Ilmastonmuutos Mikä se on?

Transkriptio

1 Ilmastonmuutos Mikä se on? Ota selvää Euroopan komissio _CV_FI.indd :33:50

2 954583_CV_FI.indd :33:51

3 Ilmastonmuutos Mikä se on? Ota selvää Euroopan komissio Ympäristöasioiden pääosasto _BW_FI.indd :34:28

4 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*): (*) Jotkut matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Kuvien tekijänoikeudet Digital Vision Ltd, sivu 6 E. Johansson, sivu 12 (ylhäällä) Euroopan komissio, sivu 19 Euroopan komissio, ympäristöasioiden pääosasto, Mike St. Maur Sheil, sivu 17 Euroopan komissio, tutkimuksen pääosasto, sivu 14 Hans Oerter (EPICA), sivu 10 International Institute for Sustainable Development (IISD), Earth Negotiations Bulletin, Leila Mead, sivu 13 Jack Stein Grove, sivu 9 PhotoDisc, kansi ja sivut 3, 7, 8, 12 (alhaalla). Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2006 ISBN Euroopan yhteisöt, 2006 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU UUSIOPAPERILLE, JOLLE ON MYÖNNETTY EU:N YMPÄRISTÖMERKKI GRAAFISTEN PAPEREIDEN OSALTA ( _BW_FI.indd :34:30

5 3 Sisältö Ilmastonmuutos Mistä siinä on kyse? 4 Mistä ilmastonmuutos johtuu? 4 Kasvihuoneilmiö 4 Ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut 5 Merkkejä ilmaston muuttumisesta 7 Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset 8 Miten ilmastotutkijat työskentelevät? 10 Mitä pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? 12 Mitä päättäjät tekevät asian hyväksi? 12 Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus 12 Kioton pöytäkirja 13 Mitä EU tekee asian hyväksi? 14 Mitä yritykset tekevät? 17 Mitä sinä voit tehdä? 18 Katse tulevaisuuteen 19 Hyödyllisiä ilmastonmuutoslinkkejä _BW_FI.indd :34:31

6 4 Ilmastonmuutos Mistä siinä on kysymys? Ilmasto on muuttumassa, ja muutos vaikuttaa elämäämme yhä enemmän. Oletko pannut merkille kotiseudullasi tai televisiossa, että myrskyt ja tulvat ovat yleistyneet? Vaikuttaako sinusta, että talvet ovat entistä leudompia, lumisateet ovat vähentyneet ja vesisateet lisääntyneet? Tuntuuko siltä kuin kevät tulisi vuosi vuodelta hiukan aikaisemmin, ja kukat alkaisivat kukkia ja muuttolinnut palaisivat ennen kuin arvaatkaan? Nuo ovat merkkejä kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta, toisin sanottuna maapallon lämpenemisestä. Ellemme toimi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, se voi vahingoittaa maapalloamme ja muuttaa elintapoja, joihin olemme tottuneet. Mistä ilmastonmuutos johtuu? Ilmasto muuttuu ihmisten nykyisten elintapojen vuoksi. Tämä pätee etenkin vauraimpiin, taloudellisesti kehittyneimpiin maihin, joihin Euroopan unionin maat lukeutuvat. Sähköä ja lämpöä koteihin tuottavat voimalat, autot ja lentokoneet, tehtaat, jotka tuottavat meille tavaroita, ja maatalous, joka tuottaa meille ruokaa, vaikuttavat kaikki ilmaston muuttumiseen. Kasvihuoneilmiö Ilmakehä toimii läpinäkyvänä, suojaavana kerroksena maapallon ympärillä. Se läpäisee auringonvalon ja sitoo lämpöä sisälleen. Ilman ilmakehää auringonlämpö heijastuisi välittömästi maapallon pinnalta takaisin avaruuteen. Tällöin maapallolla olisi noin 30 astetta nykyistä kylmempää ja kaikki jäätyisi. Ilmakehä toimii siis samoin kuin kasvihuoneen lasiseinät. Tämän vuoksi puhutaan kasvihuoneilmiöstä. Ilmiö johtuu ilmakehässä olevista kasvihuonekaasuista, jotka estävät kaikkea lämpöä karkaamasta _BW_FI.indd :34:31

7 Aurinkoenergia läpäisee ilmakehän. Kasvihuoneilmiö Osa energiasta heijastuu takaisin avaruuteen. Aurinko lämmittää maanpintaa, joka säteilee lämpöä takaisin avaruuteen. Lähde: Kanadan hallituksen ilmastonmuutosta käsittelevä Internet-sivu Ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut pidättävät osan lämmöstä. Monet kasvihuonekaasut ovat peräisin luonnollisista lähteistä luvun teollisesta vallankumouksesta lähtien myös ihmiskunta on tuottanut näitä kaasuja, ja kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat nyt suuremmat kuin koskaan aikaisemmin viimeisten vuoden aikana. Kaasut voimistavat kasvihuoneilmiötä. Seurauksena on lämpötilan kohoaminen kaikkialla maapallolla eli ilmastonmuutos. Ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut Tärkein ihmisen toiminnasta syntyvä kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Se muodostaa noin 75 prosenttia kaikista kasvihuonekaasujen päästöistä. Päästöillä tarkoitetaan kaikkea kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään savun, höyryn ja pakokaasun mukana savupiipuista, avotulista ja muista lähteistä. Hiilidioksidia vapautuu pääasiassa poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä, öljyä tai maakaasua. Fossiiliset polttoaineet ovat edelleen yleisin energianlähde. Niitä poltetaan sähkön ja lämmön tuottamiseksi ja käytetään autojen, laivojen ja lentokoneiden polttoaineina. Hiilidioksidi (CO2) on tuttu myös juomalasista: virvoitusjuomissa ja oluessa kuplii hiilidioksidi. Hiilidioksidi liittyy myös hengittämiseen: sisään hengittäessämme vedämme keuhkoihin happea ja ulos hengitämme hiilidioksidia. Puut ja kasvit puolestaan imevät itseensä hiilidioksidia ja tuottavat happea. Tämän vuoksi maailman metsät ovat tärkeitä. Ne nielevät osan ihmisen tuottamasta hiilidioksidista. Metsien hävittäminen hakkaamalla, raivaamalla ja polttamalla kuitenkin jatkuu kaikilla mantereilla _BW_FI.indd :52:15

8 6 Miljoonasosaa pitoisuudesta (ppm) CO2-pitoisuus koko maailman ilmakehässä Muita ihmisen toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasuja ovat metaani ja typpioksiduuli. Niitä on näkymättömissä kaasuissa, jotka ovat peräisin kaatopaikoilta, karjankasvatuksesta, riisinviljelyksestä ja tietyistä maatalouden lannoitusmenetelmistä. Lisäksi valmistetaan keinotekoisia kasvihuonekaasuja, ns. fluorattuja kaasuja. Niitä käytetään jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmissä, joista niitä päätyy ilmakehään vuotojen kautta ja jos laitteita ei käsitellä oikein niiden käytöstä poistamisen jälkeen. Lähde: Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP) & GRID Arendal _BW_FI.indd :34:33

9 7 Merkkejä ilmaston muuttumisesta Ilmastonmuutos on jo alkanut. Viime vuosisadalla keskilämpötila maapallolla nousi 0,6 celsiusastetta, ja Euroopan keskilämpötila kohosi miltei yhden kokonaisen celsiusasteen. Maailmanlaajuisesti viisi lämpimintä vuotta (noin vuoden 1860 jälkeen, josta lähtien käytetyillä laitteilla on pystytty mittaamaan lämpötiloja suhteellisen tarkasti) ovat olleet (esitetyssä järjestyksessä): 10 o 0 o -10 o -20 o 40 o 30 o 20 o Lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä. Ilmastoasiantuntijat ennustavat, että tämä kehitys kiihtyy entisestään ja maapallon keskimääräinen lämpötila nousee 1,4 5,8 celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä ja Euroopan lämpötilat nousevat 2 6,3 astetta. Nämä lämpötilojen nousut eivät välttämättä näytä dramaattisilta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että viimeisimmän, vuotta sitten päättyneen jääkauden aikana maapallon keskilämpötila oli vain viisi astetta alhaisempi kuin nykyään. Silti napajää peitti suuren osan Eurooppaa. Muutaman asteen erolla on suuri merkitys ilmastolle. Käynnissä oleva ilmastonmuutos vaikuttaa jo Eurooppaan ja koko maapalloon (ks. seuraava sivu). Pitkällä aikavälillä se saattaa jopa aiheuttaa katastrofeja, kuten merenpinnan nopean kohoamisen, tulvia, rajuja myrskyjä sekä elintarvike- ja vesipulaa joillain alueilla. Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa kaikkiin maihin, mutta vaikutukset ovat kaikkein rajuimpia kehitysmaissa. Kehitysmaat ovat yleensä riippuvaisia ilmastosidonnaisista elinkeinoista kuten maanviljelyksestä, eikä niillä ole rahaa sopeutua ilmastonmuutokseen _BW_FI.indd :34:36

10 8 Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Napajäätiköt sulavat. Pohjoisen napa-alueen merijäätikkö on kutistunut 10 prosenttia viime vuosikymmeninä ja veden yläpuolinen jääkerros on ohentunut 40 prosenttia. Toisella puolella maailmaa Antarktiksella mantereen peittävä jääkerros on muuttunut epävakaaksi. Vuoristojäätiköt vetäytyvät. On todennäköistä, että 75 prosenttia Sveitsin Alppien jäätiköistä häviää vuoteen 2050 mennessä. Andermattin hiihtokeskuksen johto Sveitsissä suunnittelee peittävänsä Gurschenin jäätikön, suositun laskettelualueen, kesän ajaksi suurella eristävällä muovilla estääkseen sitä sulamasta ja pienentymästä. Kun napajäätiköt sulavat, merenpinta nousee. Viime vuosisadan kuluessa merenpinta kohosi mittaustavasta riippuen senttimetriä, ja nousun arvioidaan jatkuvan jopa 88 senttimetriin vuoteen 2100 mennessä. Jos näin käy, matalat saaret ja rannikkoalueet, kuten Malediivit, Niilin suisto Egyptissä ja Bangladesh, joutuvat veden valtaan. Euroopassakin noin 70 miljoonaa rannikoiden asukasta olisi vaaravyöhykkeellä. Merivettä tunkeutuisi jopa rannikkoaluetta kauemmaksi pilaten maanviljelysmaata ja makean veden varoja. Jos Grönlannin valtava jäätikkö sulaa, mikä saattaa tapahtua muutaman seuraavan vuosisadan kuluessa, merenpinta voi nousta jopa seitsemän metriä. Ilmastonmuutos aiheuttaa äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten myrskyjä, tulvia, kuivia kausia ja helleaaltoja. Viime vuosikymmenellä maailmassa esiintyi kolme kertaa enemmän säähän liittyviä luonnonkatastrofeja, enimmäkseen tulvia ja hirmumyrskyjä, kuin 1960-luvulla. Sen lisäksi, että katastrofit aiheuttavat paljon vahinkoa, ne myös lisäävät vakuutuskustannuksia. Monilla alueilla maailmassa vettä on jo nyt niukasti. Miltei viidesosalla maailman väestöstä 1,2 miljardilla ihmisellä ei ole puhdasta juomavettä. Jos maapallon lämpötila kohoaa 2,5 celsiusastetta esiteollisen ajan tasosta, vielä 2,4 3,1 miljardia ihmistä lisää joutuu todennäköisesti kärsimään vesipulasta. 2,5 celsiusasteen nousu altistaisi 50 miljoonaa uutta ihmistä nälänhädälle niiden 850 miljoonan lisäksi, jotka jo nyt näkevät jatkuvasti nälkää. Euroopassa kasvukausi piteni 10 päivää vuosina Vaikka Pohjois-Euroopan maatalous on hyötynyt tästä kehityksestä, sadot alkavat täälläkin pienentyä, kun lämpötila on yli kaksi celsiusastetta korkeampi kuin ennen teollistumista. Malaria ja muut trooppiset taudit voivat levitä, kun yhä laajemmilla alueilla on malariaa levittävälle hyttyselle suotuisa ilmasto. Lämpötilan nouseminen kahdella celsiusasteella altistaisi malarialle 210 miljoonaa ihmistä lisää. >>> _BW_FI.indd :34:38

11 9 Noin vuodesta 2070 eteenpäin Eurooppa kokee vuoden 2003 kaltaisen helleaallon ehkä joka toinen vuosi. Vuoden 2003 paahtava kesä johti ihmisen ennenaikaiseen kuolemaan Euroopassa, laajoihin metsäpaloihin Etelä-Euroopassa ja yli 10 miljardin euron menetyksiin maataloudelle. Useat eläimet ja kasvit eivät sopeudu lämpötilojen muutoksiin eivätkä kykene siirtymään alueille, joiden ilmasto on niille sopiva. Erään hälyttävän tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos voi johtaa siihen, että kolmannes maapallon lajeista häviää vuoteen 2050 mennessä. Varsinkin kylmän ilmanalan nisäkkäät ja linnut kuten jääkarhut, hylkeet, merileijonat ja pingviinit ovat vaarassa. Tutkijat ovat huomanneet, että Amazonin sademetsissä muita suuremmat ja nopeakasvuisemmat puut, jotka sitovat itseensä enemmän hiilidioksidia, menestyvät muun kasvullisuuden kustannuksella. Pitkällä aikavälillä merkittävä ilmastonmuutos voi laukaista alueellisia konflikteja, nälänhätiä ja pakolaisvirtoja ruoka-, vesi- ja energiavarantojen käydessä niukoiksi. Toinen kauhuskenaario on, että Atlantilla pohjoiseen lämmintä vettä kuljettava Golfvirta pysähtyisi. Tätä ajatuskuviota käytettiin vuonna 2003 valmistuneessa katastrofielokuvassa The Day After Tomorrow. Vaikka on epätodennäköistä, että näin tapahtuisi tällä vuosisadalla, tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Golfvirran pysähtyminen keskeyttäisi lämpenemiskehityksen Pohjois-Euroopassa ja johtaisi täällä ilmaston kylmenemiseen (1). (1) Tämä ja monia muita mielenkiintoisia asia- ja numerotietoja esitetään Euroopan ympäristökeskuksen Euroopan muuttuvaa ilmastoa käsittelevässä kertomuksesta Impacts of Europe s changing climate (elokuu 2004), joka on nähtävissä osoitteessa eea.eu.int/climate_report_2_2004/en (ei saatavana suomeksi), sekä ilmastonmuutoksen torjumista esittelevästä Euroopan komission taustaselvityksestä Winning the battle against climate change (helmikuu 2005) osoitteessa environment/climat/pdf/staff_work_paper_sec_2005_180_3.pdf (ei saatavana suomeksi) _BW_FI.indd :34:39

12 10 Miten ilmastotutkijat työskentelevät? Nykyaikaisessa ilmastontutkimuksessa tutkitaan menneisyyttä ja havainnoidaan ja tulkitaan nykyisyyttä. Tutkijat käyttävät mitä ihmeellisimpiä keinoja selvittääkseen aiemmin vallinneita olosuhteita. He esimerkiksi poraavat reikiä napajäätiköiden läpi niiden alla olevaan kallioperään asti ja irrottavat pitkiä sylinterinmuotoisia jäänäytteitä. Antarktiksella eurooppalainen tutkijaryhmä kairasi hiljattain jääkerrostumanäytteitä yli kolmen kilometrin syvyydestä, jonne ei ole päässyt valoa eikä ilmaa yli vuoteen ( 1 ). Jään ja siinä olevien pienten kuplien sisällä olevan ilman fysikaaliset ominaisuudet kertovat tutkijoille, millaisia ilmasto ja ilmakehä olivat siihen aikaan. Muita johtolankoja menneisyyden selvittämiseksi tarjoavat puiden vuosirenkaat, ikivanhat korallit ja tippukivet sekä vanha siitepöly, siemenet ja lehdet. Näiden tutkimusten perustella tiedämme, että jääkaudet ovat vaihdelleet lämpimämpien jaksojen kanssa ja että lämpötila maapallolla on vaihdellut 9:n ja 22 celsiusasteen välillä (maapallon tämänhetkinen keskimääräinen lämpötila on 15 astetta). Vaihtelut ovat johtuneet luonnollisista syistä, kuten muutoksista maapallon kiertoradassa, maapallon akselin siirtymisestä, vaihtelusta auringon aktiivisuudessa ja tulivuorten purkauksista. Viimeisten vuoden ajan ilmasto on ollut suhteellisen vakaa ja keskilämpötila on vaihdellut alle yhden celsiusasteen vuosisadassa. Vakaan ilmaston ansiosta nyky-yhteiskunta ja nykyiset ekosysteemit ovat päässeet kehittymään. Mutta nyt tilanne käy kuumemmaksi. Luonnolliset syyt eivät yksin selitä näin nopeaa lämpenemistä, jollaista ei ole koettu tuhanteen tai joidenkin tutkimusten mukaan kahteen tuhanteen vuoteen. (1) Enemmän tietoa tästä eurooppalaisesta EPICA-nimellä tunnetusta hankkeesta löytyy osoitteesta _BW_FI.indd :34:41

13 Lämpötilan vaihtelu ( C) suhteessa vuosien keskiarvoon. Lämpötila viimeisten vuoden aikana (pohjoinen pallonpuolisko) ja ennustettu lämpötilan nousu seuraavien 100 vuoden aikana Rekonstruoitu lämpötila, tiedot peräisin puiden vuosirenkaista, koralleista ja jäänäytteistä (sininen), tasoitetut tiedot (musta) ja virhemarginaali (harmaa). Lähde: Euroopan ympäristökeskus Vuosi Maapallon ennustettu keskilämpötila vuosina erilaisten IPCC:n hahmotelmien mukaan laskettuna (katkoviivat) ja tulosten yleinen vaihteluväli (harmaa). Tiedot peräisin lämpömittarilukemista (punainen). 11 Suurta osaa siitä tiedosta, jonka tutkijat ovat saaneet selville, käytetään tulevan ilmaston ja ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustamiseen. Tässä käytetään tietokonemalleja ja -simulaatioita. Emmekä nyt puhu yksinkertaisista tietokoneista: tietokoneet, joiden avulla katsotaan 100:n, 200:n tai 300:n vuoden päähän tulevaisuuteen, ovat monimutkaisia järjestelmiä, joissa otetaan huomioon monia muuttujia. Tutkijat eivät esimerkiksi edelleenkään tiedä tarkasti, miten herkkä ilmasto on kasvihuonekaasujen kasvaville pitoisuuksille, eli mitkä pitoisuudet laukaisevat minkälaisia lämpötilan muutoksia. Tähän vaikuttavat myös muut tekijät, kuten ilmansaasteet ja pilvien muodostuminen. Tämän vuoksi tutkijoiden on käytettävä erilaisiin oletuksiin perustuvia simulaatioita. Heidän on tehtävä myös monia muita oletuksia esimerkiksi siitä, miten paljon fossiilisia polttoaineita tulevaisuudessa käytetään, miten paljon ihmisiä maapallolla elää ja miten taloudet kehittyvät. Tämän vuoksi kaikkien ilmaston kehitystä koskevien ennusteiden kuvaamisessa käytetään vaihteluvälejä. Vuonna 1988 YK perusti hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n, johon osallistuu tuhansia tutkijoita kaikkialta maailmasta. Heidän tehtävänään on arvioida ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevaa nykytutkimusta ja -tietämystä sekä raportoida siitä. Tähän mennessä IPCC on julkistanut kolme kertomusta: vuosina 1990, 1995 ja IPCC on kaikkien saatavilla olevien todisteiden pohjalta päätynyt siihen, että kasvihuonekaasupitoisuudet ilmakehässä ovat lisääntyneet pääasiassa ihmisen toiminnan tuloksena. IPCC:n arvio on myös, että lämpötila nousee 1,4 5,8 celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä (ks. s. 7) _BW_FI.indd :34:42

14 12 Mitä pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? Vastaus on yksinkertainen: kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään on vähennettävä. Jotkin kasvihuonekaasut ovat pitkäikäisiä ja pysyvät ilmakehässä vuosikymmeniä tai jopa pidempään. Vaikka toimisimme nyt jämäkästi, lämpötila jatkaisi jonkin aikaa kohoamistaan. Jos emme tee mitään, lämpötila kohoaa vielä enemmän, ja jossain vaiheessa ilmaston kehitys karkaa käsistä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii investointeja, ja energian tuotanto- ja käyttötapoja pitäisi muuttaa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on huomattu, että tulisi vielä paljon kalliimmaksi olla tekemättä mitään, kun otetaan huomioon, millaisia vahinkoja ja kärsimyksiä johtuisi hallitsemattomasta ilmastonmuutoksesta. Mitä päättäjät tekevät asian hyväksi? Ilmastonmuutoksesta alkoi kerääntyä näyttöä 1980-luvulla. Hallitustasolla tajuttiin, miten suuri uhka ilmastonmuutos oli ja että asialle oli tehtävä jotakin. Päättäjät tajusivat myös, että onnistuakseen heidän olisi tehtävä yhteistyötä. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen kysymys, sillä kaikki maat ovat vaihtelevassa määrin mukana kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisessa ja ilmastonmuutos koskettaa niitä kaikkia. Yksikään maa ei pysty ratkaisemaan ongelmaa omin voimin. Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus Vuonna 1992 eri maiden hallitukset sopivat ilmastonmuutosta koskevasta YK:n puitesopimuksesta (UNFCCC). Toistaiseksi tämän kansainvälisen sopimuksen on virallisesti hyväksynyt 189 maata, eli miltei kaikki maailman maat. Sopimuksen perimmäinen päämäärä on: Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakiinnuttaminen tasolle, jolla estettäisiin ihmisen toiminnasta aiheutuvat vaaralliset vaikutukset ilmastoon. Tämä taso olisi saavutettava ajassa, jonka ekosysteemit tarvitsevat sopeutuakseen luonnollisesti ilmastonmuutokseen, jotta varmistettaisiin se, ettei ruoan tuotanto joudu uhatuksi ja että taloudellinen kehitys etenee kestävällä tavalla _BW_FI.indd :34:44

15 13 Yleissopimuksen nojalla 189 valtiota valvoo tuottamiaan kasvihuonekaasuja ja raportoi niistä, kehittää ilmastonmuutosstrategioita ja auttaa köyhimpiä maita käsittelemään ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Ne kokoontuvat kerran vuodessa keskustelemaan asioista ja päättämään jatkotoimista. Yleissopimus suunniteltiin kattosopimukseksi, jonka puitteissa voitaisiin tulevaisuudessa sopia uusista toimista. Kioton pöytäkirja Vuonna 1997 Kiotossa Japanissa hallitukset astuivat seuraavan askeleen ja allekirjoittivat Kioton pöytäkirjan. Sen mukaan teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään tai rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään ja saavuttamaan tietyt päästötavoitteet vuoteen 2012 mennessä. Kullekin maalle on oma tavoite. Kioton pöytäkirjassa keskitytään teollisuusmaihin, sillä ne vastaavat suurimmasta osasta aiempia ja tämänhetkisiä kasvihuonekaasupäästöjä ja niillä on tarvittavaa tietoa ja rahaa. Esimerkiksi EU tuottaa 11 tonnia kasvihuonekaasuja henkeä kohti joka vuosi, kun kehitysmaissa vastaava luku on noin yksi tonni. Kioton pöytäkirja tuli voimaan 16. helmikuuta Tähän mennessä 150:n maan hallitukset, EU:n kaikki 25 jäsenvaltiota mukaan luettuina, ovat virallisesti hyväksyneet sen ( 1 ). Näistä 36 on teollisuusmaita. Niille on asetettu Kioton pöytäkirjassa tavoitteet, joista suuri osa edellyttää kasvihuonekaasujen vähentämistä 5 8 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2012 mennessä. Vain Yhdysvallat ja Australia ovat päättäneet olla osallistumatta Kioton pöytäkirjaan, vaikka ne olivat alun perin suunnitelleet tulevansa mukaan. (1) Tilanne 29. huhtikuuta _BW_FI.indd :34:46

16 14 Kioton pöytäkirja oli vasta ensimmäinen askel, ja jo sitä neuvoteltaessa oli selvää, että se ei riittäisi ilmastomuutoksen pysäyttämiseen. Pöytäkirja on kuitenkin tärkeä, sillä se viestittää muulle maailmalle, että suurin osa teollisuusmaista haluaa muuttaa suuntaa ja pelastaa maapallon ilmaston. Pöytäkirjan perusteella on myös luotu maiden välille erilaisia käytäntöjä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja kustannusten pienentämiseksi yhteistyön avulla. Mitä EU tekee asian hyväksi? Euroopan unioni on ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun eturintamassa. EU on vakuuttunut sitä, että merkittävänä taloudellisena voimana sen velvollisuutena on näyttää esimerkkiä. Kioton pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen aikana tuolloiset EU:n 15 jäsenvaltiota (merkitty keltaisella, ks. laatikko seuraavalla sivulla) asettivat itselleen todella haasteellisen tavoitteen: vähentää niiden yhteenlaskettuja kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasoista kahdeksalla prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Tämän jälkeen ne päättivät, mikä olisi kunkin maan osuus, jotta tähän yhteistavoitteeseen päästäisiin. Tässä otettiin huomioon kunkin maan taloudellinen tilanne ja teollisuuden rakenne. Suurin osa joutuu vähentämään päästöjään, kun taas toiset saavat lisätä niitä tiettyyn rajaan asti. Toisten mm. Suomen on pidettävä päästönsä samalla tasolla kuin vuonna EU:hun 1. toukokuuta 2004 liittyneillä mailla (merkitty sinisellä) Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta on pöytäkirjan mukaiset yksilölliset tavoitteensa _BW_FI.indd :34:49

17 15 Kioton tavoitteet EU:ssa EU:n jäsenvaltiot, jotka jakavat Kioton pöytäkirjan mukaisen kahdeksan prosentin vähennystavoitteen EU:n jäsenvaltiot, joilla on yksilölliset Kioton pöytäkirjan mukaiset tavoitteet Belgia 7,5 % Tšekki 8 % Tanska 21 % Viro 8 % Saksa 21 % Latvia 8 % Kreikka +25 % Liettua 8 % Espanja +15 % Unkari 6 % Ranska 0 % Puola 6 % Irlanti +13 % Slovenia 8 % Italia 6,5 % Slovakia 8 % Luxemburg 28 % Maaliskuussa 2000 EU käynnisti eurooppalaisen Alankomaat 6 % ilmastonmuutosohjelman (European Climate Itävalta 13 % Change Programme, ECCP). Yhteistyössä Portugali +27 % teollisuuden edustajien, ympäristöjärjestöjen ja muiden eturyhmien kanssa EU on määritellyt Suomi 0 % 42 toimenpidettä, jotka auttavat EU-maita Ruotsi +4 % vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään Yhdistynyt kuningaskunta 12,5 % tehokkaasti ja taloudellisesti. Kaikista näistä toimenpiteistä on säädetty laissa, tai niitä ollaan pian hyväksymässä virallisesti. EU:n ilmastonmuutospolitiikan kulmakivi on EU:n päästökauppajärjestelmä, joka käynnistyi tammikuussa EU-maiden hallitukset ovat asettaneet rajat sille, miten paljon hiilidioksidipäästöjä noin voimalaitosta ja paljon energiaa kuluttavaa tehdasta saavat vuosittain aiheuttaa. Nämä laitokset vastaavat miltei puolesta EU:n hiilidioksidipäästöjä. Ne laitokset, joiden hiilidioksidipäästöt jäävät niille asetetun rajan alle, voivat myydä käyttämättömät päästökiintiönsä muille laitoksille, joilla ei mene yhtä hyvin. Tämä toimii taloudellisena kannustimena päästöjen vähentämiselle. Järjestelmällä varmistetaan se, että päästöoikeuksille löytyy ostajia. Yritykset, jotka ylittävät päästörajansa eivätkä kata niitä muilta ostetuilla päästöoikeuksilla, joutuvat suorittamaan raskaita sakkoja. Järjestelmän ansiosta päästöjä leikataan sieltä, missä tämä tulee halvimmaksi, ja päästöjen vähentämisen kokonaiskustannukset alenevat _BW_FI.indd :34:51

18 16 Muilla eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman piiriin kuuluvilla toimenpiteillä pyritään parantamaan autojen polttoainetehokkuutta ja rakennusten energiatehokkuutta (hyvällä eristyksellä voidaan säästää lämmityskustannuksissa jopa 90 prosenttia), hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä kuten tuulta, aurinkoa, vuorovesiä ja biomassaa (orgaanista materiaalia kuten puuta, sahausjätettä, kasveja, lantaa jne.) ja geotermistä energiaa (kuumavesilähteiden ja tulivuorten lämpöä). Toimiin kuuluvat niin ikään lämmön ja sähkön yhdistetyn, energiaa säästävän tuotannon edistäminen, ilmastoinnissa käytettyjen fluorattujen kasvihuonekaasujen valvominen sekä kaatopaikkojen metaanipäästöjen vähentäminen. Tavoitteina on myös levittää tietoa sekä tukea tutkimusta ja ilmastoystävällisten teknologioiden kehittämistä ja käyttöä. Kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa vuonna 2001 Energia-ala 28 % Muut 4 % Maatalous 10 % Kotitaloudet ja pienet ja keskisuuret yritykset 17 % Lähde: Euroopan ympäristökeskus Liikenne 21 % Monia ilmastoystävällisiä teknologioita on jo käyttövalmiina ja hiomista vailla, jotta ne saadaan laajempaan käyttöön. On esimerkiksi mahdollista kerätä talteen osa hiilestä, jota vapautuu fossiilisten polttoaineiden palaessa, ja haudata se sitten Teollisuus 20 % vanhoihin kaivoksiin tai entisille öljykentille. Menetelmää kutsutaan hiilen talteenotoksi ja varastoinniksi, ja sillä vähennetään hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Toinen lupaava teknologia, joka tosin vaatii huomattavasti enemmän tutkimusta, on vedyn tuottaminen uusiutuvista energialähteistä ja sen käyttö polttokennoissa. Kenno muuntaa vedyn ja hapen vedeksi ja tuottaa samalla sähköä. Vaikuttaa siltä, että EU saavuttaa sille vuodeksi 2012 asetetut Kioton pöytäkirjan tavoitteet, mikäli EU ja kaikki sen jäsenvaltiot toteuttavat suunnittelemansa toimenpiteet. Vuoteen 2002 mennessä (viimeiseen vuoteen, jolta tiedot olivat saatavilla tämän julkaisun kirjoittamisajankohtana) EU:n 15 vanhaa jäsenmaata olivat vähentäneet kasvihuonekaasujen päästöjään 2,9 prosenttia vuoden 1990 tasosta, kun niille Kiotossa asetettu tavoite on kahdeksan prosenttia. Yhdessä kaikki 25 EU:n jäsenvaltiota olivat vähentäneet päästöjään yhdeksän prosenttia _BW_FI.indd :34:51

19 17 Mitä yritykset tekevät? Yrityksillä on merkittävä tehtävä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ne ovat alkaneet ymmärtää, että vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjään ne eivät pelkästään suojele ilmastoa vaan myös säästävät rahaa, hankkivat itselleen hyvää mainosta ja saavat etua kilpailijoihinsa nähden. Esimerkiksi eräs suuri monikansallinen yritys, joka valmistaa monia erilaisia tuotteita eri puolilla maailmaa, on vuodesta 1990 säästänyt 1,5 miljardia euroa vähentämällä energiankulutustaan ja asentamalla tehtaisiinsa uutta ilmastoystävällistä teknologiaa. Lisäksi se säästää 7 11 miljoonaa euroa joka vuosi uusiutuvan energian käytöllä. Näillä toimenpiteillä se on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään 67 prosentilla vuodesta 1990 (1). Eurooppalaisten, japanilaisten ja korealaisten autonvalmistajien liitot ovat vapaaehtoisesti luvanneet vähentää uusien Euroopassa myytävien henkilöautojen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä noin neljänneksellä vuoden 1995 tasosta vuoteen 2008 mennessä (eurooppalaiset autonvalmistajat) tai vuoteen 2009 mennessä (japanilaiset ja korealaiset). Ilmastoystävällisten teknologioiden kehittäminen myös luo uusia työpaikkoja ja avaa uusia markkinoita. Monissa EU-maissa toteutettujen tuulivoimaa tukevien ohjelmien ansiosta eurooppalaiset yritykset toimittavat tällä hetkellä 90 prosenttia maailman tuulivoimalalaitteista alan voimakkaasti kasvaville markkinoille. Saksassa tuulivoiman käyttöönotto on työllistänyt ihmistä. Jos Euroopan yritykset onnistuvat nopeasti kehittämään ilmastoystävällistä teknologiaa, ne ovat hyvissä kilpailuasemissa, kun alan teknologian kysyntä kasvaa koko maailmassa. (1) Ks. kasvihuonekaasujen vähentämiseen sitoutuneiden julkisten tahojen ja yksityisten organisaatioiden toimia käsittelevä julkaisu Less is more: 14 pioneers in reducing greenhouse gas emissions, jonka on laatinut ilmastonmuutosta käsittelevä työryhmä (Climate Group), kasvihuonekaasujen vähentämiseen sitoutuneiden organisaatioiden yhteenliittymä. Asiakirja on osoitteessa _BW_FI.indd :34:52

20 18 Mitä sinä voit tehdä? Vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, jokainen voi vaikuttaa. Pienetkin muutokset omassa toiminnassa auttavat ehkäisemään kasvihuonekaasupäästöjä ilman, että sillä on vaikutusta elämämme laatuun. Niillä voimme jopa säästää rahaa. Kierrätä. Yhden alumiinitölkkikilon kierrättäminen kuluttaa vain kymmenesosan siitä energiasta, jota tarvitaan tölkkien valmistamiseen alkutekijöistään. Tehtaat käyttävät paljon vähemmän energiaa tuottaessaan paperia vanhoista sanomalehdistä kuin puumassasta. Kun laitat kuumaa juotavaa, keitä vain sen verran vettä kun tarvitset. Säästä lämmintä vettä käymällä suihkussa kylvyn sijasta: se kuluttaa vain neljänneksen energiasta. Sammuta valot, kun et tarvitse niitä. Kotitaloudet vastaavat 30 prosentista EU:n energiankulutusta. Jos kaikki säästävät sähköä kotona, säästöt ovat suuret. Kun ostat uusia hehkulamppuja, valitse energiaa säästävä malli: ne kestävät pidempään ja kuluttavat viisi kertaa vähemmän energiaa kuin perinteiset lamput. Älä jätä TV:tä, stereoita tai tietokonetta valmiustilaan (jossa laitteeseen jää palamaan pieni valo). TV käyttää keskimäärin 45 prosenttia kuluttamastaan energiasta valmiustilassa. Jos kaikki eurooppalaiset välttäisivät valmiustilan käyttöä, he säästäisivät riittävästi sähköä Ruotsin kokoisen maan tarpeiksi. Älä myöskään jätä kännykkälaturiasi seinään, kun otat puhelimesi pois latauksesta. Jos jätät, 95 prosenttia sähköstä menee hukkaan, sillä puhelimesi varsinaiseen lataamiseen kuluu vain viisi prosenttia sähköstä. Kun perheesi ostaa uuden kodinkoneen, esimerkiksi jääkaapin tai pesukoneen, varmista, että laitteessa on merkintä siitä, että se kuuluu eurooppalaisen energiatehokkuusluokituksen luokkaan A. Kaikissa laitteissa on oltava merkintä tästä luokituksesta, ja A osoittaa, että laitteen energiankäyttö on hyvin tehokasta. Etsi kaupoissa ja supermarketeissa pienellä kukalla, eurooppalaisella ympäristömerkillä, varustettuja tuotteita (merkki näkyy tämän laatikon vasemmassa ylänurkassa). Se osoittaa, että tuote on valmistettu tiukkojen ympäristövaatimusten mukaisesti. Älä lämmitä kotiasi liikaa. Jo se, että vähennät lämpötilaa yhdellä asteella, auttaa säästämään seitsemän prosenttia kodin sähkölaskusta. Kun tuuletat huonettasi, pidä ikkunaa kokonaan auki muutama minuutti ja sulje se sitten, äläkä jätä sitä raolleen pidemmäksi aikaa, jolloin lämmintä ilmaa pääsee enemmän karkuun. Henkilöautot tuottavat 10 prosenttia EU:n hiilidioksidipäästöistä. Julkinen liikenne, pyöräily ja käveleminen ovat halvempia ja terveellisempiä vaihtoehtoja. Jos perheesi aikoo ostaa uuden auton, ehdota pientä ja polttoainetehokasta mallia. EU:n lainsäädäntö edellyttää, että autonvalmistajat kertovat, miten paljon auto tuottaa hiilidioksidia. Lentoliikenne on Euroopan nopeimmin kasvava hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Käytä lyhyillä matkoilla ennemmin muita liikennemuotoja, kuten junaa tai linja-autoa. Istuta puu koulun pihalle, kotipihalle tai muualle lähiympäristöösi. Viisi puuta imee itseensä elinaikanaan yleensä noin yhden tonnin hiilidioksidia _BW_FI.indd :34:53

21 19 Katse tulevaisuuteen Euroopan unioni on vakuuttunut siitä, että on mahdollista sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä että parantaa ihmisten elintasoa ja elämänlaatua. Nämä kaksi asiaa eivät ole toisiaan poissulkevia. Tämä edellyttää kuitenkin muutoksia elintapoihin ja energian tuotanto- ja käyttötapoihin. Euroopan päättäjät ovat sopineet, että maapallon lämpötilaa ei saisi päästää nousemaan kahta astetta enempää esiteollisesta tasosta. Muuten voi käydä niin, että ruoka- ja vesivarastot vähenevät ja ympäristökatastrofit lisääntyvät. Kahden asteen rajoissa pysymiseen tarvitaan kauaskantoisia toimenpiteitä vuoden 2012 jälkeen, johon mennessä Kioton pöytäkirjan tavoitteet on määrä saavuttaa. Teollisuusmaat saattavat joutua vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasosta prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja prosenttia vuoteen 2050 mennessä. On myös tärkeää, että taloudellisesti menestyvät kehitysmaat sitoutuvat tulevaisuudessa jonkinlaiseen sopimukseen, sillä niiden päästöt kasvavat nopeasti. Kansainväliset neuvottelut tulevasta ilmastonmuutosohjelmasta ovat alkaneet. Euroopan komissio on jo julkaissut asiakirjan, jossa hahmotellaan mitä uuteen ohjelmaan pitäisi sisällyttää. Perusvaatimuksia ovat esimerkiksi kaikkien runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien maiden laaja osallistuminen sekä ilmastoystävällisten teknologioiden aktiivinen edistäminen. Ilmastonmuutoksen ongelma ei katoa hetkessä, mutta mitä pikemmin tiedostamme sen ja alamme toimiin sitä vastaan, sitä paremmat edellytykset meillä on hallita omaa tulevaisuuttamme, elää hyvää elämää ja säilyttää maapallomme kauneus ja monimuotoisuus tuleville sukupolville _BW_FI.indd :34:55

22 20 Hyödyllisiä ilmastonmuutoslinkkejä: Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto Euroopan ympäristökeskus Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus ja Kioton pöytäkirja Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma The Climate Group Maailman luonnonsäätiö (WWF) Greenpeace Tämän julkaisun voi tilata tai ladata omalle koneelle osoitteesta: _BW_FI.indd :34:58

23 Euroopan komissio Ilmastonmuutos Mikä se on? Ota selvää Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, s. 21 x 21cm ISBN MYYNTI JA TILAUKSET Julkaisutoimiston toimittamat maksulliset julkaisut ovat saatavissa myyntiedustajiltamme kautta maailman. Osoittakaa tilauksenne yhdelle myyntiedustajista, joista löydätte luettelon joko julkaisutoimiston Internet-sivustosta osoitteesta tai pyytämällä sitä faksitse numerosta (352) _CV_FI.indd :33:52

24 KH FI-C ISBN ,!7IJ2I9-eijcab! _CV_FI.indd :33:47