OSAVUOSIKATSAUS 4/2010. HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HSLH 15.2.2011

OSAVUOSIKATSAUS 4/2010 HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HSLH 15.2.2011 HELSINKI ESPOO VANTAA KAUNIAINEN KERAVA KIRKKONUMMI

SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT VUONNA 2010... 2 2. JOUKKOLIIKENNE... 4 3. TALOUS... 5 3.1 TOIMINTATULOT... 5 3.2 TOIMINTAMENOT... 5 3.3 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT... 6 3.4 POISTOT... 6 3.5 TILIKAUDEN TULOS... 7 3.6 INVESTOINNIT... 7 4. OSASTOJEN JA YKSIKÖIDEN TOIMINTAKATSAUKSET... 8 4.1 LIIKENNEJÄRJESTELMÄOSASTO... 8 4.2 JOUKKOLIIKENNESUUNNITTELUOSASTO... 10 4.3 LIIKENNEPALVELUT -OSASTO... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 4.4 MATKUSTAJAPALVELUT -OSASTO... 12 4.5 VIESTINTÄ... 14 4.6 TALOUSYKSIKKÖ... 15 4.7 HALLINTOYKSIKKÖ... 15 5. TULOSLASKELMA... 18 6. INVESTOINNIT... 19 7. KUNTAOSUUDET... 20 1 (20)

1. Olennaiset tapahtumat vuonna 2010 HSL:n perustaminen HSL:n varsinainen toiminta käynnistyi valmisteluvaiheen jälkeen 1.1.2010. Uuden organisaation käynnistys sujui hyvin. YTV:ltä ja HKL:ltä HSL:lle siirtyneet perustehtävät: joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen, liikennejärjestelmäsuunnittelu, matkustajainformaatio ja sekä asiakaspalvelu ja matkalippujen tarkastus jatkuivat ilman katkoksia uuden organisaation puitteissa. Myös toiminnan kannalta olennaisten tukitoimintojen perustamisessa onnistuttiin hyvin. Jo edellisvuoden puolella tehdyt valmistelut tietoliikenteen ja tietoverkon käynnistämiseksi onnistuivat ja keskeiset talous- ja palkkahallinnon järjestelmät saatiin käyttöön heti vuoden alussa. Perustehtävien hoitamisen ohella keskityttiin hyväksytyn strategiaperustan mukaisten tavoitteiden ja mittarien määrittelyyn sekä yhtenäisten toimintatapojen luomiseen ja vakiinnuttamiseen. Strategisia tavoitteita tarkennettiin ja toiminnallistettiin osasto- ja yksikkötason tuloskorteiksi vuodelle 2011. Keskeisimpiä tehtäviä ja päätöksiä vuoden 2010 aikana: Helsingin seudun yhteisenä hankkeena valmistellun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) liikennejärjestelmäluonnos ja vaikutusten arviointi valmistuivat ja hallitus hyväksyi ne lausuntoja ja kannanottoja varten 26.10. Liikennejärjestelmäehdotuksen viimeistely jatkuu lausuntojen ja kannanottojen perusteella siten, että liikennejärjestelmäpäätös voidaan tehdä vuoden 2011 alussa. Päätöksen jälkeen voidaan tehdä valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken aiesopimus suunnitelman toteuttamisesta. Lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeen (LIJ2014) ensimmäinen vaihe eteni suunnitellusti. Matkakortit on vaihdettu standardin mukaisiin kortteihin ja vanhojen matkakorttien käyttö liikennevälineissä päättyy 10.11.2010. Hankkeen 2. vaiheen tarjoukset saatiin syyskuussa. Mikään saaduista tarjouksista ei kuitenkaan vastannut tarjouspyyntöä, ja hallitus päätti keskeyttää hankinnan. Uusi hankintakilpailu käynnistetään marraskuussa. Hankintakilpailun uusiminen merkitsee järjestelmän toteutuksen alun siirtymistä noin puolella vuodella. HSL-alueen joukkoliikenteen suunnitteluohje valmistui loppuvuodesta ja se lähetettiin kuntiin lausuntoja varten. Linjasto- ja aikataulusuunnittelun suunnittelukäytäntöjä yhtenäistettiin. Aikataulusuunnittelussa käytettävän yhteisen ohjelmiston käyttöönoton valmistelu aloitettiin kesällä. Tavoitteena on, että ohjelmisto on kaikkien suunnittelijoiden käytössä syysaikataulujen 2011 suunnittelutyössä. Hallitus hyväksyi linja-autoliikenteen kilpailuttamisessa sovellettavat yhtenäiset hankintaperiaatteet ja sopimusehdot syyskuussa. Bussikaluston pisteytyksessä huomioidaan uutena osana CO 2 päästöt. Uusia kilpailuttamisperiaatteita sovellettiin ensimmäisen kerran Espoon ja Vantaan sisäistä liikennettä ja seutuliikennettä koskevassa tarjouskilpailussa, jonka hallitus ratkaisi joulukuussa. Kilpailun laajuus oli 12 % HSL:n tilaamista linjakilometreistä. 2 (20)

Hallitus hyväksyi HSL:n ja HKL:n väliset vuoteen 2024 saakka voimassa olevat metroja raitiotieliikenteen liikennöintisopimukset kesäkuussa. Vuoteen 2017 saakka voimassa oleva lauttaliikenteen hoitosopimuksen sekä HSL:n ja jäsenkuntien väliset infrasopimukset vuosille 2010-2011 hallitus hyväksyi marraskuussa. HSL:n yhdessä Helsingin seudun kuntien kanssa teettämä konsulttiselvitys kehyskuntien mahdollisesta liittymisestä HSL:ään valmistui ja lähetettiin kehyskuntien käsiteltäväksi. HSL:n Internet-sivut julkaistiin vuoden alussa, ja sivusto toimi keskeisenä viestintäkanavana mm. poikkeusliikenteestä tiedotettaessa. Intranet-sivusto valmistui ja otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. HSL:n lanseerauskampanja onnistui hyvin. HSL:n kokonaistunnettuus julkisten liikennepalvelujen tarjoajana oli jo huhtikuussa 95 %, ainoastaan VR oli tunnetumpi. Myönteistä mielikuvaa HSL:stä tuettiin myös kampanjoin ja julkaisemalla kolme lyhyttfilmiä, joiden esitys alkoi TV:ssä marraskuussa. Filmeihin sisältyy ensimmäisen kerran myös markkinointiviestinnän peruslupaus: HSL liikuttaa meitä kaikkia. Hallitus hyväksyi HSL-bussiliikenteen uuden yhtenäisen tilaajavärityksen 21.9. ja ensimmäiset HSL-värein maalatut bussit aloittivat liikennöinnin marraskuun alussa. Talouden ja toiminnan ohjausjärjestelmien uudistamishanke eteni kilpailuttamisvaiheeseen. Hanke sisältää taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, hankintojen hallinnan ja projektien hallinnan keskeiset prosessit ja järjestelmät. Neuvottelumenettelyllä toteutettava hankintakilpailu käynnistettiin joulukuussa. Järjestelmätoimittaja valitaan maaliskuun 2011 lopussa ja uudet järjestelmät otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2012 13 aikana. Keväällä 2010 aloitettiin HSL:n palkkausjärjestelmän kehittäminen tehtävän vaativuuteen perustuvien tehtäväkohtaisten palkkojen määrittelemiseksi. Vuoden aikana luotiin perusta järjestelmälle, joka otetaan käyttöön alkuvuonna 2011. Osaamisen kehittämisen tarpeiden tunnistamiseksi otettiin käyttöön koulutussuunnitelma, joka tehtiin työyksiköittäin tulevaa kautta varten osana toiminnan suunnittelua. HSL:n johtoryhmä osallitui kehittämisvalmennukseen, joka jatkuu alkuvuoteen 2011. Työsuojelun kokonaisuus koottiin työsuojelun toimintaohjelmaan ja osana sitä suunniteltiin toimintamalleja käytännön henkilöstötyöhön. Keväällä aloitettiin tarkastajien täydennyskoulutus järjestämällä YTV:stä siirtyneille tarkastajille Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen liittyvää koulutusta. Syksyllä on järjesteiin vastaavasti HKL:stä siirtyneille tarkastajille seudullisen bussi- ja junaliikenteen tarkastamiseen liittyvää koulutusta. 3 (20)

2. Joukkoliikenne Poikkeukselliset tapahtumat ja sääolosuhteet koettelivat joukkoliikennettä ja matkustajia. Rautatientorin metroasema oli suljettuna vesivahingon vuoksi helmikuun 15. päivään asti. Helmikuussa koettiin myös AKT:n yksipäiväiseksi jäänyt bussinkuljettajien lakko. Ankara talvi aiheutti jo tammi-helmikuussa pahoja katkoksia junaliikenteessä. Varhainen ja runsas lumentulo ja pakkaset marraskuusta alkaen aiheuttivat vakavia häiriöitä junaliikenteessä ja raitiotieliikenteessä. Rautatieliikenteen ongelmia lisäsivät junien kulunohjauksessa ja junakaluston kunnossa ja riittävyydessä ilmenneet ongelmat. Myös bussiliikenteessä oli paljon häiriöitä ajoreiteille, pysäkeille ja kääntöpaikoille kasaantuneen lumen ja jään vuoksi. Näistä syistä johtuneet liikenteen aikatauluongelmat aiheuttivat runsaasti työtä poikkeusliikenteen järjestämisessä, siitä tiedottamisessa ja poikkeuksellisen runsaan asiakaspalautteen käsittelyssä. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kehittyi kuitenkin suotuisasti. HSL-alueen joukkoliikenteessä tehtiin vuonna 2010 yhteensä 327 milj. matkaa, kun edellisvuonna matkojen määrä oli 320 miljoonaa. Matkustajamäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna yhteensä 2,2 %, kun talousarviossa arvioitiin matkustajamäärän kasvavan boin prosentilla. Bussiliikenteessä tehtiin matkoja 4 % edellisvuotta enemmän, kun taas metromatkat vähenivät 0,3 % ja raitiotiematkat 0,7 % edellisvuodesta. Junaliikenteessä tehtiin HSL-alueella yhteensä 40,4 miljoonaa matkaa, missä kasvua edellisvuoteen oli 3,1 %. Syksyyn saakka matkustajamäärät olivat edellisvuoden tasolla, ja nopea kasvu alkoi lokakuusta. Kasvua selittää arvioitua nopeammin käyntiin lähtenyt seudun talouskasvu, mutta osaltaan myös ankarat talvet, jotka toivat kävelijöitä, pyöräilijöitä ja autoilijoita joukkoliikenteeseen. Vuonna 2010 tarkastettiin yhteensä 2 604 000 matkustajan liput (2 905 000 / 2009) Liputta matkusti keskimäärin 3,4 % matkustajista (3,2 % / 2009). Eniten liputta matkustavia oli lähijunaliikenteessä 4,86 % (4,10 % / 2009), metron laiturialueella 4,73 % (5,13 % / 2009), metrossa 3,20 % (3,35 % / 2009) ja raitiovaunuissa 3,09 % (3,13 % / 2009). Matkustajien tyytyväisyys Helsingin seudun joukkoliikenteeseen pysyi korkealla tasolla. Joukkoliikenne sai kiitettäviä arvosanoja Helsingin sisäisen liikenteen tutkimuksessa samoin kuin tutkimuksessa, jossa kysyttiin matkustajien mielipiteitä HSL:n seudullisesta sekä Espoon, Vantaan ja Keravan sisäisestä bussiliikenteestä. Matkustajat antoivat Helsingin sisäiselle liikenteelle yleisarvosanaksi 4,07 asteikolla 1-5, kun edellisvuonna arvosana oli 4,05. Korkeimman arvosanan, 4,15, antoivat metron matkustajat. Seudullisen bussiliikenteen yleisarvosana oli 3,93, sama kuin edellisvuonna. Eniten kohosi VR:n lähijunaliikenteen matkustajien antama yleisarvosana, joka oli 4,10, kun arvosana edellisvuonna oli 4,06. Helsingin sisäisen liikenteen, metro- ja raitiotieliikenteen ja VR:n lähiliikenteen kyselyt tehtiin tammikuun alusta marraskuun loppuun ja seudullisen bussiliikenteen kyselyt syyskuun alun ja marraskuun alun välisenä aikana. Keväästä 2011 alkaen asiakastyytyväisyystutkimus tehdään yhteisesti koko HSL-alueella. 4 (20)

3. Talous 3.1 Toimintatulot HSL:n Toimintatulojen arvioidaan olevan yhteensä 492,8 milj. euroa (TA 490,5 milj. euroa). Toimintatuloista 49,4 % on lipputuloja ja 47,5 % kuntaosuuksia. Lipputulot Arvioitua suurempi matkustajamäärän kasvu tuotti myös lipputuloja arvioitua enemmän. Lipputulot ovat yhteensä 243,5 milj. euroa ja ne ylittävät talousarvion noin 3,2 milj. eurolla. Kuntaosuudet Kunnat maksavat HSL:n kulut kuntaosuuksina siltä osin kuin niitä ei voida kattaa lipputuloilla muilla tuloilla. Kuntaosuudet HSL:n talousarviossa olivat yhteensä 229,7 milj. euroa. Hallitus päätti 26.10.2010 esittää yhtymäkokoukselle Helsingin kuntaosuuden korottamista 6,0 milj. eurolla, jonka jälkeen kuntaosuudet ovat yhteensä 235,7 milj. euroa. Helsingin kuntaosuuksista kirjattiin peruspääoman täydennykseksi 1,8 milj. euroa, toteutuneet kuntaosuudet tämän jälkeen ovat yhteensä 233,9 milj. euroa. Muut toimintatulot Muut toimintatulot, yhteensä 15,4 milj. euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle oli 5,2 milj. euroa ja toteutui noin 0,1 milj. euroa talousarviota suurempana. Tarkastusmaksutuloja kertyi 4,0 milj. euroa ja niistä kirjattiin luottotappiovarauksiin 0,9 milj. euroa. Vuokratuottoja kertyi 1,9 milj. euroa, noin 0,2 milj. euroa arvioitua enemmän. 3.2 Toimintamenot HSL:n toimintamenoihin oli talousarviossa varattu yhteensä 481,6 milj. euroa. Yhtymäkokous hyväksyi 26.11.2010 operointi- ja yleiskustannuksiin varatun toimintamenojen määrärahan korottamisen 3,0 milj. eurolla sekä 17.12.2010 infrakustannusten määrärahan korottamisen 3,3 milj. eurolla., minkä jälkeen sitovat toimintamenot ovat yhteensä 487,9 milj. euroa. Toimintamenoja toteutui yhteensä 483, milj. euroa, mistä 468,4 milj. euroa oli palvelujen ostomenoja. Menosäästöjä muutettuun talousarvioon verrattuna kertyi yhteensä 4,5 milj. euroa. Operointikustannukset Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat yhteensä 383,9 milj. euroa, 79,4 % HSL:n toimintamenoista. Säästöjä operointikustannuksissa kertyi yhteensä 3,9 milj. euroa. Joukkoliikenteen kustannustaso nousi vuonna 2010 keskimäärin 2,6 %, kun talousarviossa oli varauduttu 3,2 %:n nousuun. 5 (20)

Bussiliikenne Bussiliikenteen kustannukset olivat olivat 251,8 milj. euroa ja ne toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina. Säästöä syntyi 0,7 milj. euroa (0,3 %). Junaliikenne Junaliikenteen kustannukset ovat yhteensä 59,8 milj. euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 62,3 milj. euron menoihin. HSL/VR-sopimuksen mukaisten kustannusten arvioidaan olevan 53,7 milj. euroa, 2,2 milj. euroa alle talousarvion. Korvauksia pienentävät alku- ja loppuvuoden poikkeukselliset häiriöt, joiden vuoksi vuoroja jäi ajamatta ja jotka johtivat myös sanktioihin. Kolmannen vyöhykkeen junaliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 6,1 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 0,3 milj. eurolla. Kustannukset kasvoivat lisääntyneen matkustuksen myötä. Metro- ja raitiotie- ja lauttaliikenne Metro- ja raitioliikennesopimukset HSL:n ja HKL:n välillä hyväksyttiin kesäkuussa. Metroliikenteen kustannukset ovat yhteensä 24,3 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 0,4 milj. eurolla. Raitioliikenteen kustannukset ovat 44,9 milj. euroa, 0,4 milj. euroa talousarviota vähemmän. Lauttaliikenteen kustannukset olivat 3,1 milj. euroa, 0,8 milj. euroa talousarviota vähemmän. Infrakustannukset Infrakustannukset ovat yhteensä 59,1 milj. euroa. Infrakustannukset sisältävät kustannukset Helsingiltä 57,0 milj. euroa, Espoolta 1,6 milj. euroa, Vantaalta 0,4 milj. euroa, Keravalta 0,06 milj. euroa sekä Kirkkonummelta 0,03 milj. euroa. Muut kustannukset Muita kuin operointi- ja infrakustannuksia toteutui yhteensä 40,4 milj. euroa. Muita ulkopuolisilta hankittavia palvelujen ostoja toteutui yhteensä 21,2 milj. euroa, noin 0,2 milj. euroa alle talousarvion. Henkilöstökuluja toteutui yhteensä 14,4 milj. euroa, noin 0,8 milj. euroa alle talousarvion. Vuoden lopussa HSL:n palveluksessa oli 344 henkilöä. Vuokrakuluja toteutui yhteensä 2,6 milj. euroa ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannuksiin käytettiin 1,0 milj. euroa sekä muihin kuluihin 1,2 milj. euroa. Muut kulut sisältävät tarkastusmaksutuloista kirjatun luottotappiovarauksen 0,9 milj. euroa. Toimintatuottojebn ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate oli 9,4 milj. euroa. 3.3 Rahoitustuotot ja kulut Rahoituksen nettokustannuksiksi arvioitiin talousarviossa 0,7 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa arvioitiin tarvittavan 10 milj. euroa ja lyhytaikaista lainaa 20 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa ei vuoden 2010 aikana ollut tarpeen nostaa ja lyhytaikaista rahoitusta on tarvittu vain satunnaisesti. Korkotuotot kattoivat vähäiset rahoituskulut ja rahoituksen tuottoja syntyi 0,2 milj. euroa, joten vuosikate rahoituserien jälkeen oli 9,6 milj. euroa. 3.4 Poistot Suunnitelmapoistot ovat yhteensä 4,7 milj. euroa, ja ne ylittyvät talousarvioon verrattuna noin 1,1 milj. eurolla. Poistojen ylittymisen syynä on HKL:ltä HSL:lle siirtyvän omaisuuden arviointi käypään 6 (20)

hintaan, mitä ei ennakoitu talousarviossa. HKL:ltä siirtyneen omaisuuden arvo on noin 5,4 milj. euroa, ja poistoja siitä kirjataan vuosina 2010 2013 noin 1,3 milj. euroa vuodessa. 3.5 Tilikauden tulos Tilikauden tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen on 5,0 milj. euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 1,6 milj. euron alijäämäiseen tulokseen. 3.6 Investoinnit Vuoden 2010 Investointimenot ovat yhteensä 6,0 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 4,2 milj. eurolla (40,0 %). Investointimenoista 2,2 milj. euroa liittyy nykyisen matkakorttijärjestelmän ylläpitoon ja lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ 2014) rakentamiseen liittyvistä hankinnoista. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, lähiverkon kehittämiseen ja ylläpitoon sekä toimitilojen remontointiin käytetään arvion mukaan 3,8 milj. euroa. Talousarvion alittuminen aiheutuu pääosin siirtyvistä matkakorttijärjestelmän hankkeista. Vuoden 2010 investointien lisäksi HSL:n pysyviin vastaaviin kirjattiin HKL:stä ja YTV:stä HSL:lle siirtyvä omaisuus, yhteensä 21,3 milj. euroa. 7 (20)

4. Osastojen ja yksiköiden toimintakatsaukset 4.1 Liikennejärjestelmäosasto Liikennejärjestelmäosasto huolehtii Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelusta, maankäytön suunnitteluun vaikuttamiseen liittyvistä tehtävistä sekä liikennetutkimuksista ja -ennusteista. Vuoden 2010 keskeiset tavoitteet toteutuivat suunnitellusti eli saatiin valmiiksi laajan liikennetutkimuksen (LITU 2008) aineistoon perustuvat liikenne-ennustemallit ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) luonnos valmistui lausuntoja ja kannanottoja varten. HLJ 2011 valmistelu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) valmistelua jatkettiin YTV:n hallituksen 13.6.2008 hyväksymän puiteohjelman mukaisesti. Pääpaino valmistelussa oli HLJ 2011:n liikennejärjestelmäluonnoksen laadinnassa ja työ tehtiin liikennejärjestelmäsuunnitteluryhmän omana työnä. HLJ 2011 liikennejärjestelmäluonnoksen kehittämisohjelma ja ympäristöselostus hyväksyttiin HSL:n hallituksessa 26.10.2010 lausuntoja ja kannanottoja varten. Liikennejärjestelmäpäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2011 maaliskuussa. HLJ 2011 ohjelmoinnissa oli valittu suunnitelman valmistelulle sisällölliset painopisteet osatehtävineen ja selvityksineen, joiden pohjalta HLJ 2011 -luonnos valmisteltiin. Vuoden 2010 aikana valmistuivat seuraavat osaselvitykset: Maankäyttö- ja raideverkkoselvitys (MARA), Liikkumisen ohjaus ja liikenteen hallinta, Jalankulku ja pyöräily, Pysäköintipolitiikka, Tavaraliikenneselvitys, Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys, Joukkoliikennestrategia ja Metron pohjoishaaran tarveselvitys. Käynnistettiin myös Liityntäpysäköintistrategian valmistelu. HLJ 2011:n kehittämisstrategiatyön skenaariotarkasteluja käytettiin liikennejärjestelmän kehittämistarpeiden ja toimien sekä liikennejärjestelmän kehittämispolun määrittelyssä. HLJ-suunnitelman vaikutuksia arvioitiin SOVA-lain edellyttämällä tavalla. Vaikutustietoa tuotettiin koko HLJ:n valmistelun ajan ja työ päättyi HLJ-luonnoksen arviointiin syksyllä 2010. HLJ 2011 valmistelutyötä ohjaava HLJ-toimikunta kokoontui vuoden 2010 aikana kuusi kertaa. Sidosryhmille ja kansalaisille suunnattuja teemapajoja toteutettiin. Virkamiehille ja poliitikoille pidettiin HLJ-seminaari toukokuussa. Lisäksi järjestettiin lukuisia virkamiehille suunnattuja HLJosaselvityksiin liittyviä työpajoja. Liikennejärjestelmätyö Organisaatiomuutosten vuoksi HLJ-toimikunta nimesi uudelleen liityntäpysäköinnin, jalankulun ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden seurantaryhmät, jotka aloittivat toimintansa. Vuoden 2010 aikana edistettiin ja seurattiin PLJ 2007:n aiesopimuksen toteutumista. Osallistuttiin Helsingin seudun liikenneneuvottelukunnan asioiden valmisteluun. Seudun maankäyttöön ja kaavoitukseen vaikutettiin osallistumalla suunnitteluhankkeisiin ja lausuntojen kautta. Osallistuttiin moniin liikenneverkkojen ja liikennehankkeiden strategisen tason suunnitteluhankkeisiin ja - projekteihin. Liityntäpysäköinnin kehittämistä edistettiin laatimalla suunnitteluohje, joka sisältää liityntäpysäköinnin kysynnän arviointimenetelmiä, ohjeistuksen liityntäpysäköintipaikan mitoituksesta ja varustelusta sekä karkeita arvioita liityntäpysäköintipaikkojen rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista. Liityntäpysäköinti-informaation kehittämissuunnitelma valmistui. Siinä käsiteltiin sekä perinteistä 8 (20)

kiinteää opastusta että internetiin ja mobiililaitteisiin perustuvia opastusmenetelmiä. Suunnitelma sisältää toteuttamisohjelman kustannusarvioineen ja toteuttamisvastuineen. Osallistuttiin Liikenneviraston johdolla valmisteltuun Helsingin työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin toimintastrategian ja toteuttamissuunnitelman laatimistyöhön. Toimintastrategiaehdotus sisältää keskeiset yhteistoimintaperiaatteet uusien liityntäpysäköintikohteiden suunnittelusta ja rakentamisesta sekä toteuttamisen vastuunjaosta. Liikennetutkimus ja liikenne-ennustemallit Laajan liikennetutkimuksen eli LITU 2008 aineistojen avulla muodostetut liikenne-ennustemallit vakiinnutettiin käyttöön. Laadittiin HLJ -työssä ja muissa analyyseissa käytettävät ennustetilanteiden v. 2020, 2035 ja 2050 liikenneverkkojen ja joukkoliikennelinjastojen atk-kuvaukset. Ennustemalleja on käytetty HLJ-työssä eri skenaarioiden liikennetilanteen kuvaamiseen ja ne ovat siten olleet olennaisessa roolissa HLJ-luonnoksen valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Niitä käytetään apuna myös liikennepoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa ja herkkyystarkasteluissa. Integroitiin liityntäpysäköintimallit mallijärjestelmään. Laajan liikennetutkimuksen LITU 2008 henkilöhaastattelututkimuksen pohjalta valmistui raportit: Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella, keskeiset tulokset ja laaja loppuraportti. Lisäksi valmistui koko LITU 2008:n yhteenvetoraportti. Henkilöhaastattelututkimuksen analysointiin tarkoitettu nettityökalu saatiin käyttöön. Käynnistettiin liikenne-ennustemallien jatkokehitystöinä yksilömallityö ja ruutumallityö, jotka saatetaan loppuun vuoden 2011 alkupuolella. Yksilömalleilla pyritään kuvaamaan yksittäisen ihmisen tekemiä liikennevalintoja ja ruutumallien avulla on mahdollista lisätä mallijärjestelmän alueittaista tarkkuutta aina 250m * 250m ruutuihin saakka. Toteutettiin seudun bussiliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus keväällä ja syksyllä 2010. Tulokset jaettiin sekä HSL:n sisällä että liikennöitsijöille. Toteutettiin lippulajitutkimus HSL-alueen lähijunaliikenteestä ja Kirkkonummen bussiliikenteestä. Julia-hankkeessa julkaistiin Reittioppaaseen liittyvä hiilidioksidilaskuri, joka ilmoittaa suoraan reittivalinnan vieressä kyseisen matkan hiilidioksidipäästöt verrattuna henkilöautoon. Valmisteltiin tyyppihenkilölaskuria, joka kuvaa Henkilöhaastattelututkimuksen aineiston avulla erilaisten henkilöiden tekemien liikenteellisten valintojen seurauksia päästöinä. Kehitettiin matka-aikojen seurantatutkimuksen menetelmää yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin kanssa siten, että käytetään hyväksi Liikenneviraston kamerajärjestelmää; aiheesta valmistui diplomityö syksyllä. Osallistuttiin kehityshankkeisiin Kulkutavan päättelyalgoritmit GPSaineistosta ja EMMEn käyttö joukkoliikennesuunnittelussa. Yhteistyössä Joukkoliikennesuunnitteluosaston Operatiiviset tutkimukset ryhmän kanssa tehtiin HSL:n asiakastyytyväisyystutkimusten kehittämisselvitys ja osallistuttiin koko HSL-alueen joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimuksen kilpailuttamiseen. Osallistuttiin kansainväliseen BESTtutkimukseen ja valmisteltiin HSL:n BEST-tutkimuksen puheenjohtajuutta 2011 12 yhdessä operatiivisen tutkimuksen kanssa. Toimittiin HSL:n edustajana yhteistyössä HSY:n Seutu- ja ympäristötiedon kanssa mm. paikkatietoasioissa. Osallistuttiin tutkimus- ja tilastoyhteistyöhön eri tahojen kanssa, mm. Liikennevirasto, Tilastokeskus ja Helsingin tietokeskus. Organisaatiomuutosten vuoksi HLJ-toimikunta nimesi uudelleen mallien ja ennusteiden ylläpitoryhmän sekä liikennelaskentojen koordinointiryhmän, jotka aloittivat toimintansa. 9 (20)

4.2 Joukkoliikennesuunnitteluosasto Joukkoliikennesuunnitteluosasto huolehtii joukkoliikenteen kehittämiseen sekä linjasto- ja aikataulusuunnitteluun liittyvistä tehtävistä sekä operatiiviseen toimintaan liittyvästä tutkimuksesta. Linjasto- ja aikataulusuunnittelu Linjasto- ja aikataulusuunnitteluryhmä vastaa joukkoliikenteen palvelutarjonnan suunnittelusta. HSL:n ensimmäistä toimintavuotta on leimannut suunnittelukäytäntöjen yhtenäistäminen ja rajapintojen selkeyttäminen muiden osastojen kanssa. Merkittävintä yhtenäistämistä, joka ilmenee erityisesti vuoden 2011 toiminnassa, on tapahtunut aikataulusuunnittelussa ja suunnitteluohjeissa. Loppuvuodesta valmistui Joukkoliikenteen suunnitteluohje HSL-liikenteessä - luonnos, jonka hallitus vahvistaa keväällä 2011. Joukkoliikennesuunnittelijoiden toimintaedellytyksiä kehitettiin luomalla määrittelyt eri tietolähteitä yhdistävälle linjastosuunnittelijan työkalulle. Hankintamenettely linjastosuunnittelijan työkalun toteuttamiseksi käynnistettiin loppuvuodesta 2010 yhteistyössä matkustajapalvelut-osaston kanssa. Lisäksi tutkitaan tekoälyn (geneettisten algoritmien) hyödyntämismahdollisuuksia joukkoliikennelinjaston optimoinnissa soveltamalla analyysityökalua poikittais- ja runkolinjastosuunnitelmien valmistelussa. Merkittävin suunnittelukäytäntöjen yhtenäistäminen koskee aikataulusuunnittelussa käytettävää ohjelmistoa. Ohjelmistovalintaa on valmisteltu yli vuoden ajan erilaisissa sisäisissä ryhmissä ja myös ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäen. Aikataulusuunnitteluohjelmistoksi valittiin kanadalainen HASTUS, joka on käytössä sadoissa joukkoliikenneorganisaatioissa maailmalla ja joka tarjoaa parhaat edellytykset suunnitella laadukasta ja kustannustehokasta joukkoliikennettä koko laajenevalla HSL-alueella kattaen kaikki joukkoliikenteen muodot. Hastuksen käytön valmistelu aloitettiin kesällä 2010 tavoitteena ottaa Hastus kaikkien suunnittelijoiden käyttöön syysaikataulujen 2011 suunnittelutyöhön. Vuonna 2010 linjasto- ja aikataulusuunnitteluryhmässä toteutettuja erillisprojekteja olivat mm: - HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämisohjelma 2012-2022 (valmistuu 2011) - Kirkkonummen linjastosuunnitelma 2013-2017 (valmistuu 2011) - bussiliikenteen runkolinjastossuunnitelma 2012-2022 (valmistuu 2011) - raitioliikenteen toimintaedellytysten kehittämisselvitys erityiskohteena linja 8 - selvitys raideliikenteen hyödyistä. Kehittäminen Kehittämisryhmä vastaa joukkoliikenteen yleisistä kehittämishankkeista, liikkumisen ohjauksen käytännön toteutuksesta sekä joukkoliikenteen infrastruktuurihankkeista. Yhteistyö HSL:n muiden osastojen kanssa on merkittävässä asemassa. Helsingin joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelma otettiin heti vuoden alussa jalkautettavaksi yhdessä HSL:n liikennepalveluosaston ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Jalkautustyön rinnalla luotettavuuden kehittämisohjelman Helsinki-osuutta on täydennetty puuttuvilta osiltaan. Lisäksi on valmisteltu vastaavan selvityksen käynnistämistä Espoossa ja Vantaalla. Matkatakuun valmistelu oli vuonna 2010 merkittävä erillisprojekti. Esiselvitystä jatkanut valmistelutyö vietiin konseptin suunnittelun ja kustannusarvion osalta yksityiskohtaiselle tasolle ja HSL:n HSL:n hallitus käsitteli asiaa syksyllä 2010. Matkatakuun käyttöönotosta pyydetään edelleen lausunnot jäsenkunnilta. 10 (20)

Liikkumisen ohjausta tehtiin erityisesti yritysyhteistyön muodossa ulkopuolisten yritysten kanssa. Kehittämisryhmä osallistui liikkumisen ohjausta edistävien ja tukevien verkostojen toimintaan ja tutkimushankkeisiin sekä vastasi liikkumisen ohjauksen koordinoinnista HSL:ssä eri osastojen välillä. Keväällä sekä HSL:ssä että HSY:ssä teetettiin työmatkaliikkumista kartoittava kysely, jonka pohjalta molemmille laadittiin yrityskohtaiset liikkumissuunnitelmat. Saatujen kokemusten pohjalta kehitetään ulkopuolisille yrityksille tehtäviä liikkumissuunnitelmia. Edellä mainittujen lisäksi vuonna 2010 toteutettuja keskeisimpiä hankkeita ja projekteja olivat mm: - Länsimetron valmistelu - Metron automatisoinnin valmistelu - Metron pohjoishaaran selvitystyö - Johdinautoliikenteen hankesuunnitelmatasoinen selvitys - Tikkurilan aseman ja siihen liittyvän uuden bussiterminaalin suunnittelu - Kalasataman metrokorttelin suunnittelu- ja rakennusurakan neuvottelumenettelyyn osallistuminen - Selvitys koskien Ruoholahden metroasemalta Salmisaareen ulottuvan rahtitunnelin muuttamista metron jalankulkuyhteydeksi Salmisaareen. - Korkeatasoisten bussi- ja raitiovaunupysäkkien esiselvitys - Automaattisen bussikaistojen kameravalvonnan pilotti koordinointi - Kulttuuriraitiovaunun valmistelu - Jokeri 2 linjan valmistelu - Joukkoliikenteen energiatehokkuuden kehittämisselvitys - HSL-alueen lähijunaliikenteen luotettavuuden kehittämissuunnitelma - Selvitys sosiaalisten medioiden hyödyntämisestä joukkoliikenteen suunnittelussa ja kehittämisessä - Helsingin raitiovaunuhankinnan ohjaukseen osallistuminen - Joukkoliikenteen yksikkökustannusraportin kehittäminen - Asukasvuorovaikutuksen kehittäminen - Ilmastoinfon valmistelu. Operatiivinen tutkimus Operatiivinen tutkimus ryhmä vastaa joukkoliikenteen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvistä operatiivisista tutkimuksista. Vuonna 2010 ryhmä on vastannut Helsingin sisäisestä joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimuksesta. Kesäkuussa päätettiin perusteellisen valmistelun pohjalta, että vuoden 2011 alusta lähtien ryhmä vastaa koko HSL alueen kaikkien joukkoliikenteen kulkumuotojen asiakastyytyväisyystutkimuksista, jolloin tutkimukset toteutetaan koko HSL-alueella yhtenäisellä tavalla. Vuosittain toistuvaa tutkimustyötä on mm. osallistuminen kansainväliseen BEST-tutkimukseen, jossa tutkitaan yhteismitallisella tavalla eurooppalaisten metropolien asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen. Vuosiksi 2011-2012 BEST-tutkimuksen puheenjohtajuus siirtyy HSL:lle. Vuonna 2010 määritettiin kehittämistarpeita sekä HSL:n asiakaspalautetietokannan käsittelyssä käytettävälle palauteanalyysityökalulle (PATE) että joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimusten tietokannalle (ASTYKANTA). Tavoitteena on ollut tuottaa lisätietoa joukkoliikennesuunnittelijoiden työn tueksi ja joukkoliikenteen laadun seurantaan. Joukkoliikenteen matkustajalaskentoja tehtiin sekä automaattisin että manuaalisin laskentamenetelmin. Automaattilaskennat kattavat metroasemien liukuportaat sekä osan raitiovaunuista ja busseista. Manuaalisesti on tehty vuosittain toistuvia poikkileikkauslaskentoja (mm. raitiolinjat ja Jokeri-linja) sekä ajankohtaisten suunnitteluprojektien edellyttämiä laskentoja. 11 (20)

Erillistutkimuksina on toteutettu tutkimus junissa kokeiltavasta polkupyörien maksuttomasta kuljettamisesta, Helsingin sisäistä linjaa 42 koskeva tutkimus, joukkoliikennekaistojen luvatonta käyttöä koskeva tutkimus sekä Jokeri-linjan hybridibussikokeilua koskeva tutkimus. Lisäksi selvitettiin vuodenaikavaihtelujen merkitystä joukkoliikenteen käyttöön, linja-autonkuljettajien mielipiteitä HSL:n toiminnasta ja Helmi-liikennevalotuuksien toteutuneita vaikutuksia Helsingin sisäisillä linjoilla 57, 69, 70T, 72, 78 sekä seutulinjalla 506. 4.3 Matkustajapalvelut -osasto Matkustajapalvelut -osasto huolehtii matkalippu- ja informaatiojärjestelmistä, asiakaspalveluista ja matkalippujen tarkastuksesta. Matkalippu- ja informaatiojärjestelmät Matkakorttijärjestelmä uusitaan vuoden 2014 loppuun mennessä ja samalla toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä koko seudulle. Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014- hankkeen (LIJ2014) rinnalla ja tiiviissä yhteistyössä hankkeen kanssa valmistellaan myös tulevaisuuden taksa- ja lippujärjestelmää (TLJ2014). HSL:n hallitus päätti 23.3.2010, että kaikki päälippulajit toteutetaan vyöhykkeisiin perustuen. Taksa- ja lippujärjestelmän valmistelua jatkettiin hallituksen päättämien linjausten mukaisesti. Selvitykset Helsingin seudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän 2014 vyöhykemallit ja hinnoittelu sekä Matkalippujen myynti liikennevälineissä valmistuivat vuoden lopulla. LIJ2014-hankkeen 1-vaihe toteutui suunnitellusti. Matkakortit vaihdettiin standardin mukaisiin kortteihin ja vanhojen matkakorttien käyttö liikennevälineissä päättyi 10.11.2010. Hankkeen 2-vaiheen tarjoukset saatiin syyskuussa, minkä jälkeen valmistelua oli tarkoitus jatkaa neuvottelumenettelyllä. Mikään tarjouksista ei kuitenkaan kaikilta osin vastannut tarjouspyyntöä, joten hallitus päätti keskeyttää 2.3.2010 päivätyn hankintailmoituksen mukaisen hankinnan. Uusi hankintakilpailu käynnistettiin marraskuussa. Hankintakilpailun uusiminen merkitsee järjestelmän toteutuksen alun siirtymistä noin puolella vuodella. Järjestelmän pyritään kuitenkin ottamaan käyttöön tavoitteen mukaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Taksa- ja lippujärjestelmään tehtiin vuoden alusta kaksi muutosta. Alennuslippuun oikeutetut saivat oikeuden ostaa alennuksella myös toisen kunnan sisäisiä lippuja. Ulkomaisille vaihto-oppilaille annettiin oikeus opiskelijalippuun, vaikka he asuvat pääkaupunkiseudulla vain tilapäisesti. Lähijunissa käynnistettiin vuoden loppuun kestävä kokeilu, jossa HSL:n lipulla matkustava saa kuljettaa polkupyörää maksutta ruuhka-aikojen ulkopuolella. Kokeilun vaikutuksia tutkittiin keväällä ja tutkimus uusittiin syksyllä. Hallitus päätti lokakuussa, että käytäntö vakinaistetaan vuoden 2011 alusta alkaen. HSL ja VR solmivat sopimuksen HSL-lippujen myynnistä VR:n asemilla ja automaateissa vuosina 2011 2017. Sopimuksen myötä HSL saa käyttöönsä VR:n laajenevan lipunmyyntiautomaattiverkoston, kun VR:n uusi myyntijärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2011 alkupuolella. Maaliskuussa HSL:n lippuautomaatit joutuivat murtosarjan kohteeksi. Setelien käyttö poistettiin toistaiseksi lähes kaikista automaateista. Murtosuojausta parannettiin, mutta setelien käyttöä ei laajamittaisesti palautettu automaatteihin. Maksukorttien käyttö monilippuautomaateissa lisääntyi merkittävästi; vuoden lopulla maksukorteilla maksettiin jo yli 80 % euromääräisistä ostoista. Kertalippuautomaateissa maksukortit eivät kelpaa. HSL:n ja Enfo Oyj:n välinen matkakorttijärjestelmän palvelusopimus uusittiin keväällä 2010. Uusi sopimus on voimassa 31.1.2014 asti. 12 (20)

Nykyisiä matkustajainformaatiojärjestelmiä kehitettiin. Reittioppaan uudistettu käyttöliittymä otettiin käyttöön vuoden vaihteessa ja oppaaseen lisättiin hiilidioksidilaskuri. Kevyen liikenteen reittioppaaseen lisättiin myös energian käyttöä mittaava suklaalaskuri ja reitin vaativuutta kuvaava reittiprofiili (korkeuserot). Lisäksi Reittioppaaseen lisättiin säätiedot. Liikenteeseen.fi palvelu lopetettiin ja sen sisältöä siirrettiin hsl.fi -sivustolle. Helmi-järjestelmän piiriin tuli noin10 uutta Helsingin sisäistä linjaa sekä seutulinja 506 (Tiedelinja). Järjestelmän myötä linjoille saatiin liikennevaloetuudet ja ajantasainen matkustajainformaatio bussin sisälle, osalle pysäkkejä sekä internettiin. Mono-järjestelmän näyttötauluja uusittiin. Järjestelmä näyttää aikataulumukaista tietoa. Lisäksi tiedot ajamattomista lähdöistä sekä poikkeusliikennetiedotteet välitetään automaattisesti kaikille näytöille. Asiakaspalvelut Asiakaspalvelut käsittävät HSL:n asiakaspalvelupisteet Rautatientorilla ja Itäkeskuksessa, liikenneinfokeskuksen ja asiakaspalautteiden käsittelyn. Rautatientorin palvelupisteessä asioi vuoden 2010 aikana noin 287 000 asiakasta ja Itäkeskuksessa noin 73 500 asiakasta. Kesäkuussa aloitettiin lippujen jälleenmyyjien myyntivaltuuden latauspalvelu, jota aiemmin hoidettiin vain HSL:n Yritysmyynnissä. Tilapäisiä palvelupisteitä järjestettiin kesällä Kauppatorille Suomenlinnan lipunmyyntiin ja syksyllä opiskelijoiden matkakorttien päivitystä varten Helsingin yliopistolle, Aalto-yliopiston Otaniemen toimipisteeseen sekä Metropolia ammattikorkeakouluun. Liikenneinfokeskus antoi puhelimitse matkakortti-, tariffi-, reitti- ja aikatauluneuvontaa sekä poikkeusinfoa, teki kutsuliikennevarauksia (HKL:n Jouko-kaupunginosalinjat) ja vastaanotti puhelimitse asiakaspalautteita. Keskuksessa vastattiin vuonna 2010 yhteensä yli 100 000 puheluun. Tarkastelujaksolla saatiin yhteensä noin 30 600 asiakaspalautetta. Palautteiden hyödyntäminen on ollut puutteellista raportointiongelmien vuoksi, mutta raportointi saatiin kuntoon vuoden loppuun mennessä. Asiakaspalveluiden henkilökuntaa osallistui myös työpanoksellaan erilaisiin kampanjoihin mm. autottomaan päivään, ilmastoinfokeskuksen lanseeraukseen ja lapsimessuille. Matkalippujen tarkastus HSL tarkastaa matkaliput kaikissa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä (bussi-, metro- raitiovaunu-, lähijuna- ja vesiliikenteessä). VR ostaa HSL:ltä VR-lähiliikenteen ja koko maan kaukojunaliikenteen tarkastustoiminnan. Vuonna 2010 tarkastettiin yhteensä 2 604 000 matkustajan liput (2 905 000 / 2009) Liputta matkusti keskimäärin 3,4 % matkustajista (3,2 % / 2009). Eniten liputta matkustavia oli lähijunaliikenteessä 4,86 % (4,10 % / 2009), metron laiturialueella 4,73 % (5,13 % / 2009), metrossa 3,20 % (3,35 % / 2009) ja raitiovaunuissa 3,09 % (3,13 % / 2009). Tarkastusmaksuista tehtyjä oikaisuvaatimuksia ja valituksia käsiteltiin tarkastelujakson aikana noin 2 000 kpl keskimääräisen käsittelyajan ollessa 1,5 kuukautta. Tarkastusmaksutuloja kertyi 1 942 000 euroa (2 341 500 e / v. 2009). Tarkastusyksikön arvioidut toimintamenot v. 2010 jäivät noin 1 500 000 euroa alle talousarvion. Tarkastajien virkoja on 116, joista yhteensä 25 on ollut osan aikaa ilman viran haltijaa. Tarkastajia 13 (20)

oli opinto- ja virkavapailla, osa siirtyi muihin tehtäviin HSL:ssä ja osa viroista on täyttämättä. Uusien tarkastajien rekrytointi aloitettiin vuoden lopussa. Tarkastajille järjestettiin kevät- ja syyskaudella kaksi tarkastajien täydennyskurssia. YTV:stä siirtyneille tarkastajille järjestettiin koulutusta Helsingin sisäisen liikenteen tarkastustoimintaan ja HKL:stä siirtyneille tarkastajille seudulliseen bussi- ja junaliikenteen tarkastustoimintaan Matkalippujen tarkastamisen lisäksi tarkastajat opastivat matkustajia liikennehäiriötilanteissa, osallistuivat matkustajalaskentoihin ja lippulajitutkimukseen sekä suorittivat matkustamiseen ja matkalippuihin liittyviä muita valvontatehtäviä suurten yleisötapahtumien yhteydessä. Tarkastusyksikkö muutti lokakuun alussa Pasilan asemalta sopivampiin toimitiloihin Helsingin päärautatieaseman länsisiipeen. 4.4 Viestintä Viestinnän tärkeimpänä tehtävänä oli toimintavuonna HSL:n tunnetuksi tekeminen ja myönteisen mielikuvan synnyttäminen uudesta organisaatiosta. Lanseerauskampanja Joukkoliikenne on nyt HSL toteutettiin helmi-maaliskuussa. Tavoitteena oli esitellä uusi ilme ja tehdä HSL tunnetuksi. Tutkimuksen mukaan kampanja onnistui hyvin. HSL:n kokonaistunnettuus julkisten liikennepalvelujen tarjoajana oli maaliskuussa 89 % ja huhtikuussa jo 95 %, ainoastaan VR oli tunnetumpi. Asukkaiden HSL:ään liittämät kärkiominaisuudet olivat turvallinen, inhimillinen, ympäristöystävällinen, luotettava, mutkaton ja joustava. Kolme tärkeintä ominaisuutta joukkoliikenteestä puhuttaessa olivat täsmällisyys, hinta ja yhteyksien tiheys. HSL:n julkisuuskuva oli neutraali. Kokonaisjulkisuuden määrä oli tammi-syyskuussa 742 juttua. Näistä myönteisiä artikkeleita oli 5 %, neutraaleja 86 % ja kielteisiä 9 %. Artikkeleista oli tasoltaan keskeisiä 67 % ja matalia 33 %. Tiedon jakamiseen ja myönteisen mielikuvan synnyttämiseen pyrittiin ennakoivalla ja ajantasaisella tiedottamisella, kehittämällä poikkeustiedottamista ja Internet -sivustoja sekä uudistamalla aikataulu- ja muut asiakasmateriaalit. Pysäkki-informaation parantamistyö käynnistettiin kuulemalla asukkaista koottujen paneelien mielipiteitä kehittämistarpeista. Yhteydenpito mediaan oli tiivistä, erityisesti maaliskuussa joukkoliikenteen lakon aikana. Yhteistyötä lisättiin kutsumalla median edustajia HSL:n Juhlaseminaariin helmikuussa ja toimittajatapaamiseen toukokuussa. Kampanjoissa kerrottiin: työsuhdematkalipun uusista etuuksista uusien vuorokausilippujen käyttömahdollisuuksista matkakorttien vaihdon etenemisestä ja Reittioppaan päästölaskurista sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden reittioppaasta HSL:n myönteisen mielikuvan vahvistamiseksi ja mielikuvamarkkinoinnin rungoksi valmistettiin kolme lyhytfilmiä, joiden esitys alkoi TV:ssä marraskuussa. Filmeihin sisältyy ensimmäisen kerran myös markkinointiviestinnän peruslupaus: HSL liikuttaa meitä kaikkia. Filmit toimivat markkinoinnin runkona seuraavan parin kolmen vuoden ajan ja niihin liitetään printti ja verkkomainontaa. Ohjeet bussien tilaajaväritykseksi valmistuivat elokuussa. Varikkoyhteistyötä aloiteltiin vierailemalla kaikilla varikoilla. Taukotuvissa tarjottiin pullakahvit, kerrottiin HSL:stä ja vastattiin kuljettajien kysymyksiin. 14 (20)

Liikenteen ammattilaisille suunnattu, jatkossa 3-4 kertaa vuodessa ilmestyvä, Matkaketju-lehti ilmestyi kesä- ja joulukuussa. Intranet-sivusto avattiin joulukuussa. Myös kuvapankin perustamistyöt saatiin valmiiksi. Kansainvälinen Autoton päivä aamiaisseminaareineen järjestettiin ensimmäisen kerran HSL - vetoisesti syyskuussa. Päivän yhteydessä lanseerattiin Kulttuuriratikka. Oman messuosaston kanssa osallistuttiin Paikallisliikennepäiville, Lapsimessuille ja Electric Motor Showhun. Syksyllä tuotiin runot ja aforismit raiteille, järjestettiin pienimuotoinen Flash Mob -tapahtuma Narinkkatorilla sekä osallistuttiin Metropoli areenan yleisötapahtumaan kauppakeskus Jumbossa. Lisäksi valmistettiin kesän ja syksyn aikataulukirjat, irtoaikataulut, linjakartat ja muutettiin uuteen ilmeeseen pysäkki-informaatio, julisteet sekä palvelupisteiden ulkoasu. Myös kaikki asiakasesitteet uusittiin. 4.5 Talousyksikkö Talousyksikkö vastaa toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimisesta, toteutumisen seurannasta ja raportoinnista, ulkoisesta ja sisäisestä laskennasta, maksuliikenteestä ja rahoituksesta sekä matkakortin ja työmatkasetelien luottomyynnistä, varastoista ja jakelusta. Vuoden keskeisenä tehtävänä oli uuden organisaation taloushallinnon prosessien käynnistäminen, yhtenäistäminen ja vakiinnuttaminen. HSL:n taloushallinnon tehtävien ohella YTV:stä siirtyneet työntekijät valmistelivat alkuvuodesta YTV:n tilinpäätöksen ja tase-erien jaon HSY:n ja HSL:n kesken. HKL:stä siirtyneet työntekijät osallistuivat HKL:n tilinpäätöksen valmisteluun. Talousyksikkö pääsi yhteisiin tiloihin vasta kesäkuussa, kun HKL:n lippupalvelujen henkilöstö tehtävineen siirtyi Hakaniemestä Pasilaan. Taloushallinnon tietojärjestelmät ovat vielä ensimmäisen toimintavuoden jälkeen kirjava kokoelma YTV:ltä ja HKL:ltä periytyneitä monelta osin jo vanhentuneita järjestelmiä. Tietoja kootaan monista eri lähteistä ja manuaalityötä on paljon. Talouden ja toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen, työprosessien sujuvoittamiseen sekä tiedon laadun ja saatavuuden parantamiseen tähtäävä Toimi! hanke aloitettiin keväällä osastojen ja yksiköiden yhteisenä hankkeena. Vuoden vaihteeseen mennessä hanke on edennyt kilpailuttamisvaiheeseen. Hankinta sisältää taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, hankintojen hallinnan ja projektien hallinnan järjestelmät. Uudet järjestelmät otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2012 13 aikana. 4.6 Hallintoyksikkö Hallintoyksikkö vastaa HSL:n hallinnon toimivuudesta. Yksikkö jakautuu neljään toimintoon, jotka ovat yleishallinto, henkilöstö, sisäiset palvelut ja tietohallinto. Yleishallinto Vuonna 2010 on resursseja suunnattu erityisesti HSL:n hallinnollisten käytäntöjen luomiseen. Hallintoyksikössä on laadittu useita ohjeistuksia yhtenäisten toimintatapojen varmistamiseksi koko 15 (20)

organisaatiossa. Näistä keskeisimpiä on ollut HSL:n hankintaohje, joka hyväksyttiin hallituksessa maaliskuussa. Syksyllä 2010 järjestettiin henkilöstölle hankintainfoja sekä hankintakoulutus. Henkilöstö Keväällä 2010 aloitettiin HSL:n palkkausjärjestelmän kehittäminen tehtävän vaativuuteen perustuvien tehtäväkohtaisten palkkojen määrittelemiseksi. Vuoden aikana luotiin perusta järjestelmälle, joka otetaan käyttöön alkuvuonna 2011. Vuoden 2010 aikana määriteltiin ja kehitettiin HSL:n henkilöstökäytäntöjä: henkilöstöpalvelut, henkilöstön muistaminen, virkistystoiminta, tavoite- ja kehityskeskustelut, henkilöstötyytyväisyyden mittaaminen ja tulosten hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Operatiiviset henkilöstöprosessit kuvattiin ja niihin liittyvä päätöksenteko ja työkalut uudistettiin. Osaamisen kehittämisen tarpeiden tunnistamiseksi otettiin käyttöön koulutussuunnitelma, joka tehtiin työyksiköittäin tulevaa kautta varten osana toiminnan suunnittelua. Työsuojelun kokonaisuus koottiin työsuojelun toimintaohjelmaan ja osana sitä suunniteltiin toimintamalleja käytännön henkilöstötyöhön. Sisäiset palvelut Arkistomuodostussuunnitelman laatiminen aloitetaan vuoden 2011 alussa. Tiedonhallinnan suunnittelu: HSL:n tiedonhallintaryhmä aloitti toimintansa ja asiakirjahallinnon toimintatapaohjeita on laadittu / luonnosteltu vuoden 2010 aikana. Hankintojen ohjeistamiseen HSL:ssä on osallistuttu. Tietohallinto HSL:n tietoteknisen infrastruktuurin käyttö- ja tukipalvelut käyttöönotto kokonaisuudessa uudessa organisaatiossa, sekä työasemien ja oheislaitteiden muutto uuteen yhteiseen toimitilaan ja liittäminen HSL:n tietoverkkoon. HSL:n toimistoverkon vakiointiprojektin määrittely ja toteutus: Toimistoverkon työasemat ja sovellukset on kartoitettu, vakioidun ympäristön työasemat ja sovelluspaketointi ympäristöt on kuvattu, sekä toteutettu suunnitelman mukaisesti. Projektin lopputuloksena syntyi uusi yhtenäinen työasemaympäristö, joka tukee mahdollisimman hyvin HSL:n liiketoimintaa. Projektin aikana on myös toteutettu uuden työasemavakion mukainen koulutusympäristö. Uutena palveluna projektin aikana otettiin käyttöön erillisprojektina Microsoft Office Communicator 2007 viestintäratkaisu. Projektin aikana toteutettiin erillisprojektina HSL:n uuden intranet ratkaisun käyttöpalvelu. Intranet-ratkaisussa hyödynnetään mm. uuden työasemaympäristön ominaisuuksia. Uuteen vakioituun työasemaympäristöön hankittiin uusia pöytä- kannettavia työasemia, joilla korvattiin liian heikkotehoisia työasemia. Projektin aikana otettiin useista ohjelmista käyttöön uusimat versiot (esim. MS Office 2010, Adoben CS5). Vakioidun työasemaympäristön järjestettiin käyttäjille useita päivän kestäviä siirtymäkoulutuksia sekä lyhyempiä tiedotustyyppisiä tilaisuuksia Windows7 ja Office2010 tuotteiden uusista ominaisuuksista. Tiedon integrointiin tarkoitetun ETL-välineen Informatican käyttöönotto suoritettu suunnitelman mukaisesti. 16 (20)

Raportointivälineen BusinessObjects XI tuotteen versiovaihtoon liittyvä tekninen alusta on valmistunut suunnitelman mukaisesti. Ohjelmistolisensseistä neuvoteltiin HSL:lle uusi sopimus. Käyttäjähallinnan ja raporttien kansiorakenteen määrittely on osittain siirretty vuodelle 2011. Vuoden 2010 aikana työstettiin HSL:n paikkatietoselvitys, jonka tavoitteena on tehokkaan paikkatietopohjaisen työskentelytavan luominen, tietovarantojen käytön tehostaminen ja tiedon saannin parantaminen, määrittää periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet, joilla paikkatietojen käyttöä voidaan kehittää ja yhtenäistää, sekä koko organisaation kattavan paikkatietoalustan valinta. Käynnistettiin HSL:n tietoturvan kehittämissuunnitelman sekä henkilöstön ja hankkeiden tietoturvaohjeistuksen työstäminen. 17 (20)

5. Tuloslaskelma HSL yhteensä TA 2010 Muutettu TPENN2010 Muutos TA2011 TA 2010 TPENN/Muut.TA eur % Toimintatuotot 484 535 681 490 535 681 492 811 458 2 275 777 0,5 % 511 999 500 Myyntituotot 240 792 000 240 792 000 244 126 329 3 334 329 1,4 % 247 404 000 Lipputulot yhteensä 240 223 000 240 223 000 243 464 651 3 241 651 1,3 % 246 835 000 Seutuliikenteen lipputulot 91 839 000 91 839 000 92 921 274 1 082 274 1,2 % 94 307 000 Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS2) 1 399 320 1 399 320 1 433 363 34 043 2,4 % 1 525 000 Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS3) 6 374 680 6 374 680 6 688 841 314 161 4,9 % 6 947 000 Helsingin sisäiset lipputulot 118 457 000 118 457 000 119 287 783 830 783 0,7 % 120 670 000 Espoon sisäiset lipputulot 12 343 000 12 343 000 12 760 920 417 920 3,4 % 12 976 000 Kauniaisten sisäiset lipputulot 79 000 79 000 84 115 5 115 6,5 % 85 000 Vantaan sisäiset lipputulot 9 219 000 9 219 000 9 625 274 406 274 4,4 % 9 667 000 Keravan sisäiset lipputulot 220 000 220 000 276 415 56 415 25,6 % 272 000 Kirkkonummen sisäiset lipputulot 292 000 292 000 386 666 94 666 32,4 % 386 000 Muut myyntituotot yhteensä 569 000 569 000 661 677 92 677 16,3 % 569 000 Korvaukset kunnilta 229 659 041 236 791 041 235 087 705-1 703 336-0,7 % 250 811 000 Kuntaosuudet 229 659 041 235 659 041 233 882 903-1 776 138-0,8 % 250 811 000 Muut yhteistoimintakorvaukset 0 1 132 000 1 204 802 72 802 6,4 % 0 Muut myyntitulot 1 050 000 1 050 000 1 257 718 207 718 19,8 % 1 260 000 Maksutuotot 4 050 000 4 050 000 4 010 594-39 406-1,0 % 4 050 000 Tuet ja avustukset 5 879 000 5 879 000 5 955 496 76 496 1,3 % 6 723 500 Vuokratuotot 1 763 420 1 763 420 1 920 545 157 125 8,9 % 1 651 000 Muut toimintatuotot 1 342 220 210 220 453 072 242 852 115,5 % 100 000 Toimintakulut -481 556 253-487 856 253-483 356 611 4 499 642-0,9 % -509 949 928 Henkilöstökulut -14 730 709-15 230 709-14 394 320 836 389-5,5 % -15 944 364 Palvelujen ostot -463 083 417-468 383 417-464 148 971 4 234 446-0,9 % -489 877 633 Liikenteen operointikustannukset yhteensä-385 818 000-387 818 000-383 868 261 3 949 739-1,0 % -408 517 000 Bussiliikenteen operointikustannukset -248 202 000-252 506 000-251 787 494 718 506-0,3 % -267 451 000 Junaliikenteen operointikustannukset -63 611 000-62 300 000-59 837 145 2 462 855-4,0 % -65 334 000 Metroliikenteen operointikustannukset -24 675 000-23 900 000-24 323 049-423 049 1,8 % -24 709 000 Raitioliikenteen operointikustannukset -45 518 000-45 300 000-44 869 432 430 568-1,0 % -47 100 000 Lauttaliikenteen operointikustannukset -3 812 000-3 812 000-3 051 140 760 860-20,0 % -3 923 000 Infrapalvelut yhteensä -55 844 393-59 144 393-59 107 964 36 429-0,1 % -59 137 225 Bussiliikenteen infrapalvelut -336 000-3 106 000-3 117 894-11 894 0,4 % -336 000 Junaliikenteen infrapalvelut -540 969-979 000-1 003 832-24 832 2,5 % -681 793 Metroliikenteen infrapalvelut -38 292 327-38 742 000-38 742 238-238 0,0 % -40 793 218 Raitioliikenteen infrapalvelut -14 776 743-16 104 000-16 104 000 0 0,0 % -17 200 754 Lauttaliikenteen infrapalvelut -103 405-140 000-140 000 0 0,0 % -125 460 Muut infrapalvelut -1 794 949-73 393 0 73 393-100,0 % 0 Muut palvelujen ostot yhteensä -21 421 024-21 421 024-21 172 746 248 278-1,2 % -22 223 408 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -843 620-1 043 620-1 036 726 6 894-0,7 % -916 220 Vuokrakulut -2 092 130-2 392 130-2 619 791-227 661 9,5 % -2 409 914 Muut kulut -806 377-806 377-1 156 804-350 427 43,5 % -801 797 Toimintakate 2 979 428 2 679 428 9 454 847 6 775 419 252,9 % 2 049 572 Rahoitustuotot ja -kulut -691 565-691 565 160 969 852 534-123,3 % -270 000 Vuosikate 2 287 863 1 987 863 9 615 817 7 627 954 383,7 % 1 779 572 Poistot -3 587 863-3 587 863-4 654 874-1 067 011 29,7 % -5 369 572 Tilikauden tulos -1 300 000-1 600 000 4 960 943 6 560 943-410,1 % -3 590 000 Tilikauden yli-/alijäämä -1 300 000-1 600 000 4 960 943 6 560 943-410,1 % -3 590 000 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 100,6 % 100,5 % 102,0 % 100,4 % - ilman kuntaosuuksia, % 52,9 % 52,0 % 53,3 % 51,2 % Toimintakate, % 0,6 % 0,5 % 1,9 % 0,4 % Vuosikate, % 0,5 % 0,4 % 2,0 % 0,3 % Vuosikate / Poistot, % 63,8 % 55,4 % 206,6 % 33,1 % 18 (20)

6. Investoinnit TA 2010 TPENN2010 Muutos TPENN/TA TA 2011 Eur % INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 10 128 000 5 977 352 4 150 648 41,0 % 11 638 000 Toimiala-IT Linjastojen suunnittelutyökalu 140 000 5 530 134 470 96,1 % 200 000 JOREn kehittäminen 170 000 74 769 95 232 56,0 % 110 000 KOLAn kehittäminen 50 000 65 023-15 023-30,0 % 50 000 L-infon kehittäminen 160 000 64 798 95 202 59,5 % 150 000 Tarkastusmaksusovellus 30 000 26 337 3 663 12,2 % 30 000 Matkustajalaskentalaitteet 120 000 58 185 61 815 51,5 % 180 000 Palautejärjestelmä 20 000 5 333 14 667 73,3 % 20 000 Toimiala-IT:n kehittäminen 0 24 510-24 510 50 000 Aikataulusuunnittelutyökalu (Hastus) 0 166 656-166 656 300 000 Karttatyökalu 0 33 210-33 210 100 000 Matka-aikahajonnan arviointityökalu 0 0 0 60 000 Matkatakuun investoinnit 0 0 0 110 000 ASTY tietokanta 0 0 0 50 000 Liikennejärjestelmäsuunnittelun tietojärjestelmän kehittäminen 51 000 23 000 28 000 54,9 % 51 000 Virve-radiojärjestelmä 0 0 0 20 000 HSL:n intra- ja extranetin rakentaminen 300 000 101 639 198 361 66,1 % 0 Sähköisen julkaisujärjestelmän kehittäminen 0 0 0 50 000 Asiakassovellukset Reittiopas 150 000 139 454 10 546 7,0 % 275 000 Kevyen liikenteen reittiopas 20 000 22 400-2 400-12,0 % 60 000 Jokeri-info 100 000 0 100 000 100,0 % 0 Matkakorttijärjestelmä Matkakortin laitteistohankinnat 20 000 51 426-31 426-157,1 % 20 000 Tuotekehitys: järjestelmän kehittäminen 300 000 180 508 119 492 39,8 % 125 000 Varikoiden laitehankinnat 20 000 2 920 17 080 85,4 % 20 000 Tilitysautomaatit 50 000 0 50 000 100,0 % 0 Ajoneuvolaitteiden hankinnat 300 000 285 240 14 760 4,9 % 100 000 Lippuautomaatit (nykyiset) 1 237 000 19 866 1 217 134 98,4 % 50 000 Korttien lisähankinnat (vanhat kortit) 40 000 0 40 000 100,0 % 0 Liityntäpysäköinti 10 000 0 10 000 100,0 % 10 000 SM5-junien laitehankinnat 70 000 4 782 65 218 93,2 % 120 000 Teema-kumppanisovellus 0 429 435-429 435 50 000 Matkakortin nettipalvelut 46 800-46 800 75 000 LIJ2014 Järjestelmä 2014, 1. vaihe 330 000 216 051 113 949 34,5 % 150 000 Järjestelmä 2014, 2. vaihe 980 000 867 926 112 074 11,4 % 5 780 000 LIJ2014-viestintä 100 000 49 844 50 156 50,2 % 50 000 Informaatiojärjestelmä Matkustajainfon kehitt./muut 760 000 28 692 731 308 96,2 % 100 000 Aikataulu- ja infonäyttöjä - uudet (LCD-TFT) 100 000 0 100 000 100,0 % 200 000 Aikataulu- ja infonäyttöjä - korvaavat (LCD-TFT) 90 000 0 90 000 100,0 % 90 000 Kampin infolaitteet 30 000 0 30 000 100,0 % 100 000 Patterinäytöt 1 000 000 1 037 814-37 814-3,8 % 50 000 RaPaLa -laitteet 50 000 92 290-42 290-84,6 % 30 000 Reaaliaikainfot-(ja sähkönsyöttö) 140 000 0 140 000 100,0 % 140 000 Helmi1 risteyslaitteet, varikkolaitteet ym 300 000 24 052 275 948 92,0 % 200 000 Helmi1 ajoneuvolaitteet 480 000 346 808 133 192 27,7 % 240 000 Helmi1/LED-näytöt busseihin 350 000 0 350 000 100,0 % 170 000 Kampin info- ja ohjausjärjestelmä 20 000 0 20 000 100,0 % 150 000 MONO (Näyttötaulujen hallintajärjestelmä) 50 000 36 455 13 545 27,1 % 50 000 Aikataulunäyttöjen hankinnat 100 000 0 100 000 100,0 % 0 LIJ 2014 Informaatiojärjestelmä 720 000 0 720 000 100,0 % 0 HKL:ltä siirtyvät investoinnit 900 000 0 900 000 100,0 % 0 Liityntäpysäköinnin informaatio 0 0 0 200 000 Enon kehittäminen 0 78 382-78 382 50 000 Muut IT-investoinnit Lähiverkon ohjelmistot 50 000 130 381-80 381-160,8 % 65 000 Taloushallinnon ohjelmistot 50 000 24 500 25 500 51,0 % 1 200 000 TOIMI!-hanke 0 28 420-28 420 0 Lähiverkon atk-laitteet 70 000 133 709-63 709-91,0 % 110 000 IT-infran käyttöönottoprojekti 0 197 583-197 583 0 MS lisenssit 0 60 951-60 951 0 Tietoliikenteen käyttöönotto 0 0 0 18 000 HSL:n extranet-alustan käyttöönotto 0 0 0 32 000 Tietoturvan kehittäminen (hankkeet) 0 0 0 27 000 Muut yhteiset hankinnat Toimitilojen remontointi 0 575 212-575 212 0 Toimitilojen kalusto 100 000 216 461-116 461-116,5 % 0 HKL:stä ja YTV:stä siirtynyt omaisuus 0 21 345 371 0 Pysyviin vastaaviin kirj. investoinnit yhteensä 10 128 000 27 322 723 11 638 000 19 (20)