011). Yrjö Myllylä, YTT, Erikoistutkija, RD Alue-kehitys Oy / Tulevaisuuden tutkimus- keskus. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin paikallistoimintaryhmä, 14.2.2012 10. Maailman tärkeimmät metallit ovat teräksen raaka-aineet: rauta, kupari ja kulta. Niiden tuotannon arvo on koko maailman kaivosteollisuuden kokonaistuotannosta 2/3 osaa. 11. Metallien kulutus kasvaa edelleen, niin kauan kuin kehittyvät taloudet kaupungistuvat ja kasvavat. Metallien käytön nopea kasvu alkoi 2000- luvulla. Kehittyvät taloudet alkoivat kahmia metalleja ja niiden hinnat kolminkertaistuivat vuosina 2002-2008 12. Vuosituhannen vaihteeseen saakka raaka-aineiden pitkän aikavälin hinta laski, mutta sitten tapahtui käänne, hinnat alkoivat nousta. KUVA: Wikimedia Commons. The copyright holder of this work, release this work into the public domain. Anyone the right to use this work for any purpose without any conditions, unless such conditions are required by law. 11.5.2011 31

LÄHDE: Heli Saavalainen: Ehtyvän fosforin arvo kasvaa. Artikkeli: Helsingin Sanomat, 1.5.2012, s. B4 TOP Energian ja raaka-aineiden niukkuus, saatavuus ja hinta 13. Metallit ovat poliittinen asia. Eurooppa käyttää maailman metalleista 30 %, mutta tuottavat itse vain 3 %. Suurin osa Euroopan käyttämistä metalleista tulee Afrikasta. 14. Afrikan apajilla toimii myös Kiina: kuparia Sambiasta, kobolttia Kongosta, rautaa Etelä-Afrikasta ja platinaa Zimbabwesta. Myös Intia on tulossa mukaan. LÄHDE: Matti Mielonen: Metallien mahtiaika. Artikkeli: Helsingin Sanomat, 8.5.2011, s. B1 15. Löytyykö Suomen seuraava Nokia raaka-aineiden hyödyntämisestä? Voisiko Suomi olla tulevaisuudessa metsien, merien ja maaperän hyödyntäjä? Tai toisin ilmaisten: Uuden pohjolan raaka-aine-, energia- ja ympäristöteknologian osaaja (vrt. Laurence Smith: Uusi pohjoinen. Jäämeri, Barentsin alue, Siperia) KUVA: Wikimedia Commons. Permission is granted to copy, distribute and/or modify this map under the terms of the GNU Free Documentation License, Version 1.2 or any later version published by the Free Software Foundation; with no Invariant Sections, no Front-Cover Texts, and no Back-Cover Texts. A copy of the license is included in the section entitled "GNU Free Documentation License". 16. Länsi-Euroopan ainoa toimiva fosfaattikaivos on Siilinjärvellä. Puolet tuotannosta on apatiittia, fosforin raaka-ainetta. Nykyisellä kustannusrakenteella varanto riittää vuoteen 2035. Esiintymä on kuitenkin suurempi. Toinen esiintymä on Sokli Savukoskella (25-30 vuodeksi). Molemmat myytiin norjalaisille 2007. Maailman fosforivarannot riittävät 370 vuotta. Hinta nousee ja louhittavuus hankaloituu ajan kuluessa. Suurimmat fosforin kuluttajat USA ja Kiina kuluttavat varantonsa 50-60 vuodessa. Ruoantuotannolle välttämättömistä maailman fosforivarannoista hallitsee 90 % vuoteen 2100 mennessä Marokko. 5.5.2012 32

18.2.2008 33

Liikenteen kasvu, logistiikka ja liikkumisen lisääntyminen 1. Liikenne lisääntyy.... (globalisaatio, verkostoituminen, työnjako, kasvava elintaso ja kulutus, teknologia mahdollistaa) Tai sitten EI, jos muuttuu liian kalliiksi tai rajoitetaan (kielletään?) lailla. Liikenne ja liikkuminen voi vähentyä ekologisista syistä 2. Ympäristöystävällisyys ja raaka-aineiden säästö siirtävät painopisteen kohtia seuraavia: - juna - laivakuljetus - sähköauto, polttokenno/vety, akkuteknologia - uudet liikennevälineet (ilmalaiva, ) - tietoliikenneteknologian kehitys poistaa suurimman osan perinteisestä tarpeesta siirtää fyysistä materiaalia 3. Logistiikan merkitys kasvaa, koska.. - energian hinta - globaalisti verkottunut yritystoiminta 4. Tiedonsiirron ja tietoliikenteen merkitys kasvaa 5. Verkostoituminen syvenee, rajapinnat sulautuvat 22.4.2012 34

LÄHDE: Jukka Perttu, Helsingin Sanomat, 16.4.2012, s. B3 TOP Liikenteen kasvu, logistiikka ja liikkumisen lisääntyminen 6. Venäjän transit-liikenne lisääntyy 7. Matkailu kasvaa (vaurastuvat venäläiset, kiinalaiset, intialaiset, 8. Liikenteen määrään vaikuttaa myös alue- ja yhdyskuntarakenteen muutokset 9. Ihmisten monipaikkaisuus lisääntyy: töitä voidaan tehdä monessa paikassa 10. Virtuaaliläsnäolo lisääntyy tietoliikenneyhteyksien avulla, mikä vähentää fyysistä liikennettä (virtuaalimatkailu). Koneiden vuorovaikutus tulee vähentämää ihmisten välisen yhteydenpidon tarvetta. 11. Uusi liiketoiminnan ala vahvistuu: RUUHKABUSINESS kasvaa keskittymisen ja väestömäärän kasvun seurauksena, kun yhä suurempi määrä ihmisiä pitää saada toimivalla tavalla mahtumaan kasvaviin metropoleihin: ihmisten siirtely paikasta toiseen, kaupunkikuljettimet, hissijärjestelmät, kävelyväylät, LÄHTEITÄ: Jukka Perttu, Helsingin Sanomat, 16.4.2012 Dosentti Osmo Kuusi (VATT ja Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta): Globaali maailmanjärjestys ja etäisyyksien hallinta. TOP- 10 FUTURES IX: Etäisyyksien hallinta 2030. Tulevaisuuden Tutkimuksen Seuran seminaari. Helsinki, 4.3.2011 16.4.2012 35

18.2.2008 36

Venäjän taloudellinen merkitys kasvaa 1. Työvoima 2. Markkinat, kysyntä, vienti 3. Yhteiset kehityshankkeet 4. Politiikka 5. Kulttuuri, kieli KUVA: Uudenmaan liitto (2008): Metropolialueelle kestävä aluerakenne 22.3.2006 37

18.02.2008 38

Ympäristön merkityksen kasvu 1. Ympäristön saastuminen ja ympäristö ongelmat eivät tule vähenemään 2. Biodiversiteetti kaventuu 3. Ympäristön kaikkinainen merkitys ja rooli tulee edelleen kasvamaan 4. Energiatalous muuttuu ja on kytkökisssä ympäristöön 5. Puhtaasta ympäristöstä tulee maksullinen ylellisyyshyödyke 6. Vesipula - veden hinta nousee. Onko vain rikkailla tulevaisuudessa varaa ostaa puhdasta vettä 7. Tuotteiden ekologisuuden merkitys kasvaa 8. Tuotteen elinkaariajattelu yleistyy 9. Puumateriaalin kysyntä kasvaa 10. Kierrätys lisääntyy KUVA: Microfoft Clip-Art 13.02.2010 39

11. Ilmastonmuutos: kasvihuoneilmiö voimistuu - vuosi 2010 oli globaalisti tilastoidun historian lämpimin - meriveden pinta on nousemassa enemmän kuin kuin tähän saakka arvioitu (2010: 70-150 cm) - arktinen jäätikkö sulaa nopeammin kuin on tähän saakka arvioitu Ympäristön merkityksen kasvu LÄHDE: Maailmanlaajuinen ilmastosopu yhä kaukana. Helsingin Sanomat, pääkirjoitus, 8.5.2011, s A2 - maapallon keskilämpötilan nousua ei enää saada pysäytettyä kahteen asteeseen - otsoniaukko suurenee - myrskyt lisääntyvät - tulvat lisääntyvät - syntyy vesipula vesisotia - viljelysmaiden ja metsien menetys - Afrikassa kuivuuden uhka - kasvi- ja eläinlajeja katoaa - pakolaisuus lisääntyy - pohjoiset alueet nousevat kukoistukseen (45 leveyspiirin pohjoispuoliset alueet (Suomi mukaan lukien) LÄHDE: Smith, Laurence C. (2011): Uusi pohjoinen Maailma vuonna 2050. URSA:n julkaisusarja 125. Helsinki. Alkuperäinen teos: The World In 2050: Four Forces Shaping Civilization s Northern Future. KUVA: Wikimedia Commons. This file is in the public domain because it was created by NASA. NASA copyright policy states that "NASA material is not protected by copyright unless noted". 5.5.2011 40

13. Ylikansalliset ympäristösopimukset - Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät kuten keskiverto eurooppalainen, vuonna 2050 tarvitaan kaksi maapalloa. Vuonna 2100 tarvitaan jo 4 maapalloa Ympäristön merkityksen kasvu - KIOTO: Ihmiskunnan on vähennettävä energiaja materiaalivirtojaan kymmenesosaan nykyisestä seuraavien 30-50 vuoden aikana (eli yhden sukupolven aikana). Verrattuna vuoteen 1990 teollisuusmaiden tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 25-40 % vuoteen 2020. Samoin 80 % vuoteen 2050 mennessä, jotta 2 asteen ämpenemisraja ei ylittyisi - UNEP:n (YK:n ympäristöohjelma) mukaan ilmastonmuutos ei pysähdy 2 asteeseen nykyisillä päätöksillä - Meksiko, Cancún 2010: Vahvistettiin tavoite 2 asteen rajasta, mutta ei päätöksiä KIOTON jatkosta vuodesta 2012 eteenpäin. Päätöksenteko siirrettiin seuraavaan kokoukseen (2012 Durban, Etelä-Afrikka) - Etelä-Afrikka, Durban 28.11.-11.12.2012 - YK:n kestävän kehityksen ympäristökokous RIO +20, Brasilia 4.-6.6.2012 - Voi olla, että Kioton sopimus katkeaa 2012. Erityisesti USA ja Kiina vastustavat sitovaa sopimusta. 8.5.2012 41

18.02.2008 42

Otsikko Ikääntyminen 1. KYSYNTÄ LISÄÄNTYY: Julkisen palvelutuotannon kriisi, sosiaali- ja terveydenhuolto 2. KUSTANNUKSET KASVAA: Kunnallistalouden (julkisen talouden) tulevaisuus, huoltosuhde? Kuka rahoittaa palvelut? 3. TYÖVOIMAA JA OSAAMISTA POISTUU: Osaavan työvoiman pula, suuret poistumat, hiljaisen tiedon ja viisauden poistuma 4. SYNTYY UUSIA MARKKINOITA: Seniorikulutus, seniorimarkkinat ikäteknologia 5. ARVOT JA ELÄMÄNTAPA: Arvot, maailmankuva, elämäntapa Vallankumous? 24.1.2010 43

Julkisten palvelujen ja julkisen hallinnon supistuminen 1. Kunnallistalouden ahdinko 2. Huoltosuhteen heikkeneminen. Suomen hyvinvointivaltion malli on luotu aikakautena, jolloin huoltosuhde oli edullinen. Ennen 1960 lukua oli paljon lapsia, 2000-luvulla on paljon vanhuksia. Nyt tätä toisenlaisiin olosuhteisiin luotua mallia tulisi ylläpitää. 3. Julkisten palveluorganisaatioiden yksikkökoon kasvu sekä Suomen julkisen sektorin raju supistuminen ja oheneminen 4. Tilaaja-tuottaja malli sekä Public-private partnership = julkisten palvelujen siirtyminen yksityiseen tuotantoon 24.3.2011 44

5. Talkootyön ja sosiaalisten yhteisöjen oman huolenpidon lisääntyminen pakon edessä 6. Laitoshoidosta itsehoitoon Julkisten palvelujen ja julkisen hallinnon supistuminen 7. Itsehoitoteknologian kehittyminen 8. KOLIKOLLA KAKSI PUOLTA - Palveluntarvitsijan oikeusturva (riittävät ja laadukkaat palvelut) - Veronmaksajan oikeusturva (kustannustehokkuus) 9. Julkisen sektorin kannustaminen erityisesti johtamis- ja toimintatapainnovaatioihin LÄHDE: TEKES (2010): Tekesin strategiauudistus Yhteenveto muutosvoimista. Yhteistyön ja edelläkävijyyden strategia 04-2010. LÄHDE: Etelä-Suomen Sanomat, 2.2.1951, s. 3 24.3.2011 45

18.2.2008 46

Kulttuurin ja ajanvietteen merkitys kasvaa 1. Vapaa-aika lisääntyy 2. Monikulttuuristuminen avarataa ja monipuolistaa kulttuurin kenttää 3. Kaksi rinnakkaista toisiaan vahvistavaa polkua: Globaali yhtenäiskulttuuri VS. Alakulttuurit voimistuvat 4. Kulttuurin rooli ja merkitys kasvaa 5. Hömppä, sirkushuvit, pelaaminen lisäävät suosiotaan 6. Elämä ja yhteiskunta pelillistyy: Osallistuminen ja vaikuttaminen yhteiskunnan toimintaa saa pelillisiä muotoja. Demokratiapeli, äänestyspeli, veroilmoituspeli,. 7. Tieteellisten ongelmien tai tuotekehityksen joukkoistaminen (crowd sourcing) laittamalla ihmiset esimerkiksi pelaamaan asialla. 6. Peliriippuvuus, peliholismi lisääntyy 7. Urheilun ja liikunnan rooli? 8. Räätälöity erikoismatkailu lisääntyy 30.4.2012 47

18.2.2008 48