SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE... SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN... 0. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet... 0. Säästö- ja sijoitusaikeet.... Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit... LUOTONOTTO.... Nykyiset luottomuodot.... Luotonottosuunnitelmat.... Miten kysyisi asuntolainatarjousta.... Asuntolainan laina-ajat.... Lainamäärät.... Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät.... Lainan osuus asunnon rahoituksesta.... Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista.... Lainojen maksusuunnitelmien muutokset... TALOUDEN JA ASUNTOLAINOJEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN.... Talouteen liittyvät riskit ja varautuminen niihin.... Asuntolainaan liittyvät riskit ja varautuminen niihin.... Asuntolainan korkosidonnaisuus ja lyhennystapa.... Varautuminen mahdolliseen koron nousuun.... Lainaan liitetty korkokatto.... Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset... MAKSAMINEN.... Internetin käyttö yleensä.... Laskunmaksutavat.... E-laskupalvelut.... Päivittäistavaraostosten maksaminen...
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT YHTEENVETO Tuloksissa näkyy kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Haastatteluajankohtana talouden epävarmuudesta huolimatta on jo näkynyt merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy kiinnostuksena turvallisia säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Kuluttajien hyvänä pysynyt rahatilanne ja alhainen korkotaso on pitänyt yllä luotonkysyntää. Mahdolliseen korkojen nousuun varaudutaan säästämällä. Vaikka raha-asioiden suunnittelujänne näyttää lyhentyneen vuoden takaisesta, silti lähes puolet suomalaisista suunnittelee rahankäyttöään vähintään puolen vuoden tähtäimellä. Myös menoja seurataan, kaksi kolmannesta säännöllisesti ja neljännes satunnaisesti. Vain kuusi prosenttia ei seuraa omia menojaan lainkaan. Suomalaisten rahatilanne näyttää hieman vuoden takaista paremmalta. Suurimmalla osalla, eli lähes 0 prosentilla, tulot ovat suuremmat kuin menot. Reilun kolmanneksen tulot ja menot ovat yhtä suuret. Tulot ovat menoja pienemmät seitsemällä prosentilla ja prosentti joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen. Osuudet ovat viime kevään tasolla. Kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on noussut viime vuodesta etenkin nuorimmissa ja vanhimmissa ikäryhmissä. Säästöjen ja sijoitusten "hajauttaminen" on hieman vähentynyt, eli varoja sijoitetaan harvemmin useaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan näkyy myös säästö- ja sijoitusaikeissa ja vaikka säästämisaikeet ovatkin lisääntyneet, ei vielä olla vuosien 00 ja 00 tasolla. Kuluttajien turvallisuushakuisuus ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyvät myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on noussut viime vuodesta ja on tällä hetkellä selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Tilisäästäminen on myös suosituin tuleva säästämismuoto. Sen sijaan osakesäästämisen ja rahastosäästämisen suosio on hieman laskenut viime keväästä. PStuotteisiin säästäminen ei ole edelleenkään lyönyt itseään läpi säästämis- ja sijoitusvaihtoehtona. Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa. Huomionarvoista on, että tuoton painoarvo on laskenut selvästi muutamien aiempien vuosien tasostaan. Lainanoton riskien hallinnan voidaan arvioida olevan edelleen melko vakaalla pohjalla. Monella lainanottajalla on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia, ja osuus on jatkanut viime vuosien hienoista nousuaan. Säästöt toimivat tällöin hyvänä talouden puskurina tulevia rahantarpeita varten. Tällä hetkellä runsaalla puolella eli prosentilla suomalaisista on lainaa. Kaikkiaan luotollisten osuus on hieman noussut viime kevään tasosta. Samoin asuntovelallisten osuus on noussut viime vuodesta. Valtaosa eli prosenttia on ottanut asuntolainansa vakituisen asunnon ostoon, loput joko asunnon peruskorjaukseen, vapaa-ajan- tai sijoitusasunnon ostoon tai pienempiin remontteihin. Kulutusluotollisten osuus on noussut vuoden takaisesta. Tavallisin kulutusluottomuoto on pankista otettu kulutusluotto, jonka osuus on noussut hivenen viime vuodesta.
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Useimmiten suomalaisilla on vain yksi kulutusluotto kerrallaan ja yhden kulutusluoton omaavien osuus on noussut edelleen. Kaksi kulutusluottoa on nyt joka kuudennella, vuonna 00 lähes joka kolmannella. Kolme tai useampia kulutusluottoja on kahdeksalla prosentilla, kun vuonna 00 niitä oli kasautunut enemmän kuin joka kuudennelle. Luotonottoaikeet ovat hieman lisääntyneet vuoden takaisesta. Nyt yhdeksän prosenttia suomalaisista aikoo ottaa uutta luottoa seuraavien kuukauden aikana. Alhaalla pysynyt korkotaso ja kotitalouksien hyvä rahatilanne lisäävät luotonottohalukkuutta. Pankin konttorissa käyminen on suomalaisille tyypillisin ensimmäisen yhteydenoton tapa asuntolainaa haettaessa, toiseksi suosituinta on pankkiin soittaminen. Vaikka Internetin tai sähköpostin kautta ensimmäisen kontaktin ottavien osuus on kasvanut hieman, on näiden yhteydenottotapojen osuus vieläkin suhteellisen pieni. Asuntolainanottoaikeissa olevilla sähköisten yhteydenottotapojen osuus nousee selvästi suuremmaksi. Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pysynyt edelleen alle vuodessa (, vuotta), laskien hienokseltaan viime keväästä. Viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskikoot ovat kasvaneet viime keväästä viidellä prosentilla. Kasvua on eniten yli 0 000 euron lainojen osuudessa. Taustalla on nousujohteinen asuntojen hintakehitys. Asunnon oston lainaosuus on noussut hienokseltaan viime vuodesta. Keskimäärin prosenttia asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan jo vuodesta 00 lähtien, vaikka asuntolainojen keskikoko onkin tänä aikana kasvanut. Lainan korkomenoja on laskenut pitkään alhaalla pysynyt korkotaso. Valtaosa eli kolme neljäsosaa lainanottajista on maksanut lainansa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaisesti. Hitaammin maksaneiden osuus on pysynyt ennallaan, mutta lainaansa nopeammin maksaneiden osuus on noussut hieman. Maksusuunnitelman lykkääntymiseen ovat syynä useimmiten oman talouden ja elämäntilanteen muutokset sekä työllisyyteen vaikuttavat seikat. Muita syinä mainittiin muun muassa ylimääräiset kulut, opiskelu tai lyhennysvapaiden jaksojen käyttäminen eli on yleensäkin haluttu väljyyttä maksuohjelmaan. Lyhennysvapaita jaksoja lainan takaisin maksussa on käyttänyt prosenttia lainaa omaavista. Niitä hyödyntävät eri tuloluokkiin kuuluvat. Omaa taloudellista tilannetta uhkaavien riskien kokeminen on pysynyt ennallaan. Vaikka työttömyyden ja lomautukset uhkana kokevien osuus on edelleen laskenut, nuoret (etenkin 0- -vuotiaat) kokevat edelleen muita useammin työttömyyden ja lomautusten uhkaa. Oman talouden riskeihin varaudutaan aiempaa useammin säästämällä. Asuntolainaan liittyvien riskien kokeminen on pysynyt viime kevään tasolla. Korkojen nousu nähdään uhkana selvästi viimekeväistä harvemmin. Viimekeväistä useampi näkee työttömyyden, lomautukset tai työasiat asuntolainaansa liittyvänä riskinä, mutta kuitenkaan ei olla lähelläkään vuoden 00 tasoa. Talouskriisin myötä entistä useampi näkee yleismaailmallisen tilanteen tai taantuman asuntolainaansa liittyvänä riskinä. Useimmat varautuvat edelleen säästöillä ja omaa talouttaan suunnittelemalla. Moni kertoo riskejä huomioidun jo pankissa lainaa otettaessa. Tämä antaa hyvän pelivaran lainaan mahdollisesti liittyvien riskien varalta.
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Vaikka korkojen nousu nähdäänkin uhkana entistä harvemmin, yhä useammat ovat varautuneet koron mahdolliseen nousuun etenkin säästämällä tai huomioimalla koron nousun jo lainaa hakiessa tai kohtuullisella kuukausierällä. Entistä useammin koron nousuun ovat varautuneet ne, joilla on suurimmat asuntolainat. Korkokaton suosio on lisääntynyt selvästi, ja lainaturvavakuutustenkin suosio on palannut pitkäaikaiselle tasolleen. Kolmella neljästä asuntovelallisesta on koko lainassaan vaihtuva korko, joka kymmenes asuntolaina on kokonaan sidottu kiinteään korkoon ja kahdeksalla prosentilla osa lainasta vaihtuva- ja osa kiinteäkorkoista. Osuudet olivat samat vuosi sitten. Asuntolainoista suurin osa eli runsas 0 prosenttia on tasaerälainoja ja vajaa 0 prosenttia on annuiteettilainoja. Annuiteettilainojen suosio näyttää kasvaneen, erityisesti viimeisen vuoden aikana lainaa ottaneilla. Verkkopankissa maksaminen on ylivoimaisesti tavallisin laskunmaksutapa, osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Maksupalvelukuorta käyttävien osuus on noussut hieman vuodentakaisesta, erityisesti iäkkäimmillä. Laskunmaksuautomaatilla maksaminen on automaattien vähentymisen myötä edelleen hieman laskenut. Verkkopankkia käytetään yleisimmin tietokoneelta, mutta matkapuhelinkäytön osuus on kasvamassa älypuhelinten yleistyessä. E-laskupalvelujen käyttö on jatkanut kasvuaan. E-laskupalveluiden käytön kasvu on ollut suhteessa suurinta 0- -vuotiaiden verkkopankissa maksavien keskuudessa. Myös e- laskujen tunnettuus on edelleen lisääntynyt, nyt vain kymmenys suomalaisista ei tiedä e- laskusta mitään. Visa Electronilla ja pankkikortilla maksaminen on jatkanut yleistymistään, kun taas yleisluottokortin käyttö tavallisimpana päivittäistavaroiden maksutapana on hieman laskenut. Käteismaksaminen on pysynyt viime kevään tasolla.
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta lähtien - vuoden välein. Vuosina 00-00 tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa ja sen jälkeen vuosittain. Tutkimuksen haastattelut on vuoden 00 syksystä lähtien tehty puhelimitse. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä ja luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä tutkimuskierroksella kysyttiin uusina kysymyksinä muun muassa lyhennysvapaiden jaksojen käyttämistä lainan takaisinmaksussa, pankkiasioiden hoitamisen muuttumista parin viimeisen vuoden aikana sekä omien menojen seuraamista. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty vastaavana ajankohtana vuonna 0.. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset - -vuotiaat henkilöt. Haastattelututkimuksen aineisto on kerätty tammi-helmikuussa 0. Tällöin haastateltiin kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään - kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 0 000. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Viime vuonna, jolloin edellisen tutkimuksen haastattelut tehtiin, oli yleinen taloustilanne paranemassa. Sen jälkeen viime kesänä ja syksynä talouskriisin myötä talouden epävarmuus kasvoi ja se näkyi myös kuluttajien talousluottamuksen laskuna. Tämän tutkimuksen haastattelujen aikaan, alkuvuonna, taloudessa on jo näkynyt merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Tutkimuksen mukaan kuluttajien rahatilanne on pysynyt hyvänä, mikä yhdessä alhaisen korkotason kanssa on pitänyt yllä luotonkysyntää. Mahdolliseen korkojen nousuun varaudutaan säästämällä. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy tutkimustuloksissa kiinnostuksena turvallisia säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on laatinut tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa.
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE Reilu puolet suomalaisista suunnittelee omaa talouttaan lyhyellä tähtäimellä, korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan, ja osuus on hieman kasvanut kevääseen 0 verrattuna. Pitemmän tähtäimen suunnittelijoita eli vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä talouttaan suunnittelevia on prosenttia suomalaisista, mikä puolestaan on hieman vähemmän kuin viime keväänä. Suunnitelmallisuus oman talouden hoidossa ei kuitenkaan ole kokonaisuutena vähentynyt viime kevääseen verrattuna, sillä raha-asioitaan jonkinlaisella tähtäimellä suunnittelevien osuus on pysynyt lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna. Pitkällä tähtäimellä raha-asioitaan suunnittelevien osuus kasvaa iän myötä ja jo - - vuotiaista kolmannes suunnittelee talouttaan vähintään puoleksi vuodeksi. Nuoret suunnittelevat talouttaan merkitsevästi lyhyemmällä syklillä kuin vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat: alle -vuotiaista yli puolet suunnittelee raha-asioitaan korkeintaan kolmen kuukauden aikavälillä. Alle -vuotiaista reilu viidennes ei vielä suunnittele raha-asioitaan lainkaan, mutta osuus on nyt hieman alempi kuin vuosi sitten. Raha-asioiden suunnittelu vähenee iän noustessa yli 0 vuoden. Yli 0-vuotiaista reilu neljännes ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan ja osuus on kasvanut vuoden takaisesta. Lainaa omaavilla suunnittelujänne on luonnollisesti keskimääräistä pitempi. Kuvio a. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % vastaajista (n= vuonna 0) Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 00 00 0 0
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio b. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan ikäryhmittäin "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" Kaikki - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat % vastaajista (n= vuonna 0) 0 0 0 0 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Max kk - kk - kk - kk - vuotta Ei suunnittele lainkaan Vastaajien nykyistä rahatilannetta selvitettiin kysymällä, mikä luetelluista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten heidän nykyistä rahatilannettaan. Suomalaisten rahatilanne näyttää tämän tutkimuksen mukaan hieman vuoden takaista paremmalta. Suurimmalla osalla, eli lähes 0 prosentilla vastaajista tulot ovat suuremmat kuin menot, eli rahaa voisi jäädä säästöön. Reilulla kolmanneksella tulot ja menot ovat yhtä suuret kuten vuosi sittenkin, ja niiden osuus, joilla tulot ovat menoja pienemmät, on niin ikään viimekeväisellä tasolla. Tälläkin kertaa tästä joukosta suurin osa selviää säästöillään (osuus kokonaistuloksesta kuusi prosenttia), ja vain prosentti suomalaisista joutuu ottamaan lainaa menojensa kattamiseen. Tuloksessa on ikäryhmittäisiä eroja. Tulot ovat menoja suuremmat keskimääräistä useammin 0- -vuotiailla ja 0- -vuotiailla, kun taas alle -vuotiaissa on heitä keskimääräistä vähemmän. Kaikki tulot menevät kulutukseen keskimääräistä useammin alle 0-vuotiailla ja kaikki alle -vuotiaat käyttävät muita useammin säästöjään menojensa rahoittamiseen. Ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen ottavia on edelleen keskimääräistä enemmän 0- -vuotiaissa. Pelkän peruskoulutuksen saaneiden, opiskelijoiden sekä työttömien ja lomautettujen keskuudessa on keskimääräistä enemmän niitä, joiden tulot ja menot ovat yhtä suuret. Niitä, jotka käyttävät säästöjään menojensa kattamiseen, on niin ikään työttömien ja lomautettujen sekä opiskelijoiden keskuudessa. Elinvaiheittain tarkasteltuna tulot ovat menoja suuremmat etenkin pareilla, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, mutta myös perheillä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Yksinään asuvat puolestaan käyttävät muita useammin säästöjään tai ottavat ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen.
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio. Nykyinen rahatilanne "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa % vastaajista (n= vuonna 0) 0 0 0 0 0 00 00 0 0 Tänä vuonna kysyttiin uutena kysymyksenä seuraavatko vastaajat omia menojaan jollakin tavalla. Kaksi kolmesta suomalaisesta, kertoo seuraavansa omia menojaan säännöllisesti ja neljännes satunnaisesti. Vain kuusi prosenttia ei seuraa menojaan lainkaan. Kuvio a. Omien menojen seuraaminen "Seuraatteko omia menojanne jollakin tavalla?" % vastaajista (n= vuonna 0) Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 00
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Omia menojaan säännöllisesti seuraavien osuus nousee iän myötä ja on keskimääräistä suurempaa vuotta täyttäneiden keskuudessa. Alle -vuotiailla omien menojen säännöllinen seuraaminen on keskimääräistä vähäisempää. Nuoret seuraavat menojaan enemmänkin satunnaisesti. Sen sijaan luonnollisestikin niillä, joilla on asuntolainaa ja velanhoitomenot keskimääräistä suuremmat, omien menojen säännöllinen seuraaminen on tavallisempaa. Niin ikään keskimääräistä suurempi osuus niistä, jotka suunnittelevat rahaasioitaan pitemmällä, vähintään puolen vuoden tähtäimellä, seuraa menojaan säännöllisesti. Kuvio b. Omien menojen seuraaminen ikäryhmittäin "Seuraatteko omia menojanne jollakin tavalla?" % vastaajista (n= vuonna 0) Kaikki - -vuotiaat 0- -vuotiaat 0 - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat 0 0- -vuotiaat 0 - -vuotiaat 0- -vuotiaat 0 - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa
0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan on pysynyt edelleen vahvana. Säästäminen ja sijoittaminen lähti nousuun jo vuonna 00 ja nousi koko ajan kevääseen 00 saakka. Tänä aikana myös kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet. Tällä hetkellä prosentilla suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen, ja osuus on noussut kolmella prosenttiyksiköllä keväästä 0. Säästöjen ja sijoitusten "hajauttaminen" on kuitenkin hieman vähentynyt, eli säästäjät ja sijoittajat ovat viimevuotista hieman harvemmin sijoittaneet varojaan useampaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna säästäjien osuus edustaa lähes, miljoonaa suomalaista. Säästäjien määrä on noussut selvimmin nuorten, - -vuotiaiden ja toisaalta ikäihmisten, 0- vuotiaiden, keskuudessa. Sen sijaan 0- -vuotiailla säästäjien osuus on laskenut prosentista prosenttiin. Säästäminen on - luonnollisesti - yleisempää ylemmissä tuloluokissa kuin alemmissa. Ammatti- ja koulutustaustalla on vaikutusta säästämiseen: työväestön, opiskelijoiden ja koululaisten sekä työttömien tai lomautettujen keskuudessa säästäjiä on keskimääräistä vähemmän ja ylemmissä toimihenkilöissä ja johtavassa asemassa olevissa taas enemmän sekä korkeammin koulutettujen joukossa enemmän kuin pelkän peruskoulutuksen saaneissa. Kuluttajien turvallisuushakuisuus ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyvät myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on noussut viime vuodesta ja on tällä hetkellä selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Erilaisille säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus on noussut viime kevään tasosta kolmella prosenttiyksiköllä prosenttiin. Käyttötilille säästäminen on toiseksi yleisin säästämisen muoto ja lähes kolmannes ilmoitti säästöjensä olevan käyttötilillä. Sen sijaan osakesäästämisen ja rahastosäästämisen suosio on hieman laskenut viime keväästä. Rahastosäästäminen on kuitenkin edelleen pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto. Nyt prosenttia ilmoitti säästävänsä rahastoihin ja vastaavasti prosentilla on säästöjä ja sijoituksia pörssiosakkeissa. Molemmat osuudet ovat kaksi prosenttiyksikköä alempia kuin vuosi sitten. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäviä on tällä hetkellä 0 prosenttia, osuus on myös laskenut kahdella prosenttiyksiköllä viime keväästä. Pitkäaikaisen säästämisen PStuotteisiin säästäminen ei ole edelleenkään lyönyt itseään läpi säästämis- ja sijoitusvaihtoehtona. Sen osuus sijoituskohteena on sama kuin viime keväänä, kaksi prosenttia. Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin säästää tällä hetkellä viisi prosenttia suomalaisista ja osuus on laskenut vähitellen vuodesta 00 lähtien. Sen sijaan sijoitusasunnon suosio sijoituskohteena on pysynyt vakaana, eli kuudessa prosentissa, mihin se nousi jo vuonna 00.
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" On säästöjä tai sijoituksia MISSÄ KOHTEISSA ON SÄÄSTÖJÄ/SIJOITUKSIA % vastaajista (n= vuonna 0) Käyttötilillä (esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Joukkovelkakirjalainoissa ja indeksilainoissa PS-tuotteissa 0 Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuudessa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 00 00 00 00 0 0
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tilisäästäminen on tyypillisesti kaikenikäisten säästömuoto, mutta tileille säästävien osuus kasvaa iän karttuessa. Tilisäästäjiä on eniten yli 0-vuotiaissa, ja 0- -vuotiaiden ikäryhmässä säästö- ja sijoitustilisäästäjien osuus on myös noussut viime kevääseen verrattuna, yli 0 prosenttiyksiköllä. Sekä rahastosäästäminen että osakesäästäminen yleistyvät selvästi vasta ikävuoden jälkeen. Rahastosäästäjiä on eniten - -vuotiaiden ryhmässä, kun taas osakesäästämisen osuus on korkeimmillaan vasta 0- -vuotiailla. Rahastosäästäjien osuus on laskenut viime kevääseen verrattuna eniten 0- ja 0- -vuotiaiden keskuudessa. Sen sijaan nuorissa, eli - -vuotiaissa, on nyt selvästi enemmän rahastosäästäjiä kuin vuosi sitten. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäminen nousee vasta ikävuoden jälkeen ja eniten vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäjiä on - ja - -vuotiaiden keskuudessa. Maa- ja metsäomaisuuteen sijoittavien osuus kasvaa sekin ikävuoden jälkeen, mutta osuus on suurimmillaan vasta 0- -vuotiaiden keskuudessa. Miehet ovat edelleen selvästi naisia kiinnostuneempia erityisesti osakesäästämisestä, mutta viime kevääseen verrattuna ero on hieman kaventunut. Naiset puolestaan säästävät edelleen miehiä useammin säästö- ja sijoitustileille. Rahastosäästäminen kiinnostaa yhtä lailla niin naisia kuin miehiäkin. Kuvio a. Säästäjät ja sijoittajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" 0 % vastaajista (n= vuonna 0) 0 0 0 0 0 0 0 0 Kaikki - 0- - - - 0- - 0- - 0- - vastaajan ikä, vuotta Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio b. Naiset ja miehet säästäjinä ja sijoittajina "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" 0 % vastaajista (n= vuonna 0) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kaikki Naiset Miehet Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Pörssiosakkeissa Vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa. Säästö- ja sijoitusaikeet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan näkyy myös säästö- ja sijoitusaikeissa. Nyt prosenttia suomalaisista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana. Osuus on noussut viime keväästä kolmella prosenttiyksiköllä, mutta vielä ei olla kuitenkaan vuosien 00 ja 00 tasolla. Sekä tämänhetkisen säästämisen että säästämisaikeiden kasvu kertovat osaltaan hyvästä rahatilanteesta, mutta myös halusta kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle epävarmassa taloustilanteessa. Myös Kuluttajabarometrin mukaan kotitaloudet pitävät säästämismahdollisuuksiaan hyvinä ja uskovat pystyvänsä säästämään. Eniten säästämisaikeet ovat viime keväästä nousseet 0- - vuotiailla nuorilla sekä --vuotilailla ikäihmisillä. Myös niistä suomalaisista, joilla on tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, viimekeväistä hieman suurempi osuus aikoo edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista. Osuus on nyt prosenttia, kun se viime keväänä oli. Niin ikään uusien, säästämistä ja sijoittamista harkitsevien osuus on viimekeväistä hieman korkeampi. Nyt osuus on prosenttia ja nousua vuoden takaiseen on kaksi prosenttiyksikköä.
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio a. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko seuraavien kuukauden aikana säästää tai sijoittaa varoja? % vastaajista (n= vuonna 0) 00 00 00 00 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 Aikoo säästää/sijoittaa Ei aio säästää/sijoittaa Ei osaa sanoa Säästö- ja sijoitustilille säästämisen kiinnostavuuden kasvu, mikä oli jo nähtävissä nykyisissä säästö- ja sijoituskohteissa, tulee selvästi esille myös tulevissa kohteissa. Säästö- ja sijoitustilit ovat edelleen selkeästi suosituin tuleva säästämiskohde ja niiden suosio on noussut viime vuodesta. Vastaajista prosenttia aikoo säästää tulevan vuoden aikana säästötai sijoitustileille. Käyttötilille säästäminen on myös edelleen toiseksi suosituin säästämismuoto, ja käyttötileille aikoo säästää prosenttia. Keväällä 0, kun säästämis- ja sijoitusaikeet olivat ylipäätään laskeneet, näkyi aikeiden lasku erityisesti juuri tilisäästämisessä. Säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus laski tuolloin kuudella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Rahasto- ja osakesäästämisen kiinnostavuus näyttää olevan hienoisessa laskussa. Kiinnostus rahastosijoittamiseen on tällä hetkellä kahdeksassa prosentissa, laskua viime kevääseen prosenttiyksikön verran ja 00 kevääseen kaksi. Osakesäästämisen osuus on seitsemässä prosentissa, niin ikään prosenttiyksikön lasku viime kevääseen nähden. Kiinnostus vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kohtaan on jo usean vuoden ajan pysynyt vakaana, mutta nyt sen kiinnostavuus on hienoisessa laskussa, osuus on neljä prosenttia. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verovähennysoikeuden mahdollinen muuttaminen on ollut esillä julkisuudessa, mikä osaltaan on saattanut vaikuttaa niiden kiinnostavuuteen. Pitkäaikaisen säästämisen PS-tuotteisiin aikoo sijoittaa edelleen vain prosentti vastaajista. Niistä ei ole tullut aiempaa suositumpia tulevina sijoituskohteina kuten ei nykyisinäkään sijoituskohteina.
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio b. Aiotut säästö- ja sijoituskohteet "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa? % vastaajista (n= vuonna 0) Käyttötilille (esim. palkka-, eläke- tms. tili) Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Joukkovelkakirjalainoihin ja indeksilainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin 0 0 0 0 0 0 0 PS-tuotteisiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen 0 0 0 0 0 0 0 00 00 00 00 00 0 0 Säästö- ja sijoitusaikeet ovat korkeimmillaan 0- -vuotiaiden keskuudessa. Heistä yli puolet aikoo säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana. Tässä ikäryhmässä - -vuotiaita kiinnostavat keskimääräistä enemmän sijoitusrahastot ja osakesijoittaminen. Näiden lisäksi 0- -vuotiaita kiinnostaa keskimääräistä enemmän myös säästö- ja sijoitustilisäästäminen. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset tulevina säästökohteina, kuten nykyisinäkin, kiinnostavat eniten - -vuotiaita. Heistä moni säästäisi myös rahastoihin.
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Säästö- ja sijoitustileille säästäminen on kasvattanut suosiotaan keskimääräistä enemmän etenkin - -vuotiaiden, mutta myös 0- -vuotiaiden keskuudessa. Osakesäästämisen suosio tulevana säästö- ja sijoituskohteena on puolestaan vähentynyt viimekeväiseen verrattuna keskimääräistä enemmän - -vuotiailla, rahastosäästämisen taas 0- sekä 0- -vuotiaiden keskuudessa. Edelleen yli puolet niistä suomalaisista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Säästäminen erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi on nyt noussut toiseksi yleisimmäksi säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitukseksi. Kulutustavaroita aikoo säästöillään hankkia joka neljäs vastaaja, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Vuosi sitten toiseksi suosituin säästöjen käyttötarkoitus oli eläkeaikoja varten säästäminen, mutta nyt eläkeaikoja varten säästävien osuus on laskenut kuudella prosenttiyksiköllä 0 prosenttiin. Asunnon hankintaa varten säästävien osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten, ja on nyt prosenttia. Kuvia c. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia. "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten Perinnöksi Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa % niistä, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n=0 v. 0) 0 0 0 0 0 0 0 00 00 00 0 0
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Vastaajan ikä vaikuttaa luonnollisesti säästöjen käyttötarkoitukseen. Asunnon hankintaa varten säästävät keskimääräistä merkitsevästi useammin alle -vuotiaat, kulutustavaroiden hankkimiseksi alle -vuotiaat ja etenkin alle -vuotiaat, - sekä 0- -vuotiaat eläkeaikoja varten ja yli 0-vuotiaat perinnöksi. Pahanpäivän varalle tai vararahastoksi säästävät yhtälailla eri-ikäiset ja eri tulotason omaavat suomalaiset. Lainanottajien varautumisesta tulevaan kertoo se, että vararahastoa varten tai pahanpäivän varalle säästäjiä on keskimääräistä enemmän lainaa ja etenkin suurehkoja asuntolainoja omaavien keskuudessa. Säästöt toimivat tällöin talouden puskurina tulevien rahantarpeiden varalle. Eri elinvaiheessa olevista yksin elävät säästävät useimmiten kulutustavaroiden hankkimiseksi, pikkulapsiperheet vararahastoksi tai pahanpäivän varalle, pariskunnat joiden lapset ovat muuttaneet kotoa eläkeaikoja varten tai perinnöksi kuten te myös eläkeläispariskunnat.. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät myös säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa ja seuraavaksi eniten arvostetaan tälläkin kertaa sijoituskohteen riskittömyyttä, joka on ominaisuutena lähellä turvallisuutta. Sen jälkeen painotetaan vaivattomuutta. Huomionarvoista on, että tuoton painoarvo on laskenut selvästi muutamien aiempien vuosien tasostaan. Verottomuuden tai muiden veroetujen merkitys valintakriteerinä on niin ikään laskenut pitempiaikaiselta tasoltaan, jolla se on ollut vuodesta 00 lähtien. Keskimääräistä selvästi enemmän verottomuutta tai muita veroetuja kuitenkin arvostavat edelleen - -vuotiaat. Vuonna 00 tutkimukseen mukaan otettujen uusien kriteerien, eettisyyden ja vastuullisuuden sekä ekologisuuden merkitys säästö- ja sijoituskohteen valinnassa jäi viime keväänä pienemmäksi kuin 00. Nyt kuitenkin molempien merkitys säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerinä on noussut. Eettisyys ja vastuullisuus näyttää olevan keskimääräistä tärkeämpää yli 0-vuotiaille, kolmannes heistä sanoo sen vaikuttavan paljon säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Ekologisuus ja ympäristöarvojen huomioiminen jää tälläkin kertaa toiseksi viimeiseksi kriteerien arvostuksessa, vaikka sen painoarvo onkin viimekeväistä suurempi. Eniten sekin merkitsee yli 0-vuotiaille, joista noin 0 prosenttia katsoo sen vaikuttavan paljon säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Vaikka sijoitusaikaa pidetään edelleen vähiten säästö- ja sijoituskohteen valintaan vaikuttavana kriteerinä, on senkin arvostus nyt hieman noussut tasosta, jolla se on ollut vuodesta 00 lähtien.
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio d. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? Turvallisuus Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 % vastaajista (n= vuonna 0) 0 0 Sijoituskohteen riskittömyys Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 0 0 0 Vaivattomuus Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 Rahaksi muuttamisen helppous Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 0 Tuotto Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 Eettisyys, vastuullisuus Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 0 Verottomuus tai muut veroedut Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 0 Eläketurva/ Eläkevuosiin varautuminen Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 Ekologisuus Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 0 Sijoitusaika Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Tällä hetkellä runsaalla puolella eli prosentilla suomalaisista on lainaa. Osuus on hieman noussut viime kevään tasosta. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin, miljoonalla suomalaisella on lainaa. Muita useammin lainaa on lapsiperheillä, joista keskimäärin prosentilla on jotain lainaa. Osuus on kasvanut viime vuoden tilanteeseen nähden. Ikäryhmistä useimmin lainaa on - -vuotiailla: osuus prosenttia. Velallisia on myös keskimääräistä useammin hyvätuloisten, eli yli 0 000 euroa vuodessa ansaitsevien keskuudessa, joista niin ikään prosentilla on lainaa. Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla suomalaisista. Asuntovelallisten osuus on jälleen noussut kahdella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta, kuten tapahtui myös keväällä 0. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin ikävuoden jälkeen. Korkein asuntovelallisten osuus on - - vuotiaiden keskuudessa, prosenttia, vaikka osuus onkin laskenut jonkin verran viime keväästä. Sitä vastoin asuntovelallisten osuus on kasvanut viime vuoteen verrattuna sekä 0- että - -vuotiailla. Asuntovelallisten osuus kääntyy laskuun ikävuoden jälkeen. Pääkaupunkiseudulla asuntovelallisten osuus on ollut laskussa kahtena viime vuotena, mutta nyt se on noussut prosenttiin. Edelleen ollaan kuitenkin kaukana vuoden 00 prosentista. Erityyppisistä lainoista asuntolaina on tavallisimmin molempien nimissä. Tämän tutkimuksen mukaan prosentilla perheistä asuntolaina on molempien puolisoiden nimissä. Kuvio a. Luottotilanne "Onko teillä jotain lainaa tai luottoa? Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on? Mikäli teillä on yhteistä lainaa/luottoa puolisonne kanssa, ottakaa sekin huomioon. " 0 0 % vastaajista (n= vuonna 0) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 00 00 00 00 00 00 00 0 0 On lainaa On asuntolainaa On kulutusluottoa On opintolainaa