SUUPOHJA-INFO 2/2005. Suupohjan seutukunnan infolehti. Uusia ohjelmia kaudelle valmistellaan s. 2-3

Transkriptio

1 SUUPOHJA-INFO 2/2005 Suupohjan seutukunnan infolehti HYVINVOINTIPALVELUJEN UUDET TUULET ESILLÄ Sosiaali- ja terveyspalvelujen uusia tuulia käsiteltiin kehittämisseminaarissa Teknologiakeskus Logistiassa. Seminaariin oli kutsuttu Suupohjan palveluja tuottavia yrityksiä, järjestöjä ja kuntia yhdessä miettimään uusia ratkaisuja hoivasektorille. Tilaisuuden järjesti aluekeskusohjelma Verkostopilotti. Seminaarissa nostettiin esille erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, palvelusetelijärjestelmä sekä yrittäjyyteen liittyvät kysymykset. Taustalla on, että palvelujen kysyntä on kasvamassa vanhusväestön määrän lisääntyessä. Koska julkinen sektori eläköityy, palvelun tuottajia tarvitaan lisää. Perusturvajohtaja Bjarne Bolin Karjaalta mietti yritysten roolia hyvinvointipalvelujen tuottajina ja kuntien yhteistyökumppanina. Bolinin mukaan kuntien rooli tilaajana ja palvelujen koordinaattorina korostuu. Kunnat tarvitsevat sekä yrityksiä että järjestöjä. - Avain tulevaisuuteen on hyvä sopimushallinta ja suunnitelmallinen laadun seuranta, Bolin korosti. Kommenttipuheenvuoron piti Ylistaron palvelukoti ky:n toimitusjohtaja Harri Riihimäki. Kokemuksia palvelusetelin käyttöönottamisesta kertoi johtaja kotipalveluohjaaja Kaarina Martiskainen Lahden kaupungista. Kokeilun jälkeen palveluseteli on Lahdessa vakiintunut käytettäväksi tilaispäisessä kotipalvelussa. Palveluseteli on ollut hyvä apu mm. sairaalasta kotiuttamistilanteissa, jolloin avuntarve voi olla lyhytaikaista. Palvelusetelin käyttö lisää asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, koska hän voi valita palveluntuottajan ja sopia käyntiajat omien tarpeidensa mukaan. Suupohjalaisen näkökulman palvelusetelijärjestelmään antoi hoitotyön johtaja Hannele Laaksonen Teuvan kunnasta. Päivän puheenjohtajana toimii Suupohjan hoivapalvelutuottajien yhteistyöryhmän puheenjohtaja Antti Lehtola. Uusia ohjelmia kaudelle valmistellaan s. 2-3 Rekrytapahtumassa houkuteltiin Kotiinpäin s. 5 Kylillä verkkoaktiivisuutta, runkoverkko valmistuu s. 6 Yrityshautomosta tukea ja verkostoja s. 7 Hoivapalvelujen uusia muotoja mietittiin kehittämisseminaarissa Kauhajoella. Suupohja-INFO Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Toimituksen postiosoite: C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Päätoimittaja: Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma p. (06) tai s-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p. (06) tai s-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi

2 PÄÄKIRJOITUS/ Timo Vesiluoma Miltä näyttää Suupohja vuonna 2015? Kuluvan syksyn ja tulevan kevään aikana pohditaan seudullamme poikkeuksellisen paljon asioita, jotka vaikuttavat alueemme kehitykseen. Euroopan Unionin ja kansallisten kehitysohjelmien suunnittelu vuosille on käynnissä. Suunnitelmia tehdään niin LEADER- kuin aluekeskusohjelman osalta. Erilaiset kehitysohjelmat saattavat monesta kuulostaa kaukaisilta. Niillä hahmotetaan kuitenkin eri toimijoiden yhteistyönä alueelle yhteinen visio, kehittämistavoitteita ja keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Ja yhteisesti sovituilla asioilla on merkitystä. Alueellinen kehitys lähtee innovatiivisista ajatuksista, riittävästä yhteisestä näkemyksestä ja sitoutumisesta tavoitteisiin. Varmasti eniten ihmisiä mietityttää kuitenkin valtion käynnistämä kunta- ja palvelurakenteen muutoshanke. Jonkinasteinen remontti kuntien määrään ja palvelurakenteeseen on tulossa. Siitä voimme olla varmoja. Minkälainen remontti ja miten se vaikuttaa omaan alueemme rakenteisiin, sitä emme vielä tiedä. Vaihtoehtoisia malleja on esitetty kolme; vähintään asukkaan peruskunnat, nykyisen maakunnan kattava aluekunta sekä etenkin sosiaali- ja terveyssektoreille kohdistuva peruspalvelupiirimalli. Oli kuntaremontin ratkaisu mikä hyvänsä, toivoa sopii, että se tukee tasapainoista alueellista kehitystä ja luo kuntien asukkaille, yrittäjille ja muille toimijoille uskoa oman alueensa mahdollisuuksiin. Hallintomallia tärkeämpää on huolehtia palveluista ja siitä, että Suupohjalla on alueena tarjottavana hyvinvointia, kilpailukykyä ja osaamista. Kaiken kaikkiaan alueemme toimijoilta ja päättäjiltä vaaditaan lähiaikoina paljon viisautta ja luovuutta pohtia sitä, miten kaiken muutoksen keskellä alueemme pärjää ja kehittyy. Kasvun, kehityksen ja luovuuden osalta halunkin lopuksi lainata professori Erik Brynjofsonin ajatuksia: Kasvu tulee kyvystä tehdä teknologiaa, tuotteita, prosesseja, organisaatiomuotoja ja kulttuuria koskevia innovaatioita ja tehdä ne toisiinsa yhdistäen. Pelkkä teknologinen innovaatio ei riitä, jos toimintakulttuuri ei muutu. Ratkaisevaa on kyky viedä nämä innovaatioiden lajit läpi yhtä aikaa. Timo Vesiluoma Ohjelmapäällikkö Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti Pienten seutujen kehittäminen esillä AKO-seminaarissa. Pienen seudun kehittäminen ja verkottuminen isompiin keskuksiin nousi pääosaan valtakunnallisessa AKO ja maaseutu -seminaarissa Kauhajoella elokuussa. Kauhajoki oli valittu seminaarin pitopaikaksi, koska aluekeskusohjelman (AKO) ja maaseutuohjelma LEADERin toteuttaminen ovat onnistuneet seudulla hyvin. Suupohja nousikin seminaarin aikana esimerkiksi kehittyvästä alueesta, jossa on osaamista ja innovaatiokeskittymiä. Valtakunnallinen aluekeskus- ja maaseutuseminaari keräsi Kauhajoelle yli sata aluekehittäjää eri puolilta Suomea. Aloituspäivä pidettiin SEAMK:n ravitsemisalan yksikössä. Seminaarin toinen päivä on torstaina Logistiassa. Tapahtuman järjestivät sisäasiainministeriö, maa-ja metsätalousministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä ja Suupohjan kehittämisyhdistys ry. Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius sisäasiainministeriöstä korosti puheenvuorossaan osaamista ja osaamisverkostojen merkitystä. - Verkottuminen elinkeinopolitiikkaa tukevien osaamiskeskusten ja tutkimusyksiköiden kanssa on modernia maaseutupolitiikkaa. Vain siten syntyy ja vahvistuu maaseudun yritystoiminta. Maaseudulla on tärkeää toimia seudullisesti. Painopisteen kehittämisessä tulee olla paikallisella tasolla, Kavonius korosti. Kavonius kertoi, että osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmien työnjakoa selkeytetään vuonna 2007 alkavalla ohjelmakaudella. - Ohjelmissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota keskusten ja niiden ulkopuolisten seutujen verkottumiseen. Tiivistä yhteistyötä keskuskaupunkien ja niitä ympäröivien kuntien kesken korosti myös kansallisen aluekeskusohjelman johtaja Ulla-Maija Laiho sisäasiainministeriöstä. - Aluekeskusohjelman tavoite on kaupunkiseutujen elinvoiman vahvistaminen ja aluerakenteen tasapainoinen kehitys. Tavoitteessa onnistutaan vain, jos keskuskaupunkien ja ympäröivien kuntien kesken syntyy tiivis yhteistyö ja aito vuorovaikutus, Laiho tähdensi. Suurten ja monipuolisten yliopisto- ja AMK-keskittymien ja pienten keskusten verkottuminen on Laihon mielestä edellytys maaseudun aluekeskusten elinvoiman kehittymiselle. - Kauhajoen seudun verkottuminen on erinomainen esimerkki verkottumisen merkityksestä koventuvassa ja kansainvälistyvässä kilpailussa.

3 KOHTI UUTTA OHJELMAKAUTTA MILTÄ SUUPOHJA NÄYTTÄÄ VUONNA 2013? Suupohjan Kehittämisyhdistys ry valmistelee uutta kehittämisohjelmaansa Euroopan Unionin seuraavaa kautta varten. Ohjelman valmistelutyö on aloitettu kesäkuussa ja ohjelman tulee olla valmiina joulukuun alussa, joten työrupeama on hyvin tiivis. Ohjelman valmistelua vetää strategiatyöryhmä ja sen tukena toimii 12 työryhmää, jotka pohtivat Suupohjan kehittämistarpeita tietyn alan näkökulmasta. Näitä aloja ovat muun muassa nuoret, kulttuuri, tietoyhteiskunta, kylät, palvelut, kansainvälisyys, yrittäjyys yleisesti, yrittäjyys puuja huonekalu-, elintarvike- ja metalli-, energia- ja logistiikan alalla, aktivointi, koulutus ja oppiminen sekä asuminen ja ympäristö. Edellä mainittujen lisäksi syksyn aikana järjestetään avoimia yleisötilaisuuksia ohjelman keräämiseen liittyen. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry on paikallinen maaseudun kehittäjä, jonka toiminta-alue on Isojoen, Karijoen, Teuvan ja Jurvan kunnat sekä Kauhajoen kaupunki. Uuteen Euroopan Unionin maaseudun kehittämisohjelmaan vuosina sisältyy yhtenä toimintalinjana LEADER-tyyppinen toimintatapa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin 7 % uuden maaseuturahaston varoista tullaan käyttämään toimintaryhmätyöhön ja uuteen LEADER-ohjelmaan. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) vastaa maaseutuohjelmien laadinnasta Suomessa. Maaseutuohjelmat laaditaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja seudullisesti. Suupohjan kehittämisyhdistys ry vastaa Suupohjassa seudullisen maaseutuohjelman laadinnasta. Uusi ohjelma tulee toiminaan samalla Suupohjan uutena LEADER Super -ohjelmana. Minkälainen on Suupohja vuonna 2013, mietittiin muun muassa tietoyhteiskunnan työryhmässä. LISÄTIETOJA: Hanna-Leena Lylander p. (06) hanna-leena.lylander@suupohja.fi Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto Kauhajoki Verkostopilotti hartiat, LEADER villit kortit. Kauhajoen seudun verkostopilotin kokemuksia toi esiin ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma Suupohjan Kehittämisyhdistyksestä. Vesiluoma kertoi verkostopilotin olevan selkeä seudullinen sateenvarjo kehittämistoimille. Verkostopilotti ja kehittämisyhdistyksen LEADER-toiminta tulkevat toisiaan. - Verkostopoilotti tuo kehittämiseen kuntien tuen, kehittämishartioita. LEADER-toiminnassa tulee esiin villejä kortteja, uusia avauksia, Vesiluoma avasi kehittämisohjelmien yhteen nivoutumista. Seminaarissa keskusteltiin myös siitä, miten kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan toteuttaminen kohtaavat Suupohjan tapaisilla seuduilla. Keskuksena on pieni kaupunki, mutta seutu on kuitenkin täysin maaseutua. Kauhajoen seutu oli seminaarissa esimerkkinä myös pienestä keskuksesta, jossa on kuitenkin selkeitä osaamiskeskittymiä: huonekaluala, elintarvikeala ja logististen järjestelmien toimiala. Seminaariväen mielipiteenä näytti olevan selvästi, että myös pienten paikkakuntien osaamiskeskittymiä pitää rahoittaa valtion ja EU:n ohjelmista. Osaamista, innovaatioita ja globaalia menestystä on joka puolella, ei vain isoissa kaupungeissa. Aluekeskusohjelman valmistelu alkaa. Myös uuden aluekeskusohjelman valmistelu alkaa vielä tämän syksyn aikana Suupohjassa, vaikka valtakunnallisten aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien linjat eivät ole vielä täysin lukkoon lyötyjä. Valtakunnallisessa aluekeskusohjelmassa korostuvat jatkossa erityisesti osaamisverkostot, elinkeino- ja erikoistumisstrategiat sekä kaupunkiseutujen vetovoimaisuus. Ohjelmien rakentamista säätelee paljolti meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka lyö vahvan leiman myös Suupohjan seudun kehittämisohjelmiin. Samaan aikaan paikallisten ohjelmien valmistelun kanssa on meneillään maakunnallisten ohjelmien valmistelu. Maakunnallisesta maaseutuohjelmaluonnoksesta pyydetään parhaillaan asiantuntijalausuntoja seutukunnilta ja kehittäjätahoilta. Maakunnalliset ja seudulliset maaseutuohjelmat (Suupohjassa LEADER-ohjelma) pitää olla lähetettynä maa- ja metsätalousministeriöön 15. joulukuuta mennessä. Tiina Rantakoski - 3 -

4 SPELEISSÄ TEUVALLA KÄVIJÄÄ Etelä-Pohjanmaan suurin kansanmusiikkitapahtuma pidettiin tänä vuonna Teuvalla. Teemana oli kansainvälinen kansantanssi ja musiikki- ja kansantanssiryhmiä vieraili seitsemästä eri maasta. Spelien ohjelmasuunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon eri-ikäiset kävijät teemalla Ohjelmaa vauvasta vaariin. Speleillä oli tänä vuonnakin runsaasti oheistapahtumia. Tuttuun tapaan Spelit aloitettiin Isojoelta Lauhansarvesta ja tapahtuma päättyi Karijoella pidettyyn konserttiin. Keskipohjolan kulttuuripäivät, jotka pidettiin Spelien yhteydessä, toivat Teuvalle esiintymään norjalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten nuorten kansanmusiikkiyhtyeitä. Keskipohjolan kulttuuripäivät pidettiin nyt ensimmäistä kertaa Etelä-Pohjanmaalla. Tapahtuman tarkoituksena on lisätä ja tiivistää nuorten kulttuuriyhteistyötä Keskipohjolan alueella myös tulevaisuudessa. Myös Teuvan uusi kulttuuritalo, Orrela, vihittiin käyttöön Spelien aikaan. Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua kulttuuritalon museoissa ja tilaisuuksissa teuvalaissyntyisiin suurmiehiin, pääministeri Lauri Ingmaniin ja virsirunoilija Simo Korpelaan. Teuvan Spelien järjestelyt tehtiin laajalla pohjalla. Kahdeksassa toimikunnassa vaikutti useita kymmeniä henkilöitä ja speliviikonloppuna talkoolaisia oli työssä satoja. Ilmat suosivat ja niinpä kävijämääräkin nousi :een. Tapahtuma onnistui myös taloudellisesti. Suupohjan kolme vuotta kestänyt speliputki päättyy ensi kesänä Jurvaan. Siellä yhdistetään nikkariperinnettä ja kansanmusiikkia ja katsotaan, mitä siitä syntyy, sillä eihän se oo nikkari eikä mikää, jokei soittaa taira. Näillä puuseppämestari Anselmi Wiikin sanoilla toivotan kaikki tervetulleeksi Jurvan Speleihin! Reija Iso-Mustajärvi seudullinen kulttuurisihteeri Terveellinen ruoka aiheena kv. seminaarissa. RUOKAMESSUILLA 15 VUOTTA MARKKINOINNIN EDISTÄMISTÄ Kauhajoen Ruokamessut vietti tänä vuonna 15-vuotisjuhlaansa. Tapahtuman päätavoitteena on koko ajan ollut pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten markkinoinnin edistäminen. Elintarvikealalle on syntynyt tuona aikana Pohjanmaalle paljon uusia yrityksiä ja Ruokamessuilla on ollut oma merkityksensä siinä. Ruokamessut keräsi Hämes-Havusen pohjalaispihapiiriin kävijää kolmen päivän aikana 2.-4.syyskuuta. Avajaispuheen pitänyt tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Annika Mäyrä-Mäkinen Raisio Oyj:stä muistutti, että tärkein ruoan ominaisuus on hyvä maku. Maun lisäksi ruoassa korostuvat yhä useammin terveellisyys ja helppokäyttöisyys, joista on tullut maailmanlaajuisia trendejä. - Terveysvaikutteisten tuotteiden kehittämisessä olemme edelleen alkutaipaleella. Luonnollisista raaka-aineista saatavien uusien ainesosien käyttö mahdollistaa kuitenkin kansainväliset markkinat, Mäyrä-Mäkinen totesi. Kauhajoella pidettiin syyskuun alussa korkeatasoinen kansainvälinen konferenssi kasvisten, hedelmien ja marjojen terveysvaikutteisuudesta. Food Choice and Healthy Eating -konferenssi pidettiin SEAMKin ravitsemusalan yksikössä Luennoitsijoina oli lukuisia alan asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta. Ensimmäisen konferenssipäivänä esiteltiin uusinta tietoa siitä, mikä tekee kasvispitoisesta ruoasta, marjoista ja pellavasta terveellistä. Toisen päivänä tuotiin esille uutta tutkimustietoa kuluttajien suhtautumisesta ja ostokäyttäytymisestä koskien kasviksia ja marjoja sisältäviä ruokia. Konferenssissa luotiin uusia kansainvälisiä kontakteja elintarvikealan tutkijoiden, kehittäjien ja yritysten välillä. Seminaarissa tuotiin esiin marjojen kohoaminen trendi-ilmiöksi. Uudet tutkimustulokset ovat lisänneet marjojen kiinnostavuutta ja marjoilla on todettu paljon terveysvaikutteisia ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää elintarviketeollisuudessa ja lääketieteessä. Konferenssiin osallistui 150 henkeä ja vieraita oli tullut mm. Belgiasta, Italiasta, Ranskasta ja Kiinasta

5 Ajankohtaista Huonekalu- ja metallialat messuilla. Suupohjan kärkitoimialat esittäytyivät syyskuussa messuilla. Suupohjan huonekaluala oli erittäin vahvasti mukana vuoden päätapahtumassa, Habitaressa Helsingissä. Elintarvikealan omat messut olivat Kauhajoen Ruokamessut. Metalliala ja muu teollisuus puolestaan esittäytyi Alihankintamessuilla Tampereella. Viidettätoista kertaa järjestetyt teollisuuden alihankinnan ammattimessut keräsivät messukävijää. Tampereella vuosittain pidettävät messut on Euroopan toiseksi suurin teollisuuden alihankinnan messutapahtuma kävijämäärällä mitattuna. Ensi vuonna messut laajentuvat entisestään Pirkka-hallin laajennuksen valmistuttua Huonekalualan Habitare keräsi Helsingin Messukeskukseen yli kävijää kuuden päivän aikana. Pohjalaisyritykset olivat hyvin näkyvästi esillä messuilla. Muun muassa kauhajokelaisyritykset Adea ja HKT Nurmela saivat positiivista huomiota sisustoimittajien valitsemassa Toimittajien tusinassa. Teuvalainen Kaluste-HM Oy on osallistunut huonekalualan messuille toistuvasti koko 30-vuotisen toimintansa ajan. Harri Männistö kertoi, että kuluttajien ja ammattilaisten silmien alla näkyminen on välttämätöntä. - Tärkeintä on saada kontakti kuluttajaan ja sen mielipiteisiin, hän kertoi esitellessään täysin kotimaisista raaka-aineista tehtyjä sohvia. 7-hengen perheyrityksessä kotimaisuus on perusperiaate. Makupeli kiinnostaa sisustajaa. SEAMK:n kulttuurialan ja muotoilun yksikkö Jurvasta oli Habitare-messuilla mukana kahden osaston voimin. Toisen osaston vetonaulana oli Sisustajan Habit5xM -makupeli. - Makupeli on herättänyt kovasti kiinnostusta ja myös media on meidät huomannut, kertoi yliopettaja Vuokko Takala-Schreib muotoilun yksiköstä. Makupeli oli esillä mm. MTV3:n T.i.l.a.-ohjelmassa. Sisustuspelissä voi rakentaa oman makukartan, jonka kanssa voi lähteä vaikka huonekaluostoksille. Peli ottaa sen huomioon, että ihmiset pitävät yleensä monenlaisista tyyleistä ja muodoista. Ihmisen mieltymykset ovat hyvin monipuolisia ja persoonallisuudessa on eri ulottuvuuksia. - Sisustaminen on myös sosiaalista toimintaa, ajatellaan esimerkiksi, mitä vieraat ajattelevat kodista ja toimitaan sen mukaisesti, Takala-Schreib valaisee. Useat yritykset ovat lähteneet rahoittamaan sisustuspeliä ja luvassa peliin on lisääkin yrityslinkkejä. Makupeliin voi tutustua myös osoitteessa: Pääkaupungista houkuteltiin Kotiinpäin. Rekrytapahtuma Kotiinpäin keräsi satoja paluumuutosta kiinnostuneita tutustumaan Etelä-Pohjanmaan nykyhetken tilanteeseen ja työpaikkatarjontaan. Tapahtuma pidettiin Ostrobotnialla Helsingissä 28.syyskuuta ja esillä oli kaikki Etelä-Pohjanmaan seudut ja koko joukko yrityksiä. Myös Suupohjan seutu ja teknologiakeskus Logistia olivat esillä tapahtumassa. Puutarhajuhlat -teemalla rakennettu osasto keräsi kovasti kiinnostuneita tutustumaan työpaikkoihin ja seudun mahdollisuuksiin. Osastolla oli esillä myös Yrityshautomo Faartti, elintarvikealan yrityshautomo ja seudun uudet oppimismahdollisuudet. Tarjottimella oli nelisenkymmentä avointa työpaikkaa. Suupohjan osastolla kävi kymmeniä kiinnostuneita, yhteystiedot jätti 50 halukasta paluumuuttajaa. Tapahtumaa oli markkinoitu erityisesti suoramarkkinointikirjein, jotka oli lähetetty Etelä-Pohjanmaalla 15 vuotta asuneille, nykyään pääkaupunkiseudulla asuvilla vuotiaille. Tapahtuma osoitti, että potentiaalista kohderyhmää paluumuuttoon ovat erityisesti nuoret lapsiperheet

6 SUUPOHJAN MONIPALVELUVERKON RAKENTAMINEN ETENEE MUKAVASTI Seutuverkon runkoverkon rakentaminen on loppusuoralla, ja aikataulussa. Lokakuun alkuun mennessä kaapeleista on asennettu 85 % eli noin 370 km. Syksyn mittaan asennetaan loput kaapelit ja asennetaan verkon aktiivilaitteet. Loppuvuoden suuri urakka on kuntien laitosten puhe- ja dataliikenteen käyttöönotto. Alueen yksityistaloudet ja yritykset voivat liittyä verkkoon. Vuoden 2006 alkaen rakennetaan kyläverkkoja kuitu kotiin -periaatteella. Kyläverkon rakentaminen toteutuu, jos kylältä saadaan vähintään 10 halukasta taloutta. Kuitu kotiin -liittymän hinta riippuu kyläverkon toteutuksen laajuudesta ja liittyjien lukumäärästä. Hinta tulee asettumaan / liittymä. Toinen mahdollisuus liittyä verkkoon on hankkia ADSL2+ -liittymä internet-operaattorilta. Näillä näkymin verkossa tulee olemaan 2-3 internet-palvelun tarjoajaa heti verkon valmistuttua ensi talvena. Liittymähinta riippuu internet-palvelun tarjoajasta, mutta tulee olemaan huomattavasti edullisempi kuin kuitu kotiin -liittymä. Käyttökulut molemmissa liittymävaihtoehdoissa tulevat olemaan samaa tasoa. Kuituliittymän kautta tosin saadaan nopeampi ja varmatoimisempi yhteys. Uusia palveluita. kaapeli-tv, puhelinliittymä ja nopea internet-yhteys erikseen. Kyläverkkoaktiivisuutta. Loppukesästä lähtien Suupohjan kylillä on pidetty tiedotustilaisuuksia seutuverkosta kyläseurojen organisoimina. Nämä tilaisuudet ovat olleet samalla lähtölaukaus kyläverkon rakentamisen aloittamiseksi. Tilaisuuksia on pidetty jo kymmenessä kylässä. Kyläseuran toimesta on järjestetty tilat ja mahdollisesti kutsu tilaisuuteen. Seutuverkko on järjestänyt tilaisuuden ohjelman ja jatkotoimenpiteet ja lehtitiedottamisen. Tilaisuuden järjestämiseksi ottakaa yhteyttä Suupohjan Seutuverkkoon Juha Paloseen tai Aatu Samppalaan puhelimissa tai Juha Palonen Lisätietoja: Kiinnostava uusi palvelu Suupohjan huippunopean verkon kautta tulee olemaan TV-kuvan siirto. Palveluntarjoajat pystyvät tarjoamaan TV-kanavia verkon kautta lähes 100 niin maksullisia kuin ilmaisiakin. Myös videoiden tilaaminen suoraan televisioon onnistuu. Lisäksi TV-lähetyksen ohessa mahdollistuvat edulliset IP-puhelut ja laajakaistayhteys, jolloin nettisurffailu ja sähköpostien lähettäminen onnistuu tietokoneen lisäksi television kautta. Eli yhden liittymän kautta saadaan TV, kaapeli- TV, videon tilaus, puhelin ja internet-yhteys. Yrittäjille verkko tarjoaa uusia palveluita nopean internet-yhteyden lisäksi muun muassa kulun-, video-, tilan- ja työajanvalvontaan. Lisäksi taloushallinnon palvelut ja ohjelmistot tulevat saataville etäservereiltä verkon kautta. IP-puheluiden ansiosta on mahdollista saada säästöä puhelukuluihin sekä puhelinvaihdepalveluita. Uudet IP-puhelimet sisältävät jo itsessään yksinkertaisia puhelinvaihdeominaisuuksia. Seutuverkon runkoverkon reittikartta. Kuitua vai kuparia? Kuparin eli ADSL2+ -liittymän kautta on mahdollista saada 0,5 24 Mb/s yhdensuuntaisen yhteysnopeus. Tosin, paikoin kupariverkko on jo huonokuntoinen ja ikääntynyt eikä yhteysnopeudelle voida antaa takuuta. Mitä lähempänä kiinteistö sijaitsee alueen puhelinkeskusta sitä nopeamman yhteyden on mahdollista saada. ADSL2+ valmiuden järjestäminen kylälle vaatii kuidun tapaan tietyn määrän liittyjiä, mahdollisesti 5 15 liittyjää. Kuitu kotiin -liittymälle voidaan antaa takuu kaikkien mahdollisten palveluiden toiminnasta. Yhteysnopeus kuituliittymän kautta on Mb/s kahteen suuntaan (sisään ja ulos). Suupohjan Seutuverkko suosittelee kuitu kotiin -liittymän hankkimista, koska silloin voidaan taata kaikkien palveluiden saatavuus. Liittymähinta ja käyttökulut ovat edullisemmat kuin hankkimalla -

7 SUUPOHJAN YRITYSHAUTOMOSTA JO 16 YRITYSTÄ Suupohjan yrityshautomo Faartti on parin vuoden aikana osoittanut, että toiminta on tullut hyvään saumaan. Hautomon kautta on perustettu jo 16 uutta yritystä ja toiminnassa on mukana aktiivisesti 68 henkeä. Mukana olevat kertovat saaneensa hautomosta tarvitsemaansa tukea ja asiantuntija-apua yrityksen käynnistämiseen. Tulokset osoittavat, että yrityselämä on entisestään vilkastumassa seudulla. Tärkeitä uusia työpaikkoja on yrityshautomon kautta syntynyt 40 ja uudistettuja paikkoja arviolta 90. Koulutukseen on osallistunut liki 30 henkeä. Yrityshautomon etuna ovat asiantuntijapalvelut ja taloudellinen tuki mm. toimitilojen muodossa. Faarttin avulla on helppo verkostoitua omalle alalle seutukunnan osaamiskeskittymien kautta. Faartti toimii teknologiakeskus Logistiassa Kauhajoella (aloina metalli, teollisuusautomaatio, logistiset järjestelmät ja tiedonhallinta ), TEAK Oy:ssä Teuvalla (puu- ja huonekaluala) sekä Nikkarikeskuksen suojissa Jurvassa (huonekalu- ja sisustusala). Tom Craycroft perusti maahantuonti- ja vientiyrityksensä viime vuonna. Kolme vuotta sitten Yhdysvalloista Suomeen kotiutuneelle Craycroftille yrityshautomo on tuonut ennen kaikkea verkostoja. Yrittämisestä hänellä on kokemusta kotimaastaan jo 20 vuoden ajalta. Samanlaista yrityksen käynnistämisapua oli tarjolla Yhdysvalloissa 80-luvulla. - On hyvä, että joku on taputtamassa olkapäälle ja helpottamassa alkua. Hautomosta saat tukea ja tarvittavia tietoja helposti. Craycroft kertoo saaneensa hautomon kautta apua myös suomen kielessä. Hänen oman yrityksensä vahvuutena ovat englanti äidinkielenä sekä kontaktit Yhdysvaltoihin. Häntä työllistääkin tällä hetkellä eniten traktorin hyttien osien tuonti USA: sta. Tom Craycroft toimii teknologiakeskus Logistian yrityshautomossa Kauhajoella. Muotoilutoimisto pelipaikalla. Mathias Rochier-Holmberg on mukana Nikkarikeskuksen yrityshautomossa. Hänen toimitilansa sijaitsevat keskuksessa, huonekalu- ja sisustusalan ytimessä. Hän on lähiaikoina perustamassa yritystään, jonka nimeksi tullee muotoilutoimisto Profiili. - Tavoitteena on, että saan toimeentuloni jatkossa tuoteja kalustesuunnittelusta, tuotekehityksestä sekä tilaratkaisujen suunnittelusta. Myös 3D-visualisointi, graafinen suunnittelu ja tekninen piirtäminen ovat osaamistani, Mathias Rochier-Holmberg valaisee. Hän on valmistunut SEAMKin Jurvan muotoilualan yksiköstä kalustesuunnittelijaksi pari vuotta sitten. - Hautomoon pääsy on ollut lottopotti, koska se mahdollistaa pehmeän aloituksen yrittäjäksi. Sen kautta voi kurssittaa itseään ja saa taloudellista tukea mm. laitteiden ja ohjelmistojen hankkimiseksi. Rochier-Holmberg ei ole vielä käyttänyt hautomosopimukseen kuuluvia konsultointipäiviä, mutta arvelee tarvitsevansa asiantuntija-apua mm. markkinoinnissa. Sijainti huonekalu- ja sisustusalan keskuksessa, Nikkarikeskuksessa Jurvassa on jo nyt tuonut verkostoa, josta on varmasti hyötyä bisneksessä. - On tärkeätä olla pelipaikalla. Tulevaisuus näyttää, miten paljon verkoston kautta tulee töitä. Paljon näkyvyyttä ainakin on luvassa. Muotoiluyksiköstä valmistuu koko ajan kalustesuunnittelijoita, mutta vain osa saa juuri koulutusta vastaavaa työtä. Etenkin pieniin yrityksiin ei suunnittelijoita oteta vakituiseen työsuhteeseen, vaan leipä on haettava freelancerina monesta suunnasta. Usein suunnittelijat toimivatkin joka paikan höylinä tehden monenlaisia töitä. - On todella hyvä, että hautomo mahdollistaa yrityksen perustamisen tällä alalla ja sijoittumisen tänne, Rochier-Holmberg korostaa. Lasikuituosia teollisuudelle. Toinen niin ikään Jurvassa sijaitseva hautomoyritys on Jurva Composite Oy, joka valmistaa lasikuitutuotteita. Yrityksen omistavat Johnny Strömblad ja Jarmo Rajala, lisäksi se työllistää Mila Muotion. - Teemme lasikuitutuotteita laidasta laitaan, tärkeinä asiakkaina ovat mm. venevalmistajat. Erikoisosaamistamme ovat veneen muotit, kertoo Johnny Strömblad. Johnny Strömblad ja Jarmo Rajala päätyivät oman yrityksen perustamiseen hankittuaan alalta kokemusta usean vuoden ajan. Yritys on ollut olemassa heinäkuusta lähtien ja ensimmäiset kaksi kuukautta ovat olleet odotetunlaiset. Olemme tehneet täyttä työpäivää. Asiakaskuntaa yritys hakee mm. rannikolla sijaitsevista venevalmistajista. Mahdolliset tulevat päämiehemme ovat enimmäkseen ruotsinkielisiä yrityksiä, joten kaksikielisyydestäni on hyötyä, kertoo Strömblad. Hautomosta yritys on saanut taloudellista tukea mm. toimitilojen vuokraan ja atk-laitteisiin. Asiantuntijapäiviä he käyttivät liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja tuloslaskelmaan. - Oli hyvä kartoittaa yrityksen toimintaedellytykset kunnolla. Aiomme osallistua myös Jurvassa järjestettävälle yrittäjäkurssille. Jurva Compositella on käytössään 500 neliön tilat entisessä maalaamossa, joka soveltuu lasikuidun työstämiseen hyvin mm. tehokkaan ilmastoinnin takia. Yrityshautomo: Martti Kerkelä p , martti.kerkela@kauhajoki.fi Paavo Tuohimäki p , paavo.tuohimaki@teakoy.fi Teppo Tiittanen p , teppo.tiittanen@seamk.fi Mathias Rochier-Holmberg

8 YHTEYSTIEDOT: Kunnat ja seudulliset toimijat Seutuportaalissa paljon sisältöä. Suupohja.fi -seutuportaaliin on viime kuukausien aikana tullut paljon uutta sisältöä. Muun muassa asumisen, hoivapuolen, vapaa-ajan, nuorten sivujen ja kulttuuriosion sisältöjä päivitetään jatkuvasti. Sivuilla kannattaa käydä tsekkaamassa esimerkiksi seuraavat osoitteet: (Asuntoportti: myytävät ja vuokrattavat asunnot) (Hoivaportti: sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut) (Yhdistysrekisteri) Hoivaporttia, asuntoporttia sekä yhdistysrekisteriä on kehitetty kuntien, yritysten ja järjestöjen yhteistyönä. Koordinoijana on ollut Palveluportit-hanke, joka päättyy vuoden vaihteessa. Yhdistysrekisteriin on kerätty 250 yhdistyksen tiedot. Halutessaan yhdistykset saavat käyttöönsä tunnukset, joiden avulla tietoja voi päivittää itse. Puolet yhdistyksistä on ottanut tunnukset käyttöön. Jatkossa on tarkoitus kehittää erilaisia asiointipalveluita tai tiedotusmahdollisuuksia tunnuksiin perustuen. Tavoitteena seutuportaalin kehittämisessä on, että kehitys- ja päivitystyö olisi jatkuvaa. Uusia verkkopalveluja pitää edelleen kehittää ja useita niistä on toiminnallisesti järkevä tehdä seudullisesti. Tutustu ajankohtaisiin: -> uutiset -> tapahtumat Kulttuuriyhdistys muutti Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toimipiste on muuttanut Teuvan Orrelasta Jurvan kunnantalolle 2. kerrokseen. Kulttuuriyhdistyksen alueena on edelleen kaikki Suupohjan viisi kuntaa vaikka painopiste on tällä hetkellä Jurvassa ja Spelien tekemisessä. Spelitoimisto sijaitsee samassa toimistossa. Sähköpostiosoite ja puhelinnumero pysyvät muuttumattomina. Ne ovat ja Jurvalaiset ja muut suupohjalaiset tervetulleeksi uuteen toimistoon toivottaa seudullinen kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Isojoen kunta Teollisuustie Isojoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: kunnanhallitus@isojoki.fi Kotisivu: Jurvan kunta PL Jurva Puh. (06) Faksi (06) S-posti: neuvonta@jurva.fi Kotisivu: Karijoen kunta Kristiinantie Karijoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: kunta@karijoki.fi Kotisivu: Kauhajoen kaupunki PL 500 (Hallintoaukio) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: kirjaamo@kauhajoki.fi Kotisivu: Teuvan kunta Pl 25 (Porvarintie 26) Teuva Puh. (06) Fax. (06) S-posti: kunta@teuva.fi Kotisivu: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: arja.rinne@suupohja.fi Kotisivu: Aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotti / Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Kotisivu: Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Teknologiapuisto Kauhajoki Puh. (06) Faksi (06) S-posti: paavo.mattila@suupohja.fi Kotisivu: Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Seudullinen kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Jurvan kunnantalo PL 5 (Koulutie 8, 2.krs) Jurva Puh: S-posti: sukury@suupohja.fi Kotisivu: Suupohjan seutuviestintä Seututiedottaja Tiina Rantakoski LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Puh. (06) tai S-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi