Näkymä luoteesta. Kankaan Piippuranta Jyväskylän Kankaan entisen tehdasalueen aloituskorttelien arkkitehtuurikilpailu Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva Piippurannan aukio muodostaa Kankaan keskusaukion jatkeena kaupunginosan ytimen vanhan tehtaan ympärille. Piippurannan aukio on Tourujoen luonnonalueen ja Kankaan urbaanin kaupunkitilan kohtaamispiste, josta tiivis korttelirakenne avautuu jyrkkäpiirteiseen jokilaaksoon. Suunnittelualueen maasto laskeutuu jyrkästi kohti maljamaisessa laaksossa olevaa tehdasrakennusta ja aloituskortteleita. Maaston laskiessa rakennusten korkeus kasvaa. Korkeampi rakentaminen ilmaisee Piippurannan sijaintia Kankaan kaupunkimaisemassa ja korostaa Tourujoen uoman jyrkkien rinteiden vastaparina jokilaakson maisematilaa. Korkeat pistemäiset asuintalot muodostavat kaupunkikuvallisen ja arkkitehtonisen vastineen laajoille horisontaalisille tehdasrakennusmassoille ja pysäköintilaitokselle. Maanmerkkimäinen, 12 kerrosta korkea asuinrakennus sijoittuu pysäköintilaitoksen jatkeeksi. Pysäköintilaitoksen yhteyteen sijoittuva rakentaminen rajaa Piippurannan aukiota tiiviimmäksi, samoin vältetään aukiotilan rajautuminen pitkällä, passiivisella laitoksen julkisivulla. Maamerkkirakennuksen erottaminen laitoksesta helpottaa rakennuksen julkisivujen suuntaamista edullisiin ilmansuuntiin. Vanhan tehtaan palvelut muodostavat jatkossa Piippurannan aukion toiminnallisen selkänojan. Leikkaus C-C 1:800 Maaston korkeuserot hyödynnetään mielenkiintoa herättävinä ja yllätyksellisinä kaupunkitiloina. Rakennusten maantasokerros sovitetaan huolellisesti maaston korkeuseroihin, jolloin pienimuotoiselle monumentaalisuudellekin on sijansa porrastuvine maantasokerroksineen pihatiloineen. Julkisten tilojen ja asukaspihojen rajaa pyritään hälventämään, Piippurannan julkiset tilat toimivat myös asukkaiden piha-alueiden jatkeena. Keskitetty pysäköinti mahdollistaa keskeisten julkisten tilojen suunnittelun ilman eri liikennemuotojen erottamista toisistaan. Seudulliset nopeat pyöräilyreitit on sovitettu osaksi katuverkkoa. Piippurannan julkisen aukio- ja puistotilan yhteyteen sijoittuvien asuinrakennusten maantasokerroksiin sijoittuu julkisia tiloja elävöittäviä asuin-, työskentely- ja yhteiskäyttötiloja. Asuinrakennusten peruskerroksen ulkovaippa ja muoto ovat yksinkertaisia. Asuntarjonta painottuu pieniin asuntokokoihin. Parvekkeita sijoitetaan ainoastaan rakennusten nurkkiin, mutta suurin osa asunnoista pyritään toteuttamaan ranskalaisilla parvekkeilla. Ratkaisu mahdollistaa myös joustavamman julkisivujen jäsentelyn. Neliömäisen perushahmon viistäminen tuo kaupunkikuvaan ja asuntojen suuntaamiseen sekä pohjaratkaisuun vaihtelua. Jalankulkijan elämyksellisen mittakaavan vuoksi korkeampienkin rakennusten maantasokerroksiin sijoitetaan raittien ja julkisten tilojen puolelle asuntoja, työtiloja, yhteistiloja ym. Osa-alueen 1 ratkaisut Ensimmäiseen toteutusalueeseen esitetään neljää rakennusta Piippurannan aukion yhteydessä. Yhteenlaskettu rakennusoikeus pihavarstoineen on 9990 k-m². Rakennusten kerrosala on 2155-2625 k-m². Erilliset rakennusmassat on helposti toteutettavissa vaiheittain. Asuntoja/toteutusvaihe on 29-35. Kaksi ylintä kerrosta poikkeavat normaalista kerrostasosta julkisivun porrastuksen sekä kattomuodon ansiosta. Näihin kerroksiin voidaan toteuttaa suurempia asuntoja, normaalia korkeampia, loft -tyyppisiä asuntoja sekä yhteinen saunatila. Porrashuone voidaan toteuttaa ilman suoraa luonnonvalaistusta kuhunkin kerrokseen, sillä julkisivupintaa on tarkoituksenmukaisempaa varata asuinhuoneille. Maantasokerroksiin sijoittuu myös asuntoja sekä korttelikohtaisia työ- ja verstastiloja erityisesti keskeisten julkisten tilojen suuntiin. Pohjavedentaso aloituskortteleissa ei suosi kellarien rakentamista. Tilaa maantasokerroksen asunnoille ja asukastiloille mahdollistetaan sijoittamalla aputiloja ja varastoja pihapiirien piharakennuksiin ja kerroskohtaisiin asukkaiden varasto- ja säilytystiloihin. Osin muun julkisivulinjan yli ulottuva maantasokerros tarjoaa mahdollisuuksia erilaisten asuinkerrostasojen tarjoamiseen ja monipuolistaa maantasokerroksen ilmettä. Asukkaille varataan korttelikohtaisesti yksi yhteistila. Vaihtoehtoisesti voidaan tutkia yhden suuremman, taloyhtiöiden yhteisen asukastilan toteuttamista vanhan tehtaan tiloihin. Mitoitus Korttelialueet Korttelien rajautumista ohjaavana tekijänä ovat katuverkon ja pysäköinnin sitovat suunnittelurajaukset. Yksittäiset asuintalot niitä yhdistävine piharakennuksineen ja katoksineen rajaavat keskelleen peräkkäisiä asukaspihoja, jotka avautuvat suoraan puistoihin edullisiin ilmansuuntiin. Pihatilojen ja puistoalueiden välille ei muodosteta erottavia saumakohtia. Massoitteluperiaate tarjoaa myös pysäköintilaitoksen yhteyteen rakennettavista asuintaloista näkymiä puistoon ja jokilaaksoon. Korttelien piha-alueet ovat maavaraisia. Tämä mahdollistaa runsaan kasvillisuuden ja puuistutukset sekä hulevesien tontti- ja korttelikohtaisen imeyttämisen. Pysäköintilaitoksen osalta ehdotus pohjautuu aiemmin laadittuun hankesuunnitelmaan ja siinä osoitettuihin ajoyhteyksiin. Pysäköintilaitoksen pohjoisreunalle, Piippurannan aukion reunaan esitetään maamerkkirakennuksen jalustatiloihin keskitettyä pyöräparkkia huoltotiloineen sekä tiloja keskitetylle kiinteistöhuollolle. Pysäköintilaitoksen yhteyteen toteutetaan erityisasumista sekä pieni-asuntoisia hankkeita. Rakennusohjelma on jaettu erilisiin massoihin, joille on maantasokerroksessa yhteisiä tiloja. Laitoksen katto hyödynnetään asukkaita palvelevina viihtymis-, terapia- ja liikuntapuutarhana. Katolla ylläpidetään kaupunkiluontoa rikastavaa kesantoa sekä varataan tilaa asukkaiden viljelylaatikoille. Vanhan paperitehtaan yläkerros yhdistetään uudisrakentamisella suoraan kattokerrokseen. Asuntorakentaminen Asuinrakennusten julkisivuina on puhtaaksimuurattu tiiliverhous tai rappaus. Materiaalit liittävät uuden rakennuskannan tehdasmiljööseen ja ovat kestäviä, ylläpidon kannalta soveliaita ratkaisuja. Yli kahdeksan - kerroksisen rakennuksen osalta julkisivuverhous määritellään erikseen. Vaatimus aurinkoenergian keräämisestä asettaa kattomuodolle haasteita. Jotta rakennusvolyymien kattopinta ja harjakorkeus eivät muodostaisi mittakaavaltaan tai pinta-alaltaan hallitsemattoman suuria lappeita, on kattomuoto taivutettu harjakatoksi. Harjamuotoa voidaan muuntaa erilaisiksi variaatioiksi. Matalampien asuinrakennusten kattomuoto osa-alueilla 2 ja 3 on maltillisempi. Osa-alueen 1 korkeammat asuinrakennukset suunnataan vapaammin ja niiden hahmolle on leimallista ylimpien kerrosten porrastaminen harjamuodon lisäksi. Alueelle sijoittuu yhteensä 34 140 k-m² asuntorakentamista. Rakennusoikeudesta vähintään 3000 k-m² varataan tehostetun hoivan asumiseen sekä muiden erityisasuinmuotojen tarpeisiin. Asuntotarjonnasta 45 % on 1-2 huoneen asuntoja, joiden pinta-ala on 35-55 m². Osa-alueet Osa-alue 1 (aloituskortteli) Osa-alue 2 Osa-alue 3 Pysäköintilaitos Polkupyöräpaikkoja Laajuus / määrä 9990 k-m² (sis. pihavarastot) 11 050 k-m² 13 100 k-m² (sis. 12 krs asuintalo) 550 ap neljässä tasossa (keskitetty vss) 2 kpl/asunto, paikat sijoittuvat tonttikohtaisesti sekä korkeatasoisina säilytyspaikkoina keskitettyyn pyöräparkkiin pysäköintilaitoksen yhteydessä Osa-alueen 1 mitoitustiedot Bruttoala 11 088 brt-m² Kerrosala 9990 k-m² Tilavuus 33 430 m³ Huoneistoluettelo 1-2 h (35-55 m²) 62 kpl 2-3 h (60-63 m²) 54 kpl 3-4 h (75-80 m²) 20 kpl Asuntoja yhteensä 136 kpl Keskipinta-ala (as-m²) 55 as-m² Näkymä koillisesta 1
1. Piippurannan aukio. 2. Pysäköintilaitos n. 550 ap. Laitokseen sijoittuu keskitetty väestönsuojatila. Kattotasolla on kattopuutarha ja urbaania kesantoa. Katolle sijoittuu asukkaiden oleskelu-, liikunta- ja terapiapaikkoja ja omatoimiviljelykaukaloita. 3. Keskitetty polkupyöräparkki ja verstastila. Keskitetylle kiinteistöhuollolle tilavaraus. 4. Porrastettu istuskelunurmi ja näköalapaikka. Tulvavesireitti. 5. Yleinen jalankulkuraitti aukiolta rantaraitille. 6. Pyörätie. 7. Tehdasrakennuksen ja pysäköintilaitoksen yhdistävä siltarakennus. Sisältää pysäköintilaitoksen tekniset kattoinstallaatiot. 8. Rantaraitti. Aluesuunnitelma 1:800 Leikkaus A-A 1:800 Leikkaus B-B 1:800 2
Korttelisuunnitelma osa-alueet 1, 2 ja 3, normaalikerros 1:400 Korttelisuunnitelma osa-alueet 1, 2 ja 3, maantasokerros 1:400 Leikkaus A-A 1:400 3
Korttelisuunnitelma osa-alue 3, normaalikerros / pysäköintilaitoksen kattopiha 1:400 Korttelisuunnitelma osa-alue 3, katutaso 1:400 Leikkaus B-B 1:400 4
Korttelisuunnitelma osa-alue 2, normaalikerros 1:400 Korttelisuunnitelma osa-alue 2, maantasokerros 1:400 Leikkaus C-C 1:400 Näkymä kaakosta. 5
1. 2. Julkisivumateriaalit: 1. Puhtaaksi muurattu tiili 2. Maalattu betoni 3. Lasi 4. Maalattu teräs 3. Aloituskortteli, tyypillinen kerrostasopohja 1:100 4. Aloituskortteli, esimerkki kerrostasopohjista1:400 Leikkaus ja ote julkisivusta 1:100 Näkymä aloituskorttelista. 6
Kankaan Piippuranta Jyväskylän Kankaan entisen tehdasalueen aloituskorttelien arkkitehtuurikilpailu Superbowl Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva Piippurannan aukio muodostaa Kankaan keskusaukion jatkeena kaupunginosan ytimen vanhan tehtaan ympärille. Piippurannan aukio on Tourujoen luonnonalueen ja Kankaan urbaanin kaupunkitilan kohtaamispiste, josta tiivis korttelirakenne avautuu jyrkkäpiirteiseen jokilaaksoon. Suunnittelualueen maasto laskeutuu jyrkästi kohti maljamaisessa laaksossa olevaa tehdasrakennusta ja aloituskortteleita. Maaston laskiessa rakennusten korkeus kasvaa. Korkeampi rakentaminen ilmaisee Piippurannan sijaintia Kankaan kaupunkimaisemassa ja korostaa Tourujoen uoman jyrkkien rinteiden vastaparina jokilaakson maisematilaa. Korkeat pistemäiset asuintalot muodostavat kaupunkikuvallisen ja arkkitehtonisen vastineen laajoille horisontaalisille tehdasrakennusmassoille ja pysäköintilaitokselle. Maanmerkkimäinen, 12 kerrosta korkea asuinrakennus sijoittuu pysäköintilaitoksen jatkeeksi. Pysäköintilaitoksen yhteyteen sijoittuva rakentaminen rajaa Piippurannan aukiota tiiviimmäksi, samoin vältetään aukiotilan rajautuminen pitkällä, passiivisella laitoksen julkisivulla. Maamerkkirakennuksen erottaminen laitoksesta helpottaa rakennuksen julkisivujen suuntaamista edullisiin ilmansuuntiin. Vanhan tehtaan palvelut muodostavat jatkossa Piippurannan aukion toiminnallisen selkänojan. Maaston korkeuserot hyödynnetään mielenkiintoa herättävinä ja yllätyksellisinä kaupunkitiloina. Rakennusten maantasokerros sovitetaan huolellisesti maaston korkeuseroihin, jolloin pienimuotoiselle monumentaalisuudellekin on sijansa porrastuvine maantasokerroksineen pihatiloineen. Julkisten tilojen ja asukaspihojen rajaa pyritään hälventämään, Piippurannan julkiset tilat toimivat myös asukkaiden pihaalueiden jatkeena. Keskitetty pysäköinti mahdollistaa keskeisten julkisten tilojen suunnittelun ilman eri liikennemuotojen erottamista toisistaan. Seudulliset nopeat pyöräilyreitit on sovitettu osaksi katuverkkoa. Piippurannan julkisen aukio- ja puistotilan yhteyteen sijoittuvien asuinrakennusten maantasokerroksiin sijoittuu julkisia tiloja elävöittäviä asuin-, työskentely- ja yhteiskäyttötiloja. Korttelialueet Korttelien rajautumista ohjaavana tekijänä ovat katuverkon ja pysäköinnin sitovat suunnittelurajaukset. Yksittäiset asuintalot niitä yhdistävine piharakennuksineen ja katoksineen rajaavat keskelleen peräkkäisiä asukaspihoja, jotka avautuvat suoraan puistoihin edullisiin ilmansuuntiin. Pihatilojen ja puistoalueiden välille ei muodosteta erottavia saumakohtia. Massoitteluperiaate tarjoaa myös pysäköintilaitoksen yhteyteen rakennettavista asuintaloista näkymiä puistoon ja jokilaaksoon. Korttelien piha-alueet ovat maavaraisia. Tämä mahdollistaa runsaan kasvillisuuden ja puuistutukset sekä hulevesien tontti- ja korttelikohtaisen imeyttämisen. Pysäköintilaitoksen osalta ehdotus pohjautuu aiemmin laadittuun hankesuunnitelmaan ja siinä osoitettuihin ajoyhteyksiin. Pysäköintilaitoksen pohjoisreunalle, Piippurannan aukion reunaan esitetään maamerkkirakennuksen jalustatiloihin keskitettyä pyöräparkkia huoltotiloineen sekä tiloja keskitetylle kiinteistöhuollolle. Pysäköintilaitoksen yhteyteen toteutetaan erityisasumista sekä pieni-asuntoisia hankkeita. Rakennusohjelma on jaettu erilisiin massoihin, joille on maantasokerroksessa yhteisiä tiloja. Laitoksen katto hyödynnetään asukkaita palvelevina viihtymis-, terapia- ja liikuntapuutarhana. Katolla ylläpidetään kaupunkiluontoa rikastavaa kesantoa sekä varataan tilaa asukkaiden viljelylaatikoille. Vanhan paperitehtaan yläkerros yhdistetään uudisrakentamisella suoraan kattokerrokseen. Asuntorakentaminen Asuinrakennusten julkisivuina on puhtaaksimuurattu tiiliverhous tai rappaus. Materiaalit liittävät uuden rakennuskannan tehdasmiljööseen ja ovat kestäviä, ylläpidon kannalta soveliaita ratkaisuja. Yli kahdeksan - kerroksisen rakennuksen osalta julkisivuverhous määritellään erikseen. Vaatimus aurinkoenergian keräämisestä asettaa kattomuodolle haasteita. Jotta rakennusvolyymien kattopinta ja harjakorkeus eivät muodostaisi mittakaavaltaan tai pinta-alaltaan hallitsemattoman suuria lappeita, on kattomuoto taivutettu harjakatoksi. Harjamuotoa voidaan muuntaa erilaisiksi variaatioiksi. Matalampien asuinrakennusten kattomuoto osa-alueilla 2 ja 3 on maltillisempi. Osa-alueen 1 korkeammat asuinrakennukset suunnataan vapaammin ja niiden hahmolle on leimallista ylimpien kerrosten porrastaminen harjamuodon lisäksi. Asuinrakennusten peruskerroksen ulkovaippa ja muoto ovat yksinkertaisia. Asuntarjonta painottuu pieniin asuntokokoihin. Parvekkeita sijoitetaan ainoastaan rakennusten nurkkiin, mutta suurin osa asunnoista pyritään toteuttamaan ranskalaisilla parvekkeilla. Ratkaisu mahdollistaa myös joustavamman julkisivujen jäsentelyn. Neliömäisen perushahmon viistäminen tuo kaupunkikuvaan ja asuntojen suuntaamiseen sekä pohjaratkaisuun vaihtelua. Jalankulkijan elämyksellisen mittakaavan vuoksi korkeampienkin rakennusten maantasokerroksiin sijoitetaan raittien ja julkisten tilojen puolelle asuntoja, työtiloja, yhteistiloja ym. 1
Osa-alueen 1 ratkaisut Ensimmäiseen toteutusalueeseen esitetään neljää rakennusta Piippurannan aukion yhteydessä. Yhteenlaskettu rakennusoikeus pihavarstoineen on 9990 k-m². Rakennusten kerrosala on 2155-2625 k-m². Erilliset rakennusmassat on helposti toteutettavissa vaiheittain. Asuntoja/toteutusvaihe on 29-35. Kaksi ylintä kerrosta poikkeavat normaalista kerrostasosta julkisivun porrastuksen sekä kattomuodon ansiosta. Näihin kerroksiin voidaan toteuttaa suurempia asuntoja, normaalia korkeampia, loft -tyyppisiä asuntoja sekä yhteinen saunatila. Porrashuone voidaan toteuttaa ilman suoraa luonnonvalaistusta kuhunkin kerrokseen, sillä julkisivupintaa on tarkoituksenmukaisempaa varata asuinhuoneille. Maantasokerroksiin sijoittuu myös asuntoja sekä korttelikohtaisia työ- ja verstastiloja erityisesti keskeisten julkisten tilojen suuntiin. Pohjavedentaso aloituskortteleissa ei suosi kellarien rakentamista. Tilaa maantasokerroksen asunnoille ja asukastiloille mahdollistetaan sijoittamalla aputiloja ja varastoja pihapiirien piharakennuksiin ja kerroskohtaisiin asukkaiden varasto- ja säilytystiloihin. Osin muun julkisivulinjan yli ulottuva maantasokerros tarjoaa mahdollisuuksia erilaisten asuinkerrostasojen tarjoamiseen ja monipuolistaa maantasokerroksen ilmettä. Asukkaille varataan korttelikohtaisesti yksi yhteistila. Vaihtoehtoisesti voidaan tutkia yhden suuremman, taloyhtiöiden yhteisen asukastilan toteuttamista vanhan tehtaan tiloihin. Mitoitus Alueelle sijoittuu yhteensä 34 140 k-m² asuntorakentamista. Rakennusoikeudesta vähintään 3000 k-m² varataan tehostetun hoivan asumiseen sekä muiden erityisasuinmuotojen tarpeisiin. Asuntotarjonnasta 45 % on 1-2 huoneen asuntoja, joiden pinta-ala on 35-55 m². Osa-alueet Osa-alue 1 (aloituskortteli) Laajuus / määrä 9990 k-m² (sis. pihavarastot) Osa-alue 2 Osa-alue 3 Pysäköintilaitos 11 050 k-m² 13 100 k-m² (sis. 12 krs asuintalo) 550 ap neljässä tasossa (keskitetty vss) Polkupyöräpaikkoja 2 kpl/asunto, paikat sijoittuvat tonttikohtaisesti sekä korkeatasoisina säilytyspaikkoina keskitettyyn pyöräparkkiin pysäköintilaitoksen yhteydessä Osa-alueen 1 mitoitustiedot Bruttoala 11 088 brt-m² Kerrosala 9990 k-m² Tilavuus 33 430 m³ Huoneistoluettelo 1-2 h (35-55 m²) 62 kpl 2-3 h (60-63 m²) 54 kpl 3-4 h (75-80 m²) 20 kpl Asuntoja yhteensä 136 kpl Keskipinta-ala (as-m²) 55 as-m² 2