Ilmastonmuutos Mikä se on? Perustietoa nuorille

1 Ilmastonmuutos Mikä se on? Perustietoa nuorille

Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*) : 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 -alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2009 ISBN 978-92-79-09557-3 doi 10.2779/71928 Euroopan yhteisöt, 2009 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU UUSIOPAPERILLE, JOLLE ON MYÖNNETTY EU:N YMPÄRISTÖMERKKI GRAAFISTEN PAPEREIDEN OSALTA (WWW.ECOLABEL.EU)

SISÄLLYS Ilmastonmuutos Mikä se on? 4 Mistä ilmastonmuutos johtuu? 4 Kasvihuoneilmiö 4 Miten ilmastotutkijat työskentelevät? 5 Ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut 6 Ilmasto on muuttumassa 7 Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset 8 Mitä pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? 12 Mitä päättäjät tekevät asian hyväksi? 12 Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli 12 Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus 13 Kioton pöytäkirja 13 Mitä sinä voit tehdä? 14 Tarvitaan uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus 16 Mitä EU tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi? 17 Edistystä EU:ssa 18 EU:n päästökauppajärjestelmä 18 Päästövähennykset tekevät hyvää taloudelle 20 Meidän on sopeuduttava ilmastonmuutokseen 21

4 Ilmastonmuutos Mikä se on? Ilmasto on muuttumassa, ja muutos vaikuttaa elämäämme yhä enemmän. Oletko huomannut äärimmäisten sääolosuhteiden lisääntyneen kotimaassasi tai nähnyt televisiosta niiden yleistyneen muualla maailmassa? Vaikuttavatko talvet entistä leudommilta, vähälumisemmilta ja sateisemmilta? Tuntuuko siltä, että kevät tulisi vuosi vuodelta hiukan aikaisemmin ja kukat alkaisivat kukkia ja muuttolinnut palaisivat yllättävän varhain? Nämä ovat merkkejä kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta, jota kutsutaan myös maapallon lämpenemiseksi. On lähestulkoon varmaa, että maapallon lämpeneminen aiheuttaa suuria mullistuksia planeetallemme ja muuttaa tapamme elää, ellemme ryhdy vastatoimiin. Miljoonat ihmishenget voivat olla vaarassa. Mistä ilmastonmuutos johtuu? Ilmasto muuttuu ihmisten nykyisten elintapojen vuoksi. Erityisen haitalliseen tyyliin eletään vauraammissa, taloudellisesti kehittyneemmissä maissa, joihin Euroopan unio nin maat lukeutuvat. Ilmaston muuttumiseen vaikuttavat sähköä ja lämpöä koteihin tuottavat voimalat, matkustamiseen käytettävät autot ja lentokoneet sekä tehtaat, joissa valmistetaan tavaroita ostettavaksemme, ja maatilat, joilla kasvatetaan meille ruokaa, sillä ne vapauttavat kasvihuonekaasuja. Kasvihuoneilmiö Ilmakehä toimii läpinäkyvänä, suojaavana kerroksena maapallon ympärillä. Auringonvalo läpäisee ilmakehän, mutta ilmakehä puolestaan sitoo osan lämmöstä sisälleen. Ilman ilmakehää auringonlämpö heijastuisi välittömästi maapallon pinnalta takaisin avaruuteen. Tällöin maapallolla olisi noin 30 astetta nykyistä kylmempää ja kaikki jäätyisi. Ilmakehä toimii siis kasvihuoneen lasiseinien tapaan. Tämän vuoksi puhutaan kasvihuoneilmiöstä. Ilmiö johtuu ilmakehässä olevista kasvihuonekaasuista, jotka estävät kaikkea lämpöä karkaamasta. Suurin osa kasvihuonekaasuista syntyy luonnostaan. Ihmisten tuottamat kasvihuonekaasut ovat kuitenkin jatkuvasti lisääntyneet 1700-luvulla tapahtuneesta teollisesta vallankumouksesta lähtien. Tästä johtuen niiden pitoisuudet ilmakehässä ovat

5 Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet Mauna Loan tai Keelingin käyrä Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (ppm) Miten ilmastotutkijat työskentelevät? Nykyaikaisessa ilmastontutkimuksessa tutkitaan menneisyyttä, seurataan ja tulkitaan ajankohtaisia tapahtumia ja käytetään näin saatuja tietoja tulevaisuuden ennakoimiseen. Tutkijat käyttävät mitä ihmeellisimpiä keinoja selvittääkseen aiemmin vallinneita olosuhteita. He esimerkiksi poraavat reikiä napajäätiköiden läpi niiden alla olevaan kallioperään asti ja irrottavat jäätiköistä pitkiä sylinterinmuotoisia jäänäytteitä. Antarktiksella eurooppalainen tutkijaryhmä on kairannut jääkerrostumanäytteitä jopa yli kolmen kilometrin syvyydestä, jonne ei ole päässyt valoa eikä ilmaa yli 900 000 vuoteen. Jään ja siinä olevien pienten kuplien sisällä olevan ilman fysikaaliset ominaisuudet kertovat tutkijoille, millaisia ilmasto ja ilmakehä olivat siihen aikaan. Muita johtolankoja menneisyyden selvittämiseksi tarjoavat puiden vuosirenkaat, ikivanhat korallit, tippukivet sekä vanha siitepöly ja vanhat siemenet ja lehdet. Näiden tutkimusten perusteella tiedämme, että jääkaudet ovat vaihdelleet lämpimämpien jaksojen kanssa ja että keskilämpötila maapallolla on vaihdellut 9 ja 22 celsiusasteen välillä (maapallon tämänhetkinen keskimääräinen lämpötila on 15 astetta). Vaihtelut ovat johtuneet luonnollisista syistä, kuten muutoksista maapallon kiertoradassa, maapallon akselin siirtymisestä, vaihtelusta auringon aktiivisuudessa ja tulivuorten purkauksista (joiden yhteydessä pölyä voi sinkoutua korkealle ilmakehään tilapäisesti estämään auringonlämmön pääsyä maan pinnalle). Viimeisten 8 000 vuoden ajan ilmasto on ollut suhteellisen vakaa, ja keskilämpötila on vaihdellut alle yhden celsiusasteen vuosisadassa. Vakaan ilmaston ansiosta nyky-yhteiskunta ja nykyiset ekosysteemit Lähde: NOAA Earth System Research Laboratory, 2007. ovat päässeet kehittymään. Mutta nyt on tulossa kuumat paikat. Luonnolliset syyt eivät riitä selittämään lämpötilan nopeaa nousua, jollaista ei ole koettu ainakaan 1 000 vuoteen ja joidenkin tutkimusten mukaan jopa 2 000 vuoteen. Hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä ovat suurempia kuin koskaan ainakaan viimeisten 650 000 vuoden aikana. Suurta osaa tutkimustuloksista käytetään tulevan ilmaston ja ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustamiseen. Siinä käytetään tietokonemalleja ja -simulaatioita, eivätkä kyseessä ole mitkään yksinkertaiset tietokoneet. Koneet, joiden avulla katsotaan 100, 200 tai 300 vuoden päähän tulevaisuuteen, ovat monimutkaisia järjestelmiä, jotka pystyvät ottamaan huomioon monia muuttujia. Tutkijat eivät edelleenkään tiedä tarkasti, miten herkkä ilmasto on kasvihuonekaasujen kasvaville pitoisuuksille eli mitkä pitoisuudet laukaisevat minkälaisia lämpötilan muutoksia. Tähän vaikuttavat myös muut tekijät, kuten ilmansaasteet ja pilvien muodostuminen. Siksi tutkijoiden on käytettävä erilaisiin oletuksiin perustuvia simulaatioita. Heidän on tehtävä myös monia muita olettamuksia esimerkiksi siitä, miten paljon fossiilisia polttoaineita tulevaisuudessa käytetään, kuinka paljon ihmisiä maapallolla elää ja miten taloudet kehittyvät. Tämän vuoksi kaikkien ilmaston kehitystä koskevien ennusteiden kuvaamisessa käytetään vaihtelualueita.

6 Auringon säteily läpäisee ilmakehän. Kasvihuoneilmiö Osa säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen. Aurinko lämmittää maapallon pintaa, joka heijastaa lämpöä takaisin avaruuteen. Ilmakehän kasvihuonekaasut estävät kaikkea lämpöä karkaamasta. nyt suurempia kuin koskaan viimeisten 650 000 vuoden aikana. Ne voimistavat kasvihuoneilmiötä. Tämä tarkoittaa, että maapallon lämpötila nousee, mikä puolestaan aiheuttaa muutoksia ilmastolle. Ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut Merkittävin ihmisen toiminnasta syntyvä kasvihuonekaasu on hiilidioksidi (CO 2 ). Se muodostaa 82 prosenttia kaikista EU:n 27 jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöistä. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä, öljyä tai maakaasua. Fossiiliset polttoaineet ovat edelleen yleisin energianlähde. Niitä poltetaan sähkön ja lämmön tuottamiseksi ja käytetään autojen, laivojen ja lentokoneiden polttoaineena. Lähde: Kanadan hallituksen ilmastonmuutosta käsittelevä verkkosivu (Government of Canada Climate Change Website). Hiilidioksidi on tuttu myös juomalasista, sillä se kuplii virvoitusjuomissa ja oluessa. Hiilidioksidi on lisäksi tärkeä tekijä hengityksessä: sisäänhengityksessä vedämme keuhkoihin happea ja ulos hengitämme hiilidioksidia. Puut ja kasvit puolestaan imevät itseensä hiilidioksidia ja tuottavat happea. Siksi maailman metsät ovat niin tärkeitä. Ne nielevät osan ihmisen tuottamasta hiilidioksidista. Tästä huolimatta metsiä hävitetään eli hakataan, raivataan ja poltetaan ympäri maailmaa. Trooppiset metsät katoavat muita nopeammin 10 miljoonan hehtaarin vuositahtiin. Lähde: Valokuva V. Novikov (otettu kesällä 2006), tiedot Tadžikistanin hydrometeorologian laitokselta. Fedtšenkon jäätikön vetäytyminen Tadžikistanin Pamirissa Fedtšenkon jäätikkö Jäätikön virtaussuunta

7 Kun metsiä hakataan tai poltetaan, ne vapauttavat hiilidioksidia ilmakehään. Arvioiden mukaan metsien hävittäminen aiheuttaa 20 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä, joten hävittämisprosessin pysäyttäminen on todella tärkeää. Ilmasto on muuttumassa Muita ihmisen toiminnan tuloksena vapautuvia kasvihuonekaasuja ovat metaani ja dityppioksidi eli ilokaasu. Niitä vapautuu näkymättömien kaasujen seassa, jotka ovat peräisin kaatopaikoilta, karjankasvatuksesta, riisinviljelystä ja tietyistä maatalouden lannoitusmenetelmistä. Ihmiset myös valmistavat joitakin kasvihuonekaasuja keinotekoisesti. Niitä kutsutaan fluoratuiksi kaasuiksi ja niitä käytetään kylmälaitteissa, ilmastointijärjestelmissä ja jopa joissakin urheilukengissä. Fluoratut kasvihuonekaasut saattavat päätyä ilmakehään, jos laitteet vuotavat tai jos niitä ei käsitellä oikein, kun ne poistetaan käytöstä. Ilmastonmuutos on jo alkanut. Maapallon keskilämpötila on noussut 0,76 celsiusastetta vuodesta 1850. Keskimääräinen lämpötila Euroopassa on kohonnut jopa voimakkaammin, lähes asteen verran, ja nopeimmat muutokset ovat tapahtuneet viimeisten 30 vuoden aikana. Maailmanlaajuisesti 14:stä viime vuodesta 12 on kuulunut kuumimpien tiedossa olevien vuosien joukkoon (vuonna 1850 kehitettiin ensimmäiset laitteet, joiden avulla lämpötilojen mittaaminen onnistui melko tarkasti). Kuumimpien vuosien kärkikolmikko on laskevassa järjestyksessä 1998, 2005 ja 2003.

8 Satelliittikuvia napajäätiköstä Merijää syyskuussa 1979 Lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä, ja se kiihtyy entisestään. Lämpötilan nousu on nopeutunut sadan viime vuoden aikaisesta 0,1 celsiusasteen noususta vuosikymmenessä 0,2 celsiusasteeseen viimeisen vuosikymmenen aikana. Asiantuntijat ennustavat, että maapallon keskilämpötila nousee tämän vuosisadan kuluessa todennäköisesti 1,8 4,0 celsiusastetta. Pahimmassa tapauksessa nousu voi kuitenkin olla jopa 6,4 astetta. Ja nämä ovat maltillisia arvioita. Tämänsuuruiset lämpötilamuutokset eivät ehkä vaikuta kovin merkittäviltä, kunnes tulee ajatelleeksi, että 11 500 vuotta sitten päättyneen viimeisen jääkauden aikana maapallon keskimääräinen lämpötila oli vain 5 celsiusastetta alhaisempi kuin nykyään, mutta suuri osa Eurooppaa oli napajään peitossa. Muutaman asteen erolla on suuri merkitys ilmastolle! Merijää syyskuussa 2003 Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt Euroopassa ja ympäri maailmaa. Jos emme saa sitä hallintaan, se saattaa aiheuttaa katastrofeja, kuten merenpinnan nopeaa kohoamista sekä elintarvike- ja vesipulaa joillain alueilla. Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa kaikkiin maihin, mutta kehitysmaat ovat kaikkein haavoittuvimpia vaikutusten edessä. Ne ovat yleensä riippuvaisia ilmastosidonnaisista elinkeinoista, kuten maanviljelyksestä, eikä niillä ole rahaa sopeutua ilmastonmuutokseen. Lähde: Arctic Climate Impact Assessment (ACIA), 2004. Impacts of a Warming Arctic -raportti (suomeksi on saatavilla yhteenveto raportista nimellä Arktisen alueen lämpenemisen vaikutukset). Tietokonegrafiikkaa arktiselta alueelta Ihmiset ja maailmanperintö viimeisillä koskemattomilla maillamme Hyvä uutinen on se, että ehdimme vielä laittaa kapuloita ilmastonmuutoksen rattaisiin, jos toimimme nopeasti. Saamme myös jatkuvasti lisää tietoa siitä, kuinka jokainen voi auttaa ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Napajäätiköt sulavat. Arktisen jään peittämä merialue pohjoisnavalla on kutistunut kymmenen prosenttia viimeisten vuosikymmenten aikana, ja veden päällä olevan jääkerroksen paksuus on ohentunut 40 prosenttia. Toisella puolella maailmaa Antarktiksella mantereen peittävä jääkerros on muuttunut epävakaaksi. Jäätiköt vetäytyvät kaikkialla maailmassa. Vuoden 1850 tilanteeseen verrattuna Alppien jäätiköt ovat menettäneet noin kaksi kolmasosaa tilavuudestaan, ja niiden pienentymisvauhti on selvästi kiihtynyt 1980-luvulta lähtien. Sveitsiläinen Gurschenin jäätikkö, joka on suosittu laskettelualue, peitetään kesän ajaksi suurella eristävällä muovilla Andermattin hiihtokeskuksen toimesta sen sulamisen ja valumisen estämiseksi.

9 Lämpötila viimeisten 1 000 vuoden aikana (pohjoinen pallonpuolisko) ja lämpötilan arvioitu nousu seuraavien 100 vuoden aikana Poikkeamat lämpötiloissa ( C) vuosien 1961 1990 keskilämpötilaan nähden Rekonstruoitu lämpötila: puiden vuosirenkaista, koralleista ja jäänäytteistä kerätty tieto (sininen), tasoitettu aikasarja (musta) ja virhealue (harmaa) Vuodet Maapallon arvioitu keskilämpötila vuosina 2000 2100, laskettu IPCC:n eri skenaarioiden (katkoviivat) ja tulosten kokonaisvaihtelualueen (harmaa) mukaisesti Lämpömittarein mitatut tiedot (punainen) Jäätiköiden sulaessa merenpinta nousee kaksi kertaa niin nopeasti kuin 50 vuotta sitten. Vuonna 2003 tutkijat totesivat, että merenpinnan nousutahti on ollut 31 senttimetriä vuosisataa kohti. Nousuvauhti saat- taa kaksinkertaistua seuraavien sadan vuoden aikana. Vuoteen 2100 mennessä merenpinta saattaa nousta maailmanlaajuisesti jopa 88 senttiä. Jos näin käy, veden valtaan joutuu matalia saaria ja rannikkoalueita, kuten Malediivit, Niilin suisto Egyptissä ja Bangladesh. Euroopassa nousu saattaa olla 50 prosenttia suurempaa, jolloin vuoteen 2080 mennessä tulvariskin alueella asuisi 1,6 miljoonaa ihmistä nykyistä enemmän. Noin 20 prosenttia rannikkojen kosteikoista saattaisi kadota tuohon ajankohtaan mennessä, ja Atlantin rannikon tällä hetkellä korkeintaan metrin vuositahtiin etenevä eroosio kiihtyisi. Merivettä tunkeutuisi kauemmas sisämaahan pilaten maanviljelysmaata ja makean veden varoja. Lähde: Euroopan ympäristökeskus. Valtava Grönlannin jäätikkö on alkanut sulaa. Se pienenee vähintään 100 miljardin tonnin vuositahtia, mikä nostaa merenpinnan korkeutta. Merenpinta voisi nousta jopa seitsemän metriä, jos koko jäätikkö sulaisi. Tähän menisi kuitenkin satoja vuosia. Ilmastonmuutoksen odotetaan voimistavan ja/tai yleistävän äärimmäisten sääolosuhteiden, kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja helleaaltojen, esiintymistä. Sääolosuhteet ja ilmasto ovat suoraan tai epäsuorasti aiheuttaneet noin 90 prosenttia vuoden 1980 jälkeen Euroopassa esiintyneistä luonnonkatastrofeista. Säähän tai ilmastoon liittyvien katastrofien vuosittainen keskimääräinen lukumäärä Euroopassa kasvoi noin 65 prosenttia vuosina 1998 2007, kun määrää verrataan 1980-luvun keskiarvoon. Sen lisäksi, että katastrofit aiheuttavat paljon vahinkoa, ne myös lisäävät kotien ja muun omaisuuden vakuuttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Vuoden 1990 jälkeen Euroopassa on ollut lähemmäs 260 suurta tulvaa, muun muassa Tonavan ja Elben katastrofaaliset kesätulvat vuonna 2002. Vuoden 1998 jälkeen Euroopan tulvissa on kuollut yli 700 ihmistä, puoli miljoonaa on joutunut siirtymään kotiseudultaan, ja kustannuksia on kertynyt ainakin 25 miljardin euron edestä. Vaikkei vielä pystytäkään todistamaan, että nämä tulvat olisivat suoranaisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamia, maapallon lämpenemisen edetessä tulvien oletetaan yleistyvän ja voimistuvan suuressa osassa Eurooppaa.

10 Kioton pöytäkirja, aikajana ja historia Lyhenteiden selitykset: KHK: kasvihuonekaasut UNFCCC: ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus IPCC: hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli COP: osapuolten eli puitesopimuksen ratifioineiden valtioiden konferenssi MOP: Kioton pöytäkirjan ratifioineiden osapuolten kokous Katsaus menneeseen: YK:n ympäristökonferenssi Tukholmassa vuonna 1972 Ensimmäinen maailman ilmastokonferenssi Genevessä vuonna 1979 IPCC perustetaan. Torontossa järjestetään muuttuvaan ilmastoon liittyvä tieteellinen konferenssi. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous julistaa ilmastonmuutoksen olevan koko ihmiskunnan yhteinen huolenaihe. Ensimmäinen IPCC:n raportti Maapallo vaikuttaa lämpenevän. Ihmisen toiminta vaikuttaa olevan vastuussa siitä. Näiden kahden olettamuksen vahvistamiseksi tarvitaan lisää aikaa. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, Rio de Janeiro UNFCCC avataan allekirjoitettavaksi. UNFCCC tulee voimaan. Toinen IPCC:n raportti UNFCCC COP 1 Berliini Todisteet viittaavat siihen, että ihm merkittävästi maapallon ilmastojä Kioton pöytäkirjan osapuolikokous (COP3) laajoja neuvotteluja Kioton pö maailman 5 % vuo KHK-pääs UN toim toim Lähde: UNFCCC, IPCC ja Greenpeace. Vettä on jo nyt niukasti monilla alueilla maailmassa. Miltei viidesosalla maailman väestöstä 1,2 miljardilla ihmisellä ei ole puhdasta juomavettä. Jos maapallon lämpötila kohoaa 2,5 celsiusastetta esiteollisen ajan tasosta (tämä tarkoittaa 1,7 asteen nousua tämänhetkisestä), vielä 2,4 3,1 miljardia ihmistä lisää joutuu todennäköisesti kärsimään vesipulasta. Maapallon lämpenemisen on ennustettu lisäävän elintarviketuotantoa, jos lämpeneminen pysyy 1,5 3,5 celsiusasteen välillä esiteollisen ajan lämpötiloihin verrattuna (eli 0,7 2,7 astetta maapallon nykyisen keskilämpötilan yläpuolella), mutta tuon tason jälkeen elintarvikkeiden tuotanto kääntyy laskuun. Kasvukausi on pidentynyt Pohjois-Euroopassa, mutta joidenkin kasvien entistä aikaisempi kukinta ja kypsyminen altistavat ne keväisen hallan aiheuttamille vaurioille. Joissakin Etelä- Euroopan osissa kasvukausi typistyy. Malaria, denguekuume ja muut trooppiset taudit voivat levitä, kun yhä laajemmilla alueilla on näitä tauteja levittäville hyttysille, punkeille ja sääskille suotuisa ilmasto. Monia eri tauteja levittävä tiikerihyttynen on laajentanut esiintymisaluettaan Euroopassa huomattavasti viimeisten 15 vuoden aikana, ja tällä hetkellä sitä tavataan 12 maassa. Erään tutkimuksen mukaan 5 6 miljardia ihmistä on vaarassa saada dengueviruksen vuoteen 2080 mennessä ilmastonmuutoksesta ja väestönkasvusta johtuen. Kesällä 2003 Euroopassa koettu helleaalto oli osasyynä yli 70 000 ihmisen ennenaikaiseen kuolemaan, minkä lisäksi se aiheutti suuria metsäpaloja Etelä-Euroopassa ja johti 10 miljardin euron suuruisiin tappioihin maa- ja metsätaloudessa. Vuoden 2070 tienoilta eteenpäin Eurooppaa saattaa kohdata vuoden 2003 kaltainen helleaalto joka toinen vuosi.

inen vaikuttaa rjestelmään. ytäkirja laajuinen KHK-päästötavoite: teen 2012 mennessä tökaupan periaate CCC COP 4, Buenos Aires. Buenos Airesin intasuunnitelma Kioton pöytäkirjan eenpanosääntöjen kehittämiseksi laaditaan. UNFCCC COP 7, Marrakesh Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöt hyväksytään. tieteellistä näyttöä maapallon lämpenemisestä Kestävän kehityksen huippukokous, Johannesburg Kolmas IPCC-raportti Neljäs IPCC-raportti: Maapallon lämpeneminen on selkeää, ilmiöllä on jo nyt vaikutuksia. Ilman toimia maapallon lämpötila voi nousta jopa 6,4 celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä. Päästöjen voimakas vähentäminen maailmanlaajuisesti on sekä käytännöllisesti että taloudellisesti mahdollista. Kioton pöytäkirja tulee voimaan, UNFCCC COP 11 / MOP 1 Montreal: keskustelu vuoden 2012 jälkeisistä kansainvälisistä toimista käynnistetään. UNFCCC COP 13 / MOP 3, Bali: viralliset neuvottelut käynnistetään, jotta vuoden 2012 jälkeinen ilmastosopimus saataisiin valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. EU:n toimielimet hyväksyvät kunnianhimoisia ilmasto- ja energiatoimenpiteitä sisältävän paketin. 11 Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta monet Välimeren alueen tärkeimmät turistikohteet menettävät suosiotaan, kun taas muualla sijaitsevista kohteista tulee suositumpia. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Välimeren alue ei enää tulevaisuudessa sovellu kesämatkailuun yhtä hyvin kuin nyt, mikä siirtää kesäturismin painopistettä muualle Eurooppaan. Euroopan lämmetessä linnut, hyönteiset, nisäkkäät ja kasvit siirtyvät pohjoiseen ja korkeammille alueille. On kuitenkin olemassa se vaara, etteivät monet niistä pysy ilmastonmuutoksen tahdissa tai että tiet, kaupungit ja muut maaseutua halkovat ihmisen rakennelmat estävät niitä siirtymästä riittävän pitkälle. Erään hälyttävän tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos voi johtaa siihen, että kolmannes maapallon lajeista häviää vuoteen 2050 mennessä. Varsinkin napaseutujen nisäkkäät ja linnut, kuten jääkarhut, hylkeet, mursut ja pingviinit, ovat vaarassa. Pitkällä aikavälillä merkittävä ilmastonmuutos voi laukaista alueellisia konflikteja, nälänhätiä ja pakolaisvirtoja ruoka-, vesi- ja energiavarantojen käydessä niukoiksi. Maailmanlaajuisesti jopa miljardi ilmastopakolaista voi joutua jättämään kotinsa ja turvautumaan erityisesti rikkaampien valtioiden apuun. Toinen uhkakuva on se, että muutokset valtamerten lämpötilassa aiheuttavat Atlantin valtameressä lämmintä vettä pohjoiseen kuljettavan Golf-virran pysähtymisen. Vaikka on epätodennäköistä, että näin tapahtuisi tällä vuosisadalla, tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Golf-virran pysähtyminen keskeyttäisi lämpenemiskehityksen Pohjois-Euroopassa ja johtaisi täällä ilmaston kylmenemiseen. 1 1 Suuri osa näistä tiedoista on peräisin kahdesta merkittävästä raportista: hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljäs arviointiraportti löytyy osoitteesta http://www.ipcc.ch/ipccreports/ar4-syr.htm ja Euroopan ympäristökeskuksen, Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen ja Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston yhdessä tuottama raportti Impacts of Europe s changing climate (Euroopan muuttuvan ilmaston vaikutukset) osoitteesta http://reports.eea.europa.eu/eea_report_2008_4/en

12 Mitä pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Vastaus on yksinkertainen: kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään on vähennettävä. Jotkin kasvihuonekaasut ovat pitkäikäisiä, ja ne pysyvät ilmakehässä vuosikymmeniä tai jopa pidempään. Vaikka toimisimme nyt jämäkästi, lämpötila jatkaisi jonkin aikaa kohoamistaan. Jos emme tee mitään, lämpötila kohoaa vielä enemmän, ja jossain vaiheessa ilmaston kehitys karkaa käsistä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii investointeja ja muutoksia energian tuotanto- ja käyttötapoihin. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että tulisi vielä paljon kalliimmaksi olla tekemättä mitään, kun otetaan huomioon, millaisia vahinkoja ja kärsimyksiä hallitsematon ilmastonmuutos aiheuttaisi. Ilmastonmuutoksen ongelma ei katoa hetkessä, mutta mitä pikemmin tiedostamme sen ja alamme vastustaa sitä, sitä paremmat edellytykset meillä on hallita omaa tulevaisuuttamme, elää hyvää elämää ja säilyttää kaunis ja monipuolinen maapallomme tuleville sukupolville. Mitä päättäjät tekevät asian hyväksi? 1980-luvulla alettiin löytää enenevissä määrin todisteita ilmastonmuutoksesta ja maailmanlaajuista tietoisuutta heräteltiin monilla kansainvälisillä konferensseilla. Hallitustasolla tajuttiin, miten suuri uhka ilmastonmuutos oli. Ymmärrettiin, että asialle oli tehtävä jotain. Päättäjät ymmärsivät myös, että onnistuakseen heidän olisi tehtävä yhteistyötä. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen kysymys, koska ilmastonmuutos koskettaa kaikkia maita ja koska kaikki maat ovat vaihtelevassa määrin mukana kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisessa. Tästä syystä yksikään maa ei pysty ratkaisemaan ongelmaa omin voimin. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli Vuonna 1988 YK perusti hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC), johon osallistuu tuhansia tutkijoita kaikkialta maailmasta. Heidän tehtävänään on arvioida ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevaa nykytutkimusta ja -tietämystä sekä laatia laajoja raportteja säännöllisin väliajoin. Kutakin raporttia valmistellaan useita vuosia. Tuorein näistä on vuonna 2007 julkaistu neljäs arviointiraportti. Siinä todettiin, että ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet ovat kasvaneet enimmäkseen ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Raportissa varoitettiin vakavista seurauksista, jos mitään ei tehdä asian korjaamiseksi.

13 IPCC ja Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007 työstään ilmastonmuutokseen liittyvän julkisen tietämyksen lisäämisessä. Rauhanpalkinnon myöntäminen osoittaa, että ilmastonmuutos aletaan nähdä uhkana ihmiskunnan turvallisuudelle. Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus Vuonna 1992 eri maiden hallitukset sopivat ilmastonmuutosta koskevasta YK:n puitesopimuksesta (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC). Euroopan unioni ja 191 maata eli lähes kaikki maailman valtiot ovat virallisesti hyväksyneet tämän kansainvälisen sopimuksen. Yleissopimuksen tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, että ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään estetään. Yleissopimuksen nojalla valtiot valvovat tuottamiaan kasvihuonekaasuja ja raportoivat niistä, kehittävät ilmastonmuutosstrategioita ja auttavat köyhimpiä maita käsittelemään ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Ne kokoontuvat kerran vuodessa keskustelemaan asioista ja päättämään jatkotoimista. Yleissopimus suunniteltiin kattosopimukseksi, jonka puitteissa voitaisiin tulevaisuudessa sopia uusista toimista. Kioton pöytäkirja Vuonna 1997 Kiotossa Japanissa hallitukset ottivat seuraavan askeleen ja allekirjoittivat tärkeän Kioton pöytäkirjan. Siinä teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään tai rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään ja saavuttamaan tietyt päästötavoitteet vuoteen 2012 mennessä. Kioton pöytäkirjassa keskitytään teollisuusmaihin, sillä ne vastaavat suurimmasta osasta aiempia ja tämänhetkisiä kasvihuonekaasupäästöjä, ja niillä on päästöjen vähentämiseen tarvittavaa tietoa ja rahaa. Esimerkiksi EU tuottaa 11 tonnia kasvihuonekaasuja henkeä kohti joka vuosi, kun kehitysmaissa vastaava luku on noin yksi tonni. Kioton pöytäkirja tuli voimaan vuonna 2005. Tähän mennessä 183 valtiota ja Euroopan yhteisö ovat virallisesti hyväksyneet sen. Pöytäkirjassa asetetaan päästötavoitteita 37 teollisuusmaalle. Suurin osa tavoitteista edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 5 8 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Teollisuusmaista ainoastaan Yhdysvallat on jättäytynyt Kioton pöytäkirjan ulkopuolelle.

14 Mitä sinä voit tehdä? Vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, jokainen voi vaikuttaa siihen. Pienetkin muutokset omassa toiminnassa voivat säästää energiaa ja luonnonvaroja sekä auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, ilman että elämänlaatu kärsii. Niillä voi jopa säästää rahaa. Kierrätä. Kun uusi alumiinitölkki valmistetaan kierrätetystä tölkistä, siihen kuluu kymmenesosa siitä energiamäärästä, joka tarvittaisiin tölkin valmistamiseen alkutekijöistään. Paperitehtaat käyttävät paljon vähemmän energiaa valmistaessaan paperia vanhoista sanomalehdistä kuin käyttäessään valmistukseen puumassaa. Vältä elintarvikkeita, joiden tuottamiseen tai kuljettamiseen kuluu paljon energiaa. Tällaisia ovat muun muassa liha ja teolliset valmisruoat. Käytä pullotettua vettä säästeliäästi. Se on tuhansia kertoja kalliimpaa kuin hanavesi! Euroopassa hanavesi on juomakelpoista, ja voit puhdistaa sitä entisestään asentamalla suodattimen. Pullotetun veden tuotanto ja markkinointi kuluttaa energiaa. Joissain maissa suuret määrät muovipulloja päätyy roskikseen, eikä niitä kierrätetä. Kun laitat kuumaa juotavaa, keitä vain sen verran vettä kuin tarvitset. Älä täytä vedenkeitintä tai kattilaa äärimmilleen, ellei se ole tarpeen! Säästä lämmintä vettä käymällä suihkussa kylvyn sijaan: se kuluttaa vain neljänneksen energiasta. Sammuta valot, kun et tarvitse niitä. Tämä koskee varsinkin sellaisia jalkalamppuja, joissa on katon kautta valoa huoneeseen heijastavia, voimakkaita halogeenilamppuja, sillä ne käyttävät paljon energiaa. Kotitaloudet vastaavat 30 prosentista EU:n energiankulutuksesta. Jos kaikki säästävät sähköä kotona, säästöt ovat suuret. Kun vaihdat hehkulampun, osta energiansäästölamppu: vaikka ne ovatkin kalliimpia, ne kestävät paljon pidempään ja kuluttavat noin viidesosan tavallisten lamppujen vaatimasta energiasta. Ne tulevat siis loppujen lopuksi huomattavasti halvemmiksi. Älä jätä tv:tä, stereoita tai tietokonetta valmiustilaan, jossa laitteeseen jää palamaan pieni valo. Televisio kuluttaa keskimäärin 45 prosenttia kuluttamastaan energiasta valmiustilassa. Jos kaikki eurooppalaiset välttäisivät valmiustilan käyttöä, säästyisi riittävästi sähköä Belgian kokoisen maan tarpeiksi. Älä myöskään jätä kännykkälaturia seinään, kun irrotat puhelimesi latauksesta, sillä laturi kuluttaa edelleen sähköä, vaikka kännykkä ei ole siinä kiinni. Nykyään monilta sähköyhtiöiltä voi ostaa uusiutuvilla energianlähteillä tai muilla vihreillä energianlähteillä tuotettua energiaa. Pyydä vanhempiasi vaihtamaan ympäristöystävällisen sähköntoimittajaan, jos he eivät sitä ole vielä tehneet. Aurinkoisessa ilmastossa asuvat voivat myös ehdottaa aurinkopaneeleiden asentamista. Kun perheesi ostaa uuden kodinkoneen, esimerkiksi jääkaapin tai pesukoneen, varmista sen kuuluvan eurooppalaisen energiatehokkuusluokituksen luokkaan A (tai jääkaapin luokkaan A++). Kaikissa laitteissa on oltava

15 merkintä tästä luokituksesta. Nämä luokitukset osoittavat, että laitteen energiankäyttö on hyvin tehokasta. Kun vaatteet eivät ole kovin likaisia, käytä pyykinpesukoneen säästöohjelmaa. Ripusta pyykit ulos kuivumaan, aina kun mahdollista, sen sijaan että käyttäisit kuivausrumpua tai -kaappia. Noin kolmasosa kotona käyttämästämme vedestä vedetään vessanpöntöstä alas, kirjaimellisesti. Vältä siis turhaa vessan vetämistä ja käytä mahdollisimman usein lyhyttä huuhteluvaihtoehtoa. Voit myös selvittää, olisiko vessanpöntön säiliön vesimäärää mahdollista pienentää. Käytä sadevettä puutarhan kasteluun tai auton pesuun. Näin voi säästää jopa 50 prosenttia käyttövedestä. Älä jätä hanaa auki, kun peset hampaita tai tiskaat. Vettä säästävän suuttimen avulla voi vähentää vedenkäyttöä jopa 80 prosenttia. Tarkista, etteivät kotisi hanat tiputa tai putket vuoda, ja korjaa tilanne tarvittaessa. Etsi kaupoista eurooppalaisella ympäristömerkillä varustettuja tuotteita. Merkissä on pieni kukka, ja se on osoitus siitä, että tuote täyttää tiukat ympäristövaatimukset. Älä lämmitä kotiasi liikaa. Lämpötilan vähentäminen yhdellä celsiusasteella voi jo auttaa säästämään seitsemän prosenttia kodin energialaskussa. Kun tuuletat huonettasi, pidä ikkunaa kokonaan auki muutama minuutti ja sulje se sitten äläkä jätä sitä raolleen pidemmäksi aikaa, jolloin lämmintä ilmaa pääsee enemmän karkuun. Henkilöautot tuottavat 12 prosenttia EU:n hiilidioksidipäästöistä. Julkinen liikenne, pyöräily ja käveleminen ovat halvempia ja terveellisempiä vaihtoehtoja. Jos perheesi aikoo ostaa uuden auton, ehdota pientä ja polttoainetehokasta mallia. Autojen hiilidioksidipäästöjen määrät ovat näkyvillä autoliikkeessä. Matkusta muutaman sadan kilometrin pituiset ja sitä lyhemmät matkat bussilla tai junalla lentokoneen sijaan. Lentoliikenne on nopeimmin kasvava hiilidioksidipäästölähde maailmassa. Istuta puu koulun pihalle, kotipihalle tai muualle lähiympäristöösi. Viisi puuta imee itseensä elinaikanaan noin tonnin hiilidioksidia. Vähäsateisissa maissa asuvien kannattaa etsiä kyseiseen ilmastoon soveltuvia, vähän kastelua vaativia puutarhakasveja. Valitse lomaillessasi sellaisia hotelleja ja kohteita, joilla on ympäristötavoitteita, kuten veden- ja energiankulutuksen ja jätteen määrän vähentäminen. Käytä pyyhkeitä ja lakanoita useamman päivän ajan välttääksesi turhaa pyykinpesua.

Kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa 17 Muu 4 % Kotitaloudet ja pienyritykset 17 % Teollisuus 20 % Maatalous 10 % Energiantuotanto 28 % saavuttamiseen tarvittava teknologia on jo nyt tai ainakin lähitulevaisuudessa käytettävissä. Siitä aiheutuvat kustannuksetkaan eivät ole mahdottoman suuret ainakaan silloin, jos niitä verrataan ilmastonmuutoksesta johtuvien vahinkojen aiheuttamiin kustannuksiin, jos emme toimi sen pysäyttämiseksi. Mitä EU tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Lähde: Euroopan ympäristökeskus. Liikenne 21 % Euroopan unioni on ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun eturintamassa. Merkittävän taloudellisen painoarvonsa vuoksi EU:lla on velvollisuus näyttää esimerkkiä muille, vaikka se maailmanlaajuisesti tuottaakin vain 14 prosenttia päästöistä. EU on vakuuttunut siitä, että on mahdollista sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä että parantaa ihmisten elintasoa ja elämänlaatua. Nämä kaksi asiaa eivät sulje toisiaan pois. Tämä edellyttää kuitenkin muutoksia elintapoihimme ja energian tuotanto- ja käyttötapoihin. Tämä mielessään EU:n päättäjät sopivat kunnianhimoisesta ja kauaskantoisesta energia- ja ilmastonmuutosstrategiasta. Se sisältää kovia tavoitteita: EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 30 prosenttia, jos muut teollisuusmaat tekevät samoin parhaillaan neuvoteltavan kansainvälisen ilmastosopimuksen nojalla. 2 Tuuli- ja aurinkoenergian sekä muiden uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään siten, että ne muodostavat vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia kaikesta käytetystä energiasta, mikä on yli kaksi kertaa tämänpäiväinen taso. Energiankulutusta vähennetään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä parantamalla monien laitteiden ja koneiden, kuten autojen, televisioiden ja ilmastointilaitteiden, energiatehokkuutta. 2 Muita uusiutuvia energianlähteitä ovat muun muassa vesivoima (padon läpi virtaavan veden avulla tuotettu energia), biomassan eli orgaanisen aineksen, kuten puun, sahausjätteen, kasvien ja lannan polttaminen ja biopolttoaine (biomassasta valmistetut polttoaineet), geoterminen energia (kuumista lähteistä ja tulivuorista peräisin oleva lämpö), vuorovesienergia ja aaltoenergia.

18 Vuonna 2008 sovittiin konkreettisista toimenpiteistä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden avulla Euroopasta voi kehittyä ympäristöystävällinen ja vähähiilinen talous. Energian säästäminen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen auttavat EU:ta sekä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä että tekemään energiasta turvallisempaa ja edullisempaa, koska öljyn- ja kaasuntuontitarve muista maista vähenee. Edistystä EU:ssa Kun Kioton pöytäkirjasta neuvoteltiin 1997, silloiset EU:n 15 jäsenvaltiota (merkitty taulukkoon vaaleanvihreällä) asettivat erityisen kunnianhimoisen tavoitteen: yhteenlaskettuja kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä kahdeksan prosenttia valitun vertailuvuoden (useimmissa tapauksissa vuosi 1990) tasoon nähden. Lisäksi ne sopivat siitä, kuinka paljon kunkin maan pitäisi osallistua tämän yhteisen tavoitteen saavuttamiseen maiden taloudellisen tilanteen ja elinkeinorakenteen mukaisesti. Useimpien valtioiden on vähennettävä päästöjään, jotkin saavat lisätä niitä tiettyyn rajaan asti, ja osan on pidettävä päästönsä samalla tasolla kuin vuonna 1990. Kahdestatoista Euroopan unioniin vuosina 2004 ja 2007 liittyneestä maasta (merkitty taulukkoon tummanvihreällä) kymmenelle on pöytäkirjassa asetettu maakohtainen tavoite, jonka mukaan niiden on vähennettävä päästöjään kuusi prosenttia tai kahdeksan prosenttia samassa aikataulussa. Ainoastaan Kyproksella ja Maltalla ei ole Kioton pöytäkirjassa määriteltyjä tavoitteita. EU:n päästökauppajärjestelmä Tärkein Euroopan ilmastonmuutosohjelman puitteissa kehitetty ohjelma on ehdottomasti EU:n päästökauppajärjestelmä (EU Emissions Trading System, EU ETS), joka käynnistettiin vuoden 2005 alussa. EU ETS on maailman ensimmäinen kansainvälinen hiilidioksidipäästökaupan mahdollistava järjestelmä, ja se on kulmakivi EU:n strategiassa, joka tähtää päästöjen vähentämiseen kustannustehokkaasti kaikissa 27 jäsenmaassa. Vuoden 2008 alusta alkaen päästökauppajärjestelmän piiriin ovat kuuluneet myös Islanti, Liechtenstein ja Norja. Järjestelmää sovelletaan tällä hetkellä noin 11 000 voimalaitokseen ja paljon energiaa käyttävään tehtaaseen, jotka yhdessä tuottavat melkein puolet EU:n hiilidioksidipäästöistä. Miten päästökauppajärjestelmä sitten oikein toimii? EU:n jäsenmaat myöntävät kullekin voimalaitokselle ja tehtaalle oikeuden tuottaa tietyn määrän hiilidioksidipäästöjä vuosittain. Sellaiset voimalat ja tehtaat, jotka eivät käytä koko päästöoikeuttaan, voivat myydä käyttämättömät kiintiönsä niille, jotka eivät pysy päästörajoissa. Tämä toimii taloudellisena kannustimena päästöjen vähentämiselle. Yritykset, jotka ylittävät päästörajansa eivätkä kata niitä muilta ostetuilla päästöoikeuksilla, joutuvat maksamaan ankaria sakkoja. Päästökauppajärjestelmä pienentää päästövähennyksistä syntyviä kokonaiskustannuksia varmistamalla, että päästöjä vähennetään sieltä, mistä niitä on edullisinta leikata. Vuonna 2012 järjestelmää laajennetaan koskemaan myös EU:n lentoasemille lentävien ja sieltä lähtevien kaupallisten lentokoneiden päästöjä, ja vuoden 2013 alussa astuu voimaan monia tärkeitä muutoksia, jotka vahvistavat ja tehostavat päästökauppajärjestelmää. Vuoteen 2015 mennessä Euroopan unioni toivoo EU:n päästökauppajärjestel - män olevan yhteydessä samankaltaisiin järjestelmiin, joita kehitetään muissa kehittyneissä maissa.

Kioton pöytäkirjan tavoitteet EU-maittain EU:n jäsenvaltiot, jotka jakavat kahdeksan prosentin päästötavoitteen Alankomaat 6 % Bulgaria 8 % Belgia 7,5 % Kypros Espanja + 15 % Latvia 8 % Irlanti + 13 % Liettua 8 % Italia 6,5 % Malta Itävalta 13 % Puola 6 % Kreikka + 25 % Romania 8 % Luxemburg 28 % Slovakia 8 % Portugali + 27 % Slovenia 8 % Ranska 0 % Tšekki 8 % Ruotsi + 4 % Unkari 6 % Saksa 21 % Viro 8 % Suomi 0 % Tanska 21 % Yhdistynyt kuningaskunta 12,5 % EU:n jäsenvaltiot, joilla on omat päästötavoitteet Euroopan ilmastonmuutosohjelman (European Climate Change Programme, ECCP) puitteissa EU tekee yhteistyötä teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen edustajien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden ryhmien kanssa kehittääkseen toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi kustannustehokkaasti. Toimenpiteitä on onnistuttu saamaan kokoon kymmeniä, ja niitä ovat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen (parempi eristys voi vähentää lämmityskus- tannuksia jopa 90 prosenttia), joidenkin teollisuudessa käytettyjen fluorattujen kaasujen vuotojen ja käytön rajoittaminen sekä lentokoneiden aiheuttamien päästöjen hillitseminen. EU-maiden ja EU:n tekemien päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden avulla päästään lähemmäksi Kioton pöytäkirjan tavoitteiden täyttymistä. Ennen vuotta 2004 EU:hun kuuluneiden 15 valtion päästöt vuonna 2006 olivat 2,7 prosenttia alhaisemmat kuin valittuna vertailuvuonna (useimmissa tapauksissa vuonna 1990), ja kaikki päästöennusteet osoittivat että kahdeksan prosentin vähennystavoite olisi saavutettavissa. Kaikkien nykyisten 27 jäsenmaan päästövähennykset olivat vuoteen 2006 mennessä 10,8 prosenttia. 19

20 Päästövähennykset tekevät hyvää taloudelle Vaikka ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtäviin toimiin täytyykin ensin sijoittaa hieman rahaa, ne vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä. Meillä ei oikeastaan ole edes varaa olla tekemättä mitään. Brittiläisen taloustieteilijä Nicholas Sternin vaikutusvaltaisessa raportissa varoitettiin, että ilmastonmuutos heikentää enenevässä määrin maailmantaloutta, ellemme onnistuu pysäyttämään sitä. Hänen arvionsa mukaan ilmastonmuutoksesta johtuvat kustannukset nielaisevat tulevaisuudessa vuosittain ainakin viisi prosenttia maailman bruttokansantuotteesta (BKT), ja kulut saattavat kohota myöhemmin jopa yli 20 prosenttiin. Taloudelliset vaikutukset olisivat verrannollisia maailmansodan tai 1930-luvun maailmanlaajuisen talouskriisin, suuren laman, vaikutuksiin. Samalla Nicholas Stern arvioi, että ilmastonmuutoksen hallitsemiseen tarvittavat toimenpiteet maksaisivat vain yhden prosentin bruttokansantuotteesta. Monia ilmastoa säästäviä teknologioita, kuten uusiutuvia energianlähteitä, on jo olemassa. Lisää teknologioita on myös kehitteillä, ja monet niistä ovat lähes valmiita laajempaan levitykseen. Erään lupaavan teknologian avulla voidaan kerätä fossiilisia polttoaineita poltettaessa vapautuvaa hiiltä ja haudata se vanhoihin kaivoksiin tai entisille öljykentille, jolloin se ei kulkeudu ilmakehään. Tämä teknologia on nimeltään hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (carbon capture and storage, CCS). Toinen lupaava teknologia, joka tosin vaatii huomattavasti enemmän tutkimusta, on vedyn tuottaminen uusiutuvista energialähteistä ja sen käyttö polttokennoissa. Kenno muuntaa vedyn ja hapen vedeksi ja tuottaa samalla sähköä. Vesihöyry on ainoa tästä aiheutuva päästö. Ilmastoystävällisten teknologioiden kehittäminen luo myös uusia työpaikkoja ja avaa uusia markkinoita. Monissa EU-maissa toteutettujen tuulivoimaa tukevien ohjelmien ansiosta eurooppalaisten yritysten markkinaosuus on 90 prosenttia maailman voimakkaasti kasvavista tuulivoimalalaitteiden markkinoista. Saksassa tuulivoiman käyttöönotto on työllistänyt 40 000 ihmistä. Euroopan tuulivoimamarkkinoiden liikevaihto on 30 miljardia euroa, ja ne työllistävät tällä hetkellä noin 350 000 ihmistä. Jos EU kasvattaa aikomustensa mukaisesti uusiutuvien energianlähteiden osuutta energian kokonaiskulutuksesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, sen odotetaan nostavan työpaikkojen määrän lähes miljoonaan. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen tarjoaa upeita mahdollisuuksia innovoinnille ja talouskasvulle, jotka ovat Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita. Jos eurooppalaiset yritykset onnistuvat nopeasti kehittämään ilmastoystävällistä teknologiaa, ne ovat hyvissä kilpailuasemissa, kun alan teknologian kysyntä kasvaa koko maailmassa.

21 Meidän on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Monia tuloillaan olevia muutoksia ei voi pysäyttää, vaikka kasvihuonekaasupäästöjä aletaankin nyt vähentää ja ilmastonmuutoksen etenemisvauhtia hidastaa. Kaikkien maiden onkin siksi opittava hyväksymään ilmastonmuutos ja etsittävä keinoja sopeutua siihen. Sopeutuminen tarkoittaa ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakoimista ja niiden minimointia. Toimimalla nyt voimme säästää rahaa ja vaivaa myöhemmin. Tulvat uhkaavat monia koteja myrskyjen lisääntyessä ja merenpinnan noustessa. Uusissa EU-säännöissä jäsenvaltiot velvoitetaan arvioimaan ja hallitsemaan tulvariskejä. Lämpimissä maissa voidaan kehittää viljelykasveja, jotka tarvitsevat vähemmän vettä tai kestävät paremmin kuivuutta. Rakennusten ja kaupunkien rakentaminen energiaa säästäviksi ja myrskyn-, tulvan- ja kuumuudenkestäviksi pelastaa henkiä tulevaisuudessa. Kun ilmastonmuutos otetaan tällä tapaa huomioon, puhutaan ilmastonkestävyyden varmistamisesta (climate proofing). Teollisuuden on suunniteltava toimintaansa sopeutuakseen uusiin olosuhteisiin. Keskeisten terveys- ja sosiaalipalvelujen on varauduttava helleaaltoihin ja muihin epätavallisiin sääolosuhteisiin. Ilmastonmuutos kohdistaa paineita makean veden varoihin. On arvioitu, että eurooppalaiset voisivat vähentää käyttämäänsä vesimäärää 40 prosenttia hyödyntämällä teknologisia innovaatioita ja vähentämällä veden haaskaamista. Luonnonsuojelualueista koostuvan Natura 2000 -verkostonsa avulla EU pyrkii auttamaan Euroopan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien sopeutumista ympäristön muutoksiin. Lyhyesti sanottuna ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset täytyy ottaa huomioon eri aloilla, kun laaditaan suunnitelmia, tehdään päätöksiä ja sijoitetaan rahaa. Suuri osa työstä on tehtävä paikallistasolla, sillä olosuhteet vaihtelevat alueittain. Euroopan unioni voi omalta osaltaan tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista mukauttamalla toimintaohjelmiaan ja tarkistamalla erityisesti kehitysmaille tarjoamaansa taloudellista apua.

22 Hyödyllisiä ilmastonmuutoslinkkejä Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto http://ec.europa.eu/environment/climat/home_en.htm Euroopan komission ilmastonmuutoskampanja http://ec.europa.eu/environment/climat/campaign/index_fi.htm Ilmastotekoja koskevat Euroopan komission nettisivut http://ec.europa.eu/climateaction/index_fi.htm Euroopan ympäristökeskus http://www.eea.europa.eu/fi/themes/climate/intro Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus ja Kioton pöytäkirja http://www.unfccc.int/ Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli http://www.ipcc.ch/ Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma http://www.unep.org/themes/climatechange/ WWF (Maailman luonnonsäätiö) http://www.wwf.fi/ymparisto/ilmastonmuutos/ Greenpeace http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/ilmasto

Euroopan komissio Ilmastonmuutos Mikä se on? Perustietoa nuorille Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto 2009 22 s. 21 x 21cm ISBN 978-92-79-09557-3 doi 10.2779/71928 EU-julkaisujen tilaukset EU-julkaisuja voi ostaa EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu) kirjakaupasta julkaisun nimen, julkaisijan ja/tai ISBN-numeron perusteella suoraan myyntiedustajiltamme, joiden yhteystiedot ovat saatavissa internetistä http://bookshop.europa.eu tai faksitse numerosta +352 2929-42758. Ilmaisjulkaisuja voi tilata EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu) Euroopan komission edustustoista tai lähetystöistä, joiden yhteystiedot ovat saatavissa internetistä http://ec.europa.eu/ tai faksitse numerosta +352 2929-42758. Kuvat: s. 5, 6, 8: Hugo Ahlenius, UNEP/GRID-Arendal s. 6: Government of Canada s. 7: WWF s. 10-11: Philippe Rekacewicz, UNEP/GRID-Arendal s. 9, 12, 13, 17: EC s. 14, 15, 16, 19, 20, 21: istockphoto s. 22: gettyimages