Tieto- ja Viestintätekniikka opetuksessa
Kesäyliopistot Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa Sisältö 1 Adobe Acrobat Connect Pro 3 2 Blogit 4 3 Oppimisympäristöt: Optima ja Moodle 5 4 Videoneuvottelu 6 5 Messenger 9 6 NetMeeting 10 7 Skype 11 8 Verkkovideoluento 11 9 Facebook, IRC-galleria ja muut verkkoyhteisöt 13 10 Second Life 14 Tähän oppaaseen on koottu yleisimpiä opetuksen apuna käytettäviä tieto- ja viestintäteknologisia sovelluksia tai viestintäjärjestelmiä. Tiedot on koottu keväällä 2008. Pääasiallisena lähdemateriaalina ovat olleet Wikipedia sekä kunkin sovelluksen internet-sivut ja joidenkin yliopistojen www-sivustot.
1 Adobe Acrobat Connect Pro Adobe Acrobat Connect Pro on internet-selaimella käytettävä viestintäjärjestelmä, joka perustuu virtuaalisten kokoushuoneiden käyttöön. Opetuskäytössä Connect Pron käyttökohteita ovat muun muassa kokoukset, etäohjaus, etäkurssien viestintä sekä etäluennot. Opetustilannetta varten palvelimelle perustetaan työtila, ns. huone (room), jonne kirjaudutaan internet-selaimen kautta. Opiskelijat kirjautuvat työtilaan yleensä itse määrittelemällään nimellä ns. vieraiksi (quest). Opetustilanteen tapahtumat voi nauhoittaa palvelimelle uudelleen katsottavaksi. Luokkatilassa on mahdollisuus mm. neuvotella ja luennoida videon välityksellä, jakaa tietokoneen työpöydän, ohjelmien tai tiedostojen käyttöä opiskelijoiden ja opettajien kesken, piirtää liitutaululle, esittää Power- Point-esityksiä, chattailla, toteuttaa äänestyksiä sekä laatia muistioita. Opiskelija tarvitsee Connect Pron käyttöön tietokoneen ja siihen asennetun internet-selaimen sekä vähintään laajakaistaisen internet-yhteyden. Flash-laajennus täytyy olla myös asennettuna selaimeen (useimmiten tämä on valmiina). Videon ja äänen hyödyntämiseen tarvitaan lisäksi web-kamera ja kuulokemikrofoni. Lisätietoja: http://www.humac.fi/edu/adobe-connect-pro-breeze.html
2 Blogit Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Blogissa on mahdollista julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Blogeille tunnusomaista on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus. Sana blogi on laina englannin kielestä, jossa se on typistymä sanasta weblog. Blogi alkaa olla vakiintunut nimitys tällaisille sivustoille; muita käytössä olevia nimiä ovat weblogi, loki, verkkopäiväkirja ja nettipäiväkirja, vaikkakin kaksi viimeistä sopivat paremmin nimeksi vain sille blogien alalajille, jossa kirjoittaja kirjoittaa päivittäin omasta elämästään. Vaikka blogi muotona ei vaadi minkään tietyn työkalun tai palvelun käyttöä, suurta osaa blogeista ylläpidetään blogipalvelun tai itse asennetun ohjelmiston kautta. Maailmanlaajuisesti suosittuja blogipalveluja ovat muun muassa LiveJournal, Blogger ja WordPress. Suomalaisista suosituimpia ovat Kuvablogi.com, Vuodatus.net, Omasana.fi, Blogitus.net ja Kauppalehti Blogit. Opiskelussa blogeja voidaan hyödyntää esimerkiksi opiskelun aikaisessa yhteydenpidossa opettajan ja opiskelijoiden välillä, esimerkiksi palautteen annossa.
3 Oppimisympäristöt: Discemdum Optima ja Moodle Discendum Optima ja Moodle ovat Internet-verkossa toimivia oppimisympäristöjä, joissa kouluttajat, opiskelijat ja ryhmät voivat yhdistää dokumentteja, harjoitusten tekemistä, keskustelua, kommentointia, ilmoituksia ja paljon muuta. Verkkoalustat ovat ikään kuin oppimisympäristöjä, jotka eroavat joiltain osin rakenteellisesti toisistaan mutta joita yhdistää myös moni piirre. Verkkoympäristöt rakennetaan aina kussakin koulutuksessa omanlaisekseen; verkkoympäristöissä on lukuisia työkaluja, joista valitaan aina kuhunkin koulutukseen tarkoituksenmukaiset. Verkko-oppimisympäristöt on suunniteltu perinteisen lähiopetuksen vaihtoehdoksi tai tueksi, jolloin voidaan puhua monimuoto-opiskelusta. Opiskelijan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että opiskelu on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Sen mukaan, miten kurssin toteutus on suunniteltu, opiskelija aloittaa opiskelun itsenäisesti kirjallisten ohjeiden avulla tai lähiopetuksena annetun perehdytyksen jälkeen. Opiskelijalta verkko-opiskelu sinällään vaatii itsekuria, koska verkossa tapahtuvaan opiskeluun on varattava aikaa kuten luokkaopiskeluunkin. Internet-pohjaisen verkkoympäristön käyttöä varten tarvitaan tietokone, Internet-yhteys ja www-selain. Osa toiminnoista vaatii selaimen Java Plug In -asennuksen. 3.1 Discendum Optima Optima-ympäristössä työskennellään yhdessä tai useammassa eri työtilassa. Työtilassa voi lukea ja jakaa dokumentteja, työstää tekstejä, palauttaa tehtäviä sekä osallistua keskusteluun. Optima-ympäristössä kaikilla on käytössä myös Oma tila, jonka avulla voi jäsentää omaa työskentelyä. Omassa tilassa voi tehdä erilaisia asioita riippuen siitä, mitä profiiliin on määritelty: määrittää omaan käyttäjätunnukseen liittyviä asetuksia, seurata keskitetysti kurssisuorituksia, lukea eri keskustelualueiden viestejä sekä tuottaa objekteja henkilökohtaiseen kotikansioon.
Lisätietoja: https://www.optima.discendum.com 3.2 MOODLE Moodle-oppimisympäristö on toimintaperiaatteiltaan Optiman kaltainen, vaikka se eroaakin rakenteensa puolesta siitä joiltain osin. Moodlessa opiskelijan kannalta merkittävämmät osiot ovat yleensä kurssit, viestitoiminnot ja kalenteri, erilaiset keskustelutoiminnot sekä käyttäjätiedot, jossa opiskelija voi muokata myös omia tietojaan. Moodle-ympäristössä on esimerkiksi mahdollisuus palauttaa tehtäviä, jakaa ja arkistoida materiaalia sekä osallistua keskusteluun. Moodleoppimisympäristö on teknisesti suhteellisen helppokäyttöinen, joten opiskelijalta ei yleensä mene pitkään, ennen kuin hän pystyy itsenäisesti liikkumaan kurssiympäristössä ja keskittymään sisällön opiskeluun.
Lisätietoja: www.mediamaisteri.com sekä www.moodle.fi 4 Videoneuvottelu Videoneuvottelulla tarkoitetaan kahden tai useamman pisteen välistä reaaliaikaista ääni- ja kuvayhteyttä. Neuvottelupisteiden maantieteellisellä etäisyydellä ei videoneuvottelussa ole merkitystä. Videoneuvottelua käytetään kokousten ja opetustilanteiden järjestämiseen. Videoneuvottelu pidetään usein erityisestä neuvottelutilasta tai salista, joka on varustettu videoneuvottelujärjestelmällä. Videoneuvotteluun voidaan liittää myös datayhteys, joka mahdollistaa materiaalien jakamisen käyttäjien kesken. Kahden neuvottelupisteen välillä voidaan neuvottelu järjestää ilman erillistä videoneuvottelutilaakin. Tällöin vaaditaan ns. desktop-laitteisto, jolloin yhteydet voidaan muodostaa kahden työpisteen välillä. Kuvan ja äänen välittämiseen tarvitaan kamera, mikrofoni ja kaiuttimet. Yhteyden muodostaminen edellyttää tietokoneeseen asennettavaa koodekkikorttia tai ohjelmistokoodekkia. Nykyään suurin osa videoneuvotteluista tapahtuu Internetin välityksellä.
Videoneuvottelu soveltuu useisiin erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten kokouksiin, opetukseen, ryhmätyöskentelyyn ja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Videoneuvottelu mahdollistaa sekä kahden osapuolen välisen (kaksipisteneuvottelu) että useamman osapuolen kesken tapahtuvan yhteydenpidon (monipisteneuvottelu). Videoneuvottelun avulla järjestettävä opetus voi olla luento-opetusta, jossa opettaja pääasiassa puhuu, tai ryhmätyöskentelyä, johon kaikki osallistuvat aktiivisesti, tai siihen voi sisältyä molempia elementtejä. Opetustilanteessa voi olla mukana lähiryhmä sekä videoneuvottelulaitteiston välityksellä yksi tai useampi etäryhmä, tai opettaja voi olla kokonaan erillään opiskelijoista, esimerkiksi omassa työhuoneessaan. Videoneuvottelu voidaan myös tallentaa. Videotallenne esim. luennosta voidaan julkaista verkossa, jolloin se toimii opiskelijoille asioiden kertaamisen välineenä ja mahdollistaa luennon seuraamisen myös niille opiskelijoille, jotka eivät ole voineet osallistua varsinaiseen luentotilaisuuteen. Videoneuvottelua voidaan hyödyntää opetuksessa myös lähettämällä luento suoratoistona verkossa. Luentoa on tällöin mahdollista seurata reaaliaikaisena suoraan internet-palvelimelta olematta läsnä luentosalissa.
Kaksipisteneuvottelu soveltuu henkilökohtaisen ohjauksen välineeksi, kun ohjaaja ja ohjattava ovat etäällä toisistaan. Molemmat voivat osallistua neuvotteluun esimerkiksi omalta työasemaltaan käsin ja jakaa yhteisen työpöydän tai tiedostoja sekä työstää yhteisiä dokumentteja sovelluksenjakojärjestelmän avulla. Lisätietoja: http://www.video.funet.fi/videoneuvotteluopas 5 Messenger Windows Live Messenger (kutsumanimi Messenger, nettislangissa MSN tai Mese) on Microsoftin kehittämä pikaviestintäohjelma. Windows Live Messengerin versiota 8.0 edeltävät versiot tunnettiin nimellä MSN Messenger. Messengerin avulla voi keskustella pikaviestein, lähettää ja vastaanottaa tiedostoja, kuunnella äänileikkeitä, näyttää ja vastaanottaa web-kamerakuvaa sekä keskustella ryhmässä. Messenger-keskustelut voi myös tallentaa. MSN Web Messengerillä voi jutella verkossa tosiaikaisesti Web-selaimen avulla. MSN Web Messengeriä voi käyttää kaikissa yhteiskäytössä olevissa tietokoneissa esimerkiksi koulussa, töissä tai missä tahansa sellaisessa paikassa, mihin ei voi asentaa MSN Messenger -ohjelmistoa. Opiskelussa MSN Web Messenger helpottaa esimerkiksi opiskelijoiden ja opettajien välistä yhteydenpitoa: pikaviestit ja -keskustelut korvaavat sähköposteja ja puheluita sekä tarjoavat usein nopean mahdollisuuden tietojenvaihtoon. MSN Web Messengerin käyttö vaatii web-selaimen, Microsoft Windowsin sekä Internet-yhteyden. Lisätietoja: http://webmessenger.msn.com/?mkt=fi-fi
6 NetMeeting Windows NetMeeting-ohjelma on nykyään vakiovarusteena uusimmissa tietokoneissa. NetMeetingin avulla voi olla yhteydessä ihmisiin eri puolilla maailmaa, ottaa osaa kokouksiin, käsitellä yhdessä muiden käyttäjien kanssa NetMeeting-tiedostoja tai jakaa tietoja Internetin kautta. NetMeetingin avulla voi myös soittaa puheluita joko yhden tai useampien henkilöiden kanssa samanaikaisesti. Luonnoslehtiöllä voi selittää käsitteitä, laatia kaavioita tai hahmotelmia tai näyttää grafiikkaa. NetMeetingillä voi myös vaihtaa tietoja, tehdä yhteistyöprojekteja sekä pitää oppitunteja ja esitelmiä. Oppimistilanteiden aikana voidaan yhdessä luoda asiakirjoja tai muita tiedostoja, vaikka tarvittavaa ohjelmaa ei olisikaan jokaisessa tietokoneessa. Lisäksi voidaan lähettää tiedostoja yhdelle tai kaikille oppimistilanteeseen osallistujille. Oppimistilanteita voidaan isännöidä omasta tietokoneesta tai kokouspalvelimeksi kutsutusta tietokoneesta. NetMeetingin ääniominaisuus tukee mikrofoneja, kaiuttimia ja puhelimia. Mikrofonia ja kaiuttimia käytettäessä ääni voi olla joko yksisuuntainen tai kaksisuuntainen. Yksisuuntainen ääni sallii yhden henkilön puheen kerralla. Kaksisuuntainen ääni sallii kahden henkilön puheen samanaikaisesti. NetMeetingin avulla voi lähettää myös videokuvaa muille oppimistilanteeseen osallistujille. Videokuvan lähettämiseen tarvitaan joko videosieppauskortti ja kamera tai kamera, joka tukee Video for Windowsia. Videon vastaanottaminen ja videokuvan katseleminen eivät edellytä videovarustusta. Vaikka oppimistilanteeseen voi osallistua useita ihmisiä, videokuvaa voi siirtää vain yhden henkilön kanssa. Videoneuvotteluopetuksessa NetMeetingiä käytetään, kun halutaan välittää tietokoneelta tuleva kuva etäpaikkaan eri kanavaa kuin mitä videoneuvottelulaite käyttää. Tämä tarkoittaa, että videoneuvottelulaitteella ja NetMeetingillä on kummallakin oma Internet-linjansa ja -osoitteensa. NetMeetingin käyttö edellyttää, että NetMeetingiin osallistuvien tahojen tietoverkkojärjestelmien palomuurit eivät estä yhteydenottoa. Lisätietoja: http://support.microsoft.com/ph/2457
7 Skype Skype on Skype Limited -yrityksen tekemä Internetin verkkopuheluihin tarkoitettu maksuton sovellus. Ohjelma on pääasiassa tarkoitettu kahden henkilön välisiin puheluihin, mutta periaatteessa konferenssipuhelun avulla mukana voi olla jopa yhdeksän samanaikaista keskustelijaa. Lisäksi käyttäjät pystyvät lähettämään toisilleen pikaviestejä ja tiedostoja. Windows XP:n käyttäjät voivat käyttää myös videopuheluita Skypen versiosta 2.0 lähtien. Skypen järjestelmä on saavuttanut hyvän maineen, koska se on helppokäyttöinen ja toimii erilaisten verkkoyhteyksien takaa. Skypekäyttäjien väliset puhelut ja viestit ovat aina ilmaisia. Opetuksessa Skypeä voi käyttää esimerkiksi ääni- tai videoluentojen järjestämisessä. Skype toimii tavallisen puhelimen tavoin, mutta tietokoneen, mikrofonin, kaiuttimien, web-kameran ja datatykin avulla voidaan välittää ääntä ja kuvaa koko opiskelijaryhmälle samanaikaisesti. Skype mahdollistaa myös sen, että samaan puheluun osallistutaan useasta eri osoitteesta jopa ympäri maailman. Skypen käyttämiseen tarvitaan laajakaistayhteydellä varustettu tietokone, kaiuttimet ja mikrofoni. Lisätietoja: http://skype.com/intl/fi/ 8 Verkkovideoluento Verkkovideoluennot ovat lähinnä Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston käytössä oleva keino välittää luento-opetusta Internetin kautta yhteistyöoppilaitoksiin ja niiden opiskelijoille erityisesti silloin, kun perinteisen lähiopetuksen toteuttaminen ei ole mahdollista. Verkkovideoluentoja voi seurata suorana lähetyksenä ja lisäksi osa luennoista tallennetaan määräajaksi. Verkkovideoluentojen julkaisukanavana käytetään Moniviestin-verkkojulkaisualustaa, jossa voidaan julkaista verkkotiedotus- ja oppimateriaaleja eri muodoissa. Suoria luentolähetyksiä seurataan yleensä opintoryhmässä yhteistyöoppilaitoksessa. Verkkovideoluennoilla kuvaa ja ääntä välitetään vain yht-
een suuntaan. Tämä erottaa sen videoneuvotteluna välitetystä opetuksesta, missä opetuksen vastaanottajilla on myös kuva- ja ääniyhteys luentopaikalle. Suorien lähetysten aikana verkkovideoluennon vastaanottajilla on kuitenkin chat-yhteys luentopaikalle ja muihin opetusta seuraaviin oppilaitoksiin. Esimerkiksi kysymysten esittäminen luennoitsijalle on mahdollista chatin avulla. Verkkovideoluentojen seuraamiseen tarvitaan tietokone ja internet-yhteys sekä ilmainen QuickTime -ohjelma, jonka voi ladata internetistä. Osa luennoista on Windows Media -muodossa, jolloin niiden seuraamiseen tarvitaan Windows Media Player -ohjelma, joka on usein valmiiksi asennettuna Windows-koneissa. Verkkovideoluennot on suojattu salasanalla, jonka saa omalta tuutorilta tai yhteyshenkilöiltä. Moniviestimen pääsivun Kokoelmat -linkin kautta löytyy kuitenkin vapaasti katsottavien ohjelmien kokoelma, missä voi käydä tutustumassa verkkovideoluentoihin käytännössä. Lisätietoja: http://moniviestin.jyu.fi/
9 Facebook, IRC-galleria ja muut verkkoyhteisöt Viime aikoina hyvin suureen suosioon ovat nousseet erilaiset verkkoyhteisöt, joissa käyttäjät voivat verkostoitua ympäri maailman virtuaalitilassa. Esimerkkeinä tällaisista virtuaalisista yhteisöistä esitellään tässä Facebook ja IRC-galleria. Facebook on sosiaalinen palvelu, joka yhdistää ystäviä ja asioita, työ- ja opiskelutovereita sekä tuttavia. Ihmiset käyttävät Facebookia ollakseen kanssakäymisessä ystäviensä kanssa, ladatakseen kuvia palveluun, jakaakseen linkkejä ja videoita toisilleen sekä oppiakseen lisää ihmisistä, joita ovat tavanneet. Pääpiirteisesti sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen sekä yhteydenpitoon ystävien kanssa. Facebookia ylläpitää samaista nimeä kantava yritys Yhdysvalloissa. Kesäkuussa 2008 Facebookin käyttäjiä oli yli 70 miljoonaa, ja sinne lisättiin noin 14 miljoonaa uutta kuvaa päivittäin.
IRC-Galleria on suomalainen WWW-yhteisöpalvelu, johon suomalaiset internetin käyttäjät voivat lisätä valokuvia ja tietoja itsestään. Alunperin IRC-Galleria lähti liikkeelle ns. irkin (IRC) käyttäjien tarpeesta saada kuvansa nettiin muiden katsottavaksi. Rekisteröityneet käyttäjät voivat kommentoida valokuvien alle. Palvelu perustettiin vuonna 2000. Viimeisten vuosien aikana IRC-Galleriasta on kasvanut Pohjoismaiden eniten käytetty WWW-palvelu, ja marraskuussa 2008 IRC-Galleriaan oli rekisteröitynyt yli 505 000 jäsentä ja palvelussa oli näkyvillä 8 415 000 kuvaa. IRC-Gallerian käyttäjien keski-ikä on noin 20 vuotta. Verkkoyhteisöt ovat tulleet suosituiksi viime aikoina myös opetuksen yhteydessä: yhteisöihin voidaan luoda ryhmiä jonkin tietyn oppiaineen, oppilaitoksen tai opiskelijaryhmän ympärille, jakaa tietoja ja dokumentteja sekä tavata virtuaalisesti muita ryhmän jäseniä. Esimerkiksi yliopistojen alumniryhmät käyttävät Facebookia jo laajasti yhteydenpitoon ja tiedottamiseen. Lisätietoja: www.facebook.com ja irc-galleria.net 10 Second Life Second Life on yksityisesti omistettu, internetissä toimiva virtuaalimaailma, joka on perustettu vuonna 2003. Käyttäjiä Second Lifellä on yli neljätoista miljoonaa. Second Life on ilmainen, mutta virtuaalimaailmaan voi myös ostaa Premium-tunnuksen, jolla saa ostettua muun muassa maata, jolle taas voi rakentaa oman talon. Second Lifestä on kaksi versiota: Teen Second Life sekä ns. normaaliversio. Molemmissa voi luoda hahmon (Avatarin), jonka ulkonäköä voi muuttaa. Hahmot voivat liikkua suurilla alueilla ja tehdä kaikenlaista (mm. urheilla, katsella videoita, tavata muita hahmoja, kuunnella musiikkia ja mennä naimisiin). Opetuksessa Second Lifea käytetään esimerkiksi järjestettäessä seminaareja, keskustelutilaisuuksia, ohjaus- ja valmennustilanteita sekä kokouksia. Koska Second Life on reaalimaailman virtuaalinen mallinne, jonka sisältö on kokonaisuudessaan käyttäjien itsensä luomaa, palvelun arvioidaan soveltuvan erinomaisesti niin etä- kuin lähiopetukseen.
Oppilaitoksissa Second Lifea on hyödynnetty muun muassa kielten ja historian opiskelussa sekä reaalimaailman tilanteiden ja ilmiöiden simuloinnissa. Second Life konkretisoi oppijan oppimispolun näkyväksi prosessiksi ja tekee opiskelusta monimuotoista. Virtuaalimaailma tukee sekä henkilökohtaista oppimisprosessia että toisaalta myös yhteisöllistä tiedon rakentamista. Merkittävimmät yhdysvaltalaiset yliopistot kuten esimerkiksi Princeton, Harvard ja Stanford hyödyntävät Second Lifea opetuksessaan. Virtuaalimaailmassa opiskelu korostaa vuorovaikutusta jopa enemmän kuin edellä esitellyt, suljetut verkko-oppimisympäristöt (kuten Moodle ja Optima). Käyttäjälle liikkuminen ja toimiminen virtuaalimaailmassa on yksinkertaista, ja käyttäjä tarvitsee välineiksi ainoastaan www-yhteyden, internet-selaimen, kameran ja mikrofonin. Lisätietoja: www.secondlife.com
Tämä opas on laadittu osana yhdeksän kesäyliopiston yhteistä tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen tähtäävää hanketta vuosina 2008 ja 2009. Hankkeessa ovat olleet mukana Helsingin seudun, Hämeen, Kuopion, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Tampereen ja Turun kesäyliopistot sekä Suomen kesäyliopistot ry. Hankkeen koordinoijana on toiminut Kuopion kesäyliopisto. Hankkeen tavoitteena on ollut kesäyliopistojen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen tähtäävän aktiivisen verkostoitumisen lisääminen ja asiantuntijuuden jakaminen. Tavoitteena on ollut myös yhteydenpidon lisääminen uutta tekniikkaa hyödyntämällä sekä verkko-opiskeluun liittyvien ympäristöjen ja oheispalvelujen yhteensopivuuden lisääminen sekä kansainvälistymisvalmiuksien lisäämiseen tähtäävän opetustarjonnan laajentaminen. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa selkokielisiä ohjeita tieto- ja viestintäteknologisten sovellusten käytöstä opiskelussa ja opetuksessa. Opas on suunnattu niin kesäyliopistojen opiskelijoille, opetushenkilökunnalle kuin kesäyliopistojen hallinnon parissa toimiville.