PIIPPUSET 1/7. Piippuranta on yhdistelmä teollisuusmiljöön tiiliperinnettä ja uuden ajan ympäristötietoisuutta.

Transkriptio

1 Piippuranta on yhdistelmä teollisuusmiljöön tiiliperinnettä ja uuden ajan ympäristötietoisuutta. Punatiili on vanhojen rakennusten materiaali, uudet kerrostumat ovat ilmasuuntien ja näkymien mukaan vaaleaa ja tummaa tiiltä. Kaupunkinäkymät muodostuvat näiden muurauspintojen ja voimakkaiden kattomuotojen vuoropuhelusta. Kattomuodot yhdistelevät myös karheaa teollisuusperinnettä ja energiatekniikkaa. Osa-alueiden 1-3 yhteenlaskettu kerrosala on n krs-m². Paikoituslaitoksessa on 585 autopaikkaa. RANTANÄKYMÄ ASEMAPIIRROS 1:1600 (A3) ALUEJULKISIVU, ETELÄ 1:1600 (A3) PIIPPUSET 1/7

2 OSA-ALUE 1 Aloituskorttelin rakennusten koko perustuu toteutusyksikkökokoon ja asuntojakautuma tavoitteisiin. 8-kerroksisten yksiportaisten kaupunkivillojen aurinkopaneelien katveeseen syntyvällä ullakolla on ylimmästä varsinaisesta asuinkerroksesta osastoidulla portaalla ja hissillä saavutettavat saunat ja kuivaushuone sekä pieni talopesulavaraus kattoterasseineen. Piippurannan asuinrakennusten aurinkosivut ovat vaaleaa, heijastavaa tiiltä, varjon puolella käytetään tummaa, valoa ja lämpöä absorboivaa tiiltä. Asunnot on ryhmitelty porrashuoneiden ja systemaattisten taloteknisten nousujen ympärille. Suuresta kolmioista on erotettavissa pienasunto tai työtila. Alimmat kerrokset voidaan toteuttaa peruskerroksen tapaan tai vaihtoehtoisesti yhdistelemällä vaikkapa viherhuoneeseen sijoitettavalla rungon ulkopuolisella portaalla. Lähes kaikissa asunnoissa on vaatehuone saunavarauksena. Alimmissa kerroksissa on viherhuonemahdollisuus ja yläkerran studiotyyppisissä asunnoissa parvimahdollisuus. 8-kerroksisten asuinrakennusten rakennuskohtaiset laajuudet ovat: kerrosala 3220 m², bruttoala 3400 m² ja tilavuus n m³. Perustalossa on 39 huoneistoa ja huoneistoalaa on hormivähennykset huomioiden yhteensä n h-m², ullakon parvet mukaan lukien n h-m². Keskipinta-ala on n. 58 h-m². Sivuasunnot mahdollistavat maksimissaan 46 huoneistoa, keskipinta-ala on tällöin 49 h-m². Perustalossa on n. 40 % erityyppisiä kaksioita, 40 % pikkukolmioita ja 20 % isoja kolmioita, joista voidaan erottaa sivuasunto. Suuremmat yhdistelmäasunnot ovat alhaalla kaksitasoisina n. 85 h-m², ylhäällä yksitasoisina n. 106 h-m². Osa-alue 1:n rakennusoikeus on yhteensä 9660 krs-m². KATUNÄKYMÄ OSA-ALUE 1, MAANTASO 1:800 (A3) ALUEJULKISIVU, LÄNSI 1:1600 (A3) PIIPPUSET 2/7

3 OSA-ALUE 2 Länsiosa jatkaa aloituskorttelin teemoja. Kapealle ja kaartuvalle korttelialueelle vinoittain sijoittuvat asuinrakennukset rajaavat voimakkaasti laskeutuvaa katutilaa, missä rakennusten väleistä aukeaa näkymiä lounaiseen Tourujoen rantapuistoon. Rakennusten suuntaus muodostaa puistokehään liittyviä pienimuotoisia ja rauhallisia oleskelupihoja. Asuinrakennukset ovat aloituskorttelin variaatioita, huoneistojakautumaa voidaan muunnella aloituskorttelien tapaan. Itäosan suoraan katulinjaan rajautuvassa korttelissa asuinrakennukset muodostavat ryhdikkään pihakatosten kytkemän kolmikon. Kadunvarsisijainti mahdollistaa rakennusten toteuttamisen korttelin tasaisemmalle osalle. Puistokehälle nouseva vastarinne jää riittävän etäälle altistuakseen kesäiselle iltapäiväauringolle. VI-kerroksiset pistetalot mahdollistavat osa-alue 3:n lamellitalollekin valoisat näkymät viherkehän suuntaan. Osa-alue 2:n rakennusoikeus on yhteensä krs-m². OSA-ALUE 3 Korttelin keskellä olevan paikoitustalon toteutuksessa voidaan hyödyntää ympäristön katuverkkoa. Autopaikkoja vievät rampit minimoidaan valitsemalla korkeusasemat ja keskittämällä ajoaukot sekä ohjaamalla ja jakamalla liikenne tarkoituksenmukaisesti opasteita ja tunnistetekniikoita hyödyntäen. Jokaisen tason liikenne toimii yksinkertaisesti suoraan kadulta, kaksi alinta alatorin kulmalta ja kaksi ylintä heti kaakkoiskulmasta. Näin lounaisen ajoaukon paikalle voidaan toteuttaa portaikko viherkehältä paikoituslaitoksen katolle ja edelleen vanhalle tehtaalle. Ylimmästä paikoituskerroksesta ja katolta on kaksoissilta vanhaan tehdasrakennukseen. Kaakkoissivun (vuokra-asunto) lamellitalo on normaalisyvyinen. Porrashuoneiden sijoitus rakennuksen päihin mahdollistaa yhtenäisen ja muunneltavan katutason sekä monella tavoin ohjelmoitavan systemaattisen runkoratkaisun. Kadulle avautuvat liike- ja työtilat ovat normaalikorkuiset, paikoituslaitoksen korkeusasemien mukailun mahdollistama korkeampi kerroskorkeus hyödynnetään miniasuntojen parvina. Paikoituslaitoksen seinään rajoittuviin yhteistiloihin saadaan ylävaloa seuraavan kerroksen asuntojen siltojen väleistä. Yläkerrokset voidaan toteuttaa vastaavin pienasunnoin, joiden tulee avautua kadulle myös pelastautumissyistä. Ehdotuksessa on esitetty asuntotarjontaa monipuolistava vaihtoehto, jossa seuraavien kerrosten keskellä on kapeita, kohtuukokoisia rivitalokolmioita, joilla on pieni etupiha paikoituslaitoksen kannella. 3,8 m:n leveys mahdollistaa tarkasti mitoitettuna portaikon ja märkätilat. Porrashuoneiden yhteydessä on tavanomaisempia pieniä asuntoja joista on esitetty kaksi versiota. Ylimpään eli viidenteen kerrokseen on esitetty perinteisempiä asuntovariaatioita. Länsireunan kaksoisrunkoinen kerrostalo on ratkaistu raskaan hoivan palveluasumisyksiköiden tarpeista. 60 palveluasuntoa sijoittuu kolmeen paikoituslaitoksenkattotason yläpuoliseen kerrokseen. Asuinhuoneet ryhmitellään kerroksittain siltamaisten oleskelutilojen ympärille. Kerrosaputilat ja hissit on keskitetty yhteistilojen väliin pihan puolelle. Palveluyksikön hallinto-, sosiaali- ja kuntoutustilat ovat paikoitushallin puoleisen rungon välikerroksessa, ravintola keittiöineen ja muut ulkopuolisten käytössä olevat tilat ovat osin katetun sisäraitin, Piippukujan, varressa. Kadunvarren runko-osan erikokoiset asunnot voidaan toteuttaa monin tavoin, ja katutasoon voidaan sijoittaa liike- ja/tai työtiloja myös asuntoihin liittyen. Paikoituslaitoksen kannesta saadaan suojainen ja helposti saavutettava palveluasuntojen ulkoilutila, jonka liikunta- ja virkistysmahdollisuudet rollaattoriratoineen ovat ulkopuolistenkin käytössä. Paikoituslaitoksen 4:llä tasolla on 585 autopaikkaa, tekniset tilat ja väestönsuojavaraus. Kaakkoissivun kerrostalo on n krs-m². Palvelu-asuinkerrostalo on n krs-m². OSA-ALUE 3, PIIPPUKUJA OSA-ALUE 3, MAANTASO 1:800 (A3) OSA-ALUE 2, MAANTASO 1:800 (A3) PIIPPUSET 3/7

4 JULKISIVULEIKKAUS, OSA-ALUE 3 JA 2, 1: 800 (A3) OSA-ALUE 3, 2-5. KERROKSET 1:800 (A3) OSA-ALUE 3 / PAIKOITUSLAITOSKAAVIO 1: 1600 (A3) PIIPPUSET 4/7

5 KATUPÄÄTY 1: 200 (A3) LEIKKAUS 1: 200 (A3) PERUSKERROS 1: 200 (A3) PIIPPUSET 5/7

6 1. TUMMA TIILI 2. VAALEA TIILI 3. JULKISIVULEVY 4. LASI 5. AURINKOPANELI 6. TERÄSPINNA, VALKOINEN AURINKOJULKISIVU 1: 200 (A3) ULLAKOKERROS, SAUNAOSASTO 1: 200 (A3) MAANTASOKERROS 1: 200 (A3) PIIPPUSET 6/7

7 1. TUMMA TIILI 2. VAALEA TIILI 3. JULKISIVULEVY 4. LASI 5. AURINKOPANELI 6. TERÄSPINNA, VALKOINEN JOKIPÄÄTY 1: 200 (A3) VARJOJULKISIVU 1: 200 (A3) PIIPPUSET 7/7

8 KANKAAN PIIPPURANTA SELOSTUS nimimerkki PIIPPUSET JOHDANTO Piippurannan ilme on yhdistelmä teollisuusmiljöön tiiliperinnettä ja uuden ajan ympäristötietoisuutta. Punatiili on vanhojen rakennusten materiaali, uudet kerrostumat ovat ilmasuuntien ja näkymien mukaan vaaleaa ja tummaa tiiltä. Kaupunkinäkymät muodostuvat näiden muurauspintojen ja voimakkaiden kattomuotojen vuoropuhelusta. Kattomuodot yhdistelevät myös karheaa teollisuusperinnettä ja energiatekniikkaa. Tilastoja: Osa-alueiden 1-3 yhteenlaskettu kerrosala on n krs-m². Paikoituslaitoksessa on 585 autopaikkaa. OSA-ALUE 1 Aloituskorttelin rakennusten koko perustuu toteutusyksikkökokoon ja asuntojakautuma tavoitteisiin. 8- kerroksisten yksiportaisten kaupunkivillojen aurinkopaneelien katveeseen syntyvällä ullakolla on ylimmästä varsinaisesta asuinkerroksesta osastoidulla portaalla ja hissillä saavutettavat saunat ja kuivaushuone sekä pieni talopesulavaraus kattoterasseineen. Piippurannan asuinrakennusten aurinkosivut ovat vaaleaa, heijastavaa tiiltä, varjon puolella käytetään tummaa, valoa ja lämpöä absorboivaa tiiltä. Asunnot on ryhmitelty porrashuoneiden ja systemaattisten taloteknisten nousujen ympärille. Suuresta kolmioista on erotettavissa pienasunto tai työtila. Alimmat kerrokset voidaan toteuttaa peruskerroksen tapaan tai vaihtoehtoisesti yhdistelemällä vaikkapa viherhuoneeseen sijoitettavalla rungon ulkopuolisella portaalla. Lähes kaikissa asunnoissa on vaatehuone saunavarauksena. Alimmissa kerroksissa on viherhuonemahdollisuus ja yläkerran studiotyyppisissä asunnoissa parvimahdollisuus. Tilastoja: 8-kerroksisten asuinrakennusten rakennuskohtaiset laajuudet ovat: kerrosala 3220 m², bruttoala 3400 m² ja tilavuus n m³. Perustalossa on 39 huoneistoa ja huoneistoalaa on hormivähennykset huomioiden yhteensä n h-m², ullakon parvet mukaan lukien n h- m². Keskipinta-ala on n. 58 h-m². Sivuasunnot mahdollistavat maksimissaan 46 huoneistoa, keskipinta-ala on tällöin 49 h-m². Perustalossa on n. 40 % erityyppisiä kaksioita, 40 % pikkukolmioita ja 20 % isoja kolmioita, joista voidaan erottaa sivuasunto. Suuremmat yhdistelmäasunnot ovat alhaalla kaksitasoisina n. 85 h-m², ylhäällä yksitasoisina n. 106 h-m². Osa-alue 1:n rakennusoikeus on yhteensä 9660 krs-m². PIIPPUSET

9 OSA-ALUE 2 Länsiosa jatkaa aloituskorttelin teemoja. Kapealle ja kaartuvalle korttelialueelle vinoittain sijoittuvat asuinrakennukset rajaavat voimakkaasti laskeutuvaa katutilaa, missä rakennusten väleistä aukeaa näkymiä lounaiseen Tourujoen rantapuistoon. Rakennusten suuntaus muodostaa puistokehään liittyviä pienimuotoisia ja rauhallisia oleskelupihoja. Asuinrakennukset ovat aloituskorttelin variaatioita, huoneistojakautumaa voidaan muunnella aloituskorttelien tapaan. Itäosan suoraan katulinjaan rajautuvassa korttelissa asuinrakennukset muodostavat ryhdikkään pihakatosten kytkemän kolmikon. Kadunvarsisijainti mahdollistaa rakennusten toteuttamisen korttelin tasaisemmalle osalle. Puistokehälle nouseva vastarinne jää riittävän etäälle altistuakseen kesäiselle iltapäiväauringolle. VIkerroksiset pistetalot mahdollistavat osa-alue 3:n lamellitalollekin valoisat näkymät viherkehän suuntaan. Tilastoja: Osa-alue 2:n rakennusoikeus on yhteensä krs-m². OSA-ALUE 3 Korttelin keskellä olevan paikoitustalon toteutuksessa voidaan hyödyntää ympäristön katuverkkoa. Autopaikkoja vievät rampit minimoidaan valitsemalla korkeusasemat ja keskittämällä ajoaukot sekä ohjaamalla ja jakamalla liikenne tarkoituksenmukaisesti opasteita ja tunnistetekniikoita hyödyntäen. Jokaisen tason liikenne toimii yksinkertaisesti suoraan kadulta, kaksi alinta alatorin kulmalta ja kaksi ylintä heti kaakkoiskulmasta. Näin lounaisen ajoaukon paikalle voidaan toteuttaa portaikko viherkehältä paikoituslaitoksen katolle ja edelleen vanhalle tehtaalle. Ylimmästä paikoituskerroksesta ja katolta on kaksoissilta vanhaan tehdasrakennukseen. Kaakkoissivun (vuokra-asunto) lamellitalo on normaalisyvyinen. Porrashuoneiden sijoitus rakennuksen päihin mahdollistaa yhtenäisen ja muunneltavan katutason sekä monella tavoin ohjelmoitavan systemaattisen runkoratkaisun. Kadulle avautuvat liike- ja työtilat ovat normaalikorkuiset, paikoituslaitoksen korkeusasemien mukailun mahdollistama korkeampi kerroskorkeus hyödynnetään miniasuntojen parvina. Paikoituslaitoksen seinään rajoittuviin yhteistiloihin saadaan ylävaloa seuraavan kerroksen asuntojen siltojen väleistä. Yläkerrokset voidaan toteuttaa vastaavin pienasunnoin, joiden tulee avautua kadulle myös pelastautumissyistä. Ehdotuksessa on esitetty asuntotarjontaa monipuolistava vaihtoehto, jossa seuraavien kerrosten keskellä on kapeita, kohtuukokoisia rivitalokolmioita, joilla on pieni etupiha paikoituslaitoksen kannella. 3,8 m:n leveys mahdollistaa tarkasti mitoitettuna portaikon ja märkätilat. Porrashuoneiden yhteydessä on tavanomaisempia pieniä asuntoja joista on esitetty kaksi versiota. Ylimpään eli viidenteen kerrokseen on esitetty perinteisempiä asuntovariaatioita. Länsireunan kaksoisrunkoinen kerrostalo on ratkaistu raskaan hoivan palveluasumisyksiköiden tarpeista. 60 palveluasuntoa sijoittuu kolmeen paikoituslaitoksenkattotason yläpuoliseen kerrokseen. Asuinhuoneet ryhmitellään kerroksittain siltamaisten oleskelutilojen ympärille. Kerrosaputilat ja hissit on keskitetty yhteistilojen väliin pihan puolelle. Palveluyksikön hallinto-, sosiaali- ja kuntoutustilat ovat paikoitushallin puoleisen rungon välikerroksessa, ravintola keittiöineen ja muut ulkopuolisten käytössä olevat tilat ovat osin katetun sisäraitin, Piippukujan, varressa. Kadunvarren runko-osan erikokoiset asunnot voidaan toteuttaa monin tavoin, ja katutasoon voidaan sijoittaa liike- ja/tai työtiloja myös asuntoihin liittyen. Paikoituslaitoksen kannesta saadaan suojainen ja helposti saavutettava palveluasuntojen ulkoilutila, jonka liikunta- ja virkistysmahdollisuudet rollaattoriratoineen ovat ulkopuolistenkin käytössä. Tilastoja: Paikoituslaitoksen 4:llä tasolla on 585 ap, tekniset tilat ja väestönsuojavaraus. Kaakkoissivun kerrostalo on n krs-m². Palvelu-asuinkerrostalo on n krs-m². PIIPPUSET