Yliopistokeskusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kajaanin ylipistokeskus 10 vuotta, Juhlaseminaari 27.5.2014 Hannele Seppälä, KT Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Puheenvuoron sisältö 1. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ajankohtaisuus ja vaikuttavuuden tavoitteet Mistä tavoitteet tulevat ja miten ne ohjaavat toimintaa? 2. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi (KKA 2013) 3. Arviointiryhmän kehittämisehdotukset
2009 World Conference on Higher Education: The New Dynamics of Higher Education and Research For Societal Change and Development (UNESCO, Paris, 5 8 July 2009/ Final Communique) 1. Higher Education as a public good is the responsibility of all stakeholders. 2. Faced with the complexity of current and future global challenges, higher education has the social responsibility to advance our understanding of multifaceted issues and our ability to respond to them. 3. Higher education institutions, through their core functions (research, teaching and service to the community) carried out in the context of institutional autonomy and academic freedom, should increase their interdisciplinary focus and promote critical thinking and active citizenship. 4. There is need for greater information, openness and transparency regarding the different missions and performance of individual institutions.
Näkökulmia korkeakoulukenttään ja korkeakoulujen tehtävään yhteiskunnassa Understanding of the nature and history of our HE landscape (Askling, 2012) The effects of the national QA model on the development of HE - support vs. control Roles and missions of HE Two thesis (Martin, 2012): 1) Pessimistic thesis: universities and basic research are under threat, 2) Optimistic thesis: entrepreneurial university has the opportunity to became engine of the knowledge economy in creating the knowledge society Functions of HE (Gornitzka et al., 2007; Maassen & Olsen, 2007) - Instrumental perspective (leadership, management, entrepreneurship) - Institutional perspective (academic freedom, internal democracy, roles of academic disciplines) Uniformity diversity -> Balancing and prioritizing between academic values, social welfare tasks and market forces E.g. HE as a strategic tool for changes in society, in the 2000s HEIs are expected to operate as strategic actors in the knowledge economy
Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointi (KKA 2012-2013) Arvioinnin tavoitteena oli selvittää miten yliopistot ja ammattikorkeakoulut määrittelevät yhteiskunnallisen tehtävänsä mitkä ovat korkeakoulujen vaikuttavuutta edistäviä tekijöitä mitkä tekijät edistävät korkeakoulujen keskinäisen yhteistyön sekä sidosryhmäyhteistyön vaikuttavuutta miten korkeakoulut seuraavat ja arvioivat toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tehdä kehittämisehdotuksia korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kehys YHTEIS- KUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNALLINEN VUORO- VAIKUTUS TUTKIMUS- JA KEHITYS- TOIMINTA KOULUTUS Ritsilä, 2013
Näkökulmia yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen Yliopistojen ja amkien roolit ja yhteistyö Sidosryhmä -yhteistyön vaikuttavuus Toimintakulttuurit korkeakouluissa Innovaatioiden tukipalvelut Tutkimus- ja kehitystyön rahoitus Indikaattorit, vaikuttavuus ja seuranta
Arviointimenetelmät Arviointi toteutettiin valtakunnallisena koskien kaikkia yliopistoja (n=15), yliopistokeskuksia (n=6) ja ammattikorkeakouluja (n=27). Mukana myös OKM:n hallinnonalan ulkopuoliset korkeakoulut eli Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu ja Högskolan på Åland Arviointiaineiston keräämisessä käytettiin maakuntaliittojen yhteistyöliittoumien mukaista aluejakoa: Alue Yo Amk Yo-kesk. Yhteensä Pohjoinen 2 4 1 7 Itä* 1 4 2 7 Länsi 4 7 2 13 Etelä 8 12 1 21 *LTY etelän ryhmässä
Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointi Aiemmat selvitykset & Tilastoaineistot Arvioinnin kohteet 1) Korkeakoulujen tavoitteet ja tehtävät yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä 2) Yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden tulokset ja niiden arviointi 3) Yhteistyö ja verkostot Korkeakoulujen strategiat Kysely korkeakouluille Alueelliset seminaarit (3) Työpajatyöskentely Väliseminaari Vuorovaikutteinen seminaarityöskentely Kysely alueellisiin seminaareihin osallistuneille Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yliopistokeskukset Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yliopistokeskukset Sidosryhmät Elinkeinoelämä Julkinen sektori Maakuntien liitot ELY-keskukset Arviointiraportti
Arvioinnin tulokset
Yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Yliopistot määrittävät yhteiskunnallisen tehtävän toteutuvaksi pääasiassa tutkimuksen ja opetuksen kautta ja niiden ehdoilla korkeakoulujen strategisten tavoitteiden parhaan toteutumisen näkökulmista. Vaikuttavuus syntyy uusien innovaatioiden ja yritysten synnyn, opiskelijoiden sekä yhteiskunnallisen keskustelun kautta. Vuorovaikutus on korkeakouluyhteisön kaikkien jäsenten tehtävä.
Ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Ammattikorkeakoulut näkevät vaikuttavuutensa syntyvän työelämälähtöisen koulutuksen, alueelle sijoittuvan ammattitaitoisen työvoiman sekä alueen yritysten kilpailukykyä kehittävän TKI toiminnan yhteisvaikutuksena. Alueellinen näkökulma on vahva. Ammattikorkeakoulut haluavat toimia jatkuvaan oppimiseen ja avoimeen vuoropuheluun perustuvassa uudistajan roolissa osaamisen ja alueen kehittämisen hyväksi. Myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä vaikuttavuuden muotoja pyritään löytämään.
Yliopistokeskusten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Yliopistokeskukset kansainvälisiä ja vetovoimisia tutkimus- ja oppimisyhteisöjä, joilla on merkittävä yhteiskunnallinen ja alueellinen rooli. Yliopistokeskukset vahvistavat yliopistojen yhteistyötä työelämän ja innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Yliopistokeskusten toiminnassa kohtaavat tiedepainotteisuus ja vahva alueellinen rooli.
Yleisiä havaintoja korkeakoulujen vastauksista Vaikuttavuuden oletetaan syntyvän toiminnan volyymin ja kattavuuden lisäämisellä. Toimintojen sisäiset prosessit, niiden laadullinen arviointi ja kehittäminen eivät painotu vaikuttavuuden kuvauksissa. Sidosryhmät odottavat korkeakouluilta uutta luovaa vaikutusta sekä ajatuksellisella ja henkisellä tasolla että varsinaisena toimintana. Yrittäjämäistä toimintatapaa ei kaikkialla vielä yhdistetä korkeakoulujen toimintaan. Elinikäinen oppiminen, täydennyskoulutus ja aikuiskoulutus jäävät vähälle huomiolle.
Onko Suomen korkeakoulujen yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus nyt sopivalla tasolla? Kaikki Yliopisto Ammattikorkeakoulu Vähentää hieman Pitää nykyisellään Lisätä hieman Lisätä selvästi Elinkeinoelämä Julkinen sektori 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden esteet ja edistävät tekijät Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vähäinen painoarvo korkeakoulujen rahoitusjärjestelmissä ei kannusta kehittämään vaikuttavuutta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäisen yhteistyön vähäisyys. Korkeakoulusektoreiden näkemyserot tutkimus ja TKI toimintaan liittyen: kuka minkäkinlaista tutkimusta voi tehdä, kenen kanssa ja millä ehdoilla? Vaikuttavuuden aihepiirin käsitteellinen epäselvyys Tutkimustiedon hyödyntämiseen liittyvän toiminnan rahoituksen puute ja siitä palkitseminen (arvostus)
Vaikuttavuuden edistäminen arviointiryhmän ehdotuksia
Arviointiryhmän kehittämissuositukset I Korkeakoulujen yhteiskunnallisen tehtävän ja tavoitteiden määrittely II Korkeakoulujen välisen yhteistyön edistäminen sekä tehtävien ja vastuiden määrittely III Yhteistyö elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa IV Alueellisen yhteistyön kehittäminen V Kansainvälisten verkostojen kehittäminen ja hyödyntäminen VI Yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden tulosten seuranta ja arviointi arviointimallin kehittäminen
Four Sectors of Knowledge Space Knowledge Transfer General competencies Autonomy Capacity for integration Capacity to criticise General qualification non-utilitarian education Knowledge Transmission Specialised competencies for professional areas Qualifications for labour market Economic growth as target utilitarian New knowledge for reflection, satisfying curiosity and management of societal, political and economic development Product and process innovation with economic competitiveness and growth in mind research (Braun 2008, muokattu)
Kiitos Arviointiraportti luettavissa osoitteessa www.kka.fi -> www.karvi.fi