Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011
Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2011
Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011
Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5/2011 Sisältö Lukijalle 5 Kuntasektorin työmarkkinatutkimuksen 20 tiivistelmä 6 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Taustatietoja 11 Palvelussuhde Määräaikaiset palvelussuhteet 1 Palkkaus 16 Palkkausperusteet 16 Säännöllisen työajan ansiot 16 Luontoisedut 18 Ylityö- ja/tai vastaavat korvaukset ja palkkiot 18 Palkkakehitys 18 Sopimuskorotukset vuonna 20 20 Palkkausjärjestelmä 21 Työaika ja ylityöt 2 Luottamusmiestoiminta 27 Muutokset työssä ja työssä jaksaminen 28 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 29 Työpaikkakiusaaminen 29 Tasa-arvo ja samapalkkaisuus 0 Liitetaulukot 2
Lukijalle A kavan Erityisalat toteuttaa vuosit tain jäsenkuntansa palkkausta ja työehtoja koskevia työmarkkinatutkimuksia. Tietoja kerätään erikseen yksityisellä ja julkisella sektorilla toimivilta jäseniltä. Tämä työ markkinatutkimus on ensimmäinen, jonka kysymykset on laadittu pelkästään kuntasektorilla toimiville jäsenille. Näin on pystytty vielä entistäkin paremmin pureutumaan juuri kuntasektorin ajankohtaisteemoihin. Kuntasektorin työmarkkinatutkimus on viime vuosina toteutettu kahden vuoden välein. Trendejä on näin ollen seurattu vuosilta 200, 2006, 2008 ja 20. Tutkimustulosten analysoinnista ja raportin kirjoittamisesta vastasivat KTM Eija Savaja ja FM Aila Mustonen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta, kyselylomakkeen laadinnasta ja lähettämisestä sekä tietojen keräämisestä vastasi Akavan Erityisalat. Raportin aluksi on keskeisistä tuloksista laadittu tiivistelmä, jonka on toimittanut Arja Ahola. Tämän tutkimuksen tulokset antavat arvokasta tietoa kuntasektorin jäsenten tämänhetkisestä työmarkkina tilanteesta. Tätä tietoa hyödynnetään monipuolisesti liiton edunvalvontatyössä ja jäsenneuvonnassa. Helsingissä 15.5.2011 Jaakko Korpisaari kuntasektorin asiamies Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 5
Kuntasektorin työmarkkinatutkimuksen 20 tiivistelmä Kysely lähetettiin marraskuussa 20 Sähköinen kyselylomake 52 jäsenelle, joista vastasi 1620 (1,1 %) Kirjallinen lomake 52 jäsenelle, joista 65 vastasi (,0 %) Yhteensä vastauksia 1685, vastausprosentti 29, Taustatietoja vastaajista Sukupuoli naisia 8 % miehiä 17 % Keski-ikä naiset,1 vuotta miehet 6,9 vuotta Koulutus keskiaste, % alin korkea-aste, % alempi korkeakouluaste, % ylempi korkeakouluaste, 56 % tutkijakoulutus, 2 % ulkomailla suoritettu tutkinto, 1 % Asemataso kunnan johtotehtävät, % toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät, 21 % lähiesimies 6, % asiantuntija, 51 % muut tehtävät, 18 % Työssäkäyntipaikkakunta pääkaupunkiseutu, 21 % muu Suomi, 79 % Kaavio 5. Määräaikaiset palvelussuhteet iän mukaan 200, 2006, 2008 ja 20 (%) Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 vuotta täyttäneet 7 11 6 1 28 0 Määräaikaiset palvelussuhteet Määräaikaiset palvelussuhteet taas kasvussa? Kokoaikatyötä tehneistä pysyvässä palvelussuhteessa oli vajaa neljä viidesosaa (79 %). Kolme sadasta työskenteli määräaikaisena, mutta heillä oli pysyvä palvelussuhde, johon palata määräaikaisuuden päätyttyä. Hieman vajaa viidesosa (19 %) työskenteli määräaikaisena. Määräaikaisuus kosketti ennen kaikkea nuoria. Alle 0-vuotiaista 69 % toimi määräaikaisena. Osuus oli kasvanut yhdeksällä prosenttiyksiköllä vuoteen 2008 verrattuna. Myös kahden vanhimman ikäryhmän määräaikaisuuksissa ilmenee kasvua. Ainoastaan 0 9 -vuotiaiden ikäryhmässä määräaikaisuuksien osuus oli kääntynyt laskuun. Määräaikaisista yli puolet oli työskennellyt määräaikaisena 1 vuotta, kaksi viidestä alle vuoden ja lähes kymmenesosa yli kolme vuotta. Perusteluita ei kaikille ilmoitettuina Yleisin yhden ja kahden määräaikaisuuden perustelu oli sijaisuus. Jos määräaikaisuuksia oli kolme ja viisi tai enemmän, lähes puolella vastaajista määräaikaisuuden syy oli joku muu, esimerkiksi projekti. Edelleen on myös valitettavan paljon (6 %) niitä, joille määräaikaisuuden syytä ei ole ilmoitettu. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrän mukaan tarkasteltuna joukosta erottuu ryhmä, joilla määräaikaisuuksia on ollut kolme. Heistä 15 % Kokopäivätyössä olleiden määräaikaisten osuudet ikäluokittain vuosina 200, 2006, 2008 ja 20 65 66 60 69 200 2006 2008 20 Kaavio 8. Työnantajan perustelut määräaikaisen palvelussuhteiden käytölle palvelussuhteiden määrän mukaan, %, kokopäivätyössä olleet Työnantajan perustelut määräaikaisen palvelussuhteen käytölle palvelussuhteiden määrän mukaan 1 2 5 tai enemmän 27 0 0 62 9 18 21 18 Sijaisuus Muu syy (esim. projekti) Työn luonne on Perustetta ei ole määräaikainen ilmoitettu 9 7 7 6 28 15 5 5 6 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011
on sellaisia, joille perustetta määräaikaisuudelle ei ole ilmoitettu. Muissa ryhmissä osuus vaihtelee kolmesta viiteen prosenttiin. Palkkaus Palkanmääräytymisperusteet Kokopäivätyössä olleista 95 %:lla palvelussuhteen ehdot määräytyivät kunnallisen yleisen virka- tai työehtosopimuksen (KVTES) mukaan. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin kuului kolme sadasta ja kunnallisen teknisen virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin vajaa prosentti. Yli puolella kokopäivätyössä olleista palkka määräytyi KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesti, lähes neljäsosalla tehtävä oli ns. hinnoittelematon ja vajaa viidesosa ei tiennyt palkan määräytymisperusteita. (Katso raportin taulukko 2). Vuoden 2008 tuloksiin verrattaessa huomataan, että hinnoittelemattomien tehtävien määrä on hiukan lisääntynyt. Säännöllisen työajan ansiot Alla olevassa kuviossa on esitetty keskimääräiset säännöllisen työajan ansiot taustamuuttujittain lokakuussa 20. Kuvio on ns. nauhakuvio, jonka sisälle jää 80 % ryhmän palkoista. Nauhan vasen pää eli kymmenen prosentin fraktiili F on palkka, jonka alle jää % ryhmään kuuluvista palkoista. Nauhan oikea pää eli 90 prosentin fraktiili F90 on palkka, jota suurempaa saa % ryhmään kuuluvista. F50 on keskimmäinen palkka eli mediaani, minkä kahta puolta palkat ovat lukumääräisesti tasan jakautuneet. Se on nauhan sisällä merkittynä eri värillä. Nauhan sisällä oleva luku kertoo keskiarvopalkan. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä olivat keskimäärin 2888 euroa/kk, miehillä 5 euroa ja naisilla 2772 euroa. Naisten keskimääräiset ansiot olivat 81 % miesten ansioista. Ero oli hieman suurempi kuin vuonna 2008, jolloin naisten ansiot olivat 8 % miesten ansioista. Tässä tulee kuitenkin huomioida, että kyselyihin vastaavat vuosittain eri henkilöt, joten vertailut ovat vain suuntaa-antavia. Taulukosta ilmenee myös, miten ikä, koulutus, toimiasema tai palkanmääräytymisperuste vaikuttaa ansioi- Kaavio 9. Kokopäivätyössä olleiden palkkaus, euroa/kk Kokopäivätyössä olleiden säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä, euroa/kk Yhteensä Miehet Naiset Ikä Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 vuotta Toimi-/virka-asema Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät Työsuhteen laatu Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Palkan määräytymisperuste KVTES-sopimus Hinnoittelematon Muutoin Ei tiedä Tehtävä on ns. yhdistelmävirka 2215 225 25 2888 2772 2572 27 260 257 2792 008 2811 178 2995 5 5 61 726 660 00 2000 000 000 5000 6000 F F50 F90 KESKIARVO Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 7
hin. Samoin voimme nähdä, miten suuri vaikutus työsuhteen laadulla on palkan suuruuteen. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olleiden keskiansiot olivat 25 euroa/kk, mikä on neljä viidesosaa (81 %) pysyvässä palvelussuhteessa olleiden keskiansioista. Palkkakehitys Akavan Erityisalojen kuntasektorin keskimääräinen kuukausiansioiden kehitys 2000-luvulla on esitetty vieressä olevassa kuviossa. 2000-luvun alussa keskimääräiset kuukausiansiot olivat 97 % Tilastokeskuksen ilmoittamista kaikkien kuukausipalkkaisten palkansaajien keskimääräisistä kuukausiansioista. Ero on kymmenen vuoden aikana kasvanut: vuonna 2008 ansiot olivat kahdeksan prosenttia alemmat ja vuonna 20 yhdeksän prosenttia alemmat kuin kuukausipalkkaisilla palkansaajilla keskimäärin. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät Kuntien palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. KVTESin mukaan tähän pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on 1 tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja 2 työtulokset ja ammatinhallinta sekä palvelusaika (henkilökohtainen lisä). Vieressä on kuvio, missä on esitetty, miten vuosien 200, 2006, 2008 ja 20 työmarkkinatutkimusten mukaan eri tekijät ovat vastaajien mielestä vaikuttaneet palkkaukseen. Vuoden 200 tutkimuksessa ei vielä kysytty henkilö kohtaisen osaamisen vaikutusta palkkaukseen. Työn vaativuutta pidetään tärkeimpänä palkkaukseen vaikuttavana tekijänä. Kuusi kymmenestä on sitä mieltä, että työn vaativuus vaikuttaa paljon tai jossain määrin. Henkilökohtaisen osaamisen vaikutukseen uskoo viisi kymmenestä. Sen sijaan vain kolmas osa vastaajista katsoo, että työn laadulla on merkitystä. Työn määrän merkitykseen uskoo vain neljäsosa. Vähiten on niitä (18 %), joiden mie lestä ryhmän tai työyksikön tulos vaikuttaa palkkaukseen. Se on kuitenkin tekijä, jonka merkitys näyt täisi olevan kasvussa tällä hetkellä. Työn määrän merkitys on lisääntynyt yhden prosentti yksikön verran, kaikkien muiden tekijöiden merkitys on laskenut muutaman prosenttiyksikön verran edeltäneisiin tutkimuksiin verrattuna. Kaavio. Palkat vuosina 2000 20, Palkat keskimäärin vuosina euroa/kk 2000 20, keskimäärin euroa/kk Mielipiteet palkkausjärjestelmän toimivuudesta Mielipiteitä palkkausjärjestelmän toimivuudesta on kysytty useana vuonna. Nyt kuntasektorin työmarkkinatutkimuksessa sitä tiedusteltiin osittain samoilla kriteereillä kuin työja elinkeinoministeriön työolobarometrissä, jonka tulokset on kuntien osalta julkaistu Kunta-alan työolobarometrissä 20. 2000 2075 210 2001 2155 228 200 2288 21 200 28 2509 2005 29 26 2006 250 2689 2008 2707 2951 20 2888 17 0 00 2000 000 000 5000 Kuntasektori Kaikki kuukausipalkkaiset palkansaajat Lähde: AE, Tilastokeskus (Ansiotasoindeksi 20=0) Kaavio 15. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät 200, 2006, 2008 ja 20, kokopäivätyössä olleet (%) Palkkaukseen vaikuttavat tekijät vuosina 200, 2006, 2008 ja 20, (vaikuttaa paljon tai jossain määrin) % Työn vaativuus Henkilökohtainen osaaminen Ryhmän tai työyksikön tulos Työn määrä Työn laatu 1 1 1 18 2 22 2 2 1 7 7 56 65 65 61 56 58 52 200 2006 2008 20 8 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011
Alla olevasta kuviosta ilmenee, että vastaajien mielestä järjestelmä toimii parhaiten siinä, että se kohtelee eri sukupuolta olevia työntekijöitä tasapuolisesti. Vajaa puolet oli tätä mieltä. Kolmasosa vastanneista piti palkkausjärjestelmää selkeänä ja ymmärrettävänä. Sen sijaan palkkausjärjestelmän ei katsottu olevan kannustava, oikeudenmukainen, kilpailukykyinen tai oikeista asioista palkitseva. Kuntabarometrin mukaan yli puolet vastanneista (5 %) piti palkkausjärjestelmää oikeudenmukaisena, kolmasosa ( %) kilpailukykyisenä, yli kolmasosa (8 %) kannustavana ja samoin 8 % katsoi, että se palkitsee oikeista asioista. Lisäksi Kuntabarometrissä kaikki mainitut ominaisuudet osoittivat paranevaa suuntaa, kun sen sijaan omassa työmarkkinatutkimuksessamme arviointi on ollut laskeva. Työaika ja ylityöt Lähes kolme viidesosaa vastanneista teki ylityötä ja / tai muuta säännöllisen työajan ylittävää työtä. Ylitöiden teko oli vähentynyt vuoteen 2008 verrattuna, jolloin ylityötä teki kaksi kolmasosaa työmarkkinatutkimukseen vastanneista. Kunta-alan työolobarometrin 20 mukaan kunta-alalla ylitöitä teki noin puolet kyselyyn vastanneista. Luottamusmiestoiminta Luottamusmiestoimintaa kartoitettiin myös muutamalla kysymyksellä. Kolme neljästä tiesi, kuka oli heitä edustava JUKOn luottamusmies tai pääluottamus mies. Hieman tätä suurempi osa tiesi, mitkä ovat luottamusmiehen tehtävät. Lähes sama määrä oli ollut yhteydessä joko luottamustai pääluottamusmieheen ja kaksi kolmesta ilmoitti jommankumman hoitaneen hänen palvelussuhdettaan koskevaa asiaansa. Mitä pidempään työelämässä olleesta oli kyse, sitä todennäköisemmin hän tiesi, kuka oli häntä edustava luottamus- tai pääluottamusmies ja mitkä tämän tehtävät olivat. Myös miehet olivat naisia paremmin tietoisia luottamusmiesasioista. Kaavio 17. Palkkausjärjestelmän toimivuus, kokopäivätyössä olleet (%) Kokopäivätyössä olleiden mielipiteet palkkausjärjestelmän toimivuudesta (%) On selkeä ja ymmärrettävä Reagoi työtehtävien muutoksiin On oikeudenmukainen On kilpailukykyinen On kannustava Palkitsee oikeista asioista Kohtelee eri-ikäisiä työntekijöitä tasapuolisesti Kohtelee eri sukupuolta olevia työntekijöitä tasapuolisesti Mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin Mahdollisuus käyttää ammattitaitoa ja kykyjä työssä Mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin Mahdollisuus vaikuttaa työnjakoon 11 8 8 1 15 2 18 19 18 8 29 Kaavio 25. Muutokset työpaikalla (%) Esimiehen antama tuki ja rohkaisu 20 2008 Työtovereiden antama tuki ja rohkaisu 20 2008 Työtovereiden keskinäinen kilpailu 20 2008 Työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki 20 2008 Arvio työssä jaksamisesta kuluneen vuoden aikana 20 2008 5 26 21 Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä Muutokset työpaikalla (%) 20 2008 20 2008 22 25 20 1 2008 15 20 19 2008 22 1 1 0 2 2 17 19 27 0 25 26 60 59 6 52 51 1 61 60 59 57 7 72 7 Lisääntynyt/parantunut Pysynyt ennallaan Vähentynyt/ huonontunut 1 61 58 7 59 57 68 71 60 6 6 1 7 7 2 26 26 17 1 22 21 25 25 28 0 11 9 1 1 Muutokset työssä ja työssä jaksaminen Arviot työpaikalla tapahtuneista muutoksista selviävät oheisesta kuviosta. Vuoden 2008 työmarkkinatutkimuksessa arviot vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön olivat hieman positiivisemmat kuin tässä tutkimuksessa. Mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin ja mahdollisuus käyttää ammattitaitoa ja kykyä työssä olivat heikentyneet. Myös työtovereiden antama tuki ja rohkaisu oli vähentynyt. Sen sijaan työpaikan ilmapiirissä ja yhteishengessä ei ollut tapahtunut muutoksia vuoteen 2008 verrattuna. Kunta-alan työolobarometrin 20 mukaan vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin olivat parhaat sivistystoi messa, 5 % vastanneista arvioi voivansa vaikuttaa työtehtäviinsä joko paljon tai melko paljon. Sosiaalitoimessa %, terveystoimessa 28 % ja muilla kunnan toimialoilla 5 % katsoi voivansa vaikuttaa. Vaikutusmahdollisuuksiinsa työtahtiin luotti sosiaalitoimessa 6 %, terveystoimessa 27 %, sivistystoi messa 0 % ja muilla kunnan toimialoilla 52 %. Vertailussa tulee huomioida se, että tutkimuksissa kysytään asiaa eri tavalla. Oma tutkimuksemme kysyy vastaajien tuntemusta vaikutus mahdollisuuksien muutokseen. Kuntabarometrissä kysytään sen hetkistä vaikutusmah dollisuutta. Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 9
Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 A kavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Kyselyn tulokset antavat tärkeää tietoa palkkauksesta, työelämän todellisuudesta sekä muutoksista niin ammattiliitolle kuin jäsenistöllekin. Kuten aikaisempinakin vuosina syksyn 20 työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin vastaajan taustatietojen lisäksi palkkaukseen, palvelussuhteeseen, työaikoihin ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Lisäksi selvitettiin jäsenistön näkemyksiä luottamusmiestoiminnasta sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Kuntasektorin työmarkkinatutkimuksen kysely lähetettiin niille, jotka olivat Akavan Erityisalojen jäsenrekisterin mukaan töissä kuntasektorilla lokakuussa 20. Sähköpostitse kysely lähetettiin 52 AE:n jäsenelle, joista sähköisen kyselylomakkeen täytti 1620 jäsentä (1,1 %). Paperilomake lähetettiin 52:lle jäsenelle, joiden sähköpostiosoitetta ei ollut jäsenrekisterissä. Heistä lomakkeen palautti täytettynä 65 jäsentä (,0 %). Määrä aikaan mennessä lomakkeen täytti yhteensä 1685 jäsentä. Vastausprosentti oli kaikkiaan 29,. Vuonna 2008 vastausprosentti oli korkeampi 5,8. Tuolloin sähköiseen kyselyyn vastasi määräajassa 8,1 % ja paperilomakkeen palautti 18,9 % lomakkeen saaneista. Vuonna 2008 paperilomakkeella vastanneita oli kymmenkertainen määrä (671) tähän kyselyyn verrattuna. Taulukko 1. Vastanneet jäsenyhdistyksittäin (%) Yhteensä N=1681 Naisten osuus, % AEL:n koulutushenkilöt 0, 8, Akateemisten Järjestötoimitsijoiden Liitto AJT 0,1 0,0 Arkistoalan ammattiyhdistys 2, 76, Hallintonotaarit 0, 8, Kuntien asiantuntijat KUMULA 7,8 77, Käännösalan asiantuntijat KAJ 1,9 81, Merenkulkuopistojen opettajainyhdistys 0,1 0,0 Museoalan ammattiliitto,0 78,6 Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat,7 80,6 Pelastushallinnon Virkamiehet 0,1 0,0 SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt 1,2 85,6 Suomen Restonomit SURE 1,0 68,8 Suomen Toimintaterapeuttiliitto 1,0 98,2 Suomen Urheilujärjestöjen Johtavat Toimihenkilöt 0,1 0,0 Suomen Viittomakielen Tulkit 0, 0,0 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU 9,5 81,1 Tradenomi HSO Sihteerit 1,9 0,0 Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV 0,1 50,0 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti, 90,7 Yhteensä 0,0 82,8 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011
T yömarkkinatutkimuksessa kysyttiin taustatietoina mm. vastaajien sukupuoli, ikä, työssäkäyntipaikkakunta sekä tutkinto. Tulokset on koottu kuvioon 1. Vertailun vuoksi kuvioon on liitetty myös vuoden 2008 kyselyyn vastanneiden taustatiedot. Vastanneista yli neljä viidesosaa oli naisia. Sukupuolijakaumassa ei ole tapahtunut muutoksia vuoteen 2008 verrattuna. Naisten keski-ikä oli,1 vuotta ja miesten 6,9 vuotta. Naisten keski-ikä on noussut vuodesta 2008 lähes vuoden (0,8 vuotta). Miesten keski-ikä oli vuonna 2008 lähes sama (6,8 vuotta). Ikäjakaumassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia: 50 59 -vuotiaiden osuus on kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä. 50 vuotta täyttäneitä vastaajista oli yli kolmasosa. Alle 0-vuotiaiden osuus jäi kymmenesosaan, kuten vuoden 2008 työmarkkinatutkimuksessakin. Vastanneiden koulutustaso on hieman kohonnut vuodesta 2008, mikä selittynee ainakin osittain kyselytavan muutoksella. Paperilomakkeen täyttäneistä noin kymmenesosalla (11 %) oli keskiasteen tutkinto, kun taas sähköisen lomakkeen täyttäneistä ainoastaan kolmella sadasta oli keski asteen tutkinto. Korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneita paperilomakkeen palautta neista oli kaksi viidesosaa ( %) ja sähköisen lomakkeen täyttäneistä kolme viidesosaa (59 %). Paperilomakkeen täyttäneet olivat keskimäärin kuusi vuotta vanhempia kuin sähköisen lomakkeen täyttäneet. Siirtyminen nettikyselyn käyttämiseen näkyy erityisesti vastanneiden koulutustason kohoamisena ja keski-iän laskuna. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Kyselytapa ei vaikuttanut vastanneiden valikoitumiseen sukupuolen tai työssäkäyntialueen mukaan. Kolmasosalla (2 %) vastanneista oli filosofian maisterin tutkinto, kymmenesosalla kasvatustieteen maisterin Taustatietoja tai kandidaatin ylempi korkeakoulututkinto ja yhteiskuntatieteiden maistereita tai kandidaatteja oli 5 %. Toimintaterapeutin tai erikoistoimintaterapeutin tutkinnon oli suorittanut noin kymmenesosa ( %) kyselyyn vastanneista. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kävi töissä viidesosa (21 %) vastanneista muun Etelä-Suomen läänin alueella vajaa viidesosa (18 %). Länsi-Suomen läänissä työskenteli yli kolmasosa (6 %) sekä Itä-Suomen (11 %) ja Oulun (9 %) Kaavio 1. Taustatietoa vastanneista (%) Kuvio 1. Taustatietoja vastanneista (%) Miehet Naiset Ikä Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 59 vuotta 60 vuotta täyttäneet Tutkinto Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto Työssäkäyntipaikkakunta Pääkaupunkiseutu Muu Suomi 5 2 2 1 5 11 9 9 16 17 20 21 27 27 28 25 26 29 5 lääneissä noin kymmenesosa vastanneista. Vajaalla 5 %:lla työpaikka sijaitsi Lapin läänissä. Taulukossa 1 on esitetty kyselyyn vastanneet jäsenyhdistyksen mukaan. Lähes neljä kymmenesosaa vastanneista kuului Kuntien asiantuntijat KUMULAan. SPECIAn jäseniä oli 1 % ja Suomen Toimintaterapeuttiliiton jäseniä 1 %. Joka kymmenes kuului Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUun. Näistä edellä mainituista yhdistyksistä miesten osuus oli suurin KUMULAssa. 5 56 8 2008 20 8 80 80 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 11
K okopäivätyötä tehneiden osuus oli kasvanut kahden vuoden aikana. Lokakuun lopussa 20 kokopäivätyötä teki lähes yhdeksän kymmenesosaa (89 %) vastanneista, kun vuoden 2008 lokakuun lopussa kokopäivätyötä tehneitä oli 86 %. Sähköisen lomakkeen täyttäneet (89 %) olivat todennäköisemmin kokopäivätyössä kuin paperilomakkeen täyttäneet (86 %). Kyselytavan muutoksesta seuranneella vastanneiden valikoitumi sella saattaa olla oma vaikutuksensa kokopäivätyössä olleiden määrän lisääntymiseen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista kokopäivätyössä oli kolme neljäsosaa (75 %). Vastanneiden koulutustason kohotessa myös kokopäivätyötä tehneiden osuus kasvoi. Ylemmän korkeakouluasteen (91 %) ja tutkijakoulutuksen (9 %) suorittaneista yhdeksän kymmenestä teki kokopäivätyötä. Osa-aikatyötä tehneiden (7 %) osuus oli hieman laskenut vuodesta 2008 (8 %). Keskiasteen tutkinnon suorittaneista osa-aikatyötä teki viidesosa (19 %). Osa-aikatyötä tehtiin keskimäärin 21,1 tuntia viikossa. Tuntimäärä vaihteli 8 tunnista 2 tuntiin. Iän vaikutus palvelussuhteen lajiin oli tilastollisesti merkitsevä. Erityisesti alle 0-vuotiaat (11 %) ja 60-vuotiaat tai sitä vanhemmat (1 %) tekivät osaaikatyötä. 60-vuotiaista tai sitä vanhemmista oli kokopäivätyössä vajaat neljä viidesosaa (78 %). Iän karttuessa kokopäivätyössä olleiden osuus kasvoi 60 ikävuoteen saakka; 50 59 -vuotiaista 9 % oli kokopäivätyössä. Vuorotteluvapaalla oli kolme sadasta ( %). Vuorotteluvapaalla oli todennäköisimmin 60-vuotias tai sitä vanhempi (7 %). Vajaa prosentti (0,9 %) vastanneista oli työvoiman ulkopuolella. Kymmenen yleisintä toimen tai viran nimikettä olivat toimintaterapeutti ( %), kirjastonhoitaja (7 %), suunnit telija ( %), kirjastonjohtaja ( %), kirjastotoimenjohtaja ( %), osastonjohtaja ( %), tutkija (2 %), opettaja (2 %), informaatikko (2 %) ja tiedottaja (2 %). Miehillä yleisimmät nimikkeet olivat kirjastonhoitaja, projektityön- Palvelussuhde tekijä, hallintojohtaja, kirjastotoimenjohtaja, suunnittelija ja talouspäällikkö. Naiset työskentelivät yleisimmin toimintaterapeutteina, kirjastonhoitajina, suunnittelijoina, kirjastonjohtajina, kirjastotoimenjohtajina tai osastonjohtajina. Vajaa kolmasosa (1 %) kokopäivätyössä olleista työskenteli joko kunnan johtotehtävissä ( %), toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä (21 %) tai lähiesimiestehtävissä (6 %). Asiantuntijatehtävissä työskenteli noin Kaavio 2. Kokopäivätyössä olleiden toimi-/virka-asema (%) puolet (51 %) ja muissa tehtävissä vajaa viidesosa (18 %). Vastaajan toimi-/virka-asema vaihteli sukupuolen, iän, koulutuksen ja työssäkäyntipaikkakunnan mukaan. Kuviossa 2 on esitetty vastanneiden toimi-/virka-asema sukupuolen ja iän mukaan. Miehistä 5 % työskenteli kunnan, toimialan tai yksikön johto-, esimies- tai lähiesimiestehtävissä. Naisista johtotehtävissä työskenteli hieman yli neljäsosa (28 %). Naisista yli puolet työskenteli asiantuntijatehtä- Kuvio 2. Kokopäivätyössä olleiden toimi-/virka-asema sukupuolen ja iän mukaan (%) Miehet 9 1 5 6 9 Naiset 18 7 52 20 Ikä Alle 0 vuotta 0 7 5 0 9 vuotta 1 62 2 0 9 vuotta 7 21 52 16 50 59 vuotta 7 28 9 5 11 60 vuotta täyttäneet 5 1 Kunnan johtotehtävät Lähiesimies Toimialan tai yksikön Asiantuntijatehtävät johto- tai esimiestehtävät Muut tehtävät Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011
vissä ja viidesosa muissa tehtävissä. Iän karttuminen lisäsi todennäköisyyttä työskennellä johtotehtävissä: 60-vuotiaista tai sitä vanhemmista johtotehtävissä oli kuusi kymmenestä (6 %). Asiantuntijatehtävissä työskentelivät useimmiten 0 9 -vuotiaat (62 %). 60-vuotiaista tai sitä vanhemmista asiantuntijatehtävissä oli kolmasosa. Johto- tai esimiestehtävissä työskentelivät todennäköisimmin tutkijakoulutuksen (5 %) tai ylemmän Kaavio. Kuvio. Koulutuksen ja nykyisen tehtävän muodollisten Koulutuksen pätevyysvaatimusten ja nykyisen vastaavuus tehtävän (%) muodollisten pätevyysvaatimusten vastaavuus (%) Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät 0 5 1 Koulutus vastaa asetettuja pätevyysvaatimuksia 76 Koulutus ei vastaa asetettuja pätevyysvaatimuksia Kaavio. Koulutuksen ja työtehtävien vaativuustason vastaavuus (%), kokopäivätyössä olleet Kuvio. Koulutuksen ja työtehtävien vaativuustason vastaavuus (%) Ikä Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 59 vuotta 60 vuotta täyttäneet Tutkinto Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Toimi-/virka-asema Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät 9 5 6 69 69 71 70 76 7 7 7 75 85 88 9 korkeakouluasteen tutkinnon ( %) suorittaneet. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista lähes neljäsosa (2 %) työskenteli johto- tai esimiestehtävissä, alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vajaa viidesosa (19 %) ja alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneista noin neljäsosa (26 %). Pääkaupunkiseudulla viidesosa (21 %) työskenteli johtotehtävissä ja muualla Suomessa kolmasosa ( %). Asiantuntijatehtävissä (57 %) työsken- Koulutus vastaa työtehtävien vaativuustasoa Ei osaa sanoa Koulutus on alempi Koulutus on korkeampi kuin kuin työtehtävien työtehtävien vaativuustaso vaativuustaso 6 5 6 2 25 2 22 16 18 2 19 20 1 21 91 90 1 5 2 2 2 7 2 8 7 1 0 95 0 2 1 1 0 0 5 0 2 2 5 2 2 tely oli yleisintä pääkaupunkiseudulla. Lapin lääni poikkesi muusta Suomesta ja pääkaupunkiseudusta siinä, että siellä yli kaksi viidesosaa ( %) työskenteli johto- tai esimiestehtävissä ja asiantuntijatehtävissä vajaat kaksi viidesosaa (8 %). Vastanneiden mielestä heidän koulutuksensa vastasi hyvin heidän tehtävänsä muodollisia pätevyysvaatimuksia yhdeksän kymmenestä (89 %) oli tätä mieltä. Vastanneista 6 % ilmoitti, ettei heidän koulutuksensa vastannut asetettuja pätevyysvaatimuksia ja % työskenteli sellaisissa työtehtävissä, joissa ei pätevyysvaatimuksia ollut. Kuvion mukaan kaikilla kunnan johtotehtävissä työskennelleillä koulutus vastaa tehtävälle asetettuja pätevyysvaatimuksia. Vajaa viidesosa kyselyyn vastanneista työskenteli muissa tehtävissä ja heistä 1 %:lla koulutus ei vastannut tehtävälle asetettuja pätevyysvaatimuksia. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, vastaako työtehtävien vaativuustaso koulutusta. Noin kolmella neljäsosalla (7 %) vastanneista koulutus vastasi työtehtävien vaativuustasoa, viidesosalla (21 %) koulutus oli korkeampi kuin työtehtävien vaativuustaso ja neljä sadasta teki työtään liian alhaisella koulutuksella työtehtäviin nähden heistä viidesosa (21 %) työskenteli toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä ja lähes kolme viidesosaa (58 %) asiantuntijatehtävissä. Kunnan johtotehtävissä työskennelleillä työtehtävien vaativuustaso ja koulutus vastasivat parhaiten toisiaan. Muissa tehtävissä työskennelleistä lähes puolella (6 %) koulutus oli liian korkea työtehtävien vaativuuteen nähden. Jäsenyhdistyksittäin löytyi myös eroja koulutuksen ja työtehtävien vaativuustason vastaavuudessa. Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoissa (9 %), Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUssa (8 %), Suomen Toiminta terapeuttiliitossa (6 %) ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viestissä (6 %) keskimääräistä useammalla koulutus ei vastannut työtehtävissä vaadittua tasoa. Keskimääräistä paremmin koulutus vastasi työtehtä vien vaativuustasoa Hallintonotaareilla (8 %), Kuntien Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 1
asiantuntijat KUMULAssa (78 %), Suomen Toimintaterapeuttiliitossa (78 %) ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viestissä (80 %). Tradenomi HSO Sihteerit ry:n jäsenistä lähes puolella (8 %) koulutus riittäisi vaativampiin työtehtäviin. Arkistoalan ammattiyhdistykseen kuuluneista kaksi viidesosaa (9 %), Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoista kolmasosa (2 %) ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn jäsenistä vajaa kolmasosa (0 %) työskenteli koulutustasoonsa nähden vaatimattomammissa tehtävissä. Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenistäkin yli neljäsosalla (27 %) oli liian korkea koulutus työtehtävien vaativuustasoon nähden. Määräaikaiset palvelussuhteet Kokopäivätyötä tehneistä pysyvässä palvelussuhteessa oli vajaa neljä viidesosaa (79 %) vastanneista. Vastanneista kolme sadasta ( %) työskenteli määräaikaisena, mutta heillä oli pysyvä palvelussuhde, johon voi palata määräaikaisuuden päätyttyä. Vajaa viidesosa vastaajista (19 %) työskenteli määräaikaisena. Määräaikaisten osuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna vuoden 2008 tutkimustuloksiin. Vuonna 2008 naiset (20 %) olivat miehiä (1 %) todennäköisemmin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Syksyllä 20 ei sukupuolten välillä ollut enää tilastollisesti merkitsevää eroa palvelussuhteen lajissa. Kuviosta 5 nähdään, että määräaikaisena työskentelevät erityisesti nuoret, alle 0-vuotiaat. Heidän ikäryhmässään määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on myös kasvanut 9 %-yksiköllä kahden viimeisen vuoden aikana ja %-yksiköllä vuodesta 200. 0 9 -vuotiaiden ryhmässä määräaikaisten osuus oli hieman vähentynyt vuodesta 200 vuoteen 20. 0-vuotiaista tai sitä vanhemmista yhä useampi työskentelee määräaikaisessa palvelussuhteessa kasvua on 5 %-yksikköä vuodesta 200 vuoteen 20. Määräaikaisten osuus vaihteli jäsenyhdistyksittäin. Keskimääräistä useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa olivat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn (9 %), Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoiden (7 %) tai SPECIAn (6 %) jäsenet. Arkistoalan ammattiyhdistykseen (8 %) ja KUMULAan (6 %) kuuluneista alle kymmenesosa oli määräaikaisia. Vastanneista yli puolet (52 %) oli työskennellyt määräaikaisena 1 vuotta, kaksi viidestä (0 %) alle vuoden ja lähes kymmenesosa (9 %) yli kolme vuotta. Vuonna 2008 1 vuotta määräaikaisena olleita oli alle puolet (8 %) ja 6 %:lla määräaikaisuus oli kestänyt alle vuoden. Yli kolme vuotta määräaikaisena oli tuolloin ollut 6 % vastanneista. Vuonna 20 määrä aikaisena oltiin siis oltu hieman kauemmin kuin vuonna 2008. Kaavio 5. Kuvio 5. Määräaikaiset Kokopäivätyössä palvelussuhteet olleiden iän mukaan määräaikaisten osuudet 200, 2006, 2008 ja 20 (%) ikäluokittain (%) Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 vuotta täyttäneet 7 11 6 1 28 65 66 60 69 200 2006 2008 20 Kuvio 6. Kaavio 6. Määräaikaisuuden pituus Määräaikaisuuden pituus iän mukaan (%) iän mukaan (%) Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 vuotta täyttäneet 28 25 5 59 0 Alle 1 vuosi 1 vuotta Yli vuotta 60 60 56 8 15 9 1 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011
Kolmella viidesosalla alle 0-vuotiaista määräaikaisuuden kesto oli ollut alle vuoden. Vanhemmissa ikäryhmissä määräaikaisuus oli yleisimmin kestänyt 1 vuotta. 50 vuotta täyttäneistä 15 % oli ollut määräaikaisena yli vuotta. Työnantajan perustelut palvelussuhteen määräaikaisuudelle vaihtelivat. Yli kolmasosa työskenteli määräaikaisena Kaavio 7. Kuvio 7. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä (%), kokopäivätyössä olleet Yhteensä Ikä Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 vuotta täyttäneet Määräaikaisuuden pituus Alle 1 vuosi 1 vuotta Yli vuotta 9 11 20 9 6 9 6 21 17 25 5 5 1 15 2 19 18 19 1 2 5 tai enemmän Kaavio 8. Työnantajan perustelut määräaikaisen palvelussuhteiden käytölle palvelussuhteiden määrän mukaan, %, kokopäivätyössä olleet 2 5 tai enemmän hoitaessaan sijaisuutta (7 %), osalla (16 %) työn luonne on määräaikainen tai syynä voi olla jokin muu syy (2 %), kuten esimerkiksi projekti, erilaiset hankkeet, rahoituksen määräaikaisuus tai organisaation uudelleenjärjestelyt. Osalle vastanneista (6 %) työnantaja ei ollut ilmoittanut mitään perustetta määräaikaisuudelle. Vuonna 2008 yleisin määräaikaisuuden perustelu Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä iän ja määräaikaisuuden pituuden mukaan, (%) kokopäivätyössä olleista Kuvio 8. Työnantajan perustelut määräaikaisen palvelussuhteen käytölle palvelussuhteiden määrän mukaan, (%) kokopäivätyössä olleista 1 27 0 0 62 9 18 21 18 Sijaisuus Muu syy (esim. projekti) Työn luonne on Perustetta ei ole määräaikainen ilmoitettu 2 9 60 6 7 5 51 7 8 7 6 28 0 15 5 5 oli sijaisuuden hoito ( %). Muista syistä määräaikaisena oli joka kolmas (6 %). Määräaikaisena ollaan nyt siis yhä useammin muista syistä kuin sijaisuuden hoidon tai työn määräaikaisen luonteen vuoksi. Alle vuoden kestäneen määräaikaisuuden syynä oli yleisimmin sijaisuuden hoito (52 %). Pidempään kestänyttä määräaikaisuutta työnantaja perusteli yleisimmin muilla syillä. Määräaikaisista lähes puolella määräaikaisia palvelussuhteita oli kertynyt viisi tai enemmän, viidesosalla neljä ja noin kolmasosalla alle neljä (Kuvio 7). Alle 0-vuotiailla määräaikaisten palvelussuhteiden määrä oli alhaisempi kuin 0 vuotta täyttäneillä. Kuitenkin lähes joka kolmannella alle 0-vuotiaista oli kertynyt viisi tai useampi määräaikainen palvelussuhde. 0 9 -vuotiaista määräaikaisista kolmella viidesosalla oli vähintään viisi määräaikaista palvelussuhdetta. 50 vuotta täyttäneissä oli viidesosa niitä, joilla oli ollut vain yksi määräaikainen palvelussuhde. Kuviossa 7 on myös esitetty määräaikaisten palvelussuhteiden määrä määräaikaisena olon kokonaiskeston mukaan. Tulokset ovat mielenkiintoisia. Alle vuoden määräaikaisena olleista lähes puolella oli kertynyt määräaikaisia palvelussuhteita vähintään viisi. Tulokset ovat hyvin samankaltaiset 1 vuotta määräaikaisena olleilla. Yli vuotta määräaikaisena olleilla määrä aikaisten palvelussuhteiden määrä kasvoi kolmella viidesosalla oli kertynyt vähintään viisi palvelussuhdetta. Kun vastaajalla oli ollut kaikkiaan yksi määräaikainen palvelussuhde työnantajan perusteluna määräaikaisuuden käytölle oli kolmessa tapauksessa viidestä sijaisuus (Kuvio 8) toiseksi tärkeimpänä perusteluna nousevat esille muut syyt. Kun määräaikaisia palvelussuhteita kertyy useampia muut syyt ja työn määräaikainen luonne yleistyvät perusteluna määräaikaisuuden käytölle. Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 15
Palkkausperusteet K untasektorilla palkkaus perustuu tehtävä- ja henkilökohtaisiin palkanosiin sekä tulospalkkioon. Tehtäväkohtainen palkka perustuu kunnassa paikallisesti toteutettuun tehtävän vaativuuden arviointiin. Henkilökohtainen lisä määräytyy työkokemusvuosien sekä henkilökohtaisen osaamisen ja suorituksen perusteella. Kokopäivätyössä olleista 95 %:lla palvelussuhteen ehdot määräytyivät kunnallisen yleisen virka- tai työehtosopimuksen (KVTES) mukaan. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin kuului kolme sadasta ( %) ja kunnallisen teknisten virka- ja työehtosopimuksen piiriin (TS) vajaa prosentti. Yli puolella (55 %) kokopäivätyössä olleista palkka määräytyi KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesti, lähes neljäsosalla (2 %) tehtävä oli ns. hinnoittelematon (ei määräydy KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesti) ja vajaa viidesosa (17 %) ei tiennyt palkan määräytymisperusteita (Taulukko 2). Verrattaessa osuuksia vuoden 2008 tuloksiin huomataan, että ns. hinnoittelemattomien tehtävien määrä on hieman lisääntynyt. Miesten ja naisten palkan määräytymisperusteissa oli eroja: Naisista lähes kolmella viidesosalla (58 %) palkka määräytyi KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesti ja miehistä kahdella viidesosalla ( %). Miehistä kolmasosa ( %) työskenteli ns. hinnoittelemattomassa tehtävässä naisista viidesosa (20 %). Palkkaus Palkan määräytymisperusteet vaihtelivat vastaajan iän mukaan. Mitä vanhemmasta vastaajasta oli kyse sitä todennäköisemmin hän työskenteli ns. hinnoittelemattomassa tehtävässä. 50 vuotta täyttäneistä hinnoittelemattomassa tehtävässä työskenteli yli neljäsosa (29 %) ja alle 0-vuotiaista 6 %. Alle 0-vuotiaista yli kolmasosa (6 %) ei tiennyt palkan määräytymisperusteita, kun 50 vuotta täyttäneistä tietämättömiä oli vajaa kymmenesosa (9 %). Palkan määräytymisperusteet vaihtelivat vastaajan toimi-/virka-aseman mukaan. Johto- tai esimiestehtävistä kolmasosa (5 %) kuului hinnoittelemattomiin kunnan johtotehtävistä 66 %, asiantuntijatehtävistä viidesosa (21 %) ja muista tehtävistä vajaat 5 %. Muissa tehtävissä työskennelleistä kolmasosa (2 %) ei tiennyt palkan määräytymisperusteita. Säännöllisen työajan ansiot Palkkalaskelmissa ovat mukana ne kokopäivätyössä olleet, joiden säännöllisen työajan ansio ennen ennakonpidätystä oli vähintään 150 euroa lokakuussa 20. Palkkalaskelmissa on mukana kaikkiaan 15 kyselyyn vastannutta. Kuvioissa ja taulukoissa (kts. Liitetaulukot 1-17) ryhmän palkka ilmoitetaan vain, jos ryhmässä on vähintään kuusi henkilöä. Kuviossa 9 on esitetty keskimääräiset säännöllisen työajan ansiot taustamuuttujittain lokakuussa 20. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä olivat keskimäärin 2888 euroa/kk. Naisten keskimääräiset ansiot olivat 81 % miesten keskimääräisistä ansioista ero on hieman suurempi kuin vuonna 2008 (8 %). Miesten keskimääräisten ansioiden vaihtelu oli suurempaa kuin naisten. Puolet miehistä sai vähintään 170 euroa/kk, mikä on 6 euroa enemmän kuin mihin puolet naisista ylsi. Koulutus vaikuttaa suotuisasti keskiansioihin (Liitetaulukko 2). Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden keskiansiot (292 euroa/kk) olivat 6 % tutkijakoulutuksen suorittaneiden keskiansioista (919 euroa/kk). Naisilla ainoastaan tutkijakoulutus takaa saman palkkatason miesten kanssa (Liitetaulukot ja ). Vuonna 2008 tutkijakoulutuksen suorittaneiden naisten keskiansiot olivat 70 % tutkijakoulutuksen suorittaneiden miesten keskiansioista. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden naisten keski ansiot (282 euroa/kk) olivat 81 % miesten keskiansioista (29 euroa/kk) ja ero euroissa on 551 euroa/kk miesten hyväksi vuonna 2008 naisten keskiansiot olivat 87 % miesten keskiansioista. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden miesten keskipalkka (2971 euroa/kk) on 500 euroa/kk enemmän kuin alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden naisten (271 euroa/kk). Vuonna 2008 alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittanut nainen sai 8 % alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen miehen keskiansioista ero on prosentuaalisesti pysynyt täsmälleen samana. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla ero keskimääräisissä kuukausiansiois- Taulukko 2. Palkan määräytymisperusteet vuosina 2008 ja 20 (%) 2008 N=1629 20 N=189 KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesti 57 55 Tehtävä on ns. hinnoittelematon 17 2 Muutoin 5 Ei tiedä 19 17 Tehtävä on ns. yhdistelmävirka 1 1 Ei vastausta 1 0 16 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011
sa miesten hyväksi on 72 euroa/kk; miesten keskiansiot olivat 666 euroa/ kk ja naisten 29 euroa/kk. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneen naisen euro oli vuonna 2008 85 senttiä nyt 80 senttiä. Eri toimiasemissa olleiden keskiansioissa oli suurta vaihtelua (Kuvio 9). Kunnan johtotehtävissä keskiansiot olivat keskimäärin 660 euroa/kk ja joka toinen kunnan johtotehtävissä työskennellyt sai vähintään 700 euroa/kk. Toimialan tai yksikön johtotai esimiestehtävissä keskiansiot olivat 7 % kunnan johtotehtävissä olleiden keskiansioista. Lähiesimiesten ja asiantuntijoiden keskiansiot kuukaudessa jäivät alle 000 euroon. Muissa tehtävissä työskennelleiden keskiansiot olivat 225 euroa/kk ja keskiansioiden vaihtelukin oli vähäisempää kuin muissa ryhmissä. Kunnan johtotehtävissä työskennelleet miehet ansaitsivat keskimäärin 89 euroa enemmän kuukaudessa kuin naiset toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä ero miesten hyväksi oli 86 euroa ja asiantuntijatehtävissä 59 euroa (Liitetaulukot 11 ja ). Ainoastaan lähiesimiehillä ja muissa tehtävissä sukupuolella ei ollut vaikutusta keskiansioihin. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olleiden keskiansiot olivat 25 euroa/ kk, mikä on neljä viidesosaa (81 %) pysyvässä palvelussuhteessa olleiden keskiansioista. Ero on pysynyt lähes samana kuin vuoden 2008 kuntasektorin työmarkkinatutkimuksessa (82 %). Palkan määräytymisperusteet vaikuttivat myös keskiansioihin. Niillä vastaajilla, joiden tehtävä oli ns. hinnoittelematon (kunnan johtotehtävistä 66 %) tai palkka määräytyi jollain muulla tavalla, keskiansiot olivat korkeimmat. Yli puolella (55 %) vastanneista palkka määräytyi KVTESsopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaan ja heillä keskiansio oli 260 euroa/kk. Palkkojen hajonta oli suurinta niillä, jotka työskentelivät ns. yhdistelmävirassa. Kuvio 9 on ns. nauhakuvio, jonka sisälle jää 80 % ryhmän palkoista. Nauhan vasen pää eli kymmenen prosentin fraktiili F on palkka, jonka alle jää % ryhmään kuuluvista palkoista. Nauhan oikea pää eli 90 prosentin fraktiili F90 on palkka, jota suurempaa palkkaa saa % ryhmään kuuluneista. F50 on mediaanipalkka. Puolet ryhmään kuuluneista saa mediaanipalkkaa pienempää ja puolet suurempaa palkkaa. Palkan keskiarvo on merkitty numeroilla nauhan sisälle. Nauhan pituus kertoo palkkojen vaihtelusta: mitä pidempi nauha sitä suurempaa vaihtelu on. Iän karttuminen nosti keskiansioita ja kasvatti palkkojen hajontaa. Alle 0-vuotiaiden keskiansiot olivat 70 % Kuvio 9. Kokopäivätyössä Kaavio 9. olleiden säännöllisen työajan ansiot Kokopäivätyössä ennen ennakonpidätystä, olleiden palkkaus, euroa/kk Yhteensä 2888 Miehet 5 Naiset 2772 Ikä Alle 0 vuotta 2215 0 9 vuotta 2572 0 9 vuotta 008 50 vuotta 178 Toimi-/virka-asema Kunnan johtotehtävät 660 Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät 61 Lähiesimies 2811 Asiantuntijatehtävät 27 Muut tehtävät 225 Työsuhteen laatu Pysyvä kokoaikatyö 2995 Määräaikainen kokoaikatyö 25 Palkan määräytymisperuste KVTES-sopimus 260 Hinnoittelematon 726 Muutoin 5 Ei tiedä 257 Tehtävä on ns. yhdistelmävirka 2792 00 2000 000 000 5000 6000 F F50 F90 KESKIARVO Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 17
50 vuotta täyttäneiden keskiansioista eli ero on 96 euroa/kk (Kuvio 9). Alle 0-vuotiaiden miesten ja naisten keski ansioissa ei ole tilastollisesti merkit sevää eroa (Kuvio ). Iän karttuessa eroa alkaa kuitenkin tulla. 0 9 -vuotiaan naisen euro on 86 senttiä, 0 9 -vuotiaalla naisella euron arvo on heikentynyt 82 senttiin ja 50 vuotta täyttänyt saa neljä viidesosaa (80 %) miehen eurosta. Kuviossa 11 on esitetty kokopäivätyössä olleiden keskimääräiset säännöllisen työajan ansiot jäsenyhdistyksittäin. Pienintä palkkahajonta oli Suomen Toimintaterapeuttiliittoon ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoihin kuuluneilla. KUMULAn jäsenten keskiansiot olivat 187 euroa/kk ja lähes samaan päästiin SPECIAssa. Luontoisedut Kokopäivätyössä olleista vastaajista noin kymmenesosa ( %) sai luontoisetuja lokakuussa 20. Luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo oli keskimäärin 5 euroa/kk. Puolella luontoisetuja saaneista arvo oli korkeintaan 20 euroa/kk. Luontoisetujen määrä vaihteli eurosta 700 euroon kuukaudessa. ja/tai vastaavia korvauksia ja palkkioita saivat SPECIAn (25 euroa/kk) ja TAKUn (21 euroa/kk) jäsenet. Suomen Toimintaterapeuttiliiton (58 euroa/kk), Museoalan ammattiliiton (78 euroa/ kk) ja KUMULAn (77 euroa/kk) jäsenten korvaukset ja palkkiot jäivät alle 80 euron kuukaudessa. Palkkakehitys AE:n kuntasektorin keskimääräisten kuukausiansioiden kehitys 2000-luvulla on esitetty kuviossa. Kuntasektorin palkat on kerätty Akavan Erityisalojen teettämistä työmarkkinatutkimuksista vuosilta 2000 20 (vuosina 2002, 2007 ja 2009 ei tehty työmarkkinatutkimusta kuntasektorille). Kuntasektorin kuukausiansioiden kehitystä on kuviossa verrattu kaikkien kuukausipalkkaisten palkansaajien ansiokehitykseen. Tilastokeskuksen luku vuodelle 20 on ennakkotieto. 2000-luvun alussa AE:n kuntasektorin keskimääräiset kuukausiansiot olivat 97 % kaikkien kuukausipalkkaisten palkansaajien keskimääräisistä kuukausiansioista (Kuvio ). Ero on Kaavio. Kuvio. Kokopäivätyössä Naisten ja miesten olleiden palkat miesten iän mukaan, ja naisten euroa/kk säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä iän mukaan, euroa/kk Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 vuotta täyttäneet 218 222 2926 251 2889 02 5 758 0 00 2000 000 000 5000 Miehet Naiset Ylityö- ja/tai vastaavat korvaukset ja palkkiot Kokoaikaisista joka kymmenes sai ylityö- ja/tai vastaavia korvauksia tai palkkioita. Korvausten ja palkkioiden määrä oli keskimäärin 1 euroa/kk. Korvausten ja palkkioiden määrä vaihteli eurosta yli 1500 euroon kuukaudessa. Puolella korvauksia ja palkkioita saaneista summa jäi 50 euroon kuukaudessa. Jäsenyhdistyksittäin tarkasteltuna eniten ylityö- Kaavio 11. Kuvio 11. Kokopäivätyössä olleiden palkkaus säännöllisen jäsenyhdistyksittäin, työajan ansiot euroa/kk ennen ennakonpidätystä jäsenyhdistyksittäin, euroa/kk Arkistoalan ammattiyhdistys Kuntien asiantuntijat KUMULA Käännösalan asiantuntijat KAJ Museoalan ammattiliitto Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Suomen Restonomit SURE Suomen Toimintaterapeuttiliitto Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Tradenomi HSO Sihteerit Muut 21 286 2559 2778 2500 269 250 198 187 2958 157 198 00 2000 000 000 5000 6000 F F50 F90 KESKIARVO 18 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011
kymmenen vuoden aikana kasvanut: vuonna 2008 AE:n kuntasektorin palkat olivat 8 % alemmat kuin kuukausipalkkaisilla palkansaajilla keskimäärin. Vuonna 20 tilanne oli lähes sama AE:n kuntasektorilla palkat olivat 9 % alemmat kuin kuukausipalkkaisilla palkansaajilla keskimäärin. Kuvion 1 mukaan AE:n kuntasektorin keskiansiot ovat nousseet vuodesta 2006 vuoteen 2008 vähemmän kuin kuukausipalkkaisilla palkansaajilla keskimäärin tai koko kuntasektorilla. Vuodesta 2008 vuoteen 20 AE:n Kaavio. Kuvio. Palkat vuosina 2000 20, Palkat keskimäärin vuosina euroa/kk 2000 20, keskimäärin euroa/kk 2000 2001 200 200 2005 2006 2008 20 2075 210 2155 228 2288 21 28 2509 29 26 250 2689 2707 2951 kuntasektorilla palkat nousivat keskimäärin 6,7 %, kun kaikkien palkansaajien palkat nousivat Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan keskimäärin 6,8 % kuntasektorilla keskimäärin 6,9 %. Kokopäivätyössä olleista 70 %:lla päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet lokakuusta 2009 lokakuuhun 20. Vajaalla 5 %:lla kuukausiansiot olivat vuoden aikana laskeneet. Lähes viidesosalla (18 %) ei ollut käsitystä omien kuukausiansioidensa kehityksestä. Nuorista, alle 0-vuotiaista 2888 17 0 00 2000 000 000 5000 Kuntasektori Kaikki kuukausipalkkaiset palkansaajat Lähde: AE, Tilastokeskus (Ansiotasoindeksi 20=0) Kaavio 1. Kuvio 1. Keskimääräisten Palkat kuukausiansioiden vuosina 2000 20 (%) kehitys 2000 20 (%) 8 6 2 vajaalla kolmella viidesosalla (57 %) kuukausiansiot olivat nousseet vuoden aikana 50 vuotta täyttäneistä yli kolmella neljäsosalla (77 %). Tämä näyttäisi selittyvän ainakin osittain sillä, että nuorista neljäsosa ei ollut ollut lainkaan työssä lokakuussa 2009, kun taas 50 vuotta täyttäneistä vajaa prosentti oli ollut työvoiman ulkopuolella. Vastaajan toimi-/virka-asema näkyi myös palkkauksessa. Kunnan johtotehtävissä (8 %), toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä (81 %) tai lähiesimiehenä (80 %) työskennelleillä päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet keskimääräistä useammin tarkasteluaikana. Asiantuntijatehtävissä (68 %) ja muissa tehtävissä (60 %) työskennelleiden kuukausiansiot olivat nousseet keskimääräistä harvemmin. Asiantuntijatehtävissä (5 %) ja muissa tehtävissä (6 %) oli myös keskimääräistä yleisempää se, että kuukausiansiot olivat laskeneet viimeisen vuoden aikana. Muissa tehtävissä työskennelleistä vajaa viidesosa (17 %) ei ollut ollut työssä lokakuussa 2009. Jäsenyhdistyksittäin tarkasteltuna päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet keskimääräistä useammin Arkistoalan ammattiyhdistykseen (78 %), Tradenomi HSO Sihteereihin (77 %), Kuntien asiantuntijat KUMULAan (75 %) ja Museoalan ammattiliittoon (7 %) kuuluneilla. Tradenomi HSO Sihteereihin ( %), SPECIAan (8 %), Arkisto alan ammattiyhdistykseen (6 %) ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoihin (6 %) kuuluneilla kuukausiansiot olivat laskeneet keskimääräistä useammin. Kuukausiansiot olivat nousseet keskimäärin 1 euroa/kk vuoden aikana (lokakuusta 2009 lokakuuhun 20). Puolella vastanneista kuukausiansioiden nousu jäi 5 euroon/kk. Palkankorotukset vaihtelivat 5 eurosta 800 euroon kuukaudessa. Pääkaupunkiseudulla työskennelleillä keskimääräinen kuukausiansioiden nousu oli 05 euroa, kun se muualla maassa jäi 76 euroon. 0 2001 200 200 2005 2006 2008 20 AE kuntasektori Kaikki palkansaajat Kaikki palkansaajat, kunnat Lähde: AE, Tilastokeskus (Ansiotasoindeksi 20=0). Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 19
määräistä harvinaisempia. Muissa tehtävissä syynä palkanmuutokseen oli keskimääräistä useammin siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen. Tulospalkkioita saivat keskimääräistä useammin pääkaupunkiseudulla (5 %) sekä Oulun ( %) ja Lapin ( %) lääneissä työskennelleet. Palkanmuutoksen syynä siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen oli yleisin pääkaupunkiseudulla (1 %) ja Itä- Suomen läänissä ( %). Sopimuskorotukset vuonna 20 Samapalkkaisuuserä koulutetuille naisvaltaisille aloille jaettiin 1.2.20. Kolmaosa (2 %) kyselyyn vastanneista kokopäivätyössä olleista sai samapalkkaisuuserästä korotuksen 1.2.20 ja vajaa kymmenesosa (8 %) Kaavio 1. Muutokset kuukausiansioissa lokakuusta 2009 lokakuuhun 20 (%) Tehtäväkohtaisen palkanosan muutos Henkilökohtaisen palkanosan harkinnanvaraisen osan muutos Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnainen lisä Tulospalkkio Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen Uusi asema tai tehtävä Lisäkoulutus tai -pätevyys Omat toimenpiteet (esim. paikkakunnan vaihto/opiskelu) Muut syyt Kuvio 1. Muutokset kuukausiansioissa 2008 ja 20 (%) 2 1 0 2 1 1 9 8 1 11 1 9 17 17 Syyt palkanmuutoksiin on esitetty kuviossa 1. Kolmasosalla kokopäivätyössä olleista palkanmuutoksen on aiheuttanut tehtäväkohtaisen palkan osan muutos. Muita yleisimpiä palkanmuutoksen syitä olivat henkilökohtaisen palkanosan harkinnanvaraisen osan muutokset, henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaiset lisät ja uusi asema tai tehtävä sekä siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen. Vertailtaessa palkanmuutokseen vaikuttaneita syitä vuoden 2008 työmarkkinatutkimuksen tuloksiin havaitaan, että nyt palkanmuutosten selittäjäksi nousevat vahvasti myös muut syyt. Näitä muita syitä olivat esimerkiksi lomautus ja vuorotteluvapaalta paluu. Miehillä (1 %) oli naisia (9 %) useammin palkanmuutoksen syynä henkilökohtaisen palkanosan harkinnanvaraisen osan muutos. Alle 0-vuotiailla palkanmuutoksen syynä oli keskimääräistä harvemmin henkilökohtaisen palkanosan harkinnanvarainen muutos (2 %). Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisia lisiä saivat keskimääräistä useammin 0 9 -vuotiaat (16 %). Mahdollisuus saada tulospalkkiota lisääntyi iän karttuessa 50 vuotta täyttäneistä % sai tulospalkkiota. Mitä nuoremmasta vastaajasta oli kyse, sitä todennäköisemmin palkanmuutoksen syynä oli siirtyminen uuden työantajan palvelukseen, uusi asema tai tehtävä sekä omat toimenpiteet, kuten paikkakunnan vaihto tai opiskelu. Johtotehtävissä työskennelleillä palkanmuutoksen syynä oli keskimääräistä useammin tehtäväkohtaisen palkanosan muutos tai henkilökohtaisen palkanosan harkinnanvaraisen osan muutos. Muissa kuin johto- tai asiantuntijatehtävissä työskennelleillä tehtäväkohtaisen palkanosan tai henkilökohtaisen palkanosan harkinnanvaraisen osan muutokset olivat keskisai hinnoittelemattomille suunnatun korotuksen. Jonkun muun korotuksen sai 7 % vastanneista. Muun korotuksen suuruus oli keskimäärin 5 euroa/kk. Yli puolet (5 %) vastanneista ei saanut mitään korotusta keväällä 20. KVTES-sopimukseen liittyvä palkankorotuserä tuloksellisuuden edistämisen perusteella jaettiin 1.9.20. Neljäsosa (25 %) kokopäivätyössä olleista sai tuloksellisuuden edistämiseen varatusta järjestelyerästä korotuksen tehtäväkohtaiseen palkkaan 1.9.20 ja korotuksen henkilökohtaiseen lisään sai 7 %. Yli puolet (56 %) kokopäivätyössä olleista ei saanut korotusta. Yli kymmenesosa (1 %) vastanneista ilmoitti, ettei työnantaja vielä ollut tehnyt päätöstä korotuksista lokakuussa 20. 5 2008 20 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011