Maria Rytkönen & Juhani Saari Opiskelijan Kaupunki
Lukijalle Tässä julkaisussa esitellään pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä asumiseen, liikenteeseen sekä kaupunkiviihtyvyyteen liittyen pääkaupunkiseudulla. Julkaisu on tuotettu tiivistelmäksi Opiskelijan kaupunki -tutkimushankkeen laajemmasta tutkimusraportista (Saari & Rytkönen 2015) 1. Tutkimusaineiston muodostavat Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen vuodenvaihteessa 2014 2015 toteuttama valtakunnallinen Opiskelijabarometri -kysely sekä keväällä 2015 toteuttama kaupunkiteemainen erilliskysely. Korkeakouluopiskelijoille suunnatussa Opiskelijabarometrissa vastaajamäärä oli yli 5 500 ja erilliskyselyssä 710. Opiskelijan kaupunki -tutkimushankkeessa verkostoyhteistyö on ollut laajaa ja kattanut monia asiantuntijatahoja. Otuksen kanssa hanketta ovat olleet toteuttamassa: Copyright: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Maria Rytkönen, Juhani Saari Taitto: Simo Pihlajaniemi Julkaisija: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Lapinrinne 2 00180 HELSINKI www.otus.fi ISBN: 978-952-5282-61-0 Aalto-yliopisto Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY Espoon kaupunki Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HELGA Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS Helsingin yliopisto Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Svenska handelshögskolans Studentkår SHS 1 Saari, J. & Rytkönen, M. 2015. Opiskelijan kaupunki. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus ja Aalto yliopiston ylioppilaskunta AYY. 2
Asuminen Asuinalueet ja toivekohteet Tarkasteltaessa opiskelijoiden nykyisiä asuinalueita Otaniemi erottuu muista alueista selvästi suurimmalla yliopisto-opiskelijoiden määrällään. Helsingissä opiskelijat ovat asettuneet varsin tiiviisti kantakaupungin tuntumaan, erityisesti Kallion ja keskustan alueille. Yliopisto-opiskelijoihin verrattuna ammattikorkeakouluopiskelijat asettuvat huomattavasti tasaisemmin eri puolille pääkaupunkiseutua. Erityisen paljon ammattikorkeakouluopiskelijoita asuu Kalliossa, Malminkartanossa, Kannelmäessä ja Arabianrannan lähettyvillä. Kansainvälisiä opiskelijoita on suhteellisesti eniten Espoon keskuksessa, Karakalliossa, Malminkartanossa ja Kontulassa. (Kartat 1 ja 2.) Kartta 1. Yliopisto-opiskelijoiden sijoittuminen. Kartta 2. Amk-opiskelijoiden sijoittuminen. Korkeakouluopiskelijoiden asuinalueiden valintaan vaikuttaa eniten oman oppilaitoksen läheisyys, hyvät liikenneyhteydet, asumiskustannukset sekä Helsingin keskustan läheisyys (kuvio 1). 7 6 5 Asuinapaikkakunnan valinta (pk-seudulle muuttaneet) Kaupunginosan valinta (kaupungin sisällä muuttaneet) Kaupunginosan valinta (muuttaneet) Kuvio 1. Yleisimmät syyt opiskelupaikkakunnan sekä kaupunginosan valinnalle. Kun opiskelijoita pyydettiin merkitsemään karttaan alueita, jonne heidän mielestään tulisi rakentaa opiskelija-asuntoja, erottuivat joukosta Otaniemi ja Kalasatama. Helsingissä muita opiskelija-asuntojen rakentamisen merkittävimpiä toivekohteita olivat Lauttasaari ja Jätkäsaari ja Vantaalla Tikkurila. (Kartta 3.) 3
Kartta 3. Vastaukset kysymykseen Minne tulisi rakentaa opiskelija-asuntoja pääkaupunkiseudulla? Opiskelijoita pyydettiin merkitsemään myös sellaiset kohteet, joissa he haluaisivat asua valmistumisensa jälkeen. Näissä vastauksissa mieluisimmiksi asuinalueiksi nimettiin erityisesti Etu-Töölö, Punavuori, Munkkisaari, Lauttasaari, Tapiola ja Tikkurila. Pääkaupunkiseu- Muualta dulla ennen opinto- muutta- jaan asuneet neet Vuokra-asunnoissa 52,8 % 73,1 % Vapailta markkinoilta 27,6 % 26,4 % Kaupungilta 10,9 % 4,1 % Opiskelijoiden perheasunnoissa tai kaksioissa 6,4 % 13,8 % Opiskelijoiden yksiöissä 3,4 % 9,3 % Opiskelijoiden soluasunnoissa 4,9 % 19,5 % Omistusasunnoissa 29,7 % 14,7 % Itseomistetussa 21,5 % 8, Puolison, vanhempien tai sukulaisten omistamassa asunnossa 8,2 % 6,7 % Muut 16,9 % 12,2 % Ei vakituista asuntoa 0,2 % 0, Asunnot ja asumistyytyväisyys Suurin osa opiskelijoista asui pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnossa, joka oli vuokrattu vapailta markkinoilta (taulukko 1). Asunnon valinnassa keskeisenä kriteerinä on ollut asunnon hinta, mikä on vaikuttanut muun muassa yhteisöllisen asumisen tai vanhempien luona asumisen valintoihin. Hinnan lisäksi tärkeimmät kriteerit asunnon valinnalle ovat hyvät liikenneyhteydet, kaupungin keskustan läheisyys ja kampuksen läheisyys. (Kuviot 2 4.) Taulukko 1. Opiskelijoiden asumismuodot pääkaupunkiseudulla. 4
Edullisempi hinta + Yhteisöllisyys + Mahdollisuus valita kämppäkaverinsa + Parempi äänieristys + Parempi varustelutaso + Alkuvaiheen opiskelijat Keskivaiheen opiskelijat Loppuvaiheen opiskelijat KV-opiskelijat Mukavat yhteiset tilat + Asuntojen saatavuus + Paremmat sijainnit + Kuvio 2. Yhteisöasumisen hyvät puolet (0 ei maininnut; 1 kolmanneksi tärkein: 2 toiseksi tärkein; 3 tärkein). 8 7 71,0 6 5 31,9 30,7 21,3 16,6 15,7 7,1 6,4 4,1 2,4 Kuvio 3. Vanhempiensa luona opintojen aikana asuneiden yleisimmät syyt asumisjärjestelyynsä. 7 6 Osuus vastaajista 5 Tulin hyvin toimeen. Tulin toimeen, kun elin säästäväisesti. Toimeentuloni oli niukkaa ja/tai epävarmaa. Kuvio 4. Asumispreferenssi suhteessa toimeentuloon. 5
Kun mitattiin asumistyytyväisyyttä, keskimäärin vähiten tyytyväisiä olivat vapaarahoitteisessa asunnossa yksin asuvat ja opiskelija-asunnossa kimpassa asuvat, kun taas tyytyväisimpiä olivat luokkaan muut asumismuodot kuuluvat. Tämä luokka käsittää vanhempiensa, sukulaistensa tai puolisonsa omistamassa asunnossa asuvat. Asuminen tällaisessa asumismuodossa koettiin erityisesti suhteellisen edulliseksi. (Kuvio 5.) 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 6,36 5,86 6,28 5,80 6,19 6,40 6,99 6,47 Keskimääräinen asumistyytyväisyys 0 10 Kuvio 5. Keskimääräinen asumistyytyväisyys suhteessa asumisen muotoon (asteikolla 0 10). Asumiskustannukset Asumiskustannukset ovat siis yksi tärkeimmistä kriteereistä asunnon valinnalle. Lähes 60 prosenttia opiskelijoista olisi valmis luopumaan oman parkkipaikan mahdollisuudesta, jos asumiskustannukset laskisivat. Valtaosa opiskelijoista maksaa asumiskustannuksia kuukaudessa 300 600 euroa keskiarvon ollessa 560 euroa (keskihajonta 330 euroa). Kuvioista 6 ja 7 näkyvät asumismenot suhteessa asuntotyyppeihin ja työssäkäyntiin. 8 7 6 5 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Kokoaikaisesti (euroa) Osa-aikaisesti Ei työssä Kokoaikaisesti % Osa-aikaisesti Ei työssä Kimppakämpässä asuvat Yksinasuvat Puolison kanssa asuvat 0 Kuvio 6. Asumismenot ja niiden osuus käytettävissä olevista tuloista (prosenttia/kk) asumismuodon ja työssäkäynnin mukaan. Kuvion viivat kuvaavat asumismenojen osuuksia tuloista suhteessa työssä käymiseen. 6
8 7 6 5 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Kokoaikaisesti (euroa) Osa-aikaisesti Ei työssä Kokoaikaisesti % Osa-aikaisesti Ei työssä Opiskelija-asunnoissa asuvat Vapaarahoitteisesti asuvat Muut asumismuodot Kuvio 7. Asumismenot ja niiden osuus käytettävissä olevasta tulosta (prosenttia /kk) asuntotyypin ja työssäkäynnin mukaan. Kuvion viivat kuvaavat asumismenojen osuuksia tuloista suhteessa työssä käymiseen. 0 Asuntojen tarjonta Kuviossa 8 on kuvattu vastaajien kokemuksia asuntojen tarjonnasta ja pääkaupunkiseudulla tarjolla olevien asuntojen hintatasosta. Noin 60 prosenttia vastaajista oli täysin eri mieltä tai eri mieltä siitä, että heidän asuinalueensa vuokrataso olisi kohtuullinen. Melkein 60 prosenttia vastaajista oli täysin eri mieltä tai eri mieltä siitä, että asunnon löytäminen onnistuu melko helposti. Asuinalueellani on riittävästi yhteisölliseen asumiseen soveltuvia asuntoja 9,9 17,9 23,0 11,0 38,2 Asuinalueellani on tarjolla riittävästi asuntoja, jodien sijainti on hyvä 13,2 21,1 35,2 21,5 8,9 Asuinalueellani on tarjolla riittävästi pieniä asuntoja 24,7 29,4 24,5 6,3 15,1 Asunnon löytäminen onnistuu melko helposti 21,8 35,4 25,9 7,3 9,6 Asuinalueeni vuokrataso on kohtuullinen 29,2 30,1 22,4 13,0 5,3 5 6 7 8 9 10 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Eos Kuvio 8. Vastausjakauma asuntojen tarjontaa ja hintatasoa koskeviin väittämiin. Kun opiskelijoilta kysyttiin, millaisten opiskelija-asuntojen rakentamiseen lähitulevaisuudessa pitäisi panostaa, suosituimmat asumismuodot olivat kaksio kaveruksille tai pariskunnalle (n. 45 m2, 350 e/kk), yksiö (n. 30 m2, 525 e/kk) ja soluasunto, jossa olisi omat saniteettitilat ja jääkaappi sekä jaettu keittiö (400 e/kk). (Kuvio 9.) 7 6 5 62,2 52,9 17,7 16,5 33,9 26,1 18,6 5,7 Kahdelle jaettu yksiö Soluasunto, jaetut saniteettitilat Soluasunto, omat saniteettitilat Kimppa-asunto Kaksio kaveruksille tai pariskunnalle Yksiö Perheasunto Valmiiksi kalustettu asunto Kuvio 9. Vastaukset kysymykseen Millaisten opiskelija-asuntojen rakentamiseen pitäisi mielestäsi panostaa lähitulevaisuudessa? 7
Liikenne Matkustajat Yli puolet pääkaupunkiseudun opiskelijoista käyttää aikaa kodin ja opiskelupaikan ja/tai työpaikan väliseen matkaan päivän aikana 21 60 minuuttia. Moodivastaaja eli yleisin vastausluokka (19 prosenttia) käyttää aikaa 46 60 minuuttia. Vastaajista 61 prosenttia ilmoittaa kuitenkin toivotuksi matka-ajaksi 11 20 minuuttia. Tämä toivematka-aika toteutuu lopulta vain 12 prosentilla vastaajista. (Kuvio 10.) 7 6 5 15 % 61 % 21 % 3 % 1 % 1 10 min 11 20 min 21 30 min 31 40 min 41 50 min 51 60 min Kuvio 10. Opiskelijakaupunkikyselyyn vastanneiden vastaukset kysymykseen: Kuinka pitkä olisi sinulle sopiva kävelymatka kotoa kampukselle/työpaikalle (minuuttia/suunta)? Kartoissa 4 8 on kuvattu eri kampuksien ajallista saavutettavuutta Helsingin seudun liikenteen HSL:n matka-aikakartta-sovelluksella (http://mak.hsl.fi). Kartoissa näkyy 20 minuutissa saavutettavien alueiden rajat eri kulkumuotoja käyttäen. Karttojen värit ilmoittavat matka-ajan kulkumuodoittain alla olevilla väreillä. Kävely Pyöräily Joukkoliikenne Kartta 4. Metropolian Arabianrannan kampusalueen saavutettavuus eri liikkumismuodoilla 20 minuutissa. 8
Kartta 5. Aalto-yliopiston kampusalueen saavutettavuus eri liikkumismuodoilla 20 minuutissa. Kartta 6. Laurea-ammattikorkeakoulun kampusalueen saavutettavuus eri liikkumismuodoilla 20 minuutissa. 9
Kartta 7. Haaga-Helian Pasilan kampusalueen saavutettavuus eri liikkumismuodoilla 20 minuutissa. Kartta 8. Helsingin yliopiston kampusalueen saavutettavuus eri liikkumismuodoilla 20 minuutissa. 10
Liikennemuodot Joukkoliikenne. Vastaajien keskuudessa jalankulku ja joukkoliikenne olivat yleisimpiä liikennemuotoja (kuvio 11). Samoin melkein puolet vastaajista ilmoitti joukkoliikenteen olevan myös mieluisin liikkumismuoto kodin ja opiskelupaikan ja/tai työpaikan välillä (kuvio 12). Muu bussi 2,0 1,6 30,1 66,3 Kaukojuna,13,5 32,4 64,1 Auto 9,9 10,1 28,5 51,5 Pyöräily 10,2 19,6 32,1 38,1 HSL-joukkoliikenne 60,8 19,8 16,2 3,3 Jalankulku 67,2 10,4 7,8 14,5 5 6 7 8 9 10 Päivittäin Muutaman kerran viikossa Harvemmin En koskaan Kuvio 11. Vastaukset kysymykseen Kuinka usein käytät seuraavia liikennemuotoja päivittäisessä liikkumisessasi kotisi ja opiskelu- ja/tai työpaikkasi välillä? 9,5 48,6 10,6 0,4 30,6 5 6 7 8 9 10 Henkilöauto HSL:n operoima joukkoliikenne Jalan Kaukojuna Pyörä Kuvio 12. Vastaukset kysymykseen Mikä olisi sinulle mieluisin liikkumismuoto (olettaen, että tarjolla olisi suora bussiyhteys ja hyvät kevyen liikenteen tai autoliikenteen väylät)? Selkeästi tärkein joukkoliikenteen kehittämiskohde on poikittaisliikenne. Seuraavaksi tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat joukkoliikenteen vuorovälien tihentäminen viikonloppuisin ja iltaisin sekä maksuttoman joukkoliikenteen kehittäminen. (Kuvio 13.) Vastaajia pyydettiin myös merkitsemään karttaan julkisen liikenteen ongelmakohtia esimerkiksi liikennejärjestelyjen tai vaihtojen sujuvuuden kannalta. Ongelmallisimmaksi nousi Espoon Tapiolan keskuksen alue, Helsingin Rautatieaseman edusta ja Pasilan asema. Vantaalla ongelmalliseksi alueeksi mainittiin Kehä III ja Vihdintien risteyksen lähistö. 6 5 49 % 35 % 32 % 37 % 13 % 22 % 24 % 23 % 32 % 8 % 32 % 6 % 11 % 5 % Kuvio 13. Vastaukset kysymykseen Valitse seuraavista kolme tärkeintä tavoitetta joukkoliikenteen kehittämiseksi. 11
25 % Pyöräily. Pyöräily näyttäisi olevan joukkoliikenteen ohella mieluisa liikkumismuoto. 31 prosenttia ilmoittaa pyöräilyn mieluisimmaksi liikkumismuodoksi ja 30 prosenttia pyöräilee vähintään muuta- man kerran viikossa. (Kuviot 11 ja 12.) Espoossa 15 % pyöräillään päivittäin huomattavasti enemmän (25,4 %) kuin Helsingissä (6,1 %) tai Vantaalla (2,7 %). Opiskelijat kokevat pyöräilyn pääsääntöisesti helpoksi ja turvalliseksi tavaksi liikkua (kuvio 14). 5 % 4 % Kuvio 14. Pyöräily on pääkaupunkiseudulla helppo ja turvallinen tapa liikkua (1 Täysin eri mieltä 10 Täysin samaa mieltä). 6 % 8 % 4 % 8 % 19 % 12 % 9 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pyöräilyn osalta nähdään kuitenkin myös paljon kehitettävää. Valtaosa, 55 prosenttia, pääkaupunkiseudun opiskelijoista kokee, ettei pyöräteitä ja -kaistoja ole pääkaupunkiseudulla tarpeeksi. Tämä näkemys oli yleisempi helsinkiläisten kuin espoolaisten ja vantaalaisten keskuudessa. Esimerkiksi uusia kevyen liikenteen väyliä (baanoja) tulisi 88 prosentin mukaan rakentaa lisää. (Kuvio 15.) Hyviä pyöräily-yhteyksiä toivottiin esimerkiksi Itä-Pasilasta ja Vallilasta Hämeentien kautta Hakaniemeen ja sieltä Rautatieasemalle. Erityisesti Hämeentiehen kohdistuu useita toivomuksia. Paljon toiveita esitetään myös Länsiväylään sekä Espoon Otaniemestä Karhusaaren kautta Lauttasaareen ja Ruoholahteen kulkevalle reitille. Helsingin Kalliosta, Sörnäisestä ja Hakaniemestä kulkee useampia reittitoivomuksia Etu- ja Taka-Töölöön. Myös Itäkeskus Roihuvuori Herttoniemi -reitti Kulosaaren kautta Kalasatamaan herättää paljon toiveita. 25,0% 20,0% Espoo Helsinki Vantaa 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuvio 15. Vastaukset väitteeseen Pyöräteitä ja -kaistoja on pääkaupunkiseudulla riittävästi (asteikolla 1 täysin eri mieltä 10 täysin samaa mieltä). Pyöräilyreittien lisäksi kehitettävää nähtiin autoilijoiden ja kävelijöiden asenteissa pyöräilijöitä kohtaan sekä pyöräilyn turvallisuudessa. Moni koki pyöräilyn pääkaupunkiseudulla suorastaan vaaralliseksi. Tämä kohdistui usein erityisesti Helsingin keskustassa liikkumiseen ja vilkkaaseen liikenteeseen raitiovaunujen, autojen ja muun liikenteen seassa. Vastaukset kuvaavat hyvin käsitystä, jonka mukaan liikennejärjestelyt on tehty pääasiassa moottoriliikenteen näkökulmasta. Myös muiden liikkujien epätietoisuus liikennesäännöistä tai välinpitämättömyys sekä pyörien varastaminen koettiin hankaloittavan liikkumista. Pyöräparkkeja ja lukittavia pyörätelineitä toivottiin enemmän. 5 Mies Nainen 9,03 % 10,69 % 9,03 % 11,16 % Ei ole ajokorttia, mutta aion hankkia Minulla ei ole ajokorttia enkä aio hankkia 15,44 % 14,25 % Minulla on ajokortti ja käytän omaa autoa Onko sinulla ajokortti ja käytätkö autoa? 42,64 % 31,95 % 32,54 % 22,92 % Minulla on ajokortti ja käytän Minulla on ajokortti, mutta en silloin tällöin sukulaisilta tai käytä juurikaan autoa ystäviltä lainattua autoa Kuvio 16. Vastaukset kysymykseen Onko sinulla ajokortti ja käytätkö autoa? sukupuolen mukaan. 12
Autoilu. Autoilu ei näyttäisi olevan kovin suosittua opiskelijoiden keskuudessa. Suurimmalla osalla vastaajista on ajokortti, mutta he käyttävät autoa vain silloin tällöin tai eivät juuri koskaan. (Kuvio 16.) Kun vastaajilta kysyttiin suhtautumista väitteeseen yksityisautoilua tulisi rajoittaa, vastaajista suurin osa, 65 prosenttia, oli väitteen kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä (kuvio 17). 25 % 15 % 5 % 11 % Kaupunkiviihtyvyys ja palvelut Mielikuvat 2 % 6 % 8 % 4 % 6 % 16 % 15 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuvio 17. Vastaukset kysymykseen Yksityisautoilua tulisi rajoittaa (asteikolla 1 täysin eri mieltä 10 täysin samaa mieltä). Kysyimme opiskelijoilta Helsinkiin, Vantaaseen ja Espooseen liitettäviä mielikuvia. Helsinkiä luonnehtivat vahvimmin mielikuvat: kaupunki on auki 24 tuntia vuorokaudessa, monipuolinen ravintola- ja kahvilatarjonta sekä hyvä kulttuuritarjonta. Vantaata luonnehti vahvimmin käsite lapsiystävällinen. Käsitteet, jotka oli liitetty useimmin Helsinkiin, luonnehtivat Vantaata harvimmin. Espoon osalta yleisimmät mielikuvat olivat niin ikään lapsiystävällinen, sekä rauhallinen ja turvallinen. Vain harvat mainitsivat Espoon kohdalla kaupunki on auki 24 tuntia vuorokaudessa tai monipuolinen ravintola- ja kahvilatarjonta. (Taulukko 2.) 12 % 22 % Mielikuva Helsinki Vantaa Espoo Rauhallinen 16 % 18 % 31 % Lapsiystävällisyys 24 % 32 % Turvallinen 22 % 16 % 29 % Liikunta 32 % 24 % Kun. Palvelut 35 % 18 % 28 % Joukkoliikenne 15 % 16 % Autottomuus 43 % 12 % 13 % Työllistymismahd. 44 % 19 % 26 % KV-ilmapiiri 49 % 16 % 14 % Kulttuuritarjonta 63 % 5 % 15 % Ravintola- ja kahvilak. 7 6 % 9 % 24 h 76 % 3 % 4 % Taulukko 2. Kaupunkien mielikuvien värikartta. Tarkasteltaessa korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä viihtyisästä kaupunkiympäristöstä kaikista tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat mahdollisuus liikkua paikasta toiseen helposti ilman autoa sekä puistot ja viheralueet. Muita tärkeitä tekijöitä viihtyisän kaupunkiympäristön kannalta olivat matala kynnys auttaa ja saada apua muilta hätätilanteessa ja kaupalliset tilat. (Kuvio 18.) Kansainvälinen ilmapiiri 14 % 17 % Kaupungin tarjoamat mahdollisuudet katutaiteelle ja vapaalle ilmaisulle 18 % 32 % 21 % Kaupalliset tilat 3 % 14 % 55 % 28 % Mahdollisuus liikkua paikasta toiseen helposti ilman autoa 2 % 3 % 19 % 77 % Puistot ja viheralueet 2 % 27 % 71 % Matala kynnys auttaa ja saada apua muilta hätätilanteessa 3 % 7 % 44 % 46 % Näkyvä vartiointi ja turvakamerat 16 % 41 % 31 % 12 % Avoimet epäkaupalliset tilat 11 % 22 % 27 % 5 6 7 8 9 10 Ei lainkaan tärkeää Ei tärkeää Tärkeää Hyvin tärkeää Kuvio 18. Vastaukset kysymykseen Miten tärkeänä pidät seuraavia tekijöitä viihtyisän kaupunkiympäristön kannalta? 13
Taulukossa 3 tarkastellaan mielikuvia vielä työntö- ja vetovoimatekijöiden näkökulmasta. Taulukosta voi huomata, että Helsingin osalta vastaajat ovat arvioineet melkein kaikki tarjotut tekijät keskimäärin enemmän positiivisiksi kuin negatiivisiksi tekijöiksi. Ainoastaan väenpaljous vaikutti Helsinkiin enemmän negatiivisesti kuin positiivisesti. Kaikista tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi Helsingissä koettiin hyvät työllistymismahdollisuudet sekä kaupungin kulttuuritarjonta. Tärkeimmät Vantaan vetovoimatekijät vastaajien keskuudessa olivat puolestaan luonto ja liikkuminen sekä lapsiystävällisyys. Kulttuuritarjonnan puute taas korostui vastauksissa negatiivisena tekijänä. Myös turvattomuus mainittiin huomattavan usein erityisesti verrattuna Helsinkiin tai Espooseen. Luonto ja liikkuminen nousee positiivisena vetovoimatekijänä muuttaa Espooseen. Mielikuvissa Espoo näyttäytyy turvallisena ja erityisen lapsiystävällisenä kaupunkina verrattuna Helsinkiin ja Vantaaseen. Suurimpana ongelmakohtana Espoossa mainitaan liikenteen sujuvuus. Veto- tai työntötekijä Helsinki Vantaa Espoo Positiivisia mainintoja Negatiivisia mainintoja Positiivisia mainintoja Negatiivisia mainintoja Positiivisia mainintoja Negatiivisia mainintoja Kulttuuritarjonta 41, 2, 6,1 % 22,1 % 10,7 % 15,2 % Kunnalliset palvelut riittäviä riittämättömiä 23,1 % 7, 15,1 % 9,6 % 22,5 % 4,8 % Lapsiystävällisyys 15,8 % 11,5 % 18,3 % 7,6 % 28,2 % 2,3 % Liikenne sujuvaa 34,2 % 9,2 % 11, 21,3 % 13,2 % 22,4 % Luonto ja liikuntamahdollisuudet 23,7 % 14,8 % 30,1 % 7,2 % 44,1 % 2,1 % Mieluisa asuntokanta 22,6 % 16,6 % 11, 16,6 % 15,6 % 14,1 % Sujuva raideliikenne 28,4 % 2,7 % 15,2 % 12,7 % 11, 13,9 % Tiloja pienyrittäjille 11,9 % 10,1 % 8,6 % 8,6 % 7,6 % 9,9 % Turvallisuus - turvattomuus 19,2 % 12,8 % 11,5 % 21,5 % 19,2 % 5,2 % Työllistymismahdollisuudet 56,7 % 6,8 % 20,2 % 20,1 % 27,3 % 10,6 % Väenpaljous 18, 24,5 % 9,4 % 12,7 % 10,1 % 10, Taulukko 3. Pääkaupunkiseudun kuntien veto- ja työntötekijät. Mainintojen osuus kyselyyn vastanneiden määrästä. Turvallisuuden tunne Opiskelijoista 81 prosenttia kertoo kokevansa olonsa pääkaupunkiseudulla turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Yli 80 prosenttia ei ole myöskään kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa lainkaan. Kuluneen 12 kuukauden aikana väkivaltaa oli kokenut kerran 11 prosenttia vastaajista ja noin 7 prosenttia useamman kerran. Turvattomuutta koetaan enimmäkseen Rautatieaseman edustalla, Kaisaniemen puistossa, Pasilan asemalla, Sörnäisen metroasemalla ja Vallilan varikon alueella sekä Itäkeskuksen alueella ja Kontulassa. Espoossa turvattomuutta koetaan Espoon keskuksen lähistöllä ja Leppävaarassa sekä Matinkylässä ja Olarissa. Vantaalla turvattomuuden kokemukset ovat yleisiä Tikkurilan aseman alueella ja Myyrmäessä. (Kartta 9.) 14
Kartta 9. Alueet, joissa vastaajat ovat kokeneet itsensä turvattomaksi. Terveyspalvelut Opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä käyttämiinsä terveyspalveluihin. 76 prosenttia arvioi suhtautumistaan melko tyytyväiseksi tai erittäin tyytyväiseksi. (Kuvio 19.) Kun tarkastellaan palvelun tarjoajia koko pääkaupunkiseudulla, 46 prosenttia vastaajista käyttää YTHS:n terveyspalveluja, 29 prosenttia kunnallisia, 12 prosenttia työterveyspalveluita ja 11 prosenttia yksityisiä terveyspalveluita. Kuvio 19. Kuinka tyytyväinen olet käyttämiisi terveyspalveluihin? (asteikolla 1 En lainkaan 10 Erittäin tyytyväinen). Vantaa Helsinki 3 0% 19 % 97 5% 7% 5% 4% 2% 2% 28 0% 1 2 3 4 39 14 En mitään 4% 5 6 9 41 Kunnallinen 0 7 8 9 8 60 5 Työterveys 6 7 8 Muu yksityinen YTHS 9 Kuvio 20. Vastaukset kysymykseen Mitä terveyspalveluja käytät? kuntien suhteen (Espoo ja Kauniainen yhdessä). 15 10 179 20 16 % 17 % 15 % 28 10 Espoo 2 24 % 25 % 10