Liikuntapaikkojen ja -alueiden palveluverkkoselvitys

Liikuntapaikkojen ja -alueiden palveluverkkoselvitys Sivistyspalvelujen johtokunta 11.10.2011 92 Liikunta- ja nuorisolautakunta 12.10.2011 66 Kaupunginhallitus 6.2.2012 55 Kaupunginvaltuusto 13.2.2012 19

Sisältö 1. JOHDANTO... 1 1.1. SUUNNITELMAN TAVOITE, TARKOITUS JA TYÖMENETELMÄT... 1 1.2. KOUVOLAN KAUPUNGIN STRATEGISET LINJAUKSET... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1. LIIKUNTALAKI JA TUTKIMUSTIETOA... 4 2.2. KOUVOLAN KAUPUNGIN NYKYISET LIIKUNTAPAIKAT VÄESTÖALUEITTAIN... 5 2.3. LIIKUNTAPAIKKOJEN HOITOHENKILÖSTÖ... 8 2.4. LIIKUNTAPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ... 8 2.5. LIIKUNNAN KÄYTTÖTALOUS... 9 2.6. LIIKUNNAN INVESTOINNIT 2011 2012... 10 2.7. KOUVOLAN VÄESTÖ JA IKÄRAKENNE TAAJAMITTAIN... 11 2.8. KOUVOLAN VÄESTÖENNUSTEET... 12 3. LIIKUNNAN HARRASTUS JA LIIKUNTAPALVELUIDEN TARVE...12 3.1. KANSALLINEN LIIKUNTATUTKIMUS... 12 3.2. LIIKUNTAAN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN KEHITYS TULEVAISUUDESSA... 14 3.3. KOUVOLAN KAUPUNGIN LIIKUNTAKYSELYN TULOKSET... 15 3.4. SULKA II ULKOILUOLOSUHTEIDEN KARTOITUSKYSELYN TULOKSET... 16 3.5. KUNTALAISTEN KUULEMISTILAISUUKSIEN TULOKSET... 16 3.6. JÄRJESTÖJEN YM. KUULEMINEN... 17 3.7. MUUT SELVITYKSET... 17 3.8. MATKAILU... 18 3.9 ESTEETTÖMYYS... 18 4. LIIKUNNAN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN KRITEERISTÖ LIIKUNNAN PERUSPALVELUISTA...19 5. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA LIIKUNTAPALVELUVERKOSSA...19 5.1. LISÄSELVITYS KAUPUNGINVALTUUSTO 13.2.2012 19... 26 6. INVESTOINNIT/TARPEET...27 Lähdeluettelo ja liitteet

1 Kouvolan kaupungin liikuntapaikkojen ja -alueiden palveluverkkoselvitys 1. Johdanto 1.1. Suunnitelman tavoite, tarkoitus ja työmenetelmät Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarvion yhteydessä tuottavuusohjelman lle 2010 2014. Tuottavuuden parantaminen kestävin ratkaisuin ei onnistu pelkästään kustannussäästöjä etsimällä, vaan se edellyttää myös rakenteiden uudistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa. Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelmassa tuottavuutta parannetaan koko kaupungin laajuudessa siten, että toimintaa kehitetään pysyvin ratkaisuin laatu ja vaikuttavuus huomioon ottaen. Tuottavuusohjelmassa linjataan palveluiden järjestäminen ja tuottaminen. Sivistyksen toimialan toimenpidekokonaisuuksiin liittyvät vaikutusarviot viiden vuoden suunnitelmakaudella 2010 2014 ovat yhteensä 10,03 M ja toimialan tuottavuuskokonaisuuden toimenpiteiksi on kirjattu mm. palvelutuotannon optimointi ja resurssien oikea kohdentaminen sekä rakenteiden kehittäminen, johon liikuntapaikkojen ja -alueiden palveluverkkoselvityksen toteuttaminen myös sisältyy. Sivistyksen toimialan tilaajan vuoden 2010 talousarvion tavoitteisiin on kirjattu liikunnan palveluverkkosuunnitelman laatiminen. Kuntien hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa yhdistyneet kunnat ovat sitoutuneet noudattamaan sopimuksessa määriteltyjä ehtoja kolmen vuoden ajan vuoden 2011 loppuun asti. Yhdistymissopimuksessa on kirjattu jatkuvan kehittämisen periaatteisiin palvelujen järjestäminen tarkoituksenmukaisemmin vanhojen kuntarajojen estämättä koskien palvelurakenteiden yhteensovittamista taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Palvelut tuotetaan kunnan palveluina toimien yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien (ennen muuta tekninen toimiala) kanssa ja vähäisessä määrin ostopalveluina. Liikuntapaikkojen ja -alueiden palveluverkkoselvityksen laadinnan keskeisiä näkökulmia ovat tuottavuuteen liittyvä optimaalinen palveluverkko, tulevien en henkilöstön eläkepoistumat ja liikuntapalvelujen kysyntä. Keskeiset asiat ovat: - asiakkailla (kuntalaiset, järjestöt ym.) on käytössään tarvetta vastaavat mahdollisimman laadukkaat, monipuoliset ja alueellisesti kattavat liikunta- ja suorituspaikat. - käytössä olevien liikuntapaikkojen hoito- ja kunnossapitoresurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö. Tässä palveluverkkoselvityksessä on keskitytty erityisesti kaupungin ylläpitämien liikuntapaikkojen tarkasteluun sekä niiden kehittämistarpeisiin.

2 Palveluverkkoselvityksen työtä on ohjannut ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: Sahamies Arto Arola Kyösti Helander Pasi Henttonen Ilmari Junnola Paavo Kantanen Anne Koivisto Elina Korhonen Ismo Kulmala Tarmo Mattila Eero Parvinen Vesa Pilli Ilona Rautiainen Aimo Silvennoinen Risto Soininkallio Tuula Toukonen Arto puheenjohtaja, liikunta- ja nuorisolautakunta rakennuspalvelujohtaja, tekninen tuotanto/rakennuspalvelut jäsen, sivistyspalvelujen johtokunta jäsen, tilaliikelaitoksen johtokunta liikuntapaikkapäällikkö, tekninen tuotanto/rakennuspalvelut liikuntapäällikkö, liikuntapalvelut tilaajapäällikkö, sivistyksen toimiala sivistysjohtaja, sivistyksen toimiala 1.2.2011 alkaen jäsen, kaupunginhallitus tilaajajohtaja, sivistyksen toimiala 31.12.2010 saakka jäsen, liikunta- ja nuorisolautakunta jäsen, liikunta- ja nuorisolautakunta puheenjohtaja, sivistyspalvelujen johtokunta palvelupäällikkö, liikuntapalvelut sihteeri, suunnittelija/nuoriso (Arto Toukosen sijaisena) sihteeri, suunnittelija/liikunta Selvityksen kirjoittamisesta on vastannut suunnittelija Arto Toukonen. Selvityksen ulkoasusta on vastannut toimistosihteeri Irene Purtilo. Kaupungin konsernihallinnosta edunvalvontapäällikkö Hannu Koverola ja suunnittelija Sami Byckling ovat tuottaneet vaikutusaluearviointiin ja liikuntapaikkojen karttamateriaalin liittyvää materiaalia. Kaavoitusinsinööri Topi Suomalainen on tuottanut vastaavaa materiaalia liikuntareittien osalta. Palveluverkkoselvityksen aineistona on käytetty viime na julkaistuja valtakunnallisia ja Kouvolan kaupunkia koskevia liikuntaselvityksiä, kuten kansallista liikuntatutkimusta (2009 2010), Kouvolan kaupungin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 2010 tekemää liikunnan harrastustutkimusta ja Suomen Ladun ja Kouvolan kaupungin syksyllä 2010 suorittamaa Kouvolan ulkoiluolosuhteiden kartoittamista koskevaa Sulka 2 -kyselyä. Palveluverkkoselvityksessä on käytetty myös tietoja kaupungin muilla aloilla tehdyistä sivistyksen ja vapaa-ajan palveluverkkoselvityksistä. Selvityksessä on käytetty yleiskaavoituksen ja maankäytön suunnittelun asiantuntemusta palvelujen vaikutusalueiden ja asukkaiden palvelujen saatavuuden arvioinnissa. Palveluverkkoselvitystä suuntaavia ja ohjaavia tietoja ovat olleet mm. väestötiedot ja - ennusteet, eri liikuntalajien harrastaja- ja kilpailijamäärät sekä olemassa olevat liikuntapaikat. Palveluiden riittävyyden ohella on kiinnitetty huomiota niiden tasa-arvoiseen saavutettavuuteen, joustavuuteen, monipuolisuuteen, laadukkuuteen, taloudellisuuteen sekä yhteistyömahdollisuuksiin eri toimijoiden kanssa. Liikuntapaikkojen ja -alueiden hoitokustannuksista suurimman osan vievät tilavuokrat sekä palkkakustannukset. Tässä selvityksessä on keskitytty kaupungin hallinnoimiin liikuntapaikkoihin. Kouvolan kaupungissa on myös paljon yksityisiä liikuntapaikkoja, jotka raportissa mainitaan, mutta niistä ei ole tehty tarkempia selvityksiä.

3 1.2. Kouvolan kaupungin strategiset linjaukset 1.2.1. Kaupunkistrategia Kouvolan kaupunkistrategiassa (Kv 65, 30.8.2010) on määritelty kaupungin arvot, toiminta-ajatus, visio ja päämäärät. Kouvolan kaupungin arvot ovat: kaupunkilaisen paras, vastuullinen yhteistyö, tavoitteellisuus ja tehokkuus, rohkea uudistuminen sekä luotettavuus ja turvallisuus. Kaupungin toiminta-ajatus määritellään seuraavasti: Kouvola turvaa edellytykset asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen taloudelliselle, henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille sekä yhteisöllisyyden vahvistumiselle. Kaupungin visioksi on määritelty Yhteinen Kouvola v. 2020. Kouvolan on elinvoimainen ja kestävällä tavalla uudistuva luontokaupunki, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä. Kouvolan kaupungin päämäärät ovat: elinvoimainen ja tekevä Kouvola, palveleva, Kouvola, ympäristöystävällinen Kouvola, moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola, yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola sekä positiivinen ja kansainvälinen Kouvola. Ennaltaehkäisevänä ja ihmisen hyvinvointia lisäävänä palveluna liikuntapalvelut toteuttaa osaltaan yhteisöllisen ja hyvinvoivan Kouvolan päämäärää. Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola päämäärä nostaa esiin mm. urheilumyönteisyyden kaupungin imagotekijänä. 1.2.2. Palvelustrategia Kouvolan palvelustrategia 2011 2017 hyväksyttiin keväällä 2011 (Kv 21, 14.3.2011). Kouvolan kaupungin palvelustrategisten linjausten valmistelun käynnistäminen perustuu hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan ja erityisesti palvelut ja asiakkuudet -ohjelmakokonaisuuteen. Kuntalain mukaan kunta hoitaa sille laissa määrätyt tehtävät tai itselleen ottamansa tehtävät joko itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien tai muiden palvelutuottajien kanssa. Palvelustrategisissa linjauksissa määritellään, mitkä palvelut kaupunki aikoo jatkossa järjestää oman organisaation toimesta, mitkä konserniin kuuluvien yhtiöiden toimesta, mitkä osittain tai kokonaan yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja minkä palveluiden järjestämisestä voidaan mahdollisesti luopua kokonaan. Palveluverkkoselvitysten yleisenä tavoitteena on tuottavuuteen liittyen aikaansaada optimaalinen palveluverkosto, jossa on huomioitu mm. henkilöstön eläköityminen, rakenteiden kehittäminen, väestön ikärakenne ja palveluiden kysyntä. Palveluverkoston kehittämisen keinoina voivat olla mm. sähköisten palvelujen käytön tehostaminen, uudenlaiset toimintakonseptit sekä lisääntyvä yhteistyö muiden sektoreiden ja toimijoiden kanssa. Väestömuutokset eivät ratkaisevasti vaikuta kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden kysyntään aikavälillä 2012 2017. Ikääntyvä Kouvola tuo haasteita palvelutarjonnan sisältöön. Koko sektorin tuottamat palvelut ovat keskeisiltä osin kuntalaisten hyvinvointia tukevaa ja lisäävää sekä ennaltaehkäisevää toimintaa. Liikuntajärjestöillä on oma merkittävä roolinsa liikunnan järjestämisessä ja edistämisessä. Kouvolassa toimii n. 130 liikuntajärjestöä, joista n. 110 saa ttain kaupungin avustusta. Kaupungin liikuntajärjestöjen avustusten yhteismäärä on vuonna 2011 320 000. Järjestöjen liikuntaan käyttämien määrärahojen yhteismäärä on vuonna 2011 n. 7,6 milj.. Näissä järjestöissä on yhteensä noin 28 000 jäsentä. Liikuntajärjestöt työllistävät n. 70 henkilöä ja tekevät tämän lisäksi vapaaehtoista liikuntatyötä mittavan määrän. Tätä työtä kaupungin tulee jatkossakin kannustaa vähintään nykytasolla. Liikuntapaikkojen hoidossa palveluita hankittaneen jatkossa kolmannelta sektorilta jossakin määrin nykyistä enemmän.

4 Palveluiden järjestämisessä tapahtuvia muutoksia v. 2017 kaupungin asiantuntijahenkilöstöltä kerätyn kyselyn perusteella - kulttuuripalveluiden tapahtumatuotanto ostopalveluina n. 20 % (vuonna 2010: oma tuotanto 100 %) - liikuntapalveluiden liikuntatoiminta ostopalveluina n. 20 % ja liikuntayhteistyö ostopalveluina n. 20 % (vuonna 2010: oma tuotanto 100 %) - nuorisopalveluiden perusnuorisotyö ostopalveluina n. 15 % (vuonna 2010: oma tuotanto 100 %) 2. Lähtökohdat 2.1. Liikuntalaki ja tutkimustietoa Liikuntalain tarkoituksena on edistää kaikentasoista liikuntaa sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Liikuntalain (18.12.1998/1054) 2 :n mukaan kunnan liikuntatoimen tehtävä on luoda edellytykset kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa. Kunnan tulee tukea kansalaistoimintaa tarjoamalla liikuntapaikkoja ja -alueita sekä järjestämällä liikuntaa erityisryhmät huomioon ottaen. Liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito sekä liikuntapalveluiden järjestäminen ovat edellytyksiä liikuntalain toteuttamiseksi. Kaupungin tavoitteena on luoda edellytykset ja puitteet, joissa yksittäiset liikkujat, urheiluseurat ja muut liikuntaa järjestävät tahot järjestävät toimintaa ja edistävät liikkumista vastuullisesti. Liikunnan kustannustehokas vaikuttavuus paranee parhaiten kansalaisten omaa aktiivisuutta lisäämällä. Liikuntatoimi pitää yllä avointa keskustelua liikunnan merkityksestä ja myönteisistä terveyttä edistävistä vaikutuksista, tukee kansalaisten liikunnallisia valintoja sekä vahvistaa yhdenvertaista ja tasa-arvoista liikuntapalvelujen ja -mahdollisuuksien saavutettavuutta. Liikunnallisuuden lisäämisessä tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista liikunnan edistämiseen sekä yhteistyön tehostamista. Kattavalla ja monipuolisella liikuntapaikkaverkolla vaikutetaan positiivisesti alueen vetovoimaisuuteen sekä käyttäjien hyvinvointiin ja terveyteen. Kuntalaisten liikunta-aktiivisuudella on huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Näiden lisäksi urheilu tuottaa välittömiä ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia, joilla on Kouvolalle myös elinkeinopoliittinen merkitys. Nuori Suomi on julkaissut v. 2011 manifestin 10 teesiä ja 100 lupausta Manifesti lasten ja nuorten liikkumisesta. Lasten ja nuorten liikkumisen ja urheilun kulttuurin tulevaisuus 2020. Tässä julkaisussa on hahmoteltu lasten liikkumista, liikkumisen tarpeita ja niihin vaikuttavia tekijöitä vuonna 2020. Manifestin mukaan: Sisä- ja ulkoliikuntatilojen kehittämisellä ja kaupunkisuunnittelulla on iso merkitys sen kannalta miten ympäristö meitä liikuttaa. Meidän on tehtävä paremmista valinnoista helpompia. Erilaisissa lasten ja nuorten arkeen vaikuttavissa suunnittelutilanteissa on huomioitava se, miten liikkumista sisältävä valinta olisi oletusasetus- se helpompi ja houkuttelevampi vaihtoehto. Hyvin suunni-

5 teltu valintatilanne tuuppaa pehmeästi kohti parempia valintoja. Kun portaat ovat heti ovesta tullessa ja hissi kulman takana, kipaisee portaat ylös helpommin. Ihmislaji pääsee nyt liian helpolla: meidät on luotu paljon vaativampiin olosuhteisiin. Siksi eri sektoreiden on tunnustettava liikkuvan elämänrytmin tärkeys ja yhdessä kehitettävä lähiliikuntapaikkoja, viheralueita, kaupunkitilaa ja julkista liikennettä. Erityisesti kunnissa tulee kehittää kokonaisvaltaista lähiliikuntapaikkojen suunnittelua sekä alusta asti määrittää, kuka aluetta hoitaa ja miten sitä kehitetään valmistumisen jälkeen. Katkeamattomien kevyen liikenteen verkostojen kehittäminen ja kävelyyn kannustaminen ovat lasten ympäristökokemuksiin erikoistuneen tutkija Marketta Kytän mukaan tärkeimpiä tapoja laajentaa elinpiiriä. Virikkeellisen kaupunkiympäristön tiedetään houkuttelevan aktiiviseen elämäntapaan myös vähemmän liikkuvia. Me aikuiset emme aina näe, mikä on lasten ja nuorten mielestä virikkeellistä. Uudet elämäntapalajit kuten skeittaaminen ja parkour ovat kehittyneet juuri paikkoihin joita ei ole suunniteltu niiden harrastamiseen. Lasten elinpiiriä pitää laajentaa ja monipuolistaa. Virikkeitä liikkua pitää olla muuallakin kuin liikuntapaikoissa. Paikasta toiseen siirtymistä lihasvoimin pitää kannustaa. Ympärivuotinen liikkuva elämäntapa kehittyy, kun liikkuminen kiedotaan osaksi arkea. Liikkumaan tavallisessa lähiympäristössä voidaan houkutella monin eri tavoin. Esimerkkiä voisivat seurata kaikki kauppakeskukset, joissa nuoriso jo notkuu. Bisneksenkin voi yhdistää kansanterveyteen kun liikkuminen tuodaan sinne, missä nuoret muutenkin viettävät aikaa. Kuntien sosiaali- ja terveyspuolen olisi suunnattava resursseja ennaltaehkäisyyn huonoista elintavoista aiheutuvien kustannusten minimoimiseksi. Tärkeä reitti ennaltaehkäisyyn on juuri liikunnallisten kaupunkiympäristöjen kehittäminen useiden eri sektoreiden yhteistyönä. Konsultointiyritys Redera Oy:n tekemässä tutkimuksessa Suomalaiset 2011 on tutkittu suomalaisten asenteita, toiveita ja käyttäytymistä. Sen mukaan liikunnan määrä ja terveellinen ruoka vaikuttaa enemmän ihmisen onnellisuuteen kuin hänen tulo- ja koulutustasonsa. Vähintään kolme kertaa viikossa kuntoliikuntaa harrastavat vastaajat kertoivat kokevansa terveytensä hyväksi, olevansa onnellisia ja tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa. Liikuntaa harrastavien tyytyväisyys elämäänsä tulee esiin myös siinä, että he kokevat työssään enemmän arvostusta ja hallitsevat paremmin ajankäyttönsä kuin vähän liikuntaa harrastavat. 2.2. Kouvolan kaupungin nykyiset liikuntapaikat väestöalueittain Tarkoituksena on nykytilan selvittäminen. Tätä varten on laadittu paikkatietoanalyysit vaikutusalueista, miten kattavasti palvelut ovat ihmisten saatavilla. (Liite 1 sisäliikuntatilat, liite 2 asumakylät ja liite 3 taajama-kyläkokonaisuudet).

6 Karttaliitteessä 4 kaupungin ja yksityiset liikuntapaikat Ulkoliikuntapaikat Kaupungin omistus Yksityiset (kpl) (kpl) urheilu- ja pallokentät 68 10 jääkiekko- ja luistelualueet 61 - uimarannat ja -paikat 23 3 talviuintipaikat 2 4 erityisurheilupaikat 17 27 lähiliikuntapaikat ja korttelikentät 28 - Yhteensä 199 44 Sisäliikuntatilat 83 27 Yhteensä 282 71 Näiden lisäksi kaupungin palveluverkostoon kuuluu tällä hetkellä 110 km valaistuja kuntoreittejä/ hiihtolatuja ja noin 250 km muita kuntoreittejä/latuja. Liitteissä on lueteltu nykyiset liikuntapaikat väestöalueittain. Ulkoilureitit Kartassa on osoitettu olemassa olevat ulkoilureitit (liitekartta 5). Valaistut pururadat punaisella (68 % Kouvolan asukkaista), sijaitsevat taajamissa ja kylissä. Valaisemattomat pururadat vihreällä (4 %), sijaitsevat Kuusankoskella. Hiihtoladut sinisellä (12 %), maantieteellisesti laajalla alueella. Retkeilyreitit vaaleanpunaisella (1 %), Repovedellä ja Valkealassa (sis. luontopolut). Yht. 85 % kouvolalaisista asuu 1 km:n säteellä ulkoilureiteistä, mikä on erinomainen tulos huomioiden karttatarkastelulla kattavuus ja ulkopuoliset alueet. Kevyenliikenteen väylät, Digiroad-aineisto (liitekartta 6) Yhteydet Kouvolan keskustasta maantieteellisesti eri suuntiin; itä Utti, etelä Inkeroinen, länsi Koria, luode Kuusankoski ja Voikkaa, koillinen Valkeala. Yhteystarpeita mm. Koria-Kuusankoski ja Lautaro-Käyrälampi, muodostuisi ympyräreittejä. Kouvolan keskustaajama-kuusankoski-koria viherosayleiskaava, etäisyydet päävirkistysalueisiin (liitekartta 7) Tarkastelussa valaistut ja valaisemattomat pururadat. 500 m erinomainen etäisyys punaisella (37 % kaava-alueen asukkaista). 1000 m hyvä etäisyys sinisellä (84 % kaava-alueen asukkaista). Kymijoki rajaavana tekijänä. Viherosayleiskaavassa pyritään osoittamaan uusia yhdysreittejä yli kilometrin päässä oleville alueille Kouvola- Kuusankoski- Koria alueelle.

7 Uimarannat ja -paikat (25 kpl) (liitekartta 8) 12 % asukkaista kilometrin säteellä, voidaan todeta, että käyttö tapahtuu suurelta osin autoilemalla Uimapaikkoja 15 kpl punainen ympyrä Uimarantoja 8 kpl punainen kolmio, palvelutaso korkeampi Maantieteellisesti ovat jakautuneet kattavasti eri osiin uutta Kouvolaa Kymijoen hyödyntäminen haasteellista, koska useassa paikassa virtaama on kova Uimahallit (liitekartta 9) Voidaan todeta, uimahalleja on asukaslukuun ja alueellisuuteen nähden yli tarpeen. (Muun muassa Lahti 3 hallia, Lappeenranta 2 hallia). Uimahallien kävijämäärät 2007 2010 2007 2008 2009 2010 Haanojan haalin uimahalli 46 242 51 318 56 146 46 364 Inkeroisten uimahalli 21 592 46 516 Korian uimahalli 39 128 39 689 38 477 36 336 Kuusankosken uimahalli 97 349 97 298 85 060 80 733 Urheilupuiston uimahalli 104 909 94 511 96 703 102 015 Valkealatalon uimahalli 66 689 68 065 65 317 70 560 Yhteensä 354 317 350 881 363 295 382 524 Urheilu- ja pallokentät mainittu liitteessä kartalla 10 Jääkiekkoradat ja luistelualueet mainittu liitteessä kartalla 11 Jäähallit mainittu liitteessä kartalla 12 Lähiliikuntapaikat ja korttelikentät mainittu liitteessä kartalla 13 Tenniskentät ja tennishallit mainittu liitteessä 14 Erityisurheilupaikat mainittu liitteessä kartalla 15

8 2.3. Liikuntapaikkojen hoitohenkilöstö Teknisen tuotannon liikuntapalvelut: Liikuntapaikkapäällikkö 1 hlö Liikuntapaikkamestari 4 hlöä Liikuntapaikanhoitaja 29 hlöä Laitosmies 12 hlöä Talonmies/vahtimestari 2 hlöä Kenttämestari 2 hlöä Kirvesmies 1 hlö Yhteensä 51 hlöä Eläköityminen na 2010 2020 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 1 3 0 3 2 3 2 1 3 2 2020 2.4. Liikuntapalveluiden henkilöstö Liikuntapäällikkö Palvelupäällikkö Uimahallin esimies Liikunnanohjaaja Erityisliikunnanohjaaja Liikuntatilojen valvoja Uinnin valvoja Uinnin valvo- Uimaopettaja Kassanhoitaja Toimistosihteeri Uinninvalvoja-kassa Liikuntapaikkatyöntekijä Yhteensä 1 hlö 2 hlöä 1 hlö 7 hlöä 2 hlöä 2 hlöä 5 hlöä 4 hlöä 2 hlöä 5 hlöä 4 hlöä 2 hlöä 1 hlö 38 hlöä Eläköityminen na 2010 2020 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 0 1 0 1 2 4 2 0 0 0 2020 Täyttölupatyöryhmän sekä tuottavuusohjelman päätösten toteutuminen edellyttää, että valmistellut verkosto- ja rakenneuudistusratkaisut toteutetaan.

9 2.5. Liikunnan käyttötalous TP-2010 TA-2011 Toimintatulot 1 382 400 1 459 694 Henkilöstökulut -1 510 806-1 688 073 Toimintamenot -3 419 897-3 701 523 Kiinteistömenot -6 728 245-6 602 539 Toimintakate -10 199 254-10 609 735 Liikuntatoiminta ja tilat Tuoteryhmä Yksikkö 1 000 Liikuntatoiminta kokonaishinta 936 Liikuntayhteistyö kokonaishinta 6 176 Yhteensä 7 112 Ulkoliikuntapalvelut 1 000 Kouvolan urheilupuisto 1 kokonaishinta 130 Valkealan liikuntakeskus Saviniemen liikuntakeskus Muut liikuntakeskukset 1 1 3 kokonaishinta kokonaishinta kokonaishinta 100 190 340 Kuusankosken urheilupuisto 1 kokonaishinta 110 Pallokentät liite kokonaishinta 250 Ulkoilu- ja latureitit liite kokonaishinta 460 Uimarannat ja uimapaikat Hyppyrimäet Moottoriradat Muut ulkoliikuntapaikat liite liite 2 liite kokonaishinta kokonaishinta kokonaishinta kokonaishinta 90 30 30 362 Liikunta-alueiden yhteiset palvelut liite kokonaishinta 290 Ulkoliikuntapalvelut yhteensä 2 382

10 Uimahallien kustannukset, netto/asukas v. 2010 Haanojan haalin uimahalli Inkeroisten uimahalli Korian uimahalli Kuusankosken uimahalli Urheilupuiston uimahalli Valkealatalon uimahalli Uimahallit yhteensä Tulot Menot Netto Kävijämäärä Netto /asukas 70 137-206 285-136 148 46 364-1,55 165 665-172 180-6 515 46 516-0,07-256 242-256 242 36 336-2,88 246 085-555 880-309 795 80 733-3,52 243 972-462 075-218 103 102 015-2,48 186 031-383 405-197 375 70 560-2,24 911 890-2 036 067-1 124 178 382 524-12,74 Jäähallien kustannukset, netto/asukas v. 2010 Tulot Menot Netto Netto /asukas Kouvolan jäähalli 85 672-1 406 115-1 320 443-14,84 Kuusankosken jäähalli 45 269-642 616-597 348-6,72 Valkealan jäähalli 29 496-461 258-431 762-4,86 Inkeroisten jäähalli 66-295 014-294 948-3,32 Jäähallit yhteensä 160 504 2 805 003 2 644 501-29,72 2.6. Liikunnan investoinnit 2011 2012 1. Saviniemen jalkapallokenttä (270.000) 2. Haanojan uimahallin peruskorjaus, suunnittelu 2012, rakennuttaminen 2013 2014 (4.200.000). Valtionosuus (700.000) 3. Kymintehtaan koulun lähiliikuntapaikka (80.000) 4. Ulkoilureittien peruskorjaus (50.000) ttainen määräraha 5. Kuusankosken urheilupuiston hiekkatekonurmi (100.000) 6. Lehtomäen urheilupuiston sosiaalitilojen laajennus (150.000)

11 2.7. Kouvolan väestö ja ikärakenne taajamittain

12 2.8. Kouvolan väestöennusteet Palveluiden järjestämisen näkökulmasta merkityksellinen muutos tapahtuu väestörakenteessa. Ennusteen mukaan 0 14 -vuotiaiden lukumäärä laskee noin kuudella prosentilla vuoteen 2017 mennessä, työikäisen väestön 15 65 -vuotiaiden osuuden ennustetaan vähenevän noin kymmenellä prosentilla vuoteen 2017 mennessä. 65- vuotiaiden ja sitä vanhempien lukumäärä kasvaa noin 23 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Ennusteen mukaan vuoteen 2020 vanhusväestön määrä ja osuus väestöstä kasvaa edelleen ja työikäisen väestön osuus pienenee edelleen. Tämä muutos on palveluiden järjestämisen näkökulmasta merkittävä. 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 2010 2011 2014 2017 0-14 15-64 65 - Väestökehitys 2010 2017 ikäkausittain (lähde: Tilastokeskus) 3. Liikunnan harrastus ja liikuntapalveluiden tarve 3.1. Kansallinen liikuntatutkimus Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009 2010 mukaan 55 % suomalaisista 19 65- vuotiaista harrastaa jonkinlaista liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa. Liikuntatutkimuksen mukaan liikunnan harrastuskertojen määrät ovat kasvaneet viimeisten neljän vuoden aikana. Naiset ovat miehiä aktiivisempia liikkujia. Melkein joka toinen harrastaa kolmea lajia, joista usein yksi on kävely. Liikuntapaikoista eniten käytetään kevyen liikenteen väyliä (jalkakäytäviä ja pyöräteitä) ja ulkoilureittejä kuten kuntoratoja, hoidettuja latuja tai vaellusreittejä. Kuntosalit, palloiluhallit ja voimistelusalit ovat lisänneet merkitystään liikuntapaikkoina. Lajeista suosituimpia 2009 2010 tutkimuksen mukaan ovat kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Kuntosaliharrastamisen suosio on viidessätoista vuodessa kaksinkertaistunut.

13 Taulukko 2. Lajien harrastajamäärät 19 65 -vuotiaiden keskuudessa koko Suomessa (Lähde kansallinen liikuntatutkimus 2009 2010) Taulukko 3 Lajien harrastajamäärät 3-18 -vuotiaiden keskuudessa koko Suomessa (Lähde kansallinen liikuntatutkimus 2009 2010)

14 Taulukko 4. Eniten harrastajia lisänneet lajit 3-18 -vuotiaiden keskuudessa neljän vuoden aikana. (Lähde kansallinen liikuntatutkimus 2009 2010) 3.2. Liikuntaan vaikuttavien tekijöiden kehitys tulevaisuudessa Liikuntapalveluihin ja niiden käyttöön vaikuttavat sekä väestölliset että yhteiskunnalliset tekijät. Liikunnalla on todettu saavutettavan yksilötason terveyttä edistävien vaikutusten lisäksi merkittäviä kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Säännöllinen liikunta on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys kaikissa elämän vaiheissa. Liikunta tukee lasten kasvua ja kehitystä, ylläpitää työ- ja toimintakykyä, lisää ikäihmisten omatoimisuutta ja elämänhalua sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä. Väestörakenteellisten tekijöiden osalta merkittävin muutostrendi on ikääntyminen, joka koskettaa koko maata. Esteettömyys ja kuntoutuspalvelut nousevat ikääntymisen myötä entistä tärkeämmälle sijalle. Kuten luvusta 2 havaitaan ikääntyneiden määrä kasvaa myös Kouvolan kaupungissa ja vaikuttaa merkittävästi palvelujen kysyntään. Pitkällä tähtäimellä liikuntapalveluiden tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat vapaa- ajan lisääntyminen (mm. ikääntymisen seurauksena kun suurempi osa väestöstä on työelämän ulkopuolella) yleisen elintason nousu, jonka ansiosta liikuntaan on käytettävissä rahaa entistä enemmän. Työelämän rasittavuudelle halutaan vastapainoa liikunnasta, joka auttaa rentoutumaan ja jaksamaan. Liikunnan merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä on yleisesti hyväksytty ja todettu myös tutkimuksin.

15 Käyttäjien vaatimukset ovat kasvaneet palveluita kohtaan ja tämä pätee myös liikuntaan: liikunnalta vaaditaan haasteellisuutta ja elämyksellisyyttä entistä enemmän. Yksilöllistyminen on merkittävä liikuntaan vaikuttava yhteiskunnallinen ja kulttuurinen muutos. Erilaisten liikuntamuotojen määrän lisääntymisen lisäksi nuoret liikkuvat yhä enemmän omatoimisesti tai liikuntaseuroissa, ei niinkään perheen kanssa yhdessä. Yhä jatkuva kansainvälistyminen ja urbanisoituminen voivat näkyä uusien liikuntamuotojen, kuten esim. parkourin kasvavana suosiona. Lisäksi koulutustason nousu näkyy liikunnan yleistymisenä, koska koulutetummat ihmiset harrastavat liikuntaa useammin ja säännöllisemmin. Aktivoinnin kannalta on erityisen tärkeää perus- ja lähiliikuntapalveluihin panostaminen, joiden käyttämiseen on pienin kynnys ja liikunnasta voi tulla osa arkea. Liikunnallisuuden lisäämiseksi tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista liikunnan edistämiseen, yhteistyön tehostamista liikuntajärjestöjen ja eri toimijoiden välillä sekä kansalaisten liikunnallisen omavastuun lisäämistä. Kouvolan kaupungin 2010 tekemän liikuntatutkimuksen mukaan 42.6 % yli 15 - vuotiaista kaupunkilaisista ei harrasta liikuntaa tai harrastaa liikuntaa vähemmän kuin 3 kertaa viikossa. Liikuntapalveluiden saatavuudella ja kattavuudella voidaan osaltaan pyrkiä aktivoimaan tätä joukkoa, mutta keskeistä on myös asenteiden muutos. 3.3. Kouvolan kaupungin liikuntakyselyn tulokset Kouvolassa tehtiin keväällä 2010 liikunnan harrastuneisuuskysely. Kysely lähetettiin 1500:lle yli 15-vuotiaalle kouvolalaiselle ja kyselyn vastausprosentti oli 47,3. Vastausten mukaan liikuntapaikoista eniten käytetään kevyen liikenteen väyliä. Tulos on täysin yhteneväinen em. kansallisen liikuntatutkimuksen kanssa. Suosituin liikuntamuoto yli 15-vuotiailla asukkailla Kouvolassa valtakunnallisen tutkimuksen tapaan on kävely/ sauvakävely, jota ilmoitti harrastavansa sekä kesällä että talvella 46,5 % kuntalaisista. Toiseksi suosituin liikuntamuoto on tutkimuksen mukaan kesällä pyöräily (30,8 % vastaajista) ja kolmantena tulevat uinti/vesijuoksu sekä kuntosali (noin 10 % vastaajista). Talvella kouvolalaisten toiseksi suosituin liikuntamuoto on hiihto, jota ilmoitti harrastavansa noin 31 % ja kolmantena kuntosali/ voimistelu/jumppa noin 28 % vastaajista. Tutkimuksen mukaan 57.4 % kouvolalaisista harrastaa liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa yli 30 min. kerrallaan. Kouvolan 2010 tutkimuksen mukaan yleisin hyötyliikuntamuoto on pihatyöt (50,5 %) ja toiseksi yleisin kävely tai pyöräily työhön tai asioille (34,3 % vastaajista). Asukkaiden suurimmat parannusehdotukset kaupungille osoitetut parannusehdotukset tässä tutkimuksissa ovat: syrjäkylien ja reuna- alueiden palveluiden muistaminen mm. kuljetuksia parantamalla kuntopolkujen, asfalttien, latujen, valaistuksen, luistinratojen, uimarantojen ja kuntosalien kunnossapitoa tulisi tehostaa. kaupungin liikuntaryhmät täyttyvät nopeasti ja peruutuspaikkajärjestelmä puuttuu Lasten ja nuorten liikuntatottumuksia ei ole viime na Kouvolassa tutkittu tarkasti. Voidaan kuitenkin olettaa, että liikunnan harrastuksen muodot Kouvolassa noudattelevat aikuisten tapaan valtakunnallista linjaa. Jalkapallon voidaan katsoa valtakunnallisen linjan mukaisesti olevan Kouvolassakin nuorten eniten harrastama laji.

16 Paikallisten suurimpien jalkapalloseurojen (Sudet, Kumu Junior Team, Kajo, MyPa, Purha) junioriharrastajamäärä on seurojen ilmoitusten mukaan yhteensä noin 1400 nuorta. Tämän lisäksi tulevat vielä pienemmissä seuroissa lajia harrastavat ja muut vapaissa ryhmissä lajia harrastavat nuoret, jolloin harrastajamäärän voidaan arvioida olevan yhteensä 2000 3000 välillä. Aikuisikäisiä jalkapallon harrastajia voidaan arvioida olevan Kouvolassa muutamia satoja. Kaupunki onkin panostanut viime na jalkapallon olosuhteiden kehittämiseen rakentamalla uusia tekonurmikenttiä eri puolille kaupunkia. Tätä linjaa voidaan lajin suurien harrastajamäärien takia pitää hyvänä. 3.4. Sulka II ulkoiluolosuhteiden kartoituskyselyn tulokset Syksyllä 2010 Suomen Ladun kanssa yhteistyössä tehdyn, Kouvolan ulkoiluolosuhteita kartoittaneen, asukaskyselyn mukaan kouvolalaisten suosituimmat ulkoilupaikat kesällä ovat: kevyen liikenteen väylät kuntoradat lähimetsät ja talvella: kevyen liikenteen väylien lisäksi hiihtoladut Kyselyyn vastasi kaupungin kotisivuilla 570 kaupunkilaista. Kouvolalaiset antavat kyselyn mukaan reiteille (kuntoreitit, luontopolut ja hiihtoladut) arvosanan tyytyväinen. Parhaimman arvosanan saavat hiihtoladut. Eniten asukaskyselyn mukaan kehittämistä vaativat uimarannat ja varsinkin niiden siisteyteen tulisi kiinnittää huomiota. Myös pyöräteiden ja kevyen liikenteen väylien kuntoa toivottiin kehitettävän. Kylistä Kouvolan keskustaan suuntautuvien pidempien reittien kehittämiseen toivotaan panostuksia ja väylää toivotaan esimerkiksi Anjalan ja Ummeljoen välille. Tarvetta on asukaskyselyn mukaan myös: talvisille luonnossa liikkuville kävelyreiteille, maastopyöräilyreiteille, retkiluisteluradalle esteettömille reiteille uuden kunnan kattavalle ulkoilukartalle 3.5. Kuntalaisten kuulemistilaisuuksien tulokset Kuntalaisten kuulemistilaisuus palveluverkkoon liittyen järjestettiin Kuusankoskitalolla 21.10.2010. Tässä tilaisuudessa oli paikalla 14 kuntalaista. Tilaisuuden pääanti oli se, että liikuntapaikkojen yleiseen kuntoon ja hoitoon tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

17 Sulka II ulkoiluolosuhteiden kartoittamiseen liittyvä kuntalaisten kuulemistilaisuus pidettiin Kouvola-talolla 18.1.2011. Tilaisuudessa oli läsnä 28 kuntalaista. Tilaisuudessa painotettiin: kevyen liikenteen väylien ja pyöräteiden kunnossapidon tärkeyttä hiihtolatujen tasapuolista tarjontaa kunnan eri alueilla kesän kuntoratojen hyvää hoitoa, erityisesti Niivermäen kuntoradan pohjan kunnostus kuntoreittien ja uimapaikkojen opastusten ja viitoitusten nykyistä parempaa järjestämistä ja kunnossapitoa sekä ajan tasalla olevia opaskarttoja. Ampumaurheilun harrastajille pidettiin 17.2.2011 Kouvola-talolla kuulemistilaisuus ammunnan olosuhteista ja niiden kehittämissuunnitelmista. Läsnä oli noin 150 ammunnan harrastajaa. Erityisesti toivottiin haulikkolajien olosuhteiden parantamista tilanteessa jossa Anttilan ampumaratojen käyttö on loppumassa ympäristösyistä. Arto Toukonen on käynyt kaksi kertaa, 27.1. ja 27.4.2011, kylien neuvottelukunnan kokouksessa esittelemässä liikunnan palveluverkkoselvitystä Näissä tilaisuuksissa on tuotu esiin se, että jokainen kaupunginosa, kylä tai yksittäinen henkilö voi antaa jatkuvasti palautetta liikunnan palveluverkkoon liittyen. Palveluverkkoselvitys on ollut kaupungin nettisivulla toukokuun alusta alkaen palautteen antamista varten. 3.6. Järjestöjen ym. kuuleminen Liikuntajärjestöille on lähetetty palveluverkkoon liittyvä palautemahdollisuus toukokuun alussa. Kylien neuvottelukunnalle ja nuorisovaltuustolle on lähetetty vastaava palautekysely. Kaupungin kotisivuille laitettiin kysely, jossa kaupunkilaiset saivat ottaa kantaa liikuntapaikkojen palveluverkkoon. Palveluverkkoon on tullut 21 kirjallista palautetta joista yhteenveto on liitteenä 16. Saadut palautteet on pääosin huomioitu tässä suunnitelmassa joko suoraan tai selvitetään toimenpide-ehdotusten kautta. 3.7. Muut selvitykset Liikuntapalveluiden lausunnon mukaan etenkin suurten sisäliikuntasalien (Lyseon liikuntahalli, Haanojan haalin liikuntahalli, Kuntotalo, Kuusankosken urheilutalo) osalta käyttövuoroja voidaan myöntää vain n. 70 % tarpeesta. Näin ollen läheskään kaikille hakijoille ei voida käyttövuoroja myöntää heidän tarvettaan vastaavasti. Lisäksi myönnetyt vuorot suuriin liikuntasaleihin myönnetään lähes pelkästään liikuntajärjestöille. Tavallisella kaupunkilaisella, työ- ja peliporukoilla ei ole mahdollisuutta käyttövuoroihin näistä tiloista.

18 3.8. Matkailu Kouvolan kaupungin matkailutointa hoitava Kouvola Innovation on antanut liikuntamatkailusta seuraavan lausunnon: Liikuntamatkailun merkitys maailmalla kasvaa jatkuvasti ja siitä on tullut yksi matkailun suurimmista trendeistä. Lisääntynyt tietoisuus liikunnan terveydellisistä vaikutuksista, ihmisten arvomaailman muutokset ja ihmisten suhtautuminen liikunnan merkitykseen omassa arkipäivässä kasvaa jatkuvasti. Liikuntamatkailulla tarkoitetaan matkailua, jossa ulkopaikkakuntalaiset hyödyntävät alueen liikuntapalveluja ja matkan motiivina on osallistuminen liikunta-aktiviteetteihin tai -tapahtumiin tai tällaisten tapahtumien seuraaminen. (Lackman & Verhelä, 2003). Liikuntamatkailijoita voivat olla niin vapaa-ajan matkailijat kuin työmatkailijatkin ja yhä useammin liikunta sisältyy myös incentive (kannustus) matkoihin. Liikuntatapahtumien taloudellinen merkitys alueen elinkeinoelämälle koostuu niin itse urheilijoiden/kilpailijoiden kuin myös katsojien jättämästä matkailutulosta. Tulo kohdistuu pääasiassa alueen majoitus- ja ravitsemuselinkeinolle, vähittäiskaupalle ja palveluille. Suuret liikuntatapahtumat tuovat paikkakunnalle runsaasti matkailijoita ja tuloa mutta niiden olosuhteiden järjestäminen vaatii usein myös suuria panostuksia. On muistettava myös pienempien tapahtumien merkittävä taloudellinen vaikutus, koska niitä voidaan järjestää useammin ja niihin tarvittava infrastruktuuri ei vaadi välttämättä joka kerta suuria panostuksia. Liikuntamatkailun edellytyksenä on, että olosuhteet, reitistöt ja suorituspaikat ovat asianmukaisia. 3.9 Esteettömyys Kouvolan kaupungin vammaispoliittisessa ohjelmassa 2010 on otettu joitakin yleisiä kannanottoja siihen, että kaupungin tilat tulisi olla mahdollisimman esteettömiä. Kaupungilla on työryhmä joka valmistelee parhaillaan tarkempaa esteettömyysohjelmaa. Ohjelma valmistuu loppuvuonna 2011. Esteettömyysohjelman vision mukaan: Kouvola on vuonna 2015 kaikille esteetön kaupunki, jossa kaikkien ihmisten liikkuminen ja toiminen on turvallista, omatoimista ja sujuvaa. esteettömyyden vaatimus sisällytetään kaupungin strategisiin päämääriin ohjelman laadinnan yhteydessä todetut puutteet pyritään korjaamaan vuoteen 2015 mennessä perustasoa oleva esteettömyys tulisi olla voimassa koko kaupungin alueella erikoistason esteettömyys pyritään savuttamaan vanhusten ja vammaisten palvelukotien ja asuinalueiden lähiympäristössä ja kävelyreiteillä, kävelykatuympäristöissä ja palvelualueilla, päiväkotien ja koulujen välittömässä läheisyydessä sekä liikunta- ja leikkipaikoilla, joilla on huomioitu kaikki käyttäjät kiireellisimmät kohteet liikuntapaikkojen parannusten osalta ovat Kuusankosken urheilutalon luiskan ja kuntosalin sisäänkäynnin parantaminen. Kouvolan kaupungin asukkaille tehtyjen kyselyjen mukaan kevyen liikenteen väylät ja kuntoreitit ovat asukkaiden eniten käyttämiä liikunta- ja ulkoilupaikkoja. Näiden alueiden esteettömyyteen tulee kiinnittää aivan erityinen huomio.

19 4. Liikunnan palveluverkkoselvityksen kriteeristö liikunnan peruspalveluista Seuraavaa kriteeristöä käytetään soveltuvin osin Kouvolan liikuntapaikkojen palveluverkon määrittelyssä: 1. Lähipalvelut taajama-/vaikutusalueella 100 500 asukasta valaistu kuntorata/hiihtolatu uimaranta/ uimapaikka luistelualue lähiliikuntapaikka/korttelikenttä/pallokenttä 2. Aluepalvelut taajama-/vaikutusalueella 500 4000 asukasta palloilusali kuntosali valaistu kuntorata/ hiihtolatu yli 2 km urheilukenttä/jalkapallokenttä (nurmi) uimaranta/uimapaikka luistelualue- jääkiekkorata pieni liikuntakeskus 3. Keskuspalvelut taajama-/vaikutusalueella yli 4000 asukasta palloiluhalli valaistu kuntorata/ hiihtolatu kestopintainen urheilukenttä/pallokenttä suuri liikuntakeskus uimahalli jäähalli 4. Erityisurheilulaitokset (keskitetyt sijoituspaikat) ammunta moottoriurheilu jääurheilu hevosurheilu ilmailu keilailu golf tennis laskettelu/lumilautailu ym. 5. Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia liikuntapalveluverkossa Yleistä 1. Liikuntapaikkojen palveluverkko pidetään pääpiirteissään nykyisellä tasolla lukuun ottamatta niitä toimenpide-ehdotuksia mitä palveluverkkoon on esitetty toimenpide-osassa tehtäväksi. Pääasiallisena perusteena ovat liikunnan harrastamisen suuret terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät positiiviset vaikutukset.

20 2. Liikuntalaitosten aukioloaikoja tarkastellaan tehostaen erityisesti viikonloppujen, iltojen ja kesän osalta. 3. Liikuntapaikkojen hoidon ja kunnossapidon resurssit kohdennetaan erityisesti olemassa olevan palveluverkon laadukkaaseen hoitamiseen. Mikäli kaupungin omat vähenevät henkilöstöresurssit eivät kaikilta osin riitä, täydennetään resursseja hankkimalla ne ulkopuolelta yksityisiltä, kyläyhdistyksiltä tai järjestöiltä (esim. kylien jääkenttien ja hiihtolatujen hoito). 4. Laaditaan liikuntapaikkojen palveluverkon hoito- ja laatukriteerit. 5. Lisätään laitosten sähköisen asioinnin palveluja esimerkiksi kulunvalvonnassa ja tilojen käyttövuorojen varauksissa. 6. Laaditaan asiakaslähtöinen hallintamalli teknisen tuotannon liikelaitoksen, tilaliikelaitoksen ja muiden hallintokuntien kanssa toiminnan, hankkeiden, investointien ja palvelujen yhteensovittamiseksi. 7. Kannustetaan järjestöjä ja kuntalaisia käyttämään myös yksityisiä liikuntapalveluja. Kaupunki tukee liikuntajärjestöjä niiden käyttäessä yksityisiä liikuntapaikkoja silloin kun kaupungin tarjoamia liikuntapaikkoja ei ole saatavana. Näin edistetään eri liikuntamuotojen ja järjestöjen tasa-arvoisuutta. 8. Uudet liikuntalajit (esim. parkour ja airsoft) otetaan huomioon ttaisissa liikuntainvestoinneissa tasaveroisena muiden lajien kanssa. Tässä yhteydessä tarkastellaan vanhojen suorituspaikkojen käyttötarkoituksen muuttaminen. 9. Kaupungin tuki (netto) liikuntajärjestöille pyritään pitämään nykytasoisena (sisältää avustukset ja välillisen tuen, esimerkiksi liikuntapaikkojen käyttö, yhdessä). (katso kohta 1.2.2.) 10. Tehdään yhteistyötä kaupungin eri hallinnon alojen välillä liikkumiseen kannustavan kaupunki- ja elinympäristön kehittämiseksi mm. suunnittelemalla lähiliikuntapaikkoja, kevyen liikenteen väyliä ja viheralueita liikkumiseen kannustavaksi. 11. Selvitetään liikuntalaitosten yhtiöittäminen. 12. Kaupungin liikuntapaikkojen esteettömyyden puutteita pyritään kaupungin hallinnoimilla liikuntapaikoilla korjaamaan esim. hyväksyttävän kaupungin esteettömyysohjelman mukaisesti. Toimenpide-ehdotukset KUNTOREITIT JA HIIHTOLADUT Yleistä Kuntoratojen ja hiihtolatujen palveluverkko pidetään nykyisellä tasolla ja sitä kehitetään lähinnä reittien kuntoon ja hoitoon panostamalla. Uusia reittejä on tarve rakentaa lähinnä nykyisiä reittejä yhdistelemällä ja uusien asuntoalueiden yhteyteen. Matkailulle tärkeistä pitkistä ulkoilureiteistä tehdään erillinen suunnitelma yhteistyössä Kouvola Innovationin kanssa.

21 Toimenpide-ehdotus 1 Kuntoreittien ja hiihtolatujen pohjien kunnostussuunnitelma tehdään palveluverkkoon kuuluville reiteille. Tätä varten tulee laatia erillinen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma pitää sisällään myös kuntoratojen ja hiihtolatujen taso- ja hoitoluokituksen sekä esteettömyysarvioinnin/-suunnitelman. Kehittämissuunnitelma laaditaan en 2011 2012 aikana. Toimenpide-ehdotus 2 Palveluverkkoon kuuluville kuntoreiteille ja hiihtoladuille laaditaan opastus- ja viitoitussuunnitelma yhdessä Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun viestinnän kanssa. Toimenpide-ehdotus 3 Talvisia kävelyreittejä suunnitellaan ja toteutetaan 2-3 kpl asutuksen painopistealueille seuraavien 1-3 vuoden aikana. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT Yleistä Kevyen liikenteen väylät ovat tehtyjen liikunnan harrastustutkimusten mukaan kouvolalaisten ylivoimaisesti suosituin liikuntapaikka. Tämän verkoston kehittämiseen, ylläpitoon ja hoitoon on tarvetta panostaa nykyistä enemmän yhteistyössä eri tahojen kanssa. Toimenpide-ehdotus 1 Kevyen liikenteen raittien kehittämistä ja rakentamista liikuntapaikkana ja työmatkaym. hyötyliikunnassa edistetään yhteistyössä kaavoituksen ja maankäytön sekä ELYkeskuksen kanssa erillisellä kehittämissuunnitelmalla. Pääpaino on yhdisteltävien reittilenkkien suunnittelemisessa. Toimenpide-ehdotus 2 Kevyen liikenteen väylien ttaiseen kunnossapitoon, erityisesti pinnoitteiden hyvään kuntoon, kiinnitetään erityinen huomio. URHEILU JA PALLOKENTÄT Toimenpide-ehdotus 1 Urheilu- ja pallokenttäverkosto säilytetään pääosin nykyisellään. Toimenpide-ehdotus 2 Nykyisten murskapintaisten urheilukenttien kiertävien juoksuratojen hoidon sijasta parannetaan näiden kenttien muiden suorituspaikkojen sekä pallokentän kuntoa. Toimenpide-ehdotus 3 Tekonurmikenttien määrää lisätään nykyisten nurmi- ja hiekkakenttien paikalle erillisen investointiohjelman mukaisesti. Näin saadaan nykyisten kenttien käyttöastetta ja vuotuista käyttöaikaa lisättyä.

22 Toimenpide- ehdotus 4 Jalkapallon päästadionille haetaan yhteistyössä seurojen kanssa paikka, jossa olosuhteiden kehittämiseen pitkällä aikavälillä voidaan sitoutua. LUISTELU JA JÄÄKIEKKORADAT Yleistä Luistelu- ja jääkiekkoratojen verkoston on pääpiirteissään kattava ja tämän hetken tarpeita vastaava. Uusien lähiliikuntapaikkojen rakentamisen yhteydessä verkoston laajentamistarve otetaan yksityiskohtaisesti tarkasteluun tapauskohtaisesti. Toimenpide-ehdotus 1 Luistelualueiden ja jääkiekkoratojen verkosto pidetään pääosin nykyisellään. Toimenpide-ehdotus 2 Uusia hoidettavia luistelualueita tehdään lähiliikuntapaikkoja rakennettaessa tai uusien asuinalueiden yhteyteen. Toimenpide-ehdotus 3 Uusia jääkiekkoratoja ei tehdä. Jokaisen jääkiekkoradan uusimistarpeen yhteydessä arvioidaan voidaanko jääkiekkorata muuttaa luistelualueeksi. Toimenpide-ehdotus 4 Jokaiselle palveluverkkoon kuuluvalle jääkiekkoradalle kuuluu pukukoppi ja luistelualueelle vähintään katos ja penkki luistimien vaihtoa varten. Näiden hankintojen järjestyksestä tehdään erillinen listaus en 2011 2012 aikana. PALLOILU- JA LIIKUNTASALIT/-HALLIT SEKÄ KUNTOSALIT Yleistä Selvitysten mukaan suurista sisäliikuntatiloista on puutetta. Näistä tiloista käyttövuoroja voidaan myöntää vain n. 70 %:lle tarpeesta. Lisäksi jäähalli on kuormittunut muun muassa konserttien, messujen jääkiekon ja muiden tapahtumien osalta niin, että kaikki suurtapahtumat eivät saa jäähallista tarvitsemiaan vuoroja. Tästä kärsii muun muassa koripallo, jonka otteluita on vaikea sisällyttää riittävän tasokkaisiin tiloihin. Liikunnan, kulttuurin ja elinkeinoelämän yhteistyönä tulee tehdä suurhallin/ monitoimihallin tarvekartoitus pikaisesti. Kuntosalien käyttö on tutkimusten mukaan lisääntynyt selvästi. Kuntosalien varusteluun, laitteiden kunnossapitoon ja kuntosalien määrän säilyttämiseen vähintään nykytasolla tulee panostaa. Toimenpide-ehdotus 1 Näiden tilojen palveluverkko pidetään pääosin nykyisellään. Toimenpide-ehdotus 2 Koulun lakkautuessa selvitetään mahdollisuudet jatkaa sisäliikuntatilan liikuntakäyttöä.

23 Toimenpide-ehdotus 3 Kaupunki kannustaa yksityisten ja järjestöjen sisäliikuntatilojen käyttöä kuntalaisten liikuntapaikkana. Toimenpide-ehdotus 4 Kuntalaisten, järjestöjen, elinkeinoelämän ja tapahtumien tilojen tarvetta kartoittamaan tehdään kaupunkikehityksen /elinkeinotoimen johdolla esiselvitys suur- / monitoimihallista vuoden 2012 aikana. MATKAILU Toimenpide-ehdotus 1 Repoveden kansallispuiston reitistöstä vastaa Metsähallitus. Merkittävä tekijä on kuitenkin kansallispuiston ulkopuolisten virkistysreittien kehittäminen. Reitit tulee olla yhteiskäytöllisiä vaelluksen, maastopyöräilyn ja hiihdon kanssa. Toimenpide-ehdotus 2 Väliväylän melontareittiä kunnostetaan parhaillaan Kinnon KULU-hankkeessa. Reitti kuuluu laajempaan kokonaisuuteen ja yhteistyötä reitin kehittämisessä tulee tehdä yli kuntarajojen. Toimenpide-ehdotus 3 Kymijoen osalta tulee huomioida melonnan ja kalastuksen vaatimat rantautumispaikat. Toimenpide-ehdotus 4 Retki- ja maastopyöräilyreittejä suunnitellaan ja toteutetaan Kinnon KULU-hankkeessa. Reitistöt vaativat rakenteita, maastotöitä ja tulevaisuudessa myös ttaista ylläpitoa. Toimenpide-ehdotus 5 Liikuntapaikkojen vuokraus ulkopuolisille tahoille tapahtumia/kilpailuja varten. Yhteisesti mietittyjen pelisääntöjen luominen tilojen (esim. jäähalli) vuokraamiselle huomioiden tapahtumien kokonaisvaltainen merkitys kaupungin elinkeinoelämälle. Toimenpide- ehdotus 6 Virkistysalueyhdistyksen rooli matkailuun liittyvien ulkoilualueiden hoidossa ja kunnossapidossa selvitetään vuoden 2011 12 aikana. Toimenpide- ehdotus 7 Vuonna 2006 laadittu ylimaakunnallisen liikuntareitistön verkosto pidetään tärkeimmiltä osin yllä ja hyvässä kunnossa.

24 UIMAHALLIT Yleistä Kaupungin ylläpitämä/kustantama uimahallien verkosto (6 kpl) on poikkeuksellisen tiheä asukaspohjaan nähden (1/15 000 asukasta). Uimahallien kävijämäärät ovat kääntyneet joissakin uimahalleissa laskuun. Eräänä keskeisenä syynä tähän voidaan katsoa olevan sen, että uimahallissa ei ole tehty toiminnallisuutta ja monipuolisuutta lisääviä ratkaisuja Hallit on rakennettu 1960 80- luvuilla vastamaan kunto-/matkauinnin haasteisiin. Nykypäivän uimahalleissa korostuu virkistyksen tarve erityisesti nuorten ja lapsiperheiden osalta. Toimenpide-ehdotus 1 Kaupunki pitää yllä 5 omaa nykyistä uimahallia ja tukee Korian Puustellin uimahallin ylläpitoa tämän hetkisellä tasolla vuoden 2012 loppuun. Toimenpide-ehdotus 2 Uimahallien yhtiöittämisen mahdollisuus selvitetään kesään 2012 mennessä. Toimenpide-ehdotus 3 Samaan aikaan yhtiöittämisselvityksen kanssa selvitetään onko mahdollisuutta toteuttaa Kouvolan alueella virkistykseen nykyisiä halleja paremmin palveleva virkistysuimahalli, jolla uinnin ja siihen liittyvän virkistysliikunnan osuutta saadaan kasvatettua. Hankkeelle pyritään löytämään toteuttaja. Kaupunki tukee ja avustaa hankkeen toteutusta. Hankkeen selitystyön yhteydessä kartoitetaan myös Kouvolan Uimareiden esitystä 50m:n altaan rakentamismahdollisuudesta hallin yhteyteen. Tässä yhteydessä tutkitaan myös nykyisten uimahallien laajennusmahdollisuus. Toimenpide-ehdotus 4 Kohdissa 2 ja 3 mainittujen selvitysten valmistuttua otetaan kantaa Haanojan Haalin uimahallin peruskorjaukseen ja Korian Puustellin uimahallin tukemiseen vuoden 2012 jälkeen. JÄÄHALLIT Yleistä Jäähallien nykyinen lukumäärä 4 on sopiva suhteutettuna asukaspohjaan (1 halli/22 000 asukasta). Hallien käyttöä tulee voida tehostaa muun muassa saattamalla kaikki neljä kaupungin tukemaa hallia saman varausjärjestelmän piiriin. Mikäli nykyiset jäävuorot eivät tulevaisuudessa riitä, on neuvoteltava mahdollisista uusista käyttövuoroista lähiseudun muiden hallien kanssa. Toimenpide-ehdotus 1 Kaupunki pitää yllä 3 omaa nykyistä jäähallia ja tukee Inkeroisten jäähallin ylläpitoa tämän hetkisellä tasolla vuoden 2011 2012 talvikauden loppuun.

25 Toimenpide-ehdotus 2 Kaikkien kaupungin ylläpitämien ja tukemien jäähallien (4 kpl) yhtiöittämisen mahdollisuus selvitetään vuoden 2012 kesään mennessä. Toimenpide-ehdotus 3 Mikäli jäähallien yhtiöittäminen raukeaa otetaan Inkeroisten jäähallin ylläpito ja hallinnointi erikseen tarkasteluun. Toimenpide-ehdotus 4 Mikäli jääaika ei riitä käyttäjille nykyisissä neljässä jäähallissa, neuvotellaan lisäajan saamisesta jäänkäyttäjille Kausalaan rakennettavan jäähallin yhtiön edustajien kanssa. LÄHILIIKUNTAPAIKAT Toimenpide-ehdotus 1 Lähiliikuntapaikoille tehdään erillinen kehittämissuunnitelma, jossa painotetaan erityisesti: - alueellista kattavuutta asukkaiden painopistealueet huomioiden - uusien, lapsia ja nuorisoa kiinnostavien liikuntalajien harrastamismahdollisuutta - liikuntapaikkojen monikäyttöisyyttä ja ympärivuotisuutta - esteettömyyttä - helppoa tavoitettavuutta - virikkeellistä kaupunkiympäristöä ERITYISURHEILULAITOKSET Toimenpide-ehdotus 1 Melua ja muita ympäristöhaittoja tuottaville lajeille (ammunta, moottoriurheilu) haetaan mahdollisuuksien mukaan keskitetyt suorituspaikat, jotka täyttävät ympäristöviranomaisten vaatimukset ja vähentävät ympäristön kuormittumista muilla alueilla. Toimenpide-ehdotus 2 Uusia erityisurheilulaitoksia suunniteltaessa, peruskorjattaessa ja rakennettaessa otetaan aina huomioon ainakin suorituspaikan harrastajamäärät, suorituspaikkaa käyttävien lajijärjestöjen määrät, lajin käyttökustannukset/käyttömaksut, investoinnin rahoittajat/kustannusten jako, kilpailutoiminnan vaatimukset. Toimenpide- ehdotus 3 Kaupunki tukee retkiluistelurata-hanketta yksityisen toteuttamana ttain talousarviomäärärahojen puitteissa. Toimenpide-ehdotus 4 Kaupunki osallistuu Yrtinkankaan ampumaurheilukeskuksen -hankkeen toteutusvaiheeseen myöhemmin erikseen määriteltävällä osuudella.