Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta. Metsätaimitarhapäivät 24.1.2014 Tiina Ylioja Metla Vantaa



Samankaltaiset tiedostot
siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

TAIMIUUTISET Kuva 1. Porakoneeseen rakennettu. australialainen Side- Winder käytössä Tammelassa (valokuva Tiina Ylioja)

Kuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen

Metsäpuiden siemenhuollon kehittäminen -hanke

Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019

KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KUUSEN SIEMENVILJELMILLÄ

Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat

KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli

kuusen ja männyn käpy- ja siementuhot Pekka Helenius Katri Himanen Markku Nygren Eeva Vaahtera Tiina Ylioja

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto

Taudinaiheuttajat siemenillä

Endoterapiaa kuusen siemenviljelmille

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

Öljykasvien tuhoeläimet 2012

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Kangasmaiden lannoitus

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Alttius mäntypistiäiselle. Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma / metsätalousinsinööri KIRJANPAINAJIEN ESIINTYMINEN MHY KYMENLAAKSON ALUEELLA ELIMÄELLÄ

Eri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä Markku Nygren

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

uudelleen organisointi

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Metsäpuiden siemenhuollon laatuketju

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

3/2008. Taimi uutiset. Metsäntutkimuslaitos

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)

Kirjanpainajatuhoriskit

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Agrimarket- Viljelijäristeily

leviämisreitit taimitarhoille

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Männyn metsäkylvö historiaa ja kehitysnäkymiä. Männyn siementen pimeäitämisestä ja jälki-itämisestä. Helpotusta kuusen siemenpulaan

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa auttaako kulotus tai maankäsittely? Pasi Rautio Luke, Rovaniemi

Rehumaissin viljelyohjeet

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Avomaan vihannesviljely

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

Kuusen siementen sienet

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Eriocraniidae. Perhoswiki

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Marja Poteri ja Eevamaria Harala. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen

t a i m i uutiset 4/ 2005 Tässä numerossa mm. S U O N E N J O E N T O I M I N T A Y K S I K K Ö

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Suomen metsävarat

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Ruotsalaisen kuusen. MHaa1 siemenviljelysaineiston käyttökelpoisuus Suomessa. Seppo Ruotsalainen & Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos

Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen?

Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

MANSIKAN KASVINSUOJELU KÄYTÄNNÖSSÄ

Kuminan kasvattaminen Suomessa

- Pallon voi tukea myös taivuttamalla sen päälle tiiviisti kanaverkkoa.

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

FORD KA KA_202054_V5_2013_Cover.indd /06/ :59

Transkriptio:

Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta Metsätaimitarhapäivät 24.1.214 Tiina Ylioja Metla Vantaa

Sisältö Kertaus käpy ja siementuholaisiin Käpytuhoja vuosilta 26, 27 ja 212 Käpykääriäisen ja käpykoisan kannanseuranta feromoniansoin: uusia tuloksia ansakorkeuksista Torjuntatutkimuskuulumisia

Käpytuhot 1989-2 Savonen, E-M, Nikkanen T. julkaisematon aineisto. vioittuneet kävyt, % 1 8 6 4 2 1 8 6 4 2 1 8 6 4 2 4 73 - - 19 11 111 112 113 169 171 172 175 176 Siemenviljelys Hyönteisvahinko - 179 235 366 41 1989 1995 2 Käpyruoste Molemmat

Käpyruosteet: Kuusen tuomiruoste Käpy ei tuota itämiskelpoisia siemeniä Käpy kuiva, suomut auki Väli-isäntakäsvina tuomi Kuva: Sakari Pönniö Kuva: Sakari Pönniö Kuva: Sakari Pönniö 3.2.214

Käpyruosteet: Kuusen talvikkiruoste Käpy ei tuota itämiskelpoisia siemeniä Käpy kuiva (pehmeä) Väli-isäntäkasvina talvikit Metla/ Tiina Ylioja Metla/ Erkki Oksanen 3.2.214 5

Kuusen käpykääriäinen Metla/Pekka Voipio Metla Metla 1 toukka syö 14 siementä Tuho vaihtelee riippuen toukkien määrästä/käpy Tiina Ylioja

Tiina Ylioja Käpykoisa ja -mittari Puruiset reiälliset kävyt Useita toukkia voi olla samassa kävyssä Hankala erottaa mittaritoukkien syönti koisasta Metla/ Erkki Oksanen Metla/ Erkki Oksanen

Kuusen käpykärpänen Ei yhtä yleinen kuin em lajit. Pihkottaa kävyn voimakkaasti siemeniä syödessään Kävyn pieni koko, käyryys, pihkapallo Metla/Pekka Voipio Voi olla useita toukkia per käpy Johanna Siitonen Tiina Ylioja

Siemenhyönteiset kuusen siemenissä Siemenkiilukainen Siemensääski Kuva: Siemenlaboratorio METLA/Suonenjoki 3.2.214 9

% tutkituista kävyistä 1 8 6 4 2 Käpyruosteet 179 235365 374 37543 19 11111 112 1134 Siemenviljelys Tuomiruoste Talvikkiruoste 52 26 1 8 6 4 2 Käpyhyönteiset 179 235 365 374 375 Käpykääriäinen Käpykoisa Käpykärpänen 43 19 11 111 112 113 Siemenviljelys 4 52 Kääriäistoukat ka 1,2/käpy (1-6)

26 käpykonteista 1 Käpyruosteet 1 Käpyhyönteiset % tutkituista kävyistä 8 6 4 2 Tuomiruoste Talvikkiruoste 8 6 4 2 Käpykääriäinen Käpykoisa Käpykärpänen 73 169 171 175 176 179 73 169 171 175 176 179 Siemenviljelys Siemenviljelys Käpykääriäisen vähyys?

27 % tutkituista kävyistä 1 8 6 4 2 Käpyruosteet Tuomiruoste Talvikkiruoste 1 8 6 4 2 Käpyhyönteiset Käpykääriäinen Käpykoisa Käpykärpänen 374 375 43 19 4 Siemenviljelys 73 169 171 374 375 43 19 4 73 Siemenviljelys 169 171 Kääriäistoukat 1.3 3.1 /käpy (1-12)

Röntgenkuvaus: terveiden siementen osuus Siemenviljelys 4 52 19 179 235 365 43 11 111 112 113 % kuvatuista siemenistä 2 4 6 8 1 Siemenviljelys 52 73 172 374 375 43 2 4 6 8 1 26 27 Siemenviljelys 4 52 19 179 235 365 43 11 111 112 113 tuho% 5 1 15 2 25 3 Siemenkiilukainen Siemensääski Käpykääriäinen Siemenviljelys 52 73 172 374 375 43 5 1 15 2 25 3 26 27

Päätelmiä Ruostetuhot vakavia, jos epidemia Käpyhyönteiset vioittavat sadon pahoin, jos käpyvuodet lähekkäiset Tuholaislajiston koostumus poikkeaa viljelmien välillä Ei pahasti tuhoisia käpyjä kontteihin Vioittuneiden käpyjen keruu pois viljelmiltä + väli-isäntien poistaminen

212 % tutkituista kävyistä 1 8 6 4 2 1 5 Käpyruosteet ja -hyönteiset Kääriäistoukat: 2,5/käpy 2,9/käpy 1-1 toukka kävyssä 73 43 Tuomiruoste Talvikkiruoste Käpykääriäinen Käpykoisa Käpykärpänen Siemenviljelys

Käpytuhotilannetta 214 Käpysato 212, ei käpyjä 213 212 käpykääriäinen yleinen: osa jättäytyneistä aikuistuu keväällä 214 käpykeräys vienyt kantaa pois viljelmiltä leviävät takaisin metsistä 212 käpykoisa n. 2% kävyistä ei jättäytymistä vaihtoehtoravinnon laatu vuonna 213

Käpyhyönteisten kannanseuranta 5 ansaa 1,5 m korkeudella feromoniansoin Perustuu synteettiseen naaraan koiraita houkuttelevaan feromoniin (Lundin yliopisto, Ruotsi) 3.2.214 17

Käpyhyönteisten kannanseuranta feromoniansoin Tutkimuksen standardikorkeus 1,5 m ei antanut runsaita ansasaaliita, vaikka käpytuhoja havaittiin. Kuusen käpykääriäinen talvehtii vanhoissa kävyissä: latvuksessa ja maahan tippuneissa. Missä parittelu tapahtuu? Käpykoisan toukka jättää kävyn talvehtiakseen kotelona: pudottautuuko maahan vaiko jääkö latvukseen? Missä parittelu tapahtuu? Missä korkeudessa feromoniansojen pitäsi olla? Metla/Tiina Ylioja Metla/Pekka Voipio Ylioja T, Rosenberg O, Harala E & Anderbrant O, Metla, Skogforsk & Lund University

Testatut ansakorkeudet Korkea siemenviljelys (15-17m) 21: 1,5 m ja 14 m ansakorkeudet 211: 1,5 m, 9 m ja 14 m Matala siemenviljelys (9 m) 212: 1,5 m, 9 m ja 14 m 213: 1,5 m, 3 m, 6 m, 9 m

Ansakorkeus, m Ansakorkeus, m Korkeat vartteet, 11 ja 111 Käpykoisa Käpykääriäinen 14 12 1 8 6 4 2 21 14 12 1 8 6 4 2 2 4 6 8 1 211 2 4 6 8 1 14 12 1 8 6 4 2 212 1 2 3 4 5 Koiraat/viikko 14 12 1 8 6 4 2 212 1 2 3 4 5 Koiraat/viikko

Ansakorkeus, m Ansakorkeus, m Matalat vartteet sv 43 Käpykoisa Käpykääriäinen 14 12 1 8 6 4 2 212 1 2 3 4 5 14 12 1 8 6 4 2 212 1 2 3 4 5 14 12 1 8 6 4 2 213 1 2 3 Koiraat/viikko 14 12 1 8 6 4 2 213 1 2 3 Koiraat/viikko

Päätelmät ansakorkeudesta Parveilu latvustossa, ei sen yläpuolella Käpykoisa ei parveile matalalla, usein korkeammalla kuin käpykääriäinen 2/3 latvuksen pituudesta monitorointikorkeudeksi 1,5 m oksille ripustaen siementuottajien käytössä Ruotsissa

Torjuntakoe 213-214 Gibberelliinillä kukinnan indusointi Kallista, suojaus injektoitavalla insektisidillä Torjuntakokeen idea: 1) Runkoinjektiolla torjunta voidaan tehdä kukintaa edeltävänä vuonna gibberelliinin injektion aikaan 2) Vertailaan insektisidin injektioon keväällä ennen kukintaa 3)Ei aiheuta vioitusta siemententuotannolle Rosenberg, Almqvist, Weslien 212 J. Econ. Entomol. Systemic insecticide and gibberellin reduced cone damage and increased flowering in a spruce seed orchard.

Torjuntakokeet Suomi ja Ruotsi Ruotsi, Olle Rosenberg, Skogforsk Suomi: runkoinjektiokoe: gibberelliini-indusointi Siemen Forelia Oy Tämän jälkeen injektointi insektisidillä Tehoaineena abamektiini, valmiste Vertimec 18 EC Käpynäytteet 214 Tehoaineena emamektiini bentsoaatti, koevalmiste, vertailuna abamektiini Wedgle Direct Inject, ensin gibberelliini-injektio ja heti perään insektisidi Arborjet Tree IV (gibberelliini sekoitettuna insektisidiin) Gibb Plus Forest Käpynäytteet 214

Injektiolaitteiden testausta Ruotsissa Kiitos tuesta: NordGen Forest

Mitä seuraavaksi? Ruotsissa 214 käpyruosteita vastaan torjuntakoe Mikä torjuntakohde kiinnostaa siementuottajia Suomessa testattavaksi? Esim. nuori siemenviljelys, joka jo tekee jonkin verran käpyjä olisi hyvä torjuntakoekohde

Kiitos