RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

Samankaltaiset tiedostot
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, arviointiperusteet. PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

minen ja sertifikaatin ylläpito Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN (nid.) ISBN (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO

LARK alkutilannekartoitus

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Keke päiväkodissa ja koulussa

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

Pedagogisen johtamisen katselmus

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN (nid.) ISBN (PDF)

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

Kestävän kehityksen ohjelma

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Opiskeluhuoltosuunnitelmat

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Kestävän kehityksen strategia

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin säännöt

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

Ajankohtaisinfo. Hankkeen toiminta.

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaa sivistystyö

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

POP perusopetus paremmaksi

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Omavalvonnan tarkastuslistat

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

POP perusopetus paremmaksi

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

Laatu perusopetuksessa

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

Henkilöstön osallistuminen laatutyöhön

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Haastattelukysymyksiä eri ryhmille

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

LAADUKKAAN VAIKUTTAMISEN JA VERKOTTUMISEN TARKISTUSLISTA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Terveyden edistämisaktiivisuus kunnissa - esimerkkinä toisen asteen oppilaitokset

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

Henkilökohtaistamisen toimintamallin kuvaukset

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus

Itsearviointimateriaali

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

1. Oppimisen arviointi

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

Laatua Siikalatvalla

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Transkriptio:

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat fläpille tussilla vastauksia kysymyksiin (ryhmän kriteerit keltaisella alla, kriteerit 1-5): Missä/kenellä on tietoa kriteerien toteutumisesta? Miten kerään tiedon parhaiten? Kirjaa esimerkkejä kriteerien vaatimusten toteutumisesta opistoissa. Täydennä ja valitse 2-3 tärkeintä havaintoa ja merkkaa punaisella

Itsearvioinnin kysymyslista Kestävän kehityksen työn suunnittelu ja arviointi Opisto Arviointiryhmä Kysymyslista sisältää seuraavien kriteerien arvioinnin Arvot ja strategiat (kriteeri 1) Lakisääteiset vaatimukset (kriteeri 2) Organisaatio ja resurssit (kriteerit 3 ja 4) Kestävän kehityksen ohjelma (kriteeri 5) Kumppanuudet ja hankkeet (kriteeri 10) Kestävän kehityksen arviointikäytäntö (kriteeri 11) Sopiva arviointiryhmä on esimerkiksi opiston johto ja työryhmä. Lomakkeen täyttöohjeita Kysymyslista perustuu kriteerien arviointiperusteisiin, joissa jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset, alla olevaan malliin pohjautuvat tasokuvaukset (puuttuva, käynnistynyt, kehittynyt, vakiintunut). Kehittynyt ja vakiintunut -tasojen toteutuminen edellyttää myös alempien tasojen vaatimusten toteutumista. Opisto voi arvioida toimintaansa pisteyttämällä itse oman tasonsa kriteereittäin ja tunnistaa työn vahvuudet ja parannuskohteet. Opiston hakiessa sertifikaattia itsearviointi tulee toteuttaa tämän lomakkeen avulla. Lisäksi itsearviointiin on tehty omat lomakkeet koulutusten suunnittelun ja toteutuksen sekä teemojen toteutuksen arviointia varten. Sertifikaatin hakemista varten itsearvioinnin tiedot kootaan yhteenvetolomakkeelle. Lomakkeet ovat saatavissa osoitteesta www.koulujaymparisto.fi/sivu.php?id=29000. Puuttuva (0 pistettä) Opisto ei ole suunnitellut eikä aloittanut kriteerin mukaista toimintaa. Käynnistynyt (1 piste) Opisto on suunnitellut kriteerin mukaista toimintaa ja aloittanut sen toteuttamisen. Kehittynyt (2 pistettä) Opisto on toteuttanut kriteerin mukaista toimintaa vähintään yhden lukuvuoden ajan. Vakiintunut (3 pistettä) Kriteerin mukainen toiminta on muuttunut opiston arjessa toimivaksi, suunnitelmalliseksi käytännöksi, joka on tarvittaessa ohjeistettu. Lomake on tarkoitettu täytettäväksi tietokoneella, mutta sen voi tarvittaessa myös tulostaa ja täyttää käsin. Kysymyslistassa on kriteereittäin eri pistetasoihin liittyviä kysymyksiä, joihin vastaamalla opiston suoritustason määrittely helpottuu. Arviointiryhmä rastittaa harmaan ruudun, jos arviointiperusteiden vaatimus kyseisen pistetason suorituksesta sen mielestä toteutuu. Wordohjelmassa harmaan ruudun voi rastittaa kaksoisnapauttamalla sitä ja valitsemalla aukeavasta valikosta vaihtoehdon oletusarvo valittu. Kysymyksiin vastaamalla ryhmä joutuu pohtimaan perustelut vaatimuksen täyttymiselle. Tämä helpottaa myös ulkoisen auditoijan työtä. Jokaisen kriteerin lopussa on myös tila kriteeriin liittyville kehittämistarpeille. HUOM! Arviointikysymyksiin vastataan tiiviisti ja lyhyesti. Asiat voi esittää esim. ranskalaisin viivoin. Kohdassa voi myös viitata liitedokumenttiin.

Arvot ja strategiat Kriteeri 1: Kestävä kehitys sisältyy opiston arvoihin, ja niiden sisältöä ja merkitystä on käsitelty henkilöstön kanssa. Arvoista ja opiston toiminnasta viestitään opiskelijoille ja sidosryhmille. Kestävän kehityksen arvot ohjaavat opiston toimintaa ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Kestävän kehityksen asioita ei ole sisällytetty opiston arvoihin. a) Kestävä kehitys on kirjattu opiston arvoihin. b) Arvojen sisältöä on käsitelty henkilöstön kanssa. c) Arvoista viestitään opiskelijoille ja sidosryhmille. d) Kestävän kehityksen arvot näkyvät tietoisina valintoina opiston toiminnassa. e) Arvojen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. a) Mitä arvoja opiston arvoihin on kirjattu? b) Missä yhteyksissä arvojen sisältöä on käsitelty henkilöstön kanssa? c) Millä tavoin opiskelijoille ja sidosryhmille viestitään opiston arvoista ja toiminnasta? d) Millaisina valintoina arvot näkyvät opiston toiminnassa (anna esimerkkejä)? e) Missä yhteydessä opiston arvojen toteutumista arvioidaan? Kriteerin 1 kehittämistarpeet

Lakisääteiset vaatimukset Kriteeri 2: Opistolla on ajantasaiset, lakisääteiset tai määräyksiin perustuvat kestävään kehitykseen liittyvät ohjelmat, suunnitelmat ja ohjeet, joihin henkilöstö, opiskelijat ja yhteistyötahot on perehdytetty heitä koskevin osin. Opisto seuraa lakisääteisten vaatimusten toteutumista ja kehittää toimintaansa tarpeen mukaan. Opistolla ei ole käytäntöä, jolla se hankkii tietoa kestävään kehitykseen liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä. a) Opistolla on käytännöt, joiden avulla se seuraa tietoa kestävän kehityksen eri osaalueisiin liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä. b) ajantasaiset lakisääteiset tai määräyksiin perustuvat kestävään kehitykseen liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat. c) käytännöt, joilla henkilöstö, opiskelijat ja yhteistyötahot perehdytetään ohjelmiin ja suunnitelmiin heitä koskevin osin. a) Millä tavoin opisto hankkii/saa tiedon eri osa-alueisiin liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä sekä niiden muutoksista (kanavat ja käytännöt tiedon saamiseksi, seurannan vastuut, ym.)? b) Onko opistolla seuraavat toimintaa koskevat, lakisääteiset kehitykseen liittyvät kartoitukset, ohjelmat, suunnitelmat ja toimintaohjeet? Suunnitelma Työsuojelun toimintaohjelma Pelastussuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelma Suunnitelmia ja ohjeita, joita perus-, lukio- tai ammatillista koulutusta tarjoavan opiston tulee laatia: Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilashuollon toteutuksesta Järjestyssäännöt Kriisisuunnitelma (vain perusopetus ja lukiokoulutus) Ennaltaehkäisevät toimintaohjeet tupakoinnista, päihteiden käytöstä, kiusaamisesta ja häirinnästä (vain amm. peruskoulutus) Toimintaohjeet käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapausten varalta (vain amm. peruskoulutus) Laadittu tai päivitetty (kk/vuosi) c) Millä tavoin henkilöstö, opiskelijat ja yhteistyötahot perehdytetään ohjelmiin ja suunnitelmiin (heitä koskevin osin)?

Henkilöstö Opiskelijat Yhteistyötahot d) käytännöt, joilla opisto seuraa lakisääteisten vaatimusten toteutumista ja kehittää toimintaansa tarpeen mukaan. d) Miten opisto seuraa lakisääteisten vaatimusten toteutumista ja kehittää toimintaansa havaittujen puutteiden perusteella? Kriteerin 2 kehittämistarpeet Organisaatio ja resurssit Kriteeri 3: Opistolla on ryhmä tai muu työryhmä, joka koordinoi ja arvioi opiston työtä ja tiedottaa opiston yhteisöä sen tavoitteista ja etenemisestä. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet työhön on varmistettu. Kestävän kehityksen työllä on määritellyt vastuut, tarvittavat resurssit ja johdon tuki. Opistolla ei ole kestävän kehityksen asioista vastaavaa työryhmää. a) Opistolla on asioista vastaava ryhmä, jossa on jäseninä johdon, opettajien ja muun henkilöstön edustajia. *) a) Mikä työryhmä vastaa opiston asioista? Mitä tahoja ryhmässä on edustettuina? Miten opisto on järjestänyt yhteistyön muun hallintokunnan tai palveluntuottajien alaisuudessa toimivan henkilöstön kanssa (esim. kiinteistö-, siivous- ja ruokalapalvelut)?

b) Työryhmässä on opiskelijoiden edustus tai opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet kestävän kehityksen asioihin on varmistettu muulla tavoin. c) Ryhmä suunnittelee, koordinoi ja arvioi työtä ja tiedottaa opistoyhteisöä työn tavoitteista ja etenemisestä. d) Opiston kestävän kehityksen työllä on määritellyt vastuut ja tarvittavat resurssit. e) Johdon toimenpiteistä opiston kestävän kehityksen työn tukemiseksi on olemassa vähintään kolme esimerkkiä. b) Miten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet opiston asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon on varmistettu? c) Millaiset käytännöt työryhmällä on keke-asioiden suunnitteluun, koordinointiin, arviointiin ja tiedottamiseen? d) Mitä resursseja vastuuhenkilöille ja opiston kestävän kehityksen toiminnalle on annettu? e) Mitä esimerkkejä johdon toimenpiteistä opiston työn tukemiseksi on olemassa? *) Mikäli opiston tukipalveluita on ulkoistettu, opisto on järjestänyt yhteistyön muun hallintokunnan tai palveluntuottajien alaisuudessa toimivan henkilöstön kanssa (esim. kiinteistö-, siivous- ja ruokalapalvelut). Kriteerin 3 kehittämistarpeet

Kriteeri 4: Henkilöstön kestävään kehitykseen liittyvät osaamistarpeet on tunnistettu. Opisto on järjestänyt henkilöstölle tarpeiden mukaan mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen. Henkilöstön kestävän kehityksen osaamista ei ole selvitetty. a) Henkilöstön asioiden hallintaan ja opetukseen liittyvä koulutustarve on selvitetty. b) Henkilöstö on saanut kestävän kehityksen asioiden hallintaan tai opetukseen liittyvää täydennyskoulutusta tarpeen mukaan. c) Opistolla on vakiintuneet käytännöt, joilla ylläpidetään ajantasaista tietoa henkilöstön osaamisesta ja tarvittaessa päivitetään sitä. a) Millä tavoin henkilöstön koulutustarve on selvitetty? Mitä osaamisen kehittämistarpeita on tunnistettu? b) Mitä täydennyskoulutusta henkilöstö on saanut asioiden hallintaan tai opetukseen liittyen? c) Millaisen käytännön avulla opisto ylläpitää ajantasaista tietoa henkilöstön osaamisesta? Miten opisto varmistaa henkilöstön osaamisen päivittämisen? Kriteerin 4 kehittämistarpeet

Kestävän kehityksen ohjelma Kriteeri 5: Opistolla on ohjelma tai muu toimintasuunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet opiston valitsemien teemojen *) edistämiseksi opetuksessa ja opiston toimintakulttuurissa. Opistoyhteisö osallistuu teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun. *) Kestävän kehityksen teemoja voivat olla esimerkiksi jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, energian ja veden säästö, turvallisuus, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, syrjäytymisen ehkäisy, kulttuuriperintö, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys tai muut eri osa-alueisiin liittyvät teemat, katso esimerkkejä www.koulujaymparisto.fi > Teemojen toteutus Opistolla ei ole kestävän kehityksen ohjelmaa tai vastaavaa suunnitelmaa, joka sisältää kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet. a) Opisto on valinnut ohjelmaansa yhden tai useamman teeman havaittujen kehittämistarpeiden, opiston arvojen tai esimerkiksi ylläpitäjän asettamien tavoitteiden perusteella. b) Opistolla on kestävän kehityksen ohjelma tai vastaava toimenpidesuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, aikataulut, resurssit ja mittarit valittujen teemojen kehittämiseksi ja tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. c) Henkilöstö on osallistunut ja opiskelijoilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa ohjelman suunnitteluun. a) Mitä teemoja opisto on valinnut ohjelmaansa? Millä perusteilla kyseiset teemat on valittu? b) Opiston ohjelma lisätään itsearvioinnin liitteeksi. c) Millä tavoin henkilöstö on osallistunut ohjelman suunnitteluun? Millä tavoin opiskelijoilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa ohjelman suunnitteluun?

d) Opistolla on vakiintuneet käytännöt kestävän kehityksen ohjelman tai vastaavan toimenpidesuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. d) Millä tavoin ja missä yhteydessä ohjelman päivittäminen tapahtuu? Miten varmistetaan henkilöstön osallistuminen ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet ohjelman päivittämiseen? Kriteerin 5 kehittämistarpeet