Rohkeutta kasvuun Toimitusjohtaja Jyri Häkämies
Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Kansainvälinen kilpailukyky heikentynyt Sumea talousnäkymä Kasvun edellytykset Kilpailukykyä lisäävät toimet Palkkamaltti Rahoitusmarkkinoiden kehittäminen Tulevaisuuden usko Rahoitusmarkkinat Yritysten rahoitus pankkikeskeistä Sääntelyn seurauksena rahoituksesta kasvun pullonkaula Listautumisten puute Vähän aikaisen vaiheen pääomasijoittajia JVK-markkinat kehittymättömät
25.4.2013 Jyri Häkämies
Suomi on menettänyt vientimarkkinaosuuksia 2000-luvun alusta lähtien Vientimarkkinamenestyksen kehitys 1996 2014, indeksi (vuosi 2000 = 100) Lähteet: ETLA ja OECD
PK-yritysten osuus viennistä on vaatimaton Lähde: Eurostat, 2010
Kasvuyritysten osuus on pieni Bulgaria Italia Viro Brasilia USA Unkari Tanska Uusi Seelanti Espanja Ruotsi Luxemburg Suomi Norja Romania 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Lähde: OECD (2009, s. 29); TEMin Kasvuyrityskatsaus 2011, kuvio 1.4. Väh. 20 % vuotuinen kasvuvauhti, % yli 10 työntekijän yrityksistä
Suomen työmarkkinoilta on hävinnyt 50 000 työpaikkaa neljässä vuodessa Työllisten muutos tammi-joulukuu 2008 tammi-joulukuu 2012, % Palvelut 2,3 % Maa- ja metsätalous -8,2 % Rakentaminen -5,8 % Teollisuus -14,4 % Toimialat yhteensä -1,9 % Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus -20% -15% -10% -5% 0% 5%
Ruotsin työlinja; reformit 2007 jälkeen - mallia Suomelle? 2007 - Tyött.korv. alennus, kasvanut omavastuu ja jäsenmaksukorotukset; - Alemmat työkyvyttömyys-, vanhempainloma-, työttömyyskorvaukset; - Alemmat matkakorvaukset; - Varallisuusveron poisto; kiinteistöveron alennus 2008 - Alemmat työkyvyttömyyskorvaukset; - Pidennetty karenssiperiodi työttömyyskorvauksessa ja heikennetty osa-aikainen työttömyyskorvaus 2009 - Eläketulon perusvähennyksen nosto - Korkeampi nedre skiktgräns - Matalammat työttömyysvakuutusmaksut; - Matkakorvausten muutokset 2010 - Eläketulon perusvähennyksen nosto - Korkeampi asumistuki työkyvyttömille 2011 - Eläketulon perusvähennyksen nosto; - Monilapsilisän nosto; - Opintotuen nosto 2012-2014 - Ansiotulovähennyksen lisälaajennukset; - Alimman (nolla) veroluokan ylärajan nosto; - Eläketulon perusvähennyksen nosto Lähde: Ruotsin hallitus (2011) Työllisyysaste 2012 Suomi 69,0 Ruotsi 74,9
Eläkeiät ja sovitut muutokset EU-15, Suomi? miehet/naiset nyt uusi voimaan Alankomaat 65 66+ (2020) Belgia 65 Britannia 65/60 67/68 (2028) / (2046) Espanja 65 67 (2027) Irlanti 65 68 (2028) Italia 65/60 67+ (2022) Itävalta 65/60 65 (2033) Kreikka 65/60 65+ (2021) Luxemburg 65 Portugali 65 Ranska 65 9kk 67 (2017) Ruotsi 65 Saksa 65 67 (2029) Tanska 65/67 67+ (2022/2030)
Hallituksen kehysriihen päätöksillä kasvua Yhteisövero 20 prosenttiin Samalla osinkoverotuksen uudistus Aikaistettu t&k-verokannustimen poistuminen Innovaatiotulojen verotuksen kilpailukykyisyys? Kasvurahoitusohjelman perustaminen Teollisuussijoitukselle kehyskaudella 30 ME/v uuden kasvurahastojen rahaston perustamista varten Tekesille 20 ME/v siemenvaiheen yrityksiin tehtäviin pääomasijoituksiin Pääomasijoitusten verokannustin Komissio hyväksynyt valtiontuen, voimaantulo arviolta huhtikuun lopulla Voitava varmistua tämän ns. bisnesenkelikannustimen toimivuudesta myös käytännössä
Uusi osinkoveromalli Listattu Listaamaton Osingosta 100 % (nyt 70 %) veronalaista Osinko aina pääomatuloa Voitonjaon kokonaisverotaso 44 % (nyt 40,4 %) Voitonjaon kokonaisverotaso 45,6 % 40 000 ylittävältä osalta (nyt 41,4 % 50 000 e ylittävältä osalta) Saajan vero 30 % (nyt 21 %) Saajan vero 32 % 40 000 ylittävältä osalta (nyt 22,4 % 50 000 ylittävältä osalta) Osinko aina pääomatuloa -ansiotulo-osingon verottamisesta luovutaan 60 000 :n verovapausalue poistetaan Nettovarallisuudelle laskettuun 8 % (nyt 9 %) tuottoon saakka veronalaista 25 % (kokonaisverorasitus 26 %) 40 000 ylittävän osan kokonaisverorasitus 26,4 % Saajan vero 7,5 %, 40 000 ylittävästä osasta 8 % Ylimenevä osa verotetaan kuten listayhtiöissä Kokonaisverorasitus vaihtelee 26 % - 45,6 % välillä (nyt 24,5 % -n. 58 %)
Rohkeutta kasvuun miten tästä eteenpäin? Työntekoon, kasvuun ja investointeihin kannustava verojärjestelmä EK:n tavoitteet Toimivat ja työllisyyttä parantavat työmarkkinat Terve julkinen talous
Mitä jäi verotuksessa tekemättä? Verotuksen tulisi olla selkeää, ennustettavaa ja kannustavaa siihen ei vielä päästy Ansiotuloverotusta ei kevennetty eikä siihen tehty inflaatio- ja indeksitarkistuksia Innovaatioboksi jäi toteuttamatta (20 % yhteisöverokannallakin olisi ollut vielä perusteltua tehdä) Rikkikompensaatio: - raskaan liikenteen dieselveron palautus jäi tekemättä - energiaveroleikkuria ei edelleen kehitetty (tavoitteena energiaverotus EU:n minimiin) - Windfall verosta ei luovuttu Keskisuurten ja suurten listaamattomien yritysten osingonjaon kokonaisverorasitus joissain tapauksissa jopa kiristyy Pörssilistattujen yhtiöiden osinkoverotuksen nousu ei kannusta osakesäästämiseen eikä tue suomalaisia pääomamarkkinoita
Lisää työtä ja työpaikkoja - tulevaisuuden työmarkkinat Kohti yrityskohtaista sopimista Palkankorotuksista päätetään yritystasolla - Palkanmuodostus on kannustavaa ja joustavaa Joustavuutta työehtosopimuksiin Hyvä neuvottelukulttuuri Työn teettämisen ja tekemisen rajoituksista luovutaan. Joustavat työajat ja monimuotoiset työsuhteet turvataan Lisää reagointikykyä kriisilausekkeet EK koordinoin neuvotteluja Hyvää neuvottelukulttuuria kehitetään niin liitto- kuin yritystasolla Toimiva työrauhajärjestelmä Vakaat ja häiriöttömät työmarkkinat - Työrauhalainsäädäntöä on uudistettava niin, että työmarkkinatoiminnan pelisääntöjä noudatetaan
Terve julkinen sektori Puolet kuntien työntekijöistä eläkkeelle 2020 mennessä Kuntien veroprosentit kipurajoilla Väestö ikääntyy, palvelujen tarve kasvaa Niukoilla resursseilla saatava aikaan enemmän Aidot kustannukset selvitettävä Julkiset tarjouskilpailut myös pk-yrityksille mahdollisiksi Julkinen ja yksityinen voivat kirittää toisiaan ja oppia toisiltaan - uusia toimintatapoja ja innovaatioita Kansalaisille valinnanvapautta -esim. palvelusetelit ja henkilökohtaiset budjetit Julkinen ICT kuntoon Kuntien palvelustrategia Palvelualoitemalli
Lupajärjestelmien ja hallinnon kehittämistarpeet Ympäristöön, infrastruktuuriin ja energiaan liittyvät lupajärjestelmät pirstaleisia ja hitaita, toimivaltaisia viranomaisia lukuisia Kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi ja eri lakien mukaiset luvat toisistaan erillisiä järjestelmiä ja muutoksenhaku rajoitukseton korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka Keskimäärin luvan saaminen valituksineen kestää 4-5 vuotta ja ns. monilupatilanteissa jopa 10 vuotta -> investoinnit jumiutuneet ja resurssit hukkakäytössä Menettelyjä selkeytettävä ja tiivistettävä sekä päällekkäisyyksiä poistettava -> mentävä kohti yhden luukun periaatetta Selkeät määräajat, joissa päätökset tehtävä Muutoksenhaku luvanvaraiseksi Elinkeinoelämä ja hallinto yhdessä pohtimaan ratkaisuja tavoitteena lupajärjestelmistä kilpailuetua!
Aktiivisella politiikalla kasvua ja dynamiikkaa pääomamarkkinoille ja omistajuuteen Valtio liudentaa määrätietoisesti omistuksiaan (vrt. 90-l) Uusia panostuksia strategisiin toimialoihin esim. ICT, tieto, kaivokset, terveys Monenkeskiselle markkinapaikalle (esim. pörssin First North) hakeutuvan yhtiön osinkoverotus rinnastetaan listaamattomaan yhtiöön Pienet pörssiosingot vapautetaan osinkoverosta omistajien joukon laajentamiseksi Joukkovelkakirjamarkkinoiden toimivuutta parannetaan pienempien yritysten varainhankinnassa (esim. informaatiovaatimusten kevennettävä) Pörssi on kansainvälisesti merkittävä rahoituslähde listautumisten pitkäaikainen puute ja pörssin aktiviteetin heikkeneminen haittaavat kilpailukykyä
Maailmalla Suomi nähdään jo menestyjänä mutta me itse tiedämme parhaiten edessä olevat haasteet Suomalaisista yrityksistä tulevaisuuden menestystarinoita? 23 suomalaisyritystä 100 lupaavimman teknologiayrityksen joukossa Euroopassa vuonna 2012 (Red Herring Europe Top 100) Yrittäjyysbuumi valtaa kampuksia AaltoES, Start-up Sauna, Uusi Tehdas, Protomo jne. = avoimia alustoja, joissa opiskelijat, yritykset ja tulevat yrittäjät toimivat yhdessä
tukiverkosto maailmanvalloitukseen Verkosto, joka edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja. Ytimessä TEM, UM ja OMP sekä näiden alaiset organisaatiot ja verkostot Ulkomailla yli 70 maa- tai aluekohtaista yhteyspistettä Yritysten odotukset korkealla: Siiloista kohti hyvin koordinoitua yhteistyötä Tehokkaat, asiakaslähtöiset ja tulokselliset kansainvälistymispalvelut Pk-yritysten tarpeet toiminnan ytimessä
Yritysten toimintaan vaikuttavia ilmiöitä Vaikuttaa koko elinkeinoelämään: Kestävyysvaje / huoltosuhde Julkisen sektorin koko ja tehtävät Miten ratkaistaan ilman kokonaisveroasteen nousua? Resurssiniukkuus / ilmastonmuutos Puhdas ympäristö Vaikuttaa selvästi osaan yrityksistä Rakennemuutos, arvoketjujen pilkkoutuminen Säilyttävästä Rahoituksen uudistavaan saatavuus Rahoituksen elinkeinopolitiikkaan saatavuus Digitalisaatio / rakennemuutos Regulaation nousu 80- ja 90-lukujen liberalisaation vastaliike? Tarvitaan selkeyttä ylisääntelyn sijaan Suomen kiinnostavuus yrityksille ja ihmisille? Päätöksentekokyky? Johtamisen puute Teknokratia & populismi Rahoituksen saatavuus Miten optimoida edelläkävijyys ja kustannushaasteet? Rahoituksen saatavuus Työvoiman saatavuus Maahanmuutto Kohtaanto-ongelmat
KIITOS!