SUUPOHJA-info 2/2006 Suupohjan seutukunnan infolehti Ohjelmatyö taitekohdassa Useat kehittämisohjelmat ovat päättymässä vuodenvaihteessa. Suupohjassa aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti sekä LEADER+ -ohjelma lähestyvät päätöstään. Samaan aikaan valmistaudutaan uuteen ohjelmakauteen 2007 13. Valtakunnallisesta aluekeskusohjelmasta päätetään loka-marraskuun vaihteessa. Vuoden loppuun mennessä päätettäneen myös tulevasta EU-rahoitteisesta maaseutuohjelmasta. Molempiin ohjelmiin Suupohja on hakenut omalla kehittämisohjelmallaan. Myös osaamiskeskusohjelmasta päätetään lähiviikkoina. Kalustus- ja sisustusrakentaminen on osa asumisklusteria, joka hakee mukaan osaamiskeskusohjelmaan. Etelä-Pohjanmaa/ Habit Centre on mukana yhteistyökumppanina, osaamiskeskushakijana kalusterakentamisen osalta on Lahden tiede- ja yrityspuisto. Lisää aiheesta sivuilla 2 3, 6 Yrityshautomot vauhdissa s. 6-7 Raaka-aineiden erottelutehdas rakenteilla s. 7 Yrittäjyyskasvatus osaksi koulutyötä s. 8 Eduskunta juhlii Kauhajoella joulukuussa s. 10 PARAS-uudistuksessa tositoimiin Kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee talven aikana Suupohjan kunnissa. Suupohjan kuntajohtajatyöryhmä on syksyn aikana käsitellyt asiaa useasti ja on tehnyt kunnanhallituksille esityksen, jonka mukaan kunnat sitoutuisivat yhteisen palvelujen järjestämissuunnitelman (toimeenpanosuunnitelman) laadintaan. Kunnat käsittelevät sitoumuksen marraskuussa. Jurva on käynnistänyt kuntaliitosselvityksen Kurikan kanssa. Lisää aiheesta sivuilla 4 6 Joukko kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä kuunteli Kuntaliiton Timo Kietäväisen esitystä PARAS-hankkeesta. Suupohja-INFO Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Toimituksen postiosoite: C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Päätoimittaja: Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma p. (06) 230 8450 tai 040 525 7207 s-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p. (06) 230 8308 tai 040 757 2283 s-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi
Pääkirjoitus/ Timo Vesiluoma Syksy on toiminnan ja odotuksen aikaa. Syksy on kehittämisen vuodenkierrossa aina toiminnan aikaa. Kesän jälkeen käynnistellään uusia asioita ja suunnitellaan tulevaa vuotta. Monet meneillään olevat hankkeet pyritään saattamaan päätökseen ja tahti yleensä tiivistyy vuoden loppua kohden. Tähän syksyyn mahtuu seudullisen kehittämisen näkökulmasta poikkeuksellisen paljon mielenkiintoisia seikkoja. Meneillään olevat laajat kehittämisohjelmat, mm. Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti sekä Suupohjan LEADER+ -ohjelmat lähestyvät päätöstään. Samaan aikaan valmistaudutaan uuteen ohjelmakauteen 2007 13. Molemmista edellä mainituista ohjelmista on jätetty uudet hakemukset. Aluekeskusohjelman hakemuksen käsittelee sisäasiainministeriö. Suupohjan uudesta maaseutuohjelmasta on jätetty hakemus maa- ja metsätalousministeriöön. Lisäksi Suupohjan huonekalualan toimijat pääsivät hienosti jatkokierroksille uuden kauden osaamiskeskusohjelmahaussa. Jurvan Nikkarikeskus ja TEAK Oy ovat kalustus- ja sisustusteemalla mukana Lahden seudun vetämässä asumisen osaamisklusterissa. Kaikista edellä mainituista ohjelmista on luvattu palautetta ja päätöksiä syksyn kuluessa. Ilmassa on siis odotuksen aikaa. Sisäasiainministeriö tekee päätökset uusista Aluekeskusohjelma- ja osaamiskeskusaluista loka-marraskuun vaihteessa. Päätös maaseutuohjelmasta tulee hieman myöhemmin. Kaikki edellä mainitut ohjelmat ovat Suupohjan kannalta merkittäviä, resursseja tuovia ja kokoavia strategisia ohjelmia. On siis syytä toivoa, että jatkorahoitus irtoaa. Aluekeskusohjelman arviointiin vaikuttavat nykyisen ohjelmakauden tulokset, uuden hakemuksen strategia ja seudun asema kaupunkiverkossa. Nykyisen Verkostopilotin toteutus on todettu kansallisen aluekeskusohjelman arvioinnissa yhdeksi parhaista. Sidosryhmäarvioinnin pohjalta ohjelma sai jopa parhaan toteutusarvion (8,7) kaikista mukana olevista alueista (Lähde: Aluekeskusohjelma-alueiden arvionti, Kaupunkitutkimus TA Oy, 2006). Olkaamme siis uuden ohjelmakauden suhteen varovaisen optimisteja. Paras-hanke käynnistyy toden teolla. Sisäasiainiministeriön käynnistämä kunta- ja palvelurakennehanke käynnistyy kuluvana syksynä Suupohjassa toden teolla. Asiaa koskeva puitelaki on jätetty eduskunnalle. Ehkä merkittävin asia puitelaissa on vaatimus vähintään 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueesta sosiaali- ja terveystoimessa. Ensi talven ja kevään aikana Suupohjankin alueen kuntien tulee pohtia yhteistyömallejaan sekä laatia yhteistoimintasuunnitelma palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma tulee jättää sisäasiainministeriöön kesäkuun 2007 loppuun mennessä. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen on todennut, että puitelaki on mahdollistava: se antaa uudistuksille tavoitteet, välineet, puitteet ja aikataulun, mutta ratkaisujen lopullista sisältöä se ei sanele. On tärkeää, että puitelain toimeenpanoon asennoidutaan kunnissa ja alueilla päätavoitteesta eli palvelujen turvaamisesta käsin. Rima kannattaa asettaa korkeammalle kuin mikä on aivan välttämätöntä lain kirjaimen täyttämiseksi. Käynnissä olevia kehittämishankkeita ei myöskään puitelain vuoksi pidä pysäyttää vaan vauhdittaa. Pallo Paras-hankkeen etemisestä Suupohjassa on nyt kunnallisten pelisääntöjen mukaisesti alueemme kuntien luottamushenkilöillä ja johtavilla viranhaltijoilla. Asia ei ole varmistikaan helppo valmisteltava ja päätettävä. Heille onkin syytä toivottaa menestystä kauskantoisten ja kuntalaisten palveluita turvaavien päätöksien tekemisessä. Hyvää syksyä kaikille! Timo Vesiluoma Ohjelmapäällikkö Kauhajoen seudun verkostopilotti
Aluekeskusohjelmasta päätetään lähiaikoina Valtakunnallisesta aluekeskusohjelmasta päätetään lokakuun lopussa. Kauhajoen seutu jätti ohjelmaan hakemuksen 39 muun alueen kanssa. Aluekeskusohjelmassa keskitytään vuosina 2007-2010 elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Kauhajoen seudun AKO-hakemus perustuu nykyisen kauden ohjelmatyöhön, tulevaisuustalkoisiin sekä muuhun strategiatyöhön. Hakemuksessaan Kauhajoen seutu korostaa rooliaan pienen seudun kehittämismallien kansallisena uudistajana. Painopisteenä ovat myös tietoyhteiskunta ja laboratorioalue huippunopean ja modernin tietoverkon kautta sekä erikoistuneiden osaamisalueiden Logistia, Habit ja Bio-eli kehittäminen. Toisin kuin nykyinen aluekeskusohjelma, tuleva ohjelma ei kata kuntien peruspalvelujen, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä. Niistä huolehditaan kunta- ja palvelurakennehankkeen yhteydessä. Kauhajoen seudun uusi AKO-ohjelma jakaantuu neljään strategiseen pääteemaan: 1. Uusien liiketoimintamallien ja liiketoiminnan kehittäminen seudun kärkitoimialoilla: - Tuote-, prosessi- ja johtamisinnovaatioiden sekä uusien teknologioiden ja materiaalien soveltaminen 3. Vetovoimaisen toiminta- ja innovaatioympäristön kehittäminen - Asumis-, palvelu- ja innovaatioympäristön, tietoyhteiskunnan ja myönteisen imagon kehittäminen 4. Kansainvälisen yhteistyön ja verkottumisen edistäminen Alueiden valinnan perusteena ovat hakemuksen lisäksi se, onko ohjelma-alue aidosti toiminnallinen ja alueellisesti vaikuttavana keskuksena kehittyvä kaupunkiseutu sekä ensimmäisen ohjelmakauden tulokset. Näillä näkymin tulevista ohjelmista päätetään valtioneuvoston hallinnon ja aluekehityksen työryhmässä lokakuun lopulla. Mukana valtakunnalllisessa haussa olivat kaikki nykyiset AKO-seudut ja lisäksi Itä-Lapin seutu ja Sisä-Savon seutu. Pääkaupunkiseudun kehysseuduista ohjelmaan hakivat Keski-Uudenmaan kuntien KUUMA-ryhmä sekä Lohjan ja Tammisaaren seudut yhdessä. Lisäksi Loimaan seutukunta haki ohjelmaan Turun seutuun verkottuvana seutuna. www.verkostopilotti.net www.intermin.fi/aluekeskusohjelma 2. Kehittyvien osaamis- ja innovointiverkkojen luominen sekä osaamispääoman vahvistaminen Aluekehitysverkon uudistaminen Osaamisen vahvistaminen Lisäksi haetaan uusia avauksia käynnistämällä niin kutsuttuja kasvupilotteja, kuten esim. Suupohjan tietoverkon hyödyntäminen ja hyvinvointiyrittäjyys. Oman pilottinsa saavat myös seudun kasvuhakuiset yritykset toimialasta riippumatta. Kalusteala mukana asumisklusterissa Kalustus- ja sisustusrakentaminen ovat osa asumisen osaamisklusteria, joka hakee mukaan osaamiskeskusohjelmaan. Osaamiskeskusohjelmasta päätetään lokakuun lopussa. Asumisen osaamisklusteri painottuu innovatiiviseen, käyttäjä- ja kuluttajalähtöiseen kehittämiseen. Ohjelmassa on mukana kolme toimialaa: asuminen, rakentaminen ja kalustaminen. Neljä osaamiskeskuskumppania ovat pääkaupunkiseutu (Culminatum), Lahti (Lahden Tiede- ja Yrityspuisto), Hämeenlinna (Innopark) ja Joensuu (Joensuun Tiedepuisto). Etelä- Pohjanmaa (Seinäjoki / Habit Centre) on haussa mukana Lahden yhteistyökumppanina kalustamisessa ja sisustusrakentamisessa. Lahden alue tuo asumisklusteriin ympäristöteknologiaosaamisen, muotoilu- ja liiketoimintaosaamisen sekä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan kanssa kalustamisen ja sisustusrakentamisen toimialan. Klusterin yhtenä tavoitteena on lisätä konkreettista yhteistyötä eri toimialojen kesken, esimerkiksi kalustealan, taloteollisuuden ja rakennuspuusepänteollisuuden kesken. - 3 - Päätökset osaamiskeskusohjelmasta tulevat 26.10. jälkeen. Jos asumisen osaamisklusterin hakemus menee läpi, käymme Lahden kanssa yhteistyöneuvottelut ja teemme käytännön toimintasuunnitelmat ministeriöön. Sen jälkeen selviää, mikä merkitys osaamiskeskusohjelmalla on alueellemme, selvittää Suupohjan huonekalualan kehittämiskoordinaattori Anne Viitala. Kalustus- ja sisustusrakentamisen liiketoiminnan kehityksen ja kasvun edellytysten kehittäminen on yksi Lahden alueen toimintalinjoista. Toimintalinja edistää asumisen liiketoiminta-alan yritysten tuottavuuskehitystä, kasvumahdollisuuksia ja edellytyksiä kansainvälisesti kilpailukykyiseen liiketoimintaan. Se tukee kalustus- ja sisustusrakentamisen toimialan uudistumista asiakaslähtöiseksi asumisympäristöjen osaajaksi uudenlaisten arvoverkkojen avulla. Se luo edellytyksiä uusien arvoa luovien tekijöiden ja niiden yhdistelmien liiketoiminnalliselle hyödyntämiselle.
Kuntaliiton Kietäväinen PARAS-infossa Palvelu-uudistuksessa kuntien oltava aloitteellisia Jos päätetään jatkaa nykyisillä toimintatavoilla, on vääjäämättä edessä palveluiden heikkeneminen. Nykyisillä toimintatavoilla kuntien voimavarat eivät riitä. Ottakaa aloite omiin käsiinne, evästi Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suupohjan kuntien luottamushenkilöitä ja virkamiehiä PARAS-hankkeen infotilaisuudessa. Kietäväinen korosti, että laajassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ei ensisijaisesti ole kyse säästöistä, vaan siitä, miten palvelut kyetään turvaamaan. Säästöt tulee kohdentua palvelujen tuotantotapoihin, ei palveluihin. Vanhalla kurssilla mennään kohti jäävuoria, nyt on mahdollisuus kääntää kurssi, hän täsmensi. Kietäväinen osoitti, että toimintamenojen kasvun hidastaminen on ainut keino pitää kuntatalous kunnossa ja että se vaati palvelurakenteen uudistamista. Lokakuun alussa eduskunnan käsittelyyn mennyt puitelaki esittää raamit kunta- ja palvelurakenteen uudistukselle. Kietäväinen esitti laskelmia Suupohjan kuntien tilanteesta suhteessa maan ja Etelä-Pohjanmaan keskiarvoihin. Kuntien taloustilanne on keskiarvojen heikommalla puolella; tiukin tilanne on Isojoella, Karijoella ja Jurvassa. Velkaantuminen ei kuitenkaan ole kovin voimakasta. Mikään paniikkitilanne teillä ei ole. Voitte tehdä asioille paljonkin, hän kannusti. Juuri eduskuntakäsittelyyn mennyt kunta- ja palvelurakennehankkeen puitelaki lähtee siitä, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Kuntien on luotava 30.6.2007 mennessä toimeenpanosuunnitelma, jossa arvioidaan kuntarakenteen muutostarpeet. Puitelaki tullee voimaan vuoden alussa. Luottamushenkilöt ratkaisevassa asemassa. Toimeenpanosuunnitelman teko on syvällinen muutosprosessi, jossa kuntien luottamushenkilöt ovat ratkaisevassa asemassa, korosti Timo Kietäväinen. Puitelaki edellyttää perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalipalvelujen järjestämiseksi vähintään n. 20 000 asukkaan yhteistoiminta-aluetta. On tärkeää, että kaikissa kunnissa aloitetaan uudistusten valmistelu. Tavoitteena on rakentaa toimiva kokonaisuus, joka on riittävän vahva järjestämään palvelut. Teidän on määriteltävä asiat, joissa haluatte tehdä yhteistyötä, kovin kauaa ei voi enää odottaa, sillä kesäkuussa on oltava asioita valmiina. Esimerkiksi toimimalla yli kuntarajojen koulutusasioissa voidaan turvata lukiopalvelut pienemmilläkin paikkakunnilla verkostolukion mallilla. Kietäväisen mukaan yhteistoiminta-alue toimisi käytännössä kuntayhtymä- tai isäntäkuntamallilla, mikäli kuntaliitoksiin ei ole valmiuksia. Vaikka puitelaki sisältää henkilöstön irtisanomissuojan viideksi vuodeksi, se antaa mahdollisuuden siirtää henkilöstöä tehtävistä toiseen. On järkevää hoitaa vakansseja usean kunnan yhteistyöllä verrattuna tilanteeseen, että yhdellä miehellä on seitsemän virkaa. Vakanssejahan voidaan sijoittaa siten, että ne hyödyttävät kaikkia kuntia, Kietäväinen ehdotti. Puitelakipakettiin sisältyvä kuntajakolain muutos kannustaa monikuntaliitoksiin; luvassa on liitosporkkanoita eli rahaa kuntaliitoksiin ryhtyville kunnille vuoteen 2013 saakka. Tuen määrä on aleneva siten, että eniten rahaa on luvassa vuosina 2008 ja 2009 kuntaliitoksen tekeville. Tiina Rantakoski PARAS-hanke keskustelutti Kuntaliiton Timo Kietäväistä (vas.) ja Teuvan kunnanhallituksen Paula Kalevaa ja Esko Lehtimäkeä. 1. KOMMENTTISI PARAS-HANKKEESTA? 2. MITEN SUUPOHJASSA PITÄISI EDETÄ? Antti Rantakokko Kauhajoen kaupunginjohtaja: 1. PARAS-hanke on merkittävä ja haasteellinen kuntakentän muutos ja asettaa meille velvoitteita ja määräajan ainakin terveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalveluiden järjestämiselle. Lähtökohtana on järjestää palvelut 20 000 asukkaan väestöpohjalle. 2. Suupohjan kuntien on jatkossa selvitettävä, mitkä kunnat muodostavat terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Samalla meidän on tarkoitus selvittää toisen asteen koulutuksen yhteistoiminta-alue sekä mitä kunnallisia palveluja tuotetaan jatkossa yhteistyössä. Kunnilla riittää tehtävää ensi talvena, koska yhteistoimintasuunnitelman tulee olla valmiina ensi kesäkuun loppuun mennessä. Ensi kesään mennessä näemme, mitkä kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen ja kuntayhteistyön kokoonpanon.
Harkintavalta kunnilla 1. KOMMENTTISI PARAS-HANKKEESTA? 2. MITEN SUUPOHJASSA PITÄISI EDETÄ? Martti Sinkkonen Jurvan kunnanjohtaja: 1. Tähän sopii suomalainen sananlasku, että parempi myöhään kun ei milloinkaan. Uudistus on välttämätöntä, koska elämme täysin erilaisessa Suomessa kuin se, jolloin palvelurakenne on toteutettu. Nykyisissä palveluissa ovat kaikki institutionaaliset heikkoudet olemassa. Näen murrostilan mahdollisuutena, joka on käytettävä hyväksi. 2. Nyt pitäisi arvioida toimintamallit uudelleen eikä haikailla entisiä toimintatapoja. 20 000 tai 50 000 asukkaan kuntien tai yhteistoiminta-alueiden aikaansaaminen ei ole sisänsä tavoite, vaan hyvät palvelut asukkaille ja toimintaedellytykset yrityksille. Jurva on käynnistänyt kuntaliitos- ja rakenneselvityksen Kurikan kanssa. Jos kuntarakenteessa tapahtuu muutoksia, heijastuu se suoraan palveluihin. Selkeys asiasta pitäisi olla vuodenvaihteen tietämillä. Pitää muistaa, että seutukuntarajat ovat keinotekoiset, eivät tulevaisuuden suunnittelun lähtökohta. Oleellista kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa on se, että se jättää rakenteiden muutoksiin liittyvän harkintavallan edelleen kunnille itselleen. Toisaalta valtiovalta houkuttelee porkkanoilla kuntaliitoksiin, joihin on vuosina 2008 2009 tarjolla hieman suurempi liitostuki. Päätökset liitoksista pitäisi tehdä vuoden 2007 aikana, jotta näihin porkkanoihin pääsisi käsiksi. Vähän niin kuin keppinä, on valtiovalta puuttumassa jo ensi vuoden aikana heikon talouden kuntien tilanteeseen. Eli jos kunnan talouden tilaa mittaavat luvut alittavat tai ovat alittaneet tietyt raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin, tullaan asettamaan arviointiryhmä tai sisäministeriö voi suoraankin käynnistää erityisen selvityksen asiantilan korjaamiseksi. Ellei keinoja löydy, voidaan valtioneuvoston toimesta päätyä kuntajaon muutokseen. Tästä on tulossa asetus ensi vuoden alkupuolella. Puitelain mukaan kuntien on 30.6.2007 mennessä esitettävä sisäministeriölle toimeenpanosuunnitelma, jossa tulee ilmetä asian valmistelun eteneminen, tehdyt ratkaisut ja linjaukset ja etenemissuunnitelmat. Toimeenpanosuunnitelman täytyy tuoda vastaus esim. terveyspalvelujen ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen osalta 20 000 asukkaan väestöpohjan vaatimukseen samoin kuin ammatillisen koulutuksen 50 000 asukkaan väestöpohjavaatimukseen. Suupohjassa Jurva on käynnistänyt kuntaliitosselvityksen Kurikan kanssa ja Karijoki on peruspalvelujen osalta vahvasti sitoutunut Kristiinankaupunkiin. Lähtökohdat puitelain mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostamiselle terveyspalveluissa eivät siis ole kovin selkeät, joka tapauksessa lain velvoitteisiin on alueella halu vastata yhtä lailla kuin on halu myös kehittää ja tehostaa palvelutuotantoa omista lähtökohdista. Palvelutuotannon yhteistyötä on Suupohjassa harjoiteltu jo useita vuosia, ja vaikka rakenteiden tasolle ei yhteistyön syventämisen mielessä ole toistaiseksi menty, ovat ainakin henkilöstön valmiudet suunnitella ja kehittää palveluja yhteistyössä osoittautuneet hyviksi. Eli seuraava askel yhteistyön syventämiseen on tätä kautta helpompi ottaa. Suupohjan kuntajohtajatyöryhmä on syksyn aikana käsitellyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteita useamman kerran ja on tehnyt kunnanhallituksille esityksen, jonka mukaan kunnat sitoutuisivat yhteisen palvelujen järjestämissuunnitelman (toimeenpanosuunnitelman) laadintaan. Kunnat käsittelevät sitoumuksen marraskuussa. Perusturva-/sosiaalijohtajien sekä johtavien lääkärien muodostama Suupohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisryhmä on toivonut nopeita ratkaisuja yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi, jotta yhteisen palvelutuotannon kehittämistoimet saataisiin liikkeelle. Nyt olisi jokaisen päättäjän katsottava tulevaisuuteen ja tehtävä rohkeat seututason ratkaisut, jotta emme päädy Kainuun mallin reuna-alueeksi. Jari Iso-Koivisto Seutukoordinaattori Kunta- ja palvelurakenneuudistus: Valtioneuvoston Paras-hankkeen tavoitteena on turvata kuntien vastuulla oleville palveluille riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta myös tulevaisuudessa. Poliittinen sopimus kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta eli esitys puitelaiksi syntyi kesäkuussa. Puitelakiesitys annettiin eduskunnalle lokakuun alussa. Puitelaki tulee voimaan 1.1.2007 ja sen voimassaolo päättyy 31.12.2012. Puitelakiin sisältyy useita kuntia koskevia velvoitteita. Kuntien tulee laatia ensi kesään mennessä selvitykset yhteistyöstä ja toimeenpanosuunnitelmat palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö tapahtuu joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Pääkaupunkiseutu ja 16 maakuntakeskuskaupunkia tekevät erikseen suunnitelmat seudullisesta yhteistyöstä. Puitelaki antaa nimensä mukaisesti kunnille puitteet, kun ne uudistavat kunta- ja palvelurakenteita. Lähde ja lisätietoa: www.kunnat.net Uusi kunta- ja palvelurakenne: Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutoksia tuetaan yhdistymisavustuksin. Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueiden vähimmäisasukasluku on perusterveydenhuollon ja siihen liittyvän sosiaalihuollon tehtävien järjestämisessä vähintään 20 000. ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä vähintään 50 000. Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen mm. erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto järjestämiseksi maa jaetaan kuntayhtymiin, joiden lähtökohtana ovat nykyiset sairaanhoitopiirit. - 5 -
1. KOMMENTTISI PARAS-HANKKEESTA? 2. MITEN SUUPOHJASSA PITÄISI EDETÄ? Matti Aulis Karijoen kunnanjohtaja: 1. Kokonaisuutena ajatellen hyvä hanke. Pakottaa kunnissa nykyistä laaja-alaisempaan ajatteluun eli siirtymään monta askelta oman kuusen juurelta eteenpäin. Nähdään, että oman kunnan rajan toisella puolella asustaa tavallisia mukavia ihmisiä. Niiden kanssa voisi tehdä ihan oikeata yhteistyötä tai jos hyvin järkeviksi heittäydytään, niin lyödä hynttyyt lopullisesti yhteen. 2. Koska kuntaliitos on Suupohjassa ehkä Jurvaa lukuunottamatta nykyvaiheessa kirosana, niin vaihtoehdoksi jäävät Paras-lain mukaiset yhteistyömallit. Perusterveydenhuoltoa ja siihen kiinteästi liittyviä sosiaalipalveluja varten tulee perustaa yhteistoiminta-alue. Hallinnollisesti se olisi ehkä kuntayhtymä. Myös monilla muilla sektoreilla, esim. teknisellä puolella ja maankäytössä, voidaan toimintojen järkevillä yhdistelyillä toimia kustannustehokkaammin Suupohjan kaikkien kuntien hyväksi. Veli Nummela Teuvan kunnanjohtaja: 1. Tarve muutokselle on selkeästi olemassa. Puitelaki saanee liikkeelle monia hyviä hankkeita. Olisin kuitenkin toivonut lainsäätäjältä selkeämpää näkemystä siitä, miten hyvinvointipalvelut jatkossa järjestetään. Kun kysymys maakunnallisten palvelujen organisoimisesta on ratkaisematta, ajaudumme ilman isompaa keskustelua kohti eräänlaista keskuskaupunkimallia. 2. Suupohjassa on jo tehty hyvää pohjatyötä. Nyt vain kuntien tulee yhdessä miettiä, millainen on jatkossa yhteinen palvelujärjestelmämme. Yhteistyön mahdollisuuksia tulee tarkastella kaikkien palvelujen osalta. Keskeistä on myös määritellä, mitkä palvelut ovat lähipalveluja, ja mitkä palvelut tuotetaan keskitetysti. Tulevaisuuden maisema on Suupohjan maaseutuohjelma Tulevaisuuden maisema Suupohjan maaseutuohjelma vuosille 2007 2013 ja hakemus Leader-toimintaryhmäksi jätettiin maa- ja metsätalousministeriöön 29.9.2006. Uusi ohjelma jatkaa hyvin alkanutta kehitystyötä seutukunnalla ja keskeiset kehittämisteemat tulevalle ohjelmakaudelle ovat: yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen palvelurakenteen uudistaminen asumisen, ympäristön ja kylien kehittäminen paikallisen kulttuuritoiminnan kehittäminen ja aktivoinnin ja kehittämisosaamisen vahvistaminen. Ohjelmalle haettu kokonaisrahoituskehys on yhteensä noin 9,7 M, josta seudun kuntien osuus on noin 1,3 M. Ministeriön alustavaa päätöstä ohjelman hyväksymisestä ja sen saamasta rahoituskehyksestä odotetaan tulevan vielä tämän vuoden puolella. Nykyinen LEADER+-ohjelma on lopuillaan, mutta viimeisiä hankerahoja voi hakea vielä vuoden loppuun asti. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaansa ja sen kunniaksi järjestetään avoimet ovet yhdistyksen toimistolla (Teknologiakeskus Logistiassa) 10.11.2006 klo 14 18. Avoimien ovien yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on tiedottaa uudesta Suupohjan maaseutuohjelmasta tervetuloa tutustumaan! www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Yrityshautomosta 31 uutta yritystä Suupohjan yrityshautomo Faarttissa on perustettu jo 31 uutta yritystä. Perustetuissa yrityksissä on yli 300 työntekijää ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 8,1 miljoonaa euroa. Yrityshautomo-hankkeessa on tehty kaiken kaikkiaan 56 hautomosopimusta. Kiihdyttämöön on osallistunut seitsemän yritystä. Avainhenkilöitä yrityshautomo- ja kiihdyttämöhankkeeseen on kaiken kaikkiaan osallistunut yli 60. Aktiivisin ryhmä ovat olleet 25 39-vuotiaat, jotka ovat olleet kiinnostuneita yrityksen perustamisesta ja yrittäjäkoulutuksesta. Yrityskehitys Faartti on Suupohjan kärkitoimialojen yrityshautomo ja -kiihdyttämö. Se on suunnattu erityisesti puu - ja huonekalualalle, metallialalle, teollisuusautomaatioon sekä logistisiin järjestelmiin ja niihin liittyvään tiedonhallintaan. Faartti-hanke kestää tämän vuoden loppuun. Yhteystiedot: Martti Kerkelä p. 0400 566 573 martti.kerkela@lclc.fi Paavo Tuohimäki p. 050 521 6464 paavo.tuohimaki@teakoy.fi Teppo Tiittanen p. 040 830 4224 teppo.tiittanen@seamk.fi www.suupohja.fi/yrityshautomo/ - 6 -
Aronkylään rakentuu ainutlaatuinen raaka-aineiden erottelutehdas Elintarvikkeiden ainesosia erotteleva tehdas nousee Kauhajoen Aronkylään ensi vuoden aikana. Tehdas vahvistaa Suupohjan merkitystä elintarvikealan jalostusasteen nostamisessa. Nordic Bioextracts Norbiox Oy:n luotsaama tehdas on Pohjoismaissa ainutlaatuinen. Tehtaassa voidaan prosessoida kasvisperäisiä raaka-aineita erilaisia erotusteknologioita käyttäen. Ydinteknologioita ovat erilaiset uutot, erotukset, suodatukset, kuivaukset ja tislaukset. Jalosteita voivat käyttää elintarvike- ja luontaistuoteteollisuuden lisäksi myös mm. lääke- ja kosmetiikkateollisuus. Kauhajoen kaupunki päätti kesäkuussa ryhtyä rakentamaan noin tuhannen neliön kokoista elintarvikkeiden ainesosien valmistukseen soveltuvaa tuotantotilaa. Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,4 miljoonaa euroa. Tiloihin tulee vuokralle Nordic Bioextracts Norbiox Oy, joka tarjoaa erikoistuneita tuotanto- ja asiantuntijapalveluita kasvimateriaalien ainesosien erottamiseksi sekä Oy Linseed Protein Finland Ltd. Toimitilojen suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja rakentaminen alkaa ensi talvena. Norbiox on käynnistänyt prosessi- ja laitemääritykset ja tuotantoinvestoinnit toteutetaan pääosin keväällä. Toiminnassa tehtaan pitäisi olla ensi vuoden aikana. Marjojen, öljykasvien ja viljan käsittelyyn. Keväällä perustetussa Norbioxissa ovat mukana marja-alalla toimiva Riitan Herkku Oy Mustasaaresta, öljypellavan jatkojalostaja Oy Linseed Protein Finland Ltd Kauhajoelta, Suomen vanhin luontaistuotteita valmistava ja markkinoiva yritys Valioravinto Oy Pietarsaaresta ja Kauhajoen Lämpöhuolto Oy. Viimeksi mainittu tuottaa tehtaan tarvitseman energian. Tuotantolaitoksen laitteet on suunniteltu pääsääntöisesti kasviperäisten raaka-aineiden, kuten marjojen, öljykasvien ja viljan käsittelyyn. Pääkohdemarkkinat ovat Pohjois-Eurooppassa, jossa ei sijaitse vastaavaa laitosta; lähimmät ovat Hollannissa ja Ranskassa. Norbioxin asiakkaina on ingredientti-, elintarvike-, kosmetiikka-, lääke- ja luontaistuotealan yritykset sekä tutkimuslaitokset. Norbiox pyrkii pitkäjänteiseen kumppanuuteen asiakkaiden ja tutkimuslaitosten kanssa. VTT Biotekniikan kanssa on jo tehty yhteistyösopimus; yksikkö käyttää laitosta omien tutkimushankkeiden prosessikoeajoissa. Tiina Rantakoski Elintarvikealan yrityshautomo tavoitevauhdissa Reilun vuoden toiminut Suupohjan elintarvikealan yrityshautomo on edennyt nousujohteisesti. Syyskuun lopussa hautomo solmi 15:nnen sopimuksensa. Näin ollen hautomo on saavuttanut jo yhden tavoitteensa, vaikka toiminta-aikaa on jäljellä kesään 2007 saakka. Elintarvikealan yrityshautomossa on tähän mennessä haudottu kokonaan uusia yrityksiä, mutta myös yritysideoita, joiden siivet eivät ole vielä kantaneet yritystoimintaan saakka. Jo toiminnassa olevien yritysten kanssa on toimintaa kiihdytetty monilla eri tavoilla. Jokainen suunnitelma on yksilöllinen ja riippuu yritysten kehittymis- tarpeesta. Apua on haettu ja tarjottu monipuolisesti eri alueisiin, kuten tuotekehitykseen, laatuasioihin, omavalvontaja laatujärjestelmien päivittämiseen, kustannuslaskentaan ja markkinointi-ilmeen uudistamiseen, luettelee projektipäällikkö Matti-Pekka Pasto. Elintarvikealan yrityshautomo toimii kiihdytysalustana sekä alkutaipaleella oleville että jo pitempään toimineille yrityksille. Yrityksen kehittämiseen voi osallistua koko yritys: omistajat, johto ja henkilöstö. Hautomo järjestää koulutusta, jonka sisältö suunnitellaan osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaan. - 7 - Yritysten on mahdollista saada myös asiantuntijapalveluita. Hautomoa rahoittavat Etelä-Pohjanmaan TE-keskus ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Hautomo saa ESR-tukea. Yrityshautomon henkilöstön löytää Food Park -talosta Kauhajoelta osoitteesta Pohjoinen Yhdystie 2. Projektipäällikkö Matti-Pekka Pasto Gsm 046 850 7070 matti-pekka.pasto@suupohja.fi www.foodpark.info/yrityshautomo
Yes butista why notiin Yrittäjyyskasvatusta käytännön tasolle Suupohjan kouluissa mietitään parhaillaan, miten yrittäjyyskasvatus voisi olla oikeasti olennainen osa koulun toimintaa. Opetussuunnitelmissa yrittäjyyskasvatus on ollut mukana jo yli kymmenen vuotta, mutta käytännön tasolla sen soveltamisessa taaplataan usein paikallaan. Professori Kari Ristimäki Vaasan yliopistosta kiersi Suupohjan kouluja elo-syyskuussa kertomassa ja keskustelemassa yrittäjyyskasvatuksesta. Tietoiskukierroksen toteutti Oppivan alueen tietoaitat -projekti yhdessä seutukunnan sivistystoimien kanssa. Vaasan yliopisto on tiiviisti mukana aluekehittämisessä Kauhajoen seudulla. Oppivan alueen tietoaittojen Yrittäjyyskasvatusprojekti jatkuu koko lukuvuoden ajan Kari Ristimäen johdolla. Projektissa kehitetään yrittäjyyskasvatusta Suupohjassa niin pitkälle käytännön tasolla kuin mahdollista. Tavoitteena on rakentaa yrittäjyyskasvatuskäytäntöjä, ehkä myös muillekin malliksi. Usea opettaja ja koulu onkin lähdössä mukaan käytännön kehitystyöhön. Yrittäjyys vaihtoehto ammatinvalinnassa. Yrittäjyyttä ja kymmeniä tuhansia yrityksiä tarvitaan paikkaamaan mm. pienentyvää julkista sektoria. Kari Ristimäen mukaan yrittäjyyskasvatuksen tulisi vastata opettajien ja ennen kaikkea oppilaiden tarpeita. Työntekijöiltä edellytetään tulevaisuudessa yhä enemmän yrittäjämäistä asennetta. Koska koulun missio on kasvattaa nuoria tulevaisuuteen, koulun on edistettävä yrittäjämäistä kasvatusta. Yrittäjyys on varteenotettava ammatinvalinnan vaihtoehto, sillä jatkossa työpaikat syntyvät pienten yritysten kautta, perusteli Ristimäki aiheen tärkeyttä. Ristimäki korosti, että opettajat eivät voi kuitenkaan kasvattaa yrittäjiä, sillä sellainen päätös on jätettävä yksilölle itselleen. Sen sijaan voidaan jakaa tietoa ja edistää yrittäjämäistä käyttäytymistä. Kari Ristimäellä on kymmenen vuoden kokemus yrittäjyyskasvatuksesta, hän on mm. tehnyt gradun ja väitöskirjan aiheesta. Väitöskirjan aiheena oli, millä tavalla syntyy ja kehittyy yrittäjämäinen Yrittäjyyskasvatus voi innostaa innovatiivisuuteen, painottaa professori Kari Ristimäki. persoonallisuus. Ristimäki liittää siihen ennen kaikkea innovatiivisuuden ja hallitun riskinoton. Yrittäjyyskasvatus voi innostaa innovatiivisuuteen. Opettajan ei pidä heti sanoa oppilaalle: yes but; hyvä idea, mutta tehdään nyt kuitenkin näin kuten sanoin. Vastaus voisi sen sijaan olla: why not. Mikä ettei, tee sillä tavalla, kokeile! Itse koulunkäyntiinkin liittyy Ristimäen mukaan usein riskinottoa. Oppilaat ovat usein siinä rajalla, osaanko vai enkö osaa. On riski uskaltaa mennä sille alueelle, jossa ei ole ennen ollut. - 8 - Tosiasia on, että yrittäjien lapsista tulee usein yrittäjiä, vaikka he jossain vaiheessa ovat sitä mieltä, etteivät missään tapauksessa halua samalle uralle. Yrittäjien lapsille yrittäjyys on osa minän maailmaa ja he havaitsevat mahdollisuudet muita paremmin. Yrittäjyyskasvatuksen tavoite olisikin, että lapset pääsisivät kosketukseen yrittäjyyden kanssa ja alkaisivat siten MIETTIÄ suhdettaan siihen, Ristimäki korostaa. Tiina Rantakoski
Ajankohtaista Suupohjalaisten vientipanostus näkyi Huonekalu-messuilla. Suomen tämän vuoden suurin huonekalualan messutapahtuma järjestettiin Seinäjoella syyskuussa. Huonekalu 2006 keräsi ammattilaiset ja suuren yleisön Seinäjoki Areenaan. Oheisohjelmana olivat sisustusarkkitehti Marianne Sundellin luennot sisustusratkaisuista. Suupohjalaiset huonekalualan yritykset olivat messuilla näkyvästi esillä, sillä oma osasto oli peräti parillakymmenellä valmistajalla. Messuilla kiersi ammattilaispäivinä jopa 300 ostajaa kotimaisista ja jonkin verran myös ulkomaisista huonekalukaupoista ja -ketjuista. Aika mukavasti kauppaa on tullut, todisti Hakola Huonekalun ja Jurva Networkin Jari Hakola. Junetin ja Hakolan osastolla näkyi selvästi päivän trendit: tummaa puuta, kiiltäviä ovia, paksuja vaaleita kankaita. Myös kuluttajan antama palaute on messuilla tärkeätä, korosti Hakola. Myös Jorma Rintaluoma oli tyytyväinen messujen antiin. Teuvalaisen huonekalutehdas Rintaluoman uusi kotikonttori- ja säilytyskalustemallisto oli herättänyt kovasti kiinnostusta. Teemme trendikästä, mutta edullista, kertoi Jorma Rintaluoma. Yritys on juuri laajentanut ja odotettavissa on edelleen kasvua. Ammattilaisia työntekijöitäkin pitäisi saada pari lisää entisen kymmenen joukkoon. Yritys on panostanut tuotannossa robotiikkaan. Tuotantopäällikkö Rami Rintaluoma kertoi kappaleiden siirtoa tekevän tehtaassa kolme robottia. Työntekijöitä tarvittaisiin. Kauhajokelainen Kaluste-Team oli yksi kirjahyllyjen ja lipastojen valmistajista, jotka esittäytyivät Huonekalu-messuilla. Myös heillä on laajennus menossa ja uusia työntekijöitä tarvittaisiin. Suomi on päämarkkinakohteemme, mutta 30 prosenttia menee vientiin. lähinnä Ruotsiin ja Baltiaan, kertoi myyntipäällikkö Mika Välimäki. Teuvalaisen Möbeltrion osastolla näkyi niin ikään vahva vientipanostus, etenkin Ruotsiin ja Norjaan. Toimitusjohtaja Matti Murto-Koivisto kertoi, että yrityksen sohvakalustoja myydään 85 kaupassa Ruotsissa. Etenkin klassiset mallistot käyvät Ruotsissa kaupaksi, kertoi Murto-Koivisto. Yhteistyötä yritys tekee viennissä Nordisk Möbel Importin kanssa, jonka edustaja Jorma Ohvo oli myös mukana Huonekalumessuilla. Projektipäällikkö.Jussi Viljanen huonekaluteollisuuden informaatiokeskuksesta jakoi yritykset kahteen lohkoon: niihin, joilla menee hyvin ja niihin joilla menee entiseen tapaan. Toiset kasvavat voimakkaastikin ja saava tulosta verkostoitumalla ja kärkiyritysten avulla. Vanhoilla opeilla ei pötki pitkään. Tarvetta olisi saada enemmän euroja henkilöä kohden aikaiseksi, arvioi Viljanen. Huonekalumessuilla on Etelä- Pohjanmaalla pitkät perinteet, sillä ensimmäinen Mööpeli-näyttely oli Kurikassa jo vuonna 1973. Nykyisin Huonekalu-messut järjestetään Habitaren kanssa vuorovuosittain. Yläkuvassa: Möbeltrion Matti Murto-Koivisto (vas.) ja Mordisk Möbel Importin Jorma Ohvo tiesivät kertoa, että klassinen suomalainen sohvakalusto käy kaupaksi Ruotsissa. Alakuvassa: Mika Välimäki Kaluste-Teamista kertoi, että 30 prosenttia tuotannosta menee vientiin.
100-vuotias eduskunta juhlii joulukuussa Kauhajoella 100-vuotiasta eduskuntaa juhlitaan myös Kauhajoella, jossa eduskunta kokoontui talvisodan aikana. Eduskunta vierailee Kauhajoella 2. 3.joulukuuta ja luvassa on mm. nimekäs yrittäjyysseminaari. Kuten sodankin aikana, eduskunta matkaa Kauhajoelle junalla. Lauantaina 2.12. pidettävässä yrittäjyysseminaarissa puhujina ovat mm. eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila, Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo sekä Serres Oy:n hallituksen puheenjohtaja Erkki Jyllilä. Tarkoitus on keskustella yrittäjyyden kehittämisestä ja haasteista. Juhlaohjelmaan kuuluu jumalanpalvelus sekä lounas samassa paikassa, missä eduskunta ruokaili sodan aikana. Vierailu Kauhajoella päättyy sunnuntaiseen pääjuhlaan, joka pidetään eduskunnan sodanaikaisessa istuntosalissa. Juhlapuheen pitää puhemies Paavo Lipponen. Vierailulle kutsutaan kansanedustajat puolisoineen sekä Korkeimman Oikeuden ja Korkeimman Hallinto-oikeuden presidentit. Kutsuttuina ovat myös ne elossa olevat kolme henkilöä, jotka olivat eduskunnan palveluksessa sen kokoontuessa Kauhajoella. Joulukuun juhlan yhteydessä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2006 peruskorjattava Eduskuntasalimuseo. Eduskuntasalimuseo sijaitsee Sanssin peruskoulurakennuksessa. Se on nykyisen Eduskuntatalon lisäksi ainoa jäljellä oleva eduskunnan historiallinen kokoontumistila. Talvisodan syttyessä torstaina 30. marraskuuta 1939 joutui myös Helsinki pommitusten kohteeksi. Näissä poikkeuksellisissa oloissa pidettiin tärkeänä, että eduskunnan lainsäädäntötyö voisi jatkua. Eduskunta siirtyi perjantaina 1. joulukuuta klo 14.30 Kauhajoelle. Suomi oli Euroopan sotaakäyvistä maista ainoa, jossa parlamentti kokoontui keskeytyksettä sodan aikana. West Welding sai maakunnallisen yrittäjäpalkinnon Tilauskonepaja West Welding Oy Teuvalta sekä Kauppapuutarha Kullman & Weegar Oy Seinäjoelta palkittiin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Maakunnallisilla Yrittäjäpalkinnoilla Yrittäjäjuhlassa Laihialla lauantaina 30. syyskuuta. Koti- ja ulkomaisia teollisuusyrityksiä palveleva, vuonna 1992 perustettu West Welding Oy työllistää tällä hetkellä 85 työntekijää. Yritys valmistaa koneikkoja, paineastioita, lämmönvaihtimia ja teollisuusputkistoja. Toimitusjohtaja Matti Hemmingin mukaan metallialan yrityksen suurimpia huolenaiheita tällä hetkellä on hitsarien puute. Tilauksista noin kymmenen vuotta sitten aloitettuun vientitoimintaan menee vuosittain 10 15 prosenttia. Lähde: www.etelapohjanmaanyrittajat.fi Teuva kärkeen kuntapaitakisassa Teuva ja Yläne voittivat Parasta päälle - kuntapaitakisan. Kuntaliiton järjestämässä kilpailussa kumpikin paita sai äänistä noin 28 prosenttia. Kolmanneksi tulleen Turun ääniosuus oli 10 prosenttia. Esiraadin mielestä Teuvan paita kuului luontokategorian parhaimpiin. Paitaa koristaa kunnan nimikkokasvin, pihlajan, lehti. Sen erikoisuutena on paidan kansa käytettävä huivi. Teuvan paidan pihlajalehti-kuvan on suunnitellut Eeva Åkerblad, Teuva-lo- - 10 - gon Ari Paananen ja kokonaisuuden on työstänyt Tiina Rantakoski. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä kisassa annettiin peräti 25 000 ääntä. Tällainen kuntamarkkinoinnin väline on tärkeä tekijä kunnan yhteishengen luojana ja näkyvyyden lisääjänä. Paidan avulla voidaan helposti ja luontevasti tuoda esiin paikkakunnan omaleimaisuutta. Kilpailun saama suosio osoitti myös, että identiteetti on kunnille tärkeä asia, sanoo Kuntaliiton viestintäjohtaja Jari Seppälä.
Ajankohtaista Ruokamessuilla nautittiin ruoasta. Spelit Suupohjassa päätökseen. Kolmivuotinen Spelit Suupohjassa -tapahtuma saatiin päätökseen, kun oltermanninsauva luovutettiin Jurvassa heinäkuun 30. päivä Kuusiokuntiin vietäväksi. Jurvan Nikkari-Spelien yleisömäärä nousi 13 000 henkeen. Esiintyjiä oli 800. Ulkomaalaisia kansantanssi- ja musiikkiryhmiä saapui Tanskan Hellestä, Virosta Pärnumaalta sekä Ruotsin Timråsta. Jurvalaisuuteen ehdottomasti kuuluvaa nikkariperinnettä ja kädentaitoja esiteltiin monella tavalla: oli työnäytöksiä, konsertti nikkarien soittamasta musiikista, näyttelyitä sekä aiheeseen liittyvää esineistöä nähtävänä ja myytävänä. Hengellinen ohjelma oli laaja ja monipuolinen, olihan Jurvan seurakunta tärkeä yhteistyökumppani. Spelit alkoi torstaina, jolloin nuoret, Olavi Uusivirta ja Mouthbottom Rock valtasivat juhlateltan. Perjantaina oli uuden ja perinteisen kansanmusiikin vuoro, lavatanssikulttuuri näkyi lauantai-iltana. Sadat talkoolaiset ahkeroivat Speleissä ruokahuollossa, järjestyksenvalvonnassa, liikenteenohjauksessa sekä muissa järjestelyissä. Spelien talous meni omilleen, joten odotettavissa ei ole suuria voittoja eikä tappioita. Ensi vuonna Spelit pidetään Ähtärissä. Reija Iso-Mustajärvi Ruoasta nauttiminen ja yrtit nousivat voimakkaasti esille tämänvuotisilla Ruokamessuilla Kauhajoella. Ruoasta nauttimista korosti mm. yrttikuningatar Mirja von Knorring (oik.) kokatessaan messukeittiössä. Kun syötte, nauttikaa hyvällä omalla tunnolla, korosti Knorring kokakessaan yhdessä vuoden ruokatoimittaja Marjatta Honkasalon kanssa. Myös avauspuheen pitänyt Merja Sillanpää SEAMKin ravitsemisalan yksiköstä toivoi, että ruoasta opittaisiin nauttimaan, vaikka siihen nykyisin liittyy myös paljon ahdistusta ja tuskaa. Parhaimmillaan ruoka on suurta nautintoa. Toivottavasti oppisimme nauttimaan ruoasta hyvällä mielellä niin arkena kuin juhlassakin, Sillanpää totesi. Sillanpää toi esiin, että vaikka Suomessa nautitaan ylläkylläisyydestä, syömisestä on tullut monille yhä ongelmallisempaa. Mitä tässä enää uskaltaa syödä? miettii moni. Ruokien lisäaineet, oudot nimet, lihavuuden lisääntyminen ja syömishäiriöt lisäävät ruokapelkoa. Tutusta ja turvallisesta voi tulla uhka. Hautala vaati puolueilta kantaa arvonlisäveroon. Kansanedustaja, Kauhajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lasse Hautala toi avajaisiin kaupungin tervehdyksen. Hautala vaatii puolueita ilmoittamaan, mikä on niiden kanta ruoan arvonlisäveron alentamiseen. Nyt kun puolueet alkavat kirjoittaa seuraavan hallituskauden ohjelmia, olisi tärkeätä, että niihin kirjattaisiin kanta ruoan arvonlisäveron alentamiseen. Silloin nähtäisiin, mistä puolueista löytyy intoa alentamiseen, sanoi Hautala. Hänen mukaansa vähintään viiden prosentin alennus näkyisi jo ostoskorin hinnassa ja olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa alentaa verotusta. 13 000 kävijää. Kauhajoen Ruokamessut säilyttää kiinnostuksensa tapahtumien runsaasta tarjonnasta huolimatta. Messuvieraita Hämes-Havusen ainutlaatuisessa miljöössä kävi runsaat 13 000. Näytteilleasettajia oli paikalla noin 150. Esillä oli elintarvikkeiden lisäksi muun muassa käsitöitä, koneita ja palveluita. Tämän vuoden teema puutarhasta pöytään näkyi runsaana yrttien, marjojen, kasvisten ja juuresten tarjontana. Tiina Rantakoski Kuvat: Tiina Rantakoski - 11-
www.suupohjanseutuverkko.fi Tutustu ajankohtaisiin: www.suupohja.fi -> uutiset -> tapahtumat www.suupohja.fi/sek www.verkostopilotti.net Kuitua rakennetaan kyliin Suupohjan seutuverkon liityntäverkkojen rakentaminen jatkuu vilkkaana lämpimän syksyn vauhdittamana. Parhaillaan on menossa kuituverkon auraus Jurvan Tainuskylässä. Kuituliittymät on viime viikkoina otettu käyttöön Teuvan Norissa, Komsissa ja Viitissä. Kauhajoen Hangaskylän liityntäverkon käyttöönotto on viikolla 43. Vuoden aikana on rakennettu kyläverkkoja jo 12 kylään. Tänä syksynä pyritään rakentamaan vielä Isojoella useita pieniä kyläverkkoja sekä erillisiä yritys- ja kotiliittymiä Kauhajoella ja Teuvalla, kertoo Suupohjan Seutuverkon toimitusjohtaja Juha Palonen. Auraus on mahdollista lumen tuloon saakka. Suupohjan alueella on testattu myös langatonta Wimax-tekniikkaa. Sen osalta on tarjouspyyntökierros alkamassa. Alkuvaiheessa rakennamme tukiasemat Kauhajoelle, Teuvalle, Jurvaan ja Isojoelle. Teuvan mastolla pystytään kattamaan iso osa Teuvaa ja Karijokea. Liittymät ovat myynnissä viimeistään ensi vuoden alkupuolella, kertoo Juha Palonen. Nuorten Suupohja -sivut uusiksi, Teuva ja Jurva uudistuivat jo Nuorten Suupohja -nettisivut ovat uudistumassa. Sivujen ulkoasu ja rakenne pistetään uusiksi ja uusi ilme on nähtävillä marraskuussa. Sivuille on luvassa muun muassa uutisia, tapahtumia, juttuja, videoita, tietoa prokkiksista ja keskustelufoorumia. Nuorten on mahdollisuus myös itse osallistua sivujen tekemiseen. Myös Teuvan ja Jurvan kunnat ovat uudistaneet sivujaan. www.jurva.fi www.teuva.fi www.suupohja.fi/nuoret www.logistia.net www.foodpark.info www.nikkarikeskus.fi www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Yhteystiedot: Kunnat ja seudulliset toimijat Isojoen kunta Teollisuustie 1 64900 Isojoki Puh. (06) 2413 5511 Faksi (06) 263 1317 S-posti: kunnanhallitus@isojoki.fi Kotisivu: www.isojoki.fi Jurvan kunta PL 5 66301 Jurva Puh. (06) 2413 5399 Faksi (06) 363 2502 S-posti: neuvonta@jurva.fi Kotisivu: www.jurva.fi Karijoen kunta Kristiinantie 3 64350 Karijoki Puh. (06) 2413 5900 Faksi (06) 268 0674 S-posti: kunta@karijoki.fi Kotisivu: www.karijoki.fi Kauhajoen kaupunki PL 500 (Hallintoaukio) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 2413 2000 Faksi (06) 2413 2009 S-posti: kirjaamo@kauhajoki.fi Kotisivu: www.kauhajoki.fi/kaupunki Teuvan kunta Pl 25 (Porvarintie 26) 64700 Teuva Puh. (06) 2413 4000 Fax. (06) 2413 4490 S-posti: kunta@teuva.fi Kotisivu: www.teuva.fi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 230 8260 Faksi (06) 230 8279 S-posti: arja.rinne@suupohja.fi Kotisivu: www.suupohja.fi/sek Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti / Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 230 8262 Faksi (06) 230 8279 S-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Kotisivu: www.verkostopilotti.net Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Puh. (06) 230 8451 Faksi (06) 230 6452 S-posti: paavo.mattila@suupohja.fi Kotisivu: www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Seudullinen kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Jurvan kunnantalo PL 5 (Koulutie 8, 2.krs) 66301 Jurva Puh: 050 4679503 S-posti: sukury@suupohja.fi Kotisivu: www.suupohja.fi/kulttuuri Suupohjan seutuviestintä Seututiedottaja Tiina Rantakoski LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Puh. (06) 2308 308 tai 040 757 2283 S-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi