Itä-Suomen rakennerahasto-ohjelmat, tilannekatsaus 31.8.2010 Itä-Suomen huippukokous, Lehdistöseminaari 31.8.2010, Kuopio Ohjelmapäällikkö Satu Vehreävesa Pohjois-Savon liitto
Itä-Suomen kehittämisstrategian ydin kilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset (EAKR TL1) hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä (EAKR TL2) vetovoimainen elinympäristö (EAKR TL3) toimivat työmarkkinat sekä osaava ja motivoitunut työvoima (ESR)
milj.euroa EAKR-ohjelmien edistymistilanne EAKR + valtio EAKR-toimenpideohjelmat: edistymistilanne 12.8.2010 800 700 600 500 400 Sitomatta Sidottu 12.8.2010 300 200 100 0 41,5 % 41,0 % 45,2 % 46.2 % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi
Itä-Suomen EAKR-ohjelman edistyminen toimintalinjoittain 350 000 000 300 000 000 250 000 000 Sidottu EU+valtio Kehys 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 40,2 % 48,7 % 54,8 % 0 TL 1 TL 2 TL 3
% EAKR ja kansallinen julkinen rahoitus Itä-Suomessa Toimintalinjan 3 kysyntä ja myönnetty rahoitus kasvanut vauhdilla, myöntövaltuudet (MYAK 2007-2010) jo 88 % kehyksestä tasaisen toteumavauhdin raja 60 50 EAKR Kans. Julk. 40 30 20 10 0 TL 1 TL 2 TL 3
EAKR-ohjelman ydinindikaattoreiden toteutuminen Itä-Suomessa Indikaattorit Uudet yritykset * Uudet työpaikat * Uudet T&K - työpaikat Yhteensä 1 196 2020 59,20 % - naiset 374 710 52,70 % - miehet 822 1 310 62,70 % Yhteensä 8 314 13 230 62,80 % - naiset 2 244 5 210 43,10 % - miehet 6 070 8 020 75,70 % Yhteensä Toteuma 31.12.2009 69 Tavoite 2007-2013 800 Toteuma-aste 31.12.2009 8,60 % * Uusien yrityksien ja työpaikkatietojen luvut eivät ole vertailukelpoisia: Tuki2000 järjestelmän tiedot ovat loppuun maksettujen yrityshankkeiden tietoja ja Finnveran osalta suunnitelmavaiheen arvioita Indikaattori Lissabonin strategian mukaiset hankkeet Tasa-arvohankkeet Tavoite 2007-2015 (osuus EAKRrahoituksesta) Tilanne 31.12.2009 (osuus EAKRrahoituksesta) 75% / 85,7 % 79,90 % 11,00 % 12,70 % Ympäristöpositiiviset hankkeet 20,00 % 34,40 % T&K toiminnan määrä 35 % 20,00 %
Horisontaaliset tavoitteet Kestävä kehitys Huomioidaan jo hankevalinnassa (arviointikriteerit) Ympäristöpositiivisiin hankkeisiin (359 kpl) sidottu 34,4 % kaikesta sidotusta EAKR-osuudesta, toimintalinjalla 3 jopa 68 % Hiilidioksidipäästöjä vähentäviin hankkeisiin 3,3 % sidotusta rahoituksesta Kasvihuonepäästöjä vähentävien hankkeiden osuus sidotusta rahoituksesta 4,8 % Tasa-arvo ja syrjimättömyys Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiin hankkeisiin (162 kpl) sidottu 12,7 % sidotusta EAKR-rahoitusosuudesta (sukupuolten, ikäryhmien ja eri väestönryhmien välinen tasa-arvo) Sukupuolten välinen tasa-arvo: 137 hanketta, 10,9 % EAKR-rahoituksesta Verkostoituminen ja kumppanuus Yhteistyötä eri tasoilla, niin hallinnoinnissa kuin toteutuksessakin Yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin (77 kpl) on sidottu 7,1 % kaikesta sidotusta EAKR-rahoituksesta
Ongelmia ja riskejä ohjelman toteutuksessa Muuttunut taloudellinen tilanne ja hidas käynnistyminen Ohjelman hankkeiden perustuminen moniin kansallisiin, säännöiltään erilaisiin tukijärjestelmiin Täytäntöönpanon resurssien vähäisyys ja osaamisen erot välittävissä toimielimissä (mm. organisaatiomuutoksista johtuen) Hankala järjestelmä rajoittanut hankkeiden hallinnoijien määrää
Painopisteet Etelä-Savo Loppuohjelmakauden painotukset linjattu Etelä-Savon maakuntaohjelmassa 2011-2014: Etelä-Savossa on ohjelmakauden alussa panostettu voimakkaasti maakunnan osaamisrakenteisiin ja erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristön saattamiseksi kilpailukykyiseksi ja maakunnan elinkeinoelämää hyyödyntäväksi. Keväällä 2010 valmistuneessa Innovaatiostrategiassa luodaan vajva perusta ohjelmakauden viimeisten vuosien painopisteille. Näiden avaintuotanto-alojen rajapinnoista syntyvät ne innovaatiot, joiden tavoitteena on tuottaa uusia innovaatiivisia asiakasratkaisija ja uutta liiketoimintaa: Teknologiapohjaiset innovaatiot: uusiutuva energia, kuituteknologia ja muu metsäbiomassan hyödyntäminen sekä materiaali ja ympäristöteknologia Palveluinnovaatiot ja palveluliiketoiminta liittyen esimerkiksi turvallisuuteen, digitointiin ja sähköiseen arkistointiin sekä matkailu- ja elämystuotantoon Ohjelman viimeisinä vuosina rahoitusta allokoidaan myös maakunnan kannalta strategisten liikenneinfrahankkeiden toteuttamiseen, esimerkkinä Savonradan nopeuden nosto välillä Mikkeli - Pieksämäki.
Painopisteet - Kainuu Yritystoiminnan kehittäminen maakunnan kärkialojen t&ktoiminnan ja innovaatiotoiminnan kehittämisen kautta Verkostojen kehittäminen: Measurepolis / Cemis tutkimuskeskus mittaustekniikka erityisesti paperiteollisuuden palveluksessa Woodpolis puutuotealan osaaminen ja tuotekehitys Toimintalinjoista painottuvat loppukaudelle TL 1 (yritystoiminnan kehittäminen) ja TL 2 (innovaatiotoiminta verkostoituminen) TL 3 (saavutettavuus ja toimintaympäristö) lähes täynnä
Painopisteet Pohjois-Karjala POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa 2011-2014 kehittämisen painopisteiksi on valittu maakunnan luontaisiin vahvuuksiin sekä erityisosaamiseen pohjautuvat tuotannolliset alat; metsä- ja puu & bioenergia, muovi ja metalli/teknologiateollisuus, kivi ja mineraalit sekä elintarviketuotantoklusterit. Lisäksi on valikoitunut aloja, joilla nähdään olevan erityistä kehityspotentiaalia: ICT, kulttuuri- ja hyvinvointituotanto sekä matkailu. Jatkossa tullaan painottamaan erityisesti eri toimialojen välistä uusien tuotteiden kehittämistä ja hyödyntämään ns. toimialojen välisiä rajapintoja etsittäessä uusia, innovatiivisia aluekehityksen voimavaroja. Vaikka teknologiset ratkaisut ovat ensisijaisia uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, tarvitaan niiden lisäksi uusia toimintatapoja ja ratkaisumalleja, jotta eri toimialojen rajapinnalla piilevät mahdollisuudet löydetään ja saadaan käyttöön. Lisäksi 30.9.2010 päättyvällä EU-tukihakukierroksella haetaan myös hankkeita, jotka toteuttavat Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelmaa.
Painopisteet Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 linjaa aluerahoituksen strategiset kohteet, joihin loppuohjelmakauden rakennerahastovaroja kohdennetaan. MYR päättää lokakuun kokouksessaan varojen tarkemman kohdentamisen. Teknologiateollisuuden tuotannolliset ja teknologiset menetelmät sekä yritysverkostot (tuottavuus ja sitä tukevat välineet ja toimintatavat) Metsäteollisuuden uudistuminen energia-alalle ja biojalostukseen: energiainsinöörikoulutuksen ja akkuteknologian kehitysresurssit, biojalostuksen soveltava tutkimus Mittaustekniikan ja laskennallisen osaamisen soveltaminen eri aloille, mm. ympäristö, farmasia, lääketeollisuus, elintarvike, koneet ja energia Maitotalouden osaamis- ja kehittämispuitteiden sekä jalostuksen kehittäminen Lääkeklusteri Hyvinvointipalvelujen valmistelu- ja päätöstyökalut ja tukevat tietojärjestelmät sekä käytäntöjä uudistavat kehityshankkeet
Muiden EU-ohjelmien EAKR-ohjelmaa täydentävät toimenpiteet Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosio MYAK-valmistelussa pääpaino maakuntien strategiatyöhön pohjautuvassa teemallisessa kehittämisessä EAKR- ja ESR yhteishankkeet mm. äkillisistä rakennemuutoksista lieventämiseksi käytettyä ohjelmareserviä käytetty EAKR- ja ESR-ohjelmien kautta yhteisiin elvytystoimiin Esimerkkihankepari: Outokummun Sisältökaivos - Kansainvälinen peli- ja simulaatiostudio sekä yrityshautomotoiminta (investointiosio) (EAKR) Hakija/toteuttaja: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Rahoitus: 334 000 Hankkeen ydintavoitteena on luoda Outokumpuun uudenlainen pelialan toimintaympäristö pelialan yritysten hautomo- ja liiketoiminnalle ja kansainvälisille projekteille. Hankkeella varustetaan vuokratilat palvelemaan hautomotoimintaa ja pelistudiotyöskentelyä. Investointihankkeen tuloksena on luotu infrastruktuuri ja toimintavalmiudet kansainväliselle pelistudiolle ja yrityshautomotoiminnalle. Vuokratilat varustetaan yrityshautomotoiminnassa tarvittavilla käyttövalmiina olevilla laiteympäristöillä ja kiintokalusteilla. Varustetaan kansainväliset vaatimukset täyttävä pelistudio yritysten ja yksittäisten työntekijöiden käyttöön. Outokummun Sisältökaivos - Kansainvälinen peli- ja simulaatiostudio sekä yrityshautomotoiminta (kehittämisosio) (ESR) Hakija/toteuttaja: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Rahoitus: 588 000 Hankkeen tavoitteena on 1) kehittää pelialan osaamista, 2) saada syntymään kansallista ja kansainvälistä pelialan hautomotoimintaa sekä esihautomona että varsinaisena yrityshautomona, 3)luoda toimintaympäristö kansainvälisesti korkeatasoiselle pelistudiolle, 4) tehdä Pohjois-Karjala ja Outokummun sisältökaivos tunnetuksi peli- ja 3d-alan osaamisalueena, 5) luoda kansainvälinen verkosto tukemaan yrityshautomotoiminnan yrittäjiä ja työntekijöitä ja pelituotantojen kehittämistä. Hankkeen avulla pyritään synnyttämään yritys- ja yhteistyöverkosto, joka käyttää tehokkaasti hyväkseen pelistudion tarjoamia mahdollisuuksia ja tarjoaa samalla tukensa hautomossa aloittaville yrityksille. Osana hanketta toteutetaan voimakas Outokummun sisältökaivoksen toiminnan kansainvälistymis- ja tiedotuspanostus.
Muiden EU-ohjelmien EAKR-ohjelmaa täydentävät toimenpiteet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma täydentävyys näkyy erityisesti yritystukitoiminnassa Esimerkkihanke: Ylä-Savon vesistöt kuntoon -hanke EAKR-hanke (1.1.2008 31.12.2010) Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 368 883, josta tuki (EU+ valtio) on 254 529. EMR-hanke (1.8.2008 31.7.2011) Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 207 497, josta tuki (EU+valtio) on 188 748. Hakija/toteuttaja: Lapinlahden kunta Parantamalla Iisalmen reitin veden laatua sekä Ylä-Savon vesistöjen tilaa lisätään vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kehitetään asuinympäristöä. Hankkeen tavoitteena on kehittää olemassa olevaa ympäristöalan yritystoimintaa ja edistää uusien yritysten syntyä. Hankkeen toimintaalueena on Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven, Iisalmen, Lapinlahden, Varpaisjärven, Pielaveden, Keiteleen ja Maaningan kuntien alueet. EAKR-toimenpideohjelmasta rahoitettavalla hankkeella edistetään vesistökunnostusta, aktivoidaan asukkaiden omaehtoista kunnostustoimintaa, tuetaan haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvään toimintaa sekä edistetään hoitokalastusta. Hankkeessa vahvistetaan hajaasutusalueen jätevesihuoltoa laajoina kokonaisuuksina yli kuntarajojen kehittämällä vuorovaikutteisten suunnitteluohjeistuksen haja-asutusalueen jätevesihuollon yleissuunnitelmien sisällöstä ja laatimalla yleissuunnitelmat hankealueen kuntiin. Hankkeessa kehitetään myös muun muassa sakokaivolietteen yhteiskeräilyn toimintamalli ja edistetään jätevesijärjestelmien huoltoverkoston luomista. EU:n maaseuturahaston (EMR) rahoitusta suunnataan maatalouden vesiensuojelun edistämiseen. EMR:n tuella toteutettavan hankkeen keskeisin tavoite on tuottaa tietoa tilakohtaista vesiensuojeluratkaisuista ja niiden kustannuksista tiloilla tapahtuvan päätöksenteon pohjaksi. Hanke vastaa myös koko maakunnan alueella maatalouden kosteikkojen lisäämisen koordinoinnista.
Valtakunnallinen Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi milj.euroa ESR-ohjelman edistymistilanne ESR-toimenpideohjelma: edistymistilanne 12.8.2010 600 500 400 Sitomatta 300 200 Sidottu 12.8.2010 100 0 41,9 % 42,9 % 43,9 % 50,5 % 39,8 %
SIDOTUT JA MAKSETUT, ESR ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO 2007-2010 16.8.2010 Myöntövaltuudet* Sidonnat % Sitomatta Maksettu Maksettu kehyksestä % Etelä-Savon ELY-keskus 50 148 985,00 36 554 306,00 72,89 13 594 679,00 16 817 625,57 33,54 Pohjois-Savon ELY-keskus 73 652 924,00 59 025 024,00 80,14 14 627 900,00 17 414 718,39 23,64 Kainuun ELY-keskus 35 767 000,00 24 386 728,00 68,18 11 380 272,00 8 750 721,48 24,47 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 55 297 438,00 37 306 631,00 67,47 17 990 807,00 11 944 664,79 21,60 Etelä-Savon liitto 773 300,00 474 700,00 61,39 298 600,00 86 757,47 11,22 Pohjois-Savon liitto 2 275 400,00 1 008 512,00 44,32 1 266 888,00 82 336,66 3,62 Kainuun liitto 417 000,00 377 578,00 90,55 39 422,00 164 154,84 39,37 Pohjois-Karjalan maakuntaliiitto 1 059 300,00 632 635,00 59,72 426 665,00 401 108,00 37,87 219 391 347,00 159 766 114,00 72,82 59 625 233,00 55 662 087,20 *sis. Reservit ja tekninen tuki
ESR-hankevolyymi Itä-Suomen suuralueella TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen hankkeita yht. 95 TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen hankkeita yht. 97 TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien koulutus- ja palvelujärjestelmien kehittäminen hankkeita yht. 122 TL 4: KV- yhteistyö - ja hyvät käytännöt hankkeita yht. 8 Kehittämishankkeita käynnissä yhteensä 322
ESR-hanketoiminnan tuloksia 31.12.2009 mennessä: Käynnissä olevia kehittämishankkeita 297 kpl Projekteissa aloittaneita henkilöitä 30 808, joista työssä olevia ja yrittäjiä 18 672 työttömiä 6 992 Syntyneitä yrityksiä 927 kpl Syntyneitä työpaikkoja 1 580 kpl Koulutuspäiviä 106 017 kpl Tukityöllistämispäiviä 136 728 kpl
ESR-rahoituksen käyttö työvoimapoliittisiin toimiin Itä-Suomessa Rahoitusta osoitettu työvoimapoliittisiin toimiin (palkkatukiin, starttirahoihin ja työvoimakoulutukseen) neljässä maakunnassa vuonna n. 24 M Palkkatukirahoja kohdennettu mm. 3. sektorin työllistämiseen välityömarkkinahankkeissa sekä nuorten työllisyyttä edistäviin hankkeisiin ESR-varoja on kohdennettu merkittävästi starttirahoihin esim. Pohjois-Savossa Työvoimakoulutuksessa rahoitettu esim. yhteishankinta koulutuksia yhdessä yritysten kanssa PROTEKhankekokonaisuudessa
vuosi 2000 = 100 140 Itä-Suomen ja koko maan BKT:n kehitys 1995-2007* Indeksi: vuosi 2000=100 Rakennerahastokausi 1995-1999 Tavoite 1 -kausi 2000-2006 Kilpailykyky ja työll. 2007-2013 130 120 110 100 90 80 Itä-Suomi Koko maa 70 60 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Tilastokeskus
indeksi 2005=100 Yritysten liikevaihdon kehitys maakunnittain 2000-2009 140 120 100 80 Koko maa 60 Etelä-Savo Pohjois-Savo 40 Pohjois-Karjala Kainuu 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Lisätietoja / osoitteita Itä-Suomen rakennerahastoportaali http://rakennerahastot.ita-suomi.fi Valtakunnallinen www.rakennerahastot.fi palvelu Rakennerahastotietopalvelu (EURA 2007 -tietojärjestelmän yhteydessä) www.eura2007.fi/rrtiepa
*tulevat ajankohdat komission esityksiin, nettisivuihin ja käytyihin keskusteluihin perustuvia arvioita, aikataulu saattaa vielä muuttua Aluepolitiikan tulevaisuus 2013+ aikataulu / Itä-Suomen EU-toimisto päivitetty 12.1.2010 alueellisen koheesion vihreä kirja alueet 2020 -raportti Barcan raportti orientaatiopaperi: Hübnerin testamentti Itämeri-strategia 6. edistymisraportti 2000-2006 -kauden arviointiraportti (tavoite 1 & 2) komissaari Sameckin keskustelupaperi makroalueista Territories with specific geographical features -working paper Territorial cohesion: unleashing the territorial potential (taustadokumentti Kiirunassa 10.-11.12 pidettyä Ruotsin puheenjohtajuuskauden aluepolitiikkakonferenssia varten + koonti vihreän kirjan konsultaatiovastauksista) orientaatiopaperi: Sameckin näkemykset EU 2020 -konsultaatio Future of cohesion policy in richer regions -working paper Strateginen dialogi jäsenmaiden ja komission välillä, jota vetää erityinen politiikkaryhmä budjetin välitarkistus (komission raportti) Espanjan puheenjohtajuuskausi: päätös Lissabonin strategian jatkosta 2010+ (EU 2020) korkean tason kompromissi liittyen aluepolitiikan tulevaisuuteen (dokumenteissä esitetty arvio) Itämeri-strategian ensimmäinen vuotuinen foorumi* Tonavan alueen strategia 5. koheesioraportti* intensiivinen dialogi sidosryhmien kanssa* Viides koheesiofoorumi järjestetään Brysselissä* budjettikehysesitys (rahoituskehys ja asetuspaketti)* juridiset ehdotukset ja vaikutusten arvionti* ensimmäinen Itämeri-strategian toteutuksen väliraportti* Barcan raportissa esiintyvä ajatus: tässä vaiheessa luotaisiin European Strategic Development Framework, jossa linjataan uudet politiikkatoimet, päätavoitteet ja indikaattorit toiminnan arviontia varten* säädöspohja (regulatory framework) uudelle rahoituskaudelle* uusi rahoituskausi alkaa (ehdotettu myös, että nykyistä rahoituskautta jatkettaisi EU-parlamentaarikkojen kauden loppuun ja uudet kaudet olisivat viisivuotisia ja seuraisivat ajallisesti Euroopan parlamentin toimikausia)* syksy 2008 kevät 2009 syksy 2009 kevät 2010 syksy 2010 kevät 2011 syksy 2011 kevät 2012 syksy 2012 kevät 2013 syksy 2013 kevät 2014 komission raportit jäsenmaat mahdollisuus vaikuttaa muut