SAK:n luottamusmieskysely 2008

5 2008 SAK:n luottamusmieskysely 2008

Joulukuu 2008 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puhelin 020 774 0164 SAK, PL 157 00531 Helsinki Tilaukset: SAK puh. 020 774 000

SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY 2008 SISÄLLYS Tiivistelmä 3 Arvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta 5 Pätkätyöt 6 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä 7 Paikallisen sopimisen kattavuus 8 Paikallisten sopimusten soveltamisongelmat 9 Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan 11 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt 12 Irtisanomiset ja lomautukset viimeisen vuoden aikana 13 Työvoimatarpeen kehitys 14 Työpaikkatason suunnitelmat ja ohjelmat 15 Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 16 Luottamusmiesten havaitsema syrjintä 17 Liite: Kyselylomake

2 SAK Luottamusmieskysely 2008

SAK Luottamusmieskysely 2008 3 Tiivistelmä SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtunut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yhteistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen, työvoiman saantivaikeuksiin ja henkilöstön kehittämistoimintaan. Tässä raportoitavaan, lokakuussa 2008 tehtyyn kyselyyn vastasi 415 luottamusmiestä, jotka edustavat työpaikoillaan noin 0 000 palkansaajaa. 1 Viimeisen vuoden aikana ei työpaikkatason edunvalvonnallinen tila ole olennaisesti muuttunut. Kouluarvosanaksi paikallisesta sopimisesta luottamusmiehet antavat tyydyttävän 7,4. Kouluarvosana on kuitenkin varsin herkkä sopimisen tuottamille soveltamisongelmille erityisesti palkoista paikallisesti sovittaessa. Jos paikallinen palkkasopiminen on tuottanut soveltamisongelmia, kouluarvosanaksi tulee 6,6. Jos tämän lisäksi soveltamisongelmia on seurannut myös työaikasopimuksista, kouluarvosanaksi tulee 5,3. Viimeisen vuoden aikana soveltamisongelmia on ollut 26 prosentissa sopimuksia tehneistä työpaikoista. Tulosten mukaan töiden uudelleenjärjestelyt ovat viimeisen vuoden aikana olleet varsin mittavia: 80 prosentilla työpaikoista on viimeisen vuoden aikana palkattu uutta työvoimaa ja 60 prosentilla on väkeä koulutettu joko uusiin tai vanhoihin tehtäviin. Mutta samanaikaisesti myös lomautuksia tai irtisanomisia on tehty lähes joka kolmannella työpaikalla. Laman merkit ovatkin jo varsin selvästi nähtävissä mm. Rakennusliiton sekä Puu- ja erityisalojen liiton työpaikoilla, joilla irtisanomisia tai lomautuksia on ollut selvästi muita enemmän. Myös työvoiman kierrätys on säilynyt korkeana. Viidennes työpaikoista on viimeisen vuoden aikana sekä vähentänyt että lisännyt työvoimaansa. Lakisääteiset työsuojelun toimintaohjelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys ovat jo varsin yleisesti käytössä, mutta muut työpaikkatason suunnitelmat ovat edelleen vajaakäytössä. Yhteistoimintalain edellyttämä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on kahdella kolmasosalla työpaikoista ja tasa-arvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma joka toisella laissa edellytetyllä, yli 30 työntekijän työpaikalla. Tasa-arvolain edellyttämä palkkakartoitus on tehty ainakin joka kolmannella työpaikalla. Aivan selvää tämä ei kuitenkaan ole, sillä suuri osa luottamusmiehistä ei aivan varma suunnitelmien ja kartoitusten olemassaolosta. Hy- 1 Kun todellinen otosjoukko oli noin 860 henkilöä, vastausprosentiksi tuli 48.

4 SAK Luottamusmieskysely 2008 vää tietoa palkkatasoista katsoi saaneensa joka kolmas palkkakartoitukseen osallistuneista luottamusmiehistä. Palkkasyrjintää paljastui 18 prosentissa palkkakartoituksista, eniten julkisella sektorilla ja tyypillisesti peruspalkkaan liittyen. Palkkasyrjintää korjaaviin toimiin oli kuitenkin ryhdytty vain joka seitsemännellä työpaikalla, jolla luottamusmies oli syrjintää havainnut. Ensimmäistä kertaa luottamusmiehiltä pyydettiin vastauksia yhdenvertaisuuslain ja työsopimuslain syrjintäkielloista ja tasapuolisen kohtelun periaatteesta. Eniten luottamusmiehet olivat havainneet syrjintää terveydentilan vuoksi, toiseksi eniten ikään liittyen ja kolmanneksi eniten työn osa- tai määräaikaisuuteen liittyen. Yksityisillä palvelualoilla yhdeksällä kymmenestä työpaikasta oli havaittu ainakin yksi kysytyistä syrjintämuodoista. Se on yli kaksinkertainen osuus teollisuuteen verrattuna. Korjaaviin toimiin syrjinnän vähentämiseksi oli kuitenkin ryhdytty vain joka kolmannella syrjintää kokeneella työpaikalla. Lisätoimia yhdenvertaisuuden eteen siis selvästikin tarvitaan.

SAK Luottamusmieskysely 2008 5 Arvosana liitolle työaika- ja palkkaasioiden hoidosta Yksi tapa hahmottaa niitä lähtökohtia, joilta työpaikkatason edunvalvonta ponnistaa, on liiton onnistuminen työaika- ja palkkapolitiikassaan. Jos liitto on onnistunut hyvin, mahdollisuudet onnistua työpaikkatason toiminnassa ovat todennäköisesti myös hyvät, ja päinvastoin. Koska liitot varsin hyvin tuntevat kenttänsä, alakohtaiset sopimukset on varmasti yritetty kirjoittaa siten, että niiden toimeenpano työpaikoilla ei tuota ongelmia. Liitot saavat pääluottamusmiehiltä tyydyttävän kouluarvosanan sekä työaika- että palkka-asioiden hoidosta: 7,7 työaika-asioiden ja 7,3 palkkaasioiden hoidosta. Arvosana työaika-asioiden hoidosta on ollut parempi kuin palkka-asioiden hoidosta annettu arvosana aina vuodesta 1999 lähtien, kun arvosanoja ensimmäisen kerran kysyttiin. Tyydyttävän keskiarvon alle mahtuu tosin joukko huonompiakin arvosanoja: 14 prosenttia työaika-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista ja 21 prosenttia palkka-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista oli korkeintaan välttävä 6. Lisäksi, kuten kuviosta näkyy, palkka-asioiden hoidosta annettujen arvosanojen hajonta on varsin suuri. Palkka-asioiden hoito näyttäisi siis jakavan mielipiteitä voimakkaammin kuin työaika-asioiden hoito. Kouluarvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta 45 40 % luottamusmiehistä 35 30 25 14 % työaika-arvosanoista ja 21 % palkka-arvosanoista korkeintaan välttävä 6 20 15 5 Työaika-asiat Palkka-asiat 0 4 5 6 7 8 9 Arvosana

6 SAK Luottamusmieskysely 2008 Pätkätyöt Toinen työpaikkatason edunvalvontaan vaikuttava asia on pätkätöiden 2 osuus henkilöstön kokonaisvahvuudesta. Voidaan olettaa, että jos lähes koko henkilöstö tekee vakinaista kokopäivätyötä, paikallisen edunvalvonnan järjestäminen on helpompaa kuin siinä tapauksessa, että suuri osa henkilöstöstä tekee osa-aikatyötä, määräaikaista työtä tai näiden yhdistelmää, määräaikaista osa-aikatyötä. Pätkätyösuhteita on perinteisesti käytetty eräänlaisena puskurityövoimana, joka laman kohdatessa on saanut lähteä. Näin tapahtui myös viime vuosikymmenen alun lamassa aina vuoteen 1994 saakka. Keväästä 1994 lähtien epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvoi aina vuoden 1996 alun "minilamaan" saakka, jolloin puskurin kasvattaminen pysähtyi. "Minilamasta" toivuttiin kuitenkin pian, ja sen jälkeen kehitys on ollut varsin kaksijakoinen: epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut yksityisillä palvelualoilla ja laskenut teollisuudessa. Julkisella sektorilla tilanne näyttäisi vakaantuneen. Viimeisen vuoden aikana epätyypillisten työsuhteiden osuus on laskenut palvelualoilla ja vieläpä selvästi. 50 45 40 Epätyypillisiä työsuhteita % henkilöstöstä Yksityiset palvelut 35 30 25 KAIKKI 20 15 Julkinen 5 0 Teollisuus 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 07 08 2 Pätkätöillä tarkoitetaan tässä määräaikaisia tai osa-aikatyötä tekeviä muttei vuokratyöntekijöitä so. kokoaikainen ja vakituinen työsuhde.

SAK Luottamusmieskysely 2008 7 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä Yhteistyö henkilöstön ja työpaikan johdon välillä on viimeisten kymmenen vuoden aikana nähnyt monia käänteitä ja erot talouden eri sektoreiden välillä ovat olleet suuria. Yhteistyö heikentyi 1990-luvun alkupuolella, kun maa kävi syvässä lamassa. Vuosina 1995 1998 yhteistyö kuitenkin elpyi, heikentyäkseen sitten uudestaan vuodesta 2004 eteenpäin. Kaksijakoinen kehitys kielii siitä, että uudelleenjärjestelyt työpaikoilla jatkuvat edelleen laajoina, ja niiden yhteydessä yhteistyösuhteet voivat joko parantua tai huonontua riippuen siitä, mikä rooli työntekijäpuolelle näissä järjestelyissä annetaan. Viime vuosina työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat ilmeisesti jonkin verran heikentyneet. Viimeisen vuoden aikana työpaikkoja, joilla yhteistyö henkilöstön ja johdon välillä on huonontunut, on ollut hieman vähemmän (17 %) kuin työpaikkoja, joilla yhteistyö on parantunut.(19 %). Henkilöstöryhmien välillä yhteistyö on parantunut 14 prosentilla ja heikentynyt 9 prosentilla työpaikoista, joilla on ollut useampia henkilöstöryhmiä. Kaksi kolmasosaa SAK:laisista työpaikoista on tällaisia työpaikkoja. 40 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä % työpaikoista viimeisen vuoden aikana 35 30 25 20 Yhteistyö parantunut 15 Yhteistyö huonontunut 5 0 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 07 08

8 SAK Luottamusmieskysely 2008 Paikallisen sopimisen kattavuus Uusien paikallisten sopimusten määrää on kysytty vuodesta 1995, josta lähtien paikallinen sopiminen on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti. Kasvun taustalla ovat vuosikymmenen puoliväliin ajoittuneet muutokset, jolloin monet liitot uusivat palkkausjärjestelmiään jättäen enemmän tilaa paikalliselle sopimiselle. Jo pari vuotta aiemmin monet liitot olivat lisänneet toisin sopimisen mahdollisuuksia erityisesti työaika-asioissa. Jaksolla 1996 2001 painopiste on ollut palkoista sopimisen puolella, mutta viime vuosina lähes yhtä laajaa on ollut työajoista sopiminen. 3 Lisäksi laajaalainen sopiminen siten, että sovitaan sekä palkkaan että työaikaan liittyvistä asioista, on lisääntynyt. Vaikka paikallinen sopiminen ei sinänsä ole hyvä tai huono asia, niin huolestuttavaa on se, että paikallinen sopiminen tuottaa edelleen varsin runsaasti soveltamisongelmia. Viimeisten kolmen vuoden aikana paikallinen palkkasopiminen on lisääntynyt, mutta työaikasopiminen näyttäisi pysyneen edellisen vuoden tasolla. Toisaalta sopimistoiminnan ongelmallisuutta kuvaava luku, soveltamisongelmien osuus on hieman laskenut edellisestä mittauksesta. Viimeisen vuoden aikana soveltamisongelmia on ollut 26 prosentilla sopimuksia tehneistä työpaikoista, so.16 prosentilla kaikista työpaikoista laskettuna. Viimeisen vuoden aikana tehdyt paikalliset sopimukset 40 % työpaikoista 35 30 25 20 15 sovittu palkoista sovittu työajoista syntynyt soveltamisongelmia 5 0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 07 08 3 Aikasarja ei sisällä erittelyä sen mukaan, onko kyseessä ollut TES:n soveltaminen, TES:n parantaminen tai toisin sopiminen.

SAK Luottamusmieskysely 2008 9 Paikallisten sopimusten soveltamisongelmat Viimeisen vuoden aikana paikallisen sopimisen soveltamisongelmat ovat jakautuneet varsin tasaisesti työaika- ja palkkasopimuksiin: soveltamisongelmia on ollut kummassakin tapauksessa noin kymmenellä prosentilla työpaikoista. Alla olevassa taulukossa on tiivistelmä tyypillisistä, luottamusmiesten avovastauksista kootuista, soveltamisongelmista. Työaikasopimusten soveltamisongelmat liittyvät usein erilaisiin vuorolisiin. Ei ole aina selvää keihin sopimusta sovelletaan, onko puheena oleva työ vuorotyötä tai mitä liukumilla käytännössä tarkoitetaan. Ongelmaa on myös työajan riittämättömyydestä ja työajan seurannasta. Palkkasopimuksissa ongelmana on usein se, että urakkatyötä joudutaan tekemään tuntipalkalla. Tai sitten ongelmaa on sopimuksen vinosta soveltamisesta eli suositaan yhtä ryhmää muiden kustannuksella. Varsin usein tämä saa avovastauksissa muodon, että isokenkäiset tai isopalkkaiset hyötyvät pienikenkäisten tai pienituloisten kustannuksella. Usein käy myös niin, että työaikasopimuksella on epäsuoria ja epämiellyttäviä palkkavaikutuksia, tai toisinpäin. Tai että sopimuksista koski se sitten työaikaa tai palkkaa seuraa töiden uudelleenorganisointia, josta työnantaja työnjohto-oikeutensa nojalla päättää yksipuolisesti itse, työtekijäpuolen sivuuttaen. Esimerkkejä paikallisten sopimusten soveltamisongelmista Työaikasopimukset Epäselvyyttä sopimuksen tulkinnoista. Henkilöstöä viilattu linssiin. Liukumat olivat ongelmallisia järjestää. Myyjiä liian vähän, jotta työvuorot toimisivat. Työaikaa lisätty, palkka samana. Vuorojen päättymisajat. Kokonaistyöaika. Palkkasopimukset Ei aina kohdenneta oikein (oikeudenmukaisesti). Jakovaraa ei ole pystytty jakamaan kokonaisuudessaan. Järjestelyerien jako mennyt isopalkkalaisille. Maksuun laitto hidasta, liikaa portaita joiden kautta mentävä. Takautuvat palkan osat saamatta. Tuntityö laskenut ulosmaksuja.

SAK Luottamusmieskysely 2008 Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta Miten soveltamisongelmat ovat sitten vaikuttaneet siihen, miten luottamusmiehet ovat paikallisen sopimisen kokeneet. Soveltamisongelmat eivät välttämättä ole huono asia, vaan se voi olla myös seuraus hyvästä yrityksestä. Tämän mahdollisuuden arviointia varten luottamusmiehiltä pyydettiin myös kouluarvosanaa paikallisen sopimisen tuloksista työpaikalla. Keskimääräiseksi arvosanaksi tuli tyydyttävä 7,4. Korkeintaan välttävän kuutosen antoi 27 prosenttia luottamusmiehistä ja kiitettävän vähintään yhdeksikön antoi 16 prosenttia luottamusmiehistä. Jos soveltamisongelmia oli olut työaikasopimuksissa, arvosanaksi tuli 7,1. Jos taas soveltamisongelmia oli ollut palkkasopimuksissa, arvosanaksi tuli 6,6. Ja jos soveltamisongelmia oli tullut sekä työaika- että palkkasopimuksista, arvosanaksi tuli 5,3. Soveltamisongelmilla näyttäisi siten olevan paikalliselle sopimukselle annettua arvosanaa laskeva vaikutus. Ongelmana paikallisessa sopimisessa on siten erityisesti palkkaa koskeva sopiminen. Sen tuottamat soveltamisongelmat heikentävät olennaisesti paikallisen sopimisen arvostusta. Kouluarvosana vaihtelee myös sektoreittain sen mukaan, onko soveltamisongelmia ollut. Jos ei ole ollut arvosana teollisuudessa on 1,1 numeroa korkeampi, yksityisillä palvelualoilla 1,4 numeroa korkeampi ja julkisella sektorilla 0,3 numeroa korkeampi. Siten yksityisellä sektorilla näyttäisi olevan erityistä aihetta pohtia soveltamisongelmien vähentämistä. Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta 9 8 7 6 5 Kouluarvosana soveltamisongelmien esiintymisen ja lähteen mukaan 7,9 7,1 6,6 5,3 9 8 7 6 5 Kouluarvosana soveltamisongelmien esiintymisen ja sektorin mukaan 7,4 7,6 6,3 6,2 7 7,3 4 4 3 3 2 2 1 1 0 Ei soveltamisongelmia Soveltamisongelmia työaikasopimuksissa Soveltamisongelmia palkkasopimuksissa Soveltamisongelmia molemmissa 0 Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Jos sopimiseen on liittynyt soveltamisongelmia Jos sopimiseen ei ole liittynyt soveltamisongelmia

SAK Luottamusmieskysely 2008 11 Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan Tupo-sopimuksessa vuosille 2003 2004 (kohta 6.3) sovittiin, että pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annettaan oikeus käyttää yrityksen ja yhteisön tavanomaisia toimisto- yms. välineitä siten, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internetyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Nyt, noin kuusi vuotta kyseisen kirjauksen jälkeen, luottamusmiehen oikeus tavanomaisiin toimistovälineisiin toteutuu noin 80 90-prosenttisesti, parhaiten julkisella sektorilla. Suurimmat puutteet näyttäisivät koskevan sähköpostia. Sähköposti on luottamusmiesten käytössä 70 80-prosenttisesti. Lisäksi matkapuhelin on 50 80 prosentilla vastaajista. Luvut ovat likimain samat kuin kahdessa edellisessä mittauksessa. Käytettävissä oleva aineisto ei kerro, miksi prosentit eivät ole enää kasvaneet. Yksi mahdollinen syy tähän voi olla se, että käytännön järjestelyistä ei ole pystytty paikallisesti sopimaan siinä laajuudessa kuin sopimusta syksyllä 2002 tehtäessä toivottiin. Luottamusmiesten käyttöoikeus toimistovälineisiin Teollisuus Yks.palvelut Julkinen 0 90 80 70 60 50 40 30 20 0 81 84 86 77 78 76 Atk-laitteet ja ohjelmat 70 67 Internet-yhteys Sähköposti Matkapuhelin 83 60 54 79

12 SAK Luottamusmieskysely 2008 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt Viime vuosikymmenen alun laman aikana uudelleenjärjestelyille oli tyypillistä runsas lomauttaminen ja irtisanominen. Vuodesta 1995 eteenpäin tyypillistä on ollut uuden työvoiman palkkaaminen. Viime vuosina myös koulutus uusiin tai vanhoihin tehtäviin on lisääntynyt. Jaksolla 1995 2001 vuoden aikana tapahtuneet lomautukset ja irtisanomiset, jossa mukana ovat myös henkilökohtaisista syistä tapahtuneet irtisanomiset, koskivat vajaata kolmasosaa työpaikoista. Minilaman myötä ne tilapäisesti lisääntyivät, vähetäkseen sitten takaisin aiemmalle tasolleen. Ongelma korostuu teollisuudessa, jossa viimeisen vuoden aikana joka kolmas työpaikka on irtisanonut tai lomauttanut. Vuosituhannen alussa varsin korkealle tasolle noussut työvoiman kierrätys on jatkunut. Viimeisen vuoden 20 prosenttia työpaikoista on sekä ottanut uutta työvoimaa että lomauttanut tai irtisanonut vanhaa työvoimaa. Ongelma on suurin (23 %) teollisuudessa ja pienin julkisella sektorilla ( %). Myönteistä on, että koulutusta on annettu yhä useammalla työpaikalla. Viimeisen vuoden aikana koulutusta on annettu lähes seitsemällä työpaikalla kymmenestä. Painopiste on ollut hienokseltaan koulutuksessa uusiin tehtäviin. 90 80 70 60 50 40 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt, % työpaikoista (Kierrätys = Palkattu uusia, vaikka tarkastelujaksolla myös lomautettu tai irtisanottu) Otettu uusia Koulutettu Lomautettu tai irtisanottu 30 20 0 Kierrätetty 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 07 08

SAK Luottamusmieskysely 2008 13 Irtisanomiset ja lomautukset viimeisen vuoden aikana Kulunut vuosi on ollut hyvin kaksijakoinen. Syksyyn saakka työllisyystilanne parani, mutta sitten suunta kansainvälisen finanssikriisin myötä muuttui. Lokakuussa lomautukset ja irtisanomiset lisääntyivät selvästi, ja marraskuussa tämä huono kehityssuunta on edelleen voimistunut. Osittain tämä muutos on ollut vastaajien tiedossa, kun he ovat esittäneet arvionsa lomautuksista ja irtisanomisista viimeisen vuoden aikana. Luonnollisesti myös alakohtaisia eroja on ollut, kuten oheisesta kuviosta voi nähdä. Kuvioon on koottu tiedot niistä liitoista, joissa tietoja saatiin yli 20 työpaikalta. Siten tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia, ja ne sisältävät myös irtisanomiset muista kuin tuotannollisista syistä. Irtisanomiset henkilökohtaisista syistä on kuitenkin perinteisesti muodostanut vain noin neljäsosan kaikista irtisanomisista. 4 Keskimäärin irtisanomisia tai lomautuksia oli ollut joka neljännellä SAK:laisella työpaikalla. Siihen verrattuna lomauttaneiden tai irtisanoneiden työpaikkojen osuus on Rakennusliitossa kaksinkertainen (52 %). Puu- ja erityisalojen liitossa osuus on 41 prosenttia sekä Auto- ja kuljetustyöväen liitossa 38 prosenttia. Nämä kolme liittoa näyttäisivät siten kärsineen selvästi muita enemmän taloustilanteen huonontumisesta. Mutta julkisuudessa olleiden marraskuun tietojen perusteella tämä tilanne saattaa loppusyksyn aikana vielä olennaisesti muuttua. Irtisanomisia tai lomautuksia viimeisen vuoden aikana % liiton työpaikoista Kemianliitto Palvelualojen ammattiliitto 21 21 Metallityöväen Liitto 27 Paperiliitto 31 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto Puu- ja erityisalojen liitto 38 41 Rakennusliitto 52 0 20 30 40 50 60 Keskimäärin 26 % Lähde: SAK:n luottamusmiestiedustelu 2008, ennakkotieto 4 Tämä osuus on SAK:ssa muutosturvalain valmistelun yhteydessä laskettu arvio, joka perustuu useampaan lähteeseen. Yhdestä lähteestä ja kohtuullisen tarkasta tätä osuutta ei toistaiseksi voi määritellä.

14 SAK Luottamusmieskysely 2008 Työvoimatarpeen kehitys Luottamusmiestiedustelussa työvoimavajauksen laajuutta on mitattu vuodesta 1999. Julkinen keskustelu työvoimapulasta on kuitenkin käyty Tilastokeskuksen ja työnantajien työnantajahaastattelujen pohjalta, joissa lähtökohtana on ollut auki julistettujen paikkojen täyttäminen. Luottamusmiesten mielestä puutetta työvoimasta voi esiintyä, vaikka uutta työvoimaa ei olisi haettukaan. Siksi tässä yhteydessä pulan sijasta puhutaan työvoimavajeesta. Luottamusmiesten mielestä viime työvoimavajetta on esiintynyt joka toisella työpaikalla. Tilanne on siis varsin ongelmallinen. Samanaikaisesti laajan työttömyyden kanssa meillä on käsissämme työpaikkojen työvoimavaje. Asetelma ilmentää 1990-luvun ongelmallista perintöä: työpaikkansa säilyttäneet tekevät töitä varsin suuren suorituspaineen alla. Lisätyövoimaa ei palkata, ellei ole aivan pakko. Luottamusmiesten mielestä lisätyövoiman tarve on yleinen ja suurelta osin ammattitaidon tasosta riippumaton ilmiö. Joka toisella työpaikalla on viimeisen vuoden aikana esiintynyt vajausta laaja-alaisista yleisosaajista, noin 40 prosentilla kausi- ja sijaistyön tekijöistä, joka kolmannella työpaikalla suppean alan erityisasiantuntijoista ja vajaalla 30 prosentilla aputyön tekijöistä. Viimeisen vuoden aikana työvoimavajaus suppean alan erityisasiantuntijoista on lisääntynyt, mutta kaikkea muuta osaamista koskeva vajaus on supistunut. 60 50 Työvoimavajauksen esiintyminen % työpaikoista Suppean alan erityisasiantuntijoista Laaja-alaisista yleisosaajista Aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) Kausi- ja sijaistyön tekijöistä 40 30 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2007 2008

SAK Luottamusmieskysely 2008 15 Työpaikkatason suunnitelmat ja ohjelmat Hyvin toimivilla työpaikoilla tulisi olla henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet 5, tasa-arvo-suunnitelma 6, työsuojelun toimintaohjelma 7, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys 8. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita edellytetään yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 20 ja tasa-arvosuunnitelmaa yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 30. Terveydenhuollon ja työsuojelun suunnitelmissa tällaista rajoitetta ei ole. Syksyllä 2008 työterveyshuollon ja työsuojelun suunnitelmat ovat useimmilta työpaikoilta, mutta havainnot muista suunnitelmista ovat vähäisemmät. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä tasa-arvosuunnitelma ja sen mukainen palkkakartoitus puuttuvat vielä varsin usein. Tasa-arvosuunnitelmien määrä lisääntyi vuonna 2005, kun suunnitelman velvoittavuutta täsmennettiin, mutta ei enää sen jälkeen. Työpaikkatason suunnitelmat 0 90 80 70 60 50 40 30 20 0 Työpaikkatason suunnitelmat % työpaikoista 82 84 84 83 76 77 79 78 77 76 73 72 34 38 39 40 2004 2005 2007 2008 Työsuojelun toim intaohjelm a Työterveyshuollon toimintasuunntelma Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Tulospalkkiojärjestelmä Voittopalkkiojärjestelmä 70 60 50 40 30 20 0 Eräät suunnitelmat suuremmilla työpaikoilla % yli 29 hengen työpaikoista 64 62 62 60 58 54 54 53 34 34 36 35 2003 2004 2005 2007 2008 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 5 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007, ns. yhteistoimintalaki). Lain 16 :n mukaan yrityksessä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma- ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaessa on otettava huomioon ennakoivat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä. Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien työntekijöiden erityispiirteisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää. 6 Tasa-arvolain (609/1986) 6a :n (2005/232) mukaan "työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasaarvosuunnitelman mukaisesti. 7 Työturvallisuuslain (738/2002) 9 :n mukaan työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset työsuojelun toimintaohjelma. 8 Työterveyshuoltolain (2001/1383) 11 :n (760/2004) mukaan työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet.

16 SAK Luottamusmieskysely 2008 Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus Ensimmäistä kertaa kysyimme nyt luottamusmiehiltä siitä, miten tasaarvolain mukainen palkkakartoitus on tehty. Millaista tietoa palkkakartoitus antoi? Nousiko esiin palkkasyrjintää? Tulosten mukaan 33 prosenttia palkkakartoitukseen osallistuneista luottamusmiehistä katsoi saaneensa hyvää tietoa palkkatasoista. Tyydyttävää tietoa sai 45 prosenttia luottamusmiehistä ja huonoa tietoa 21 prosenttia luottamusmiehistä. Kaikki palkanosat kartoitettiin 40 prosentilla työpakoista, julkisella sektorilla hieman muita useammin. Palkkasyrjintää nousi esiin 18 prosentilla palkkakartoituksen tehneistä työpaikoista. Silmiinpistävän usein (26 %) vastaaja kuitenkin kertoo, että hän ei osaa sanoa syrjinnän ilmenemisestä mitään varmaa. Luku on niin suuri, että se herättää kysymyksen palkkakartoituksen laadusta. Luottamusmiesten mukaan palkkasyrjintä perustui tyypillisesti peruspalkkaan, mutta toki muitakin palkanosia syrjinnän lähteiksi nimettiin. Vastausten vähäisen määrän vuoksi tarkemmat luonnehdinnat eivät ikävä kyllä ole mahdollisia. Korjaaviin toimiin oli ryhdytty 14 prosentilla palkkasyrjintää havainneella työpaikalla. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty, niin Millaista tietoa palkkatasoista sait? Kartoitettiinko eri palkanosat? Nousiko esiin palkkasyrjintää? KAIKKI 33 50 17 KAIKKI 40 33 27 KAIKKI 18 56 26 Julkinen 25 61 14 Julkinen 50 34 16 Julkinen 25 58 17 Yks. palvelut 30 51 19 Yks. palvelut 30 30 40 Yks. palvelut 11 49 40 Teollisuus 38 45 17 Teollisuus 42 33 25 Teollisuus 18 59 23 0 20 40 60 80 0 Hyvää Tyydyttävää Huonoa 0 20 40 60 80 0 Kyllä Ei En osaa sanoa 0 20 40 60 80 0 Kyllä Ei En osaa sanoa

SAK Luottamusmieskysely 2008 17 Luottamusmiesten havaitsema syrjintä Ensimmäistä kertaa luottamusmiehiltä pyydettiin vastauksia kaikkiin yhdenvertaisuuslain ja työsopimuslain syrjintäkieltoihin sekä tasapuolisen kohtelun periaatteeseen. Eniten luottamusmiehet olivat havainneet syrjintää terveydentilan (ml. vammaisuus) vuoksi. Sitä oli 13 prosentilla työpaikoista. Toiseksi eniten (11 % työpaikoista) oli syrjintää iän vuoksi, kolmanneksi eniten ( % työpaikoista) työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi ja neljänneksi eniten aytoiminnan vuoksi. Syrjintää seksuaalisen suuntautumisen vuoksi oli havaittu vain muutamalla yksityisten palvelualojen työpaikalla. Kun kaiken havaitun syrjinnän laskee yhteen, noin 40 prosentilla yksityisten palvelualojen ja julkisen sektorin työpaikoista oli esiintynyt ainakin yhtä kysytyistä syrjintämuodoista. Se on yli kaksinkertainen määrä teollisuudessa havaittuun syrjintää verrattuna, ja noin 30 prosenttia enemmän kuin julkisella sektorilla. Yksityisten palvelualojen syrjinnässä korostuvat terveydentilaan, ikään sekä työn osa- tai määräaikaisuuteen perustuva syrjintä. Korjaaviin toimiin oli vastaajien mielestä ryhdytty joka kolmannessa tapauksessa. Jos työntekijää syrjittiin terveydentilan tai iän vuoksi, joka toisessa tapauksessa oli ryhdytty korjaaviin toimiin. Jos syrjintä perustui vakaumukseen, toimiin ryhdyttiin joka kymmenennessä tapauksessa. Muissa syrjintämuodoissa toimiin oli ryhdytty 20 30 prosentissa tapauksista. 43 38 31 22 Havaittu syrjintä syrjintämuodon ja sektorin mukaan %:lla sektorin työpaikoista 5 5 6 5 8 4 7 11 11 17 18 22 5 3 11 2 6 9 7 12 8 14 9 11 13 Teollisuus Yks.palvelut Julkinen KAIKKI Seksuaalisen suuntautumisen vuoksi Vakaumuksen (poliittinen tai muu) vuoksi Etnisen alkuperän tai äidinkielen vuoksi Sukupuolen (mies, nainen) vuoksi Lasten tai muiden läheisten hoidon vuoksi Ay-toiminnan vuoksi Työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi Iän (liian vanha, liian nuori) vuoksi Terveydentilan (sairaus, vammaisuus) vuoksi

LIITE: KYSELYLOMAKE 1. Taustatiedot a ammattiliittosi nimi on: b sähköpostiosoitteesi on: (vain tutkijan käyttöön) c ikäsi on vuotta d sukupuolesi on 1 mies 2 nainen e toimit myös työsuojeluvaltuutettuna 1 kyllä 2 ei 2. Työpaikkasi a henkilöstön kokonaismäärä on, joista b vakinaista kokoaikatyötä tekee henkilöä 3. Kuinka yhteistyö työpaikallasi on kehittynyt viimeisen vuoden aikana? (b-kohtaan vastaat vain jos työpaikallasi on useampia henkilöstöryhmiä). a johdon ja henkilöstön välillä 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut b henkilöstöryhmien välillä (jos on) 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut 4. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia a työajoista 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa b palkkauksesta 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa 5. Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) ei ole seurannut on seurannut, millaisia: 6. Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) ei ole seurannut on seurannut, millaisia: 7. Kouluarvosanasi (4-) paikallisen sopimisen tuloksista työpaikallasi on 8. Minkä kouluarvosanan (4-) antaisit omalle liitollesi a työaika-asioiden hoidosta: b palkka-asioiden hoidosta: 9. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä? a Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu 1 on 2 ei ole b On otettu uutta henkilöstöä 1 on 2 ei ole c Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin 1 on 2 ei ole d Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin 1 on 2 ei ole. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana esiintynyt työvoimavajausta a suppean alan erityisasiantuntijoista 1 on 2 ei ole b laaja-alaisista yleisosaajista 1 on 2 ei ole c aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) 1 on 2 ei ole d kausi- ja sijaistyön tekijöistä 1 on 2 ei ole

11. Onko sinulla käyttöoikeus seuraaviin järjestelmiin työpaikallasi? a atk-laitteet ja ohjelmat 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä b internet-yhteys 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä c sähköposti 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä d matkapuhelin 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä 12. Onko työpaikallasi voimassaoleva on ei ole en tiedä a henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 1 2 3 b tasa-arvosuunnitelma 1 2 3 c tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 1 2 3 d työsuojelun toimintaohjelma 1 2 3 e työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1 2 3 f työterveyshuollon työpaikkaselvitys 1 2 3 g tulospalkkiojärjestelmä 1 2 3 h voittopalkkiojärjestelmä 1 2 3 SUKUPUOLEEN PERUSTUVA SYRJINTÄ JA MUU SYRJINTÄ 13. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on työpaikallasi tehty, a millaista tietoa palkkatasoista sait 1 hyvää 2 tyydyttävää 3 huonoa b kartoitettiinko eri palkanosat 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa c nousiko esiin palkkasyrjintää 1 nousi 2 ei noussut 3 en osaa sanoa 14. Jos esiin nousi palkkasyrjintää, mihin tekijöihin syrjintä perustui? a peruspalkkaan 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa b tulospalkkaukseen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa c muihin palkanosiin 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa d määräaikaisuuteen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa e koulutuksen vastaavuuteen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa f muuhun, mihin 15. Onko toimenpiteistä palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi päätetty? 1 on päätetty 2 ei ole päätetty 3 en osaa sanoa 16. Onko työpaikallasi asetettu työntekijöitä ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan a iän (liian vanha, liian nuori) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä b terveydentilan (sairaus, vammaisuus) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä c etnisen alkuperän tai äidinkielen vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä d seksuaalisen suuntautumisen vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä e sukupuolen (mies, nainen) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä f lasten tai muiden läheisten hoidon vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä g vakaumuksen (poliittinen tai muu) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä h ay-toiminnan vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä i työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä 17. Jos eriarvoisuutta on ilmennyt, onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty 1 on ryhdytty 2 ei ole ryhdytty 3 en osaa sanoa Kiitos vastauksistasi! Palautathan ne oheisessa kuoressa mahdollisimman pian!