VELJESKOTIPÄIVÄT 2015 EKSYNEIDEN VOIMAVAROJEN METSÄSTYS IÄKKÄÄN KUNTOUTUJAN VOIMAVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN MARKUS HALMINEN LT, GERIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 1
SAIRASTAMINEN IÄKKÄÄNÄ TOIMINTAKYKY KOETUKSELLA -PITKÄAIKAISET SAIRAUDET Tuki- ja liikuntaelimet: esimerkiksi nivelrikko, selkäydinkanavan ahtauma, osteoporoosi Verenkiertoelinten sairaudet: esimerkiksi sepelvaltimotauti, eteisvärinä, pienten aivoverisuonten tukkeumat, alaraajojen valtimotukokset, laskimovajaatoiminta ja turvotus Hengityselimet: esimerkiksi keuhkoahtaumatauti, keuhkojen arpeutuminen Neurologiset sairaudet: esimerkiksi muistisairaudet Silmän sairaudet: esimerkiksi silmänpohjarappeuma Korvan sairaudet: esimerkiksi Menieren tauti Psykiatriset sairaudet: esimerkiksi masennus Miten vaikuttaa toimintakyvyn eri osaalueisiin? 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 2
SAIRASTAMINEN IÄKKÄÄNÄ TOIMINTAKYKY KOETUKSELLA -ÄKILLISET SAIRAUDET Tulehdukset: esimerkiksi virtsatietulehdukset, keuhkotulehdukset Murtumat Muut tapaturmat Valtimotukokset (sydän, aivot) Äkillinen anemia verenvuodon takia 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 3
Kaikki vaikuttaa kaikkeen - toimintakyvyn heikentyminen monisairailla on voimakkaampaa kuin yhtä sairautta potevilla - kaikki vaikuttaa kaikkeen: Sydäntilanne > keuhkot, verenpaine, aivojen hapensaanti, kognitio, delirium, kohtauksen pelko, munuaisten toiminta Keuhkojen tilanne -> rasituksen sieto, sydän kuormittuu Kognitiivinen heikentyminen lisääntyy jyrkästi iän myötä ja vaikuttaa kykyyn omaksua hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää ohjausta sekä mahdollisuuteen itse seurata vaikutuksia ja vointia. Delirium riski suurempi! Aloitekyky, toiminnanohjaus jne heikentyneet. Nivelrikko -> kipu pahenee rasituksesta, mutta jäykkyyden kanssa myös liikkumattomuudessa, johon voi vaikuttaa esim. sydän- ja keuhkotilanne 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 4
2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 5
TAUTI PARANEE POTILAS EI. 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 6
Primum est non nocere periaate Miten toteutuu nykypäivän sairaalassa? Motivaatiota ja sitoutumista ei paranna luottamuksen puute ja turvattomuus 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 7
Iäkkään akuutisti sairastuneen omat näkymät Ei tästä enää mitään tule. Loppu lähestyy. En jaksa enää. Miten tuetaan iäkkään sopeutumis- ja luopumisprosessia? Miten luodaan toivoa? Mistä naruista pitää vetää, jotta iäkäs jaksaa uskoa taas huomiseen? Miten autan tunnistamaan voimavaroja? Voisivatko asiat olla vielä huonommin? LAADUKAS, KIIREETÖN KOHTAAMINEN, jotta päästään oikeasti sisällä kuntoutujan elämänmaisemaan, toiveisiin ja pelkoihin. ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMINEN Ovat jokaisen iäkkään ihmisen hoitoon osallistuvan yksikön ja tiimin tehtäviä! 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 8
Geriatrinen kuntoutus mitä se on? moniammatillista arviointia, diagnostiikkaa ja hoidollisia toimenpiteitä, minkä tarkoituksena on TOIMINNALLISEN AKTIIVISUUDEN PALAUTTAMINEN TAI JÄLJELLÄ OLEVAN TOIMINTAKYVYN KOHENTAMINEN toiminnanvajausta potevilla ikääntyvillä Boston Working Group on Improving Health Care Outcomes Through Geriatric Rehabilitation Medical Care. 35(6) Supplement:JS4-JS20, June 1997 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 9
IKÄIHMISTEN KUNTOUTUKSEN TASOT GERONTOLOGINEN GERIATRINEN Gerontolginen kuntoutus VAATIVA GERIATRINEN 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 10
Tiedolla motivoinnin merkitys ja keinot kuntoutua gerontologinen geriatrinen vaativa geriatrinen 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 11
Mielikuvituksen ja luovuuden tarve Vaativa geriatrinen geriatrinen gerontologinen 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 12
Toimintakyvyn ulottuvuudet Geriatrisessa ja gerontologisessa kuntoutuksessa korostuvat toimintakyvyn ulottuvuuksista Sosiaalinen Psyykkinen Kognitiivinen Jopa hengellinen (sielullinen) Näiden ulottuvuuksien huomioimatta jättäminen vaikeuttaa fyysisen toimintakyvyn kohentumista! 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 13
Voimavaralähtöinen gerontologinen kuntoutus (Koskinen 2005) Lähtökohtana ongelmien sijasta ikääntyvän osaaminen (voimavarat) Esimerkiksi ympäristö voi olla voimavara (Asuinalue merkitsee useimmille jotakin, suhde ympäröivään luontoon, sosiaaliset verkostot, omaan kotiin liittyvät muut myönteiset merkitykset) Elämänhistoria - elämänkulun jatkuvuus Aikaisemmat selviytymiskeinot Ikääntyvän toimijuus ja osallisuus 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 14
Potilastapaus Iäkäs yksin asuva mies Eronnut, ei lapsia Ei halua tukipalveluita Erakoituminen Katkeroituminen elämälle Masennus (lääkehoidolle resistentti), GDS15 15 pistettä! Muistisairaus (MMSE 17/30), ei ole halunnut jatkotutkimuksia P-tuolilla liikkuva, kaatuilee, ei pärjää kotona Tukihenkilö sairastunut 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 15
Potilastapaus Katetri (Cystofix) Osteoporoosi Vaikea lonkkien ja polvien nivelrikko Sydämen vajaatoiminta Tulovaiheessa On hyvin äreä, negatiivinen. Mieliala on matala. Muisti selvästi huono. Kivahtaa keskustelussa moneen kertaan. Pyytää puhelinta, vihaisesti torjuu tämän. Tarkoittikin puhelinluetteloa, mutta ei osannut sanoa sanaa. Kertoo, että haluaisi myrkkyannoksen liuoksena, jotta kaikki loppuisi. 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 16
Potilastapaus Ei motivoidu minkään asian kautta, ei uhkaus kotihoidon loppumisesta, ei myönteisen kautta Provosoivasti käyttäytyy kuntoutus- ja hoitohenkilökuntaa kohtaan Kärsivällisyys koetuksella, mistään ei tule kiitosta, harvoin hymyä, pääsääntöisesti asettuu poikkiteloin ja moittii kaikesta Vastatransferenssi ilmiö: hoitajan tunteet kohdistuvat kuntoutujaan Joskus saadaan jujutettua juttelun lomassa jumppaamaan Paikka ympärivuorokautisesta hoidosta 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 17
Motivoiva haastattelu keskeiset periaatteet Empatian osoittaminen. Potilas kokee, että ammattilainen on kiinnostunut hänestä ja hänen asioistaan. Yksinkertaisin tapa osoittaa kiinnostusta on pitää katsekontakti potilaaseen, kuunnella tarkkaavaisesti ja äännellä välillä hyväksyvästi mmm, kerro lisää. Potilaan itseluottamuksen ja omien kykyjen vahvistaminen. Pyritään tunnistamaan ja vahvistamaan potilaan vahvuuksia, löydetään aina ensin asian hyvät puolet ja pienetkin edistysaskeleet. Nykyisen ja tavoiteltavan tilanteen välillä olevan ristiriidan voimistaminen. Elämäntapamuutosta motivoi havaittu ristiriita nykyisen käyttäytymisen ja potilaalle tärkeiden tavoitteiden ja arvojen välillä. Pyritään tuomaan epäsuhtaa esiin ja auttamaan potilasta itse puhumaan muutoksen puolesta. Väittelyn välttäminen, vastarinnan myötäileminen. Potilaalla voi olla eri käsitys asioista kuin ammattilaisella. Jos potilas pysyy kannassaan, ammattilaisen todistelu ei yleensä paranna asiaa. Aihe kannattaa jättää hetkeksi ja palata siihen toisessa yhteydessä. Ammattilaisen tulee myös myötäillä vastarintaa eikä provosoitua, vaikka potilas ei toimisi toivotulla tavalla. Potilasta ei kritisoida, vaan osoitetaan ymmärrystä reaktioita kohtaan ja annetaan oikeutus tunteille: ymmärrän, että tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 18
Motivoiva haastattelu perusmenetelmät Avoimet kysymykset. Motivoivan haastattelun tarkoituksena on saada potilas ajattelemaan aktiivisesti sekä saada selville potilaan ajattelua. Avoimet kysymykset alkavat yleensä sanoilla mitä, miten, miksi, kuinka ja kerro. Tavoite on, että potilas puhuu enemmän kuin ammattilainen. Reflektoiva eli heijastava kuuntelu. Reflektoiva kuuntelu on haastava, mutta samalla tehokas keino viestittää potilaalle, että häntä todella kuunnellaan. Reflektoivan kuuntelun prosessissa ikään kuin tarkastetaan, onko se "mitä kuulija luulee puhujan tarkoittavan sama kuin mitä puhuja todella tarkoittaa. Yhteenvedot. Reflektoiva kuuntelu sisältää myös lyhyiden yhteenvetojen tekemisen. Tarkoituksena on koota keskeisin siitä, mitä ammattilainen on kuullut ja ymmärtänyt. Yhteenvedon avulla voidaan osoittaa, että potilas on tullut kuulluksi. Samalla potilaalla on mahdollisuus vielä korjata ja täydentää kertomaansa. Tärkeää on myös kuunnella tarkkaan, mitä myönteistä potilas tulee sanoneeksi toiminnastaan tai itsestään. Motivoivaan haastatteluun kuuluu kärsivällisyys odottaa potilaan itseään motivoivia lauseita ja vahvistaa tätä puhetta. 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 19
Motivaatio ja sitoutuminen Motivoituminen ja sitoutuminen omaan terveyskäyttäytymiseen, itsehoitoon ja kuntoutumiseen ovat merkittäviä tekijöitä iäkkään terveyden, toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä. Kuntoutujan aktiivinen rooli, motivaatio, kuntoutumispotentiaali ja asiakaslähtöiset tavoitteet säätelevät kuntoutumista ja kuntoutuksen vaikuttavuutta (Wells ym. 2003 Arch Phys Med Rehabil) Motivaation tukemisessa ja selittämisessä on kiinnitettävä huomiota siihen, miten ihminen näkee oman toimintansa vaikutukset (Resnick 1998 J Gerontol Nursing). Voimavarojen tunnistamisessa tarvitaan joskus apua. 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 20
2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 21
Voimavara-ajattelussa on itua Lähtökohtana ongelmien sijasta ikääntyvän osaaminen ja muut voimavarat, elämänhistorian tunteminen tärkeää tunnistamisvaiheessa!! Tarvitaan aikaa kuunnella riittävästi ennen kuin tehdään suunnitelmia! 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 22
YHTEENVETO 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 23
2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 24
Yhtenäiskulttuurin aika on ohi kuntoutuksessakin!! Ennen kaikki tekivät saman tyyppisiä töitä, söi samanlaista ruokaa, harrasti samanlaisia asioita - nyt ihmiset matkustavat, saavat kulttuurivaikutteita median ja maahanmuuton myötä. Ennen kaikki vanhukset olivat suunnilleen samanlaisia voimavaroiltaan, nyt joukko on hyvin heterogeeninen tässäkin mielessä. Toiset iäkkäät asuvat kotona omatoimisesti, ovat aktiivisia toimijoita - toiset taas asuvat ympärivuorokautisen hoidon piirissä, heilläkin on kuntoutuksen tarvetta (mittareita: hoitoisuus, kuormittavuus, terveyspalveluiden käyttö, sairaslomat, elämänlaatu) Kaikille ei voi tarjota samaa, vaan on koko ajan laajennettava tarjolla olevien kuntoutustoimien palettia 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 25
Tärkein take home viesti: Joustavat palvelut, luovat menetelmät iäkkään voimavarat keulassa! NÄKÖALOJEN AVARTAMINEN TARPEEN. TYÖ EI OPETA AMMATTILAISELLE KAIKKEA! ELÄMÄNKOULUA ON KÄYTÄVÄ (IHMISSUHTEET, KOULUTUKSET, KULTTUURI, MATKUSTUS, HARRASTUKSET.) 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 26
Miten kuntoutujan voimavarat löydetään? Kuntoutuksen suunnittelu ja onnistunut toteuttaminen vaatii kunnollista perehtymistä (=aikaa) iäkkään ihmisen elämäntilanteeseen ja historiaan, oikeista naruista vetämällä saadaan lisättyä elämänhalua ja motivaatiota Kotona asuminen on useimmille voimavara ja elämänlaatua merkittävästi määrittävä tekijä! Sitä pitää käyttää motivoinnin apuna ja myös kotikuntoutuksen mahdollisuutta / saatavuutta tulee parantaa! Kotikäynneillä näkee erilaisia voimavaroja kuin vastaanottohuoneessa 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 27
Kuntoutuksen tavoitteet pitää rakentaa yhdessä ymmärrettyjen voimavarojen perustalle Optimaalinen kuntoutuminen edellyttää ikäihmisen ja hänelle merkityksellisten ihmisten osallistamista sekä kuntoutuksen tarpeen ja tavoitteen määrittämiseen, sen sisällön ja toteutuksen suunnitteluun että sen kuntoutumissuunnitelman käytäntöön soveltamiseen (Autti -Rämö 2013). Jos tätä voimavaraa ei ole, muista vapaaehtoisjärjestöt! Kuntoutuspalveluiden palettia pitää laajentaa, jotta saadaan yksilöllisesti pelittävä kokonaisuus Ei voida mennä järjestelmän ehdoilla, vaan joustavuutta on lisättävä! Toimintakyvyn ulottuvuuksista ei riitä fyysisen puolen huomioiminen! 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 28
Logoterapeuttinen ajattelu iäkkään ihmisen kuntouttavassa hoidossa Itävaltalainen neurologi ja psykiatri Viktor E. Franklin (1905-1997) kehittänyt logoterapia filosofian, jonka keskeisiä periaatteita ovat muun muassa: Ihmisarvo iäkkäällä ihmisellä on oikeus ihmisarvoiseen kohteluun Elämän tarkoituksellisuus iäkkään ihmisen tarkoituksellinen arki on mahdollista elämän loppuun saakka Toivo on mahdollista ylläpitää 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 29
Kiitos! 2.10.2015 MARKUS HALMINEN 2015 30