SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien kysymykset - näihin kyettävä vastaamaan. Palvelujen rahoitus ja julkisen talouden kantokyky Henkilöstön saatavuuden ongelmat, jota eläkepoistuma vahvistaa. Väestörakenteen muutos Ikääntyminen Muuttoliike Jussi Merikallio 19.3.2010 2
Mediaani-iät vuonna 2025 Mediaani = keskimmäinen havainto Kunnat 2007 Koko maa 44 vuotta Koko maa 44,0 27-29 (2) 30-34 (4) 35-39 (22) 40-44 (86) 45-49 (118) 50-54 (90) 55-64 (94) Alimmat: Liminka Tyrnävä Luoto Lumijoki Perho Sievi 27 29 31 33 34 34 Ylimmät: Luhanka Savonranta Puumala Tervo Kuhmoinen 64 64 63 63 62 15.8.2007/RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07 Jussi Merikallio 19.3.2010 3
Jussi Merikallio 19.3.2010 4
Erilaistuva Suomi ja erilaistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet Väestörakenne ja sen muutostrendi, talous ja elinkeinotekijät, etäisyydet Paikallinen ja maakunnallinen indentiteetti Metropolialue ja suurimmat kaupungit Kasvavat kaupunkiseudut elinvoimaisine ympäristöineen Vanhat teollisuuspaikkakunnat Pitkien etäisyyksien alueet Ruotsinkielisten (ja saamen-) palvelujen turvaaminen Jussi Merikallio 19.3.2010 5
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja erilaiset kunnat Sekä toiminta ympäristön jatkuva muutos että kuntien erilaistuminen edellyttävät dynaamisia rakenteita: Yhdellä monoliittisella ja staattisella malliratkaisulla ei selviydytä. Sirpaleista nykyjärjestelmää tulee kuitenkin koota yhteen ja toimintoja yhdenmukaistaa. Mitä sosiaali- ja terveydenhuollolta edellytetään ja mitkä ovat eri mallien peruskivet. Jussi Merikallio 19.3.2010 6
Mitä saatava aikaan ja millä keinoin Palvelujärjestelmän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on parannettava. Palvelujen kysynnän vähentäminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta jatketaan Asiakaskeskeisyyttä vahvistetaan ja palveluprosessit hahmotetaan ja niitä johdetaan toiminnallisina kokonaisuuksina. Innovaatioiden sekä uusien menetelmien ja toiminnallisin konseptein. Jussi jussi merikallio/kl Merikallio 19.3.2010 7.4.2009 7
Kansallisten toimijoiden rooli Lainsäädäntö Lainsäädännön on mahdollistettava uudistaminen ja turvattava väestön oikeudet. Jäykkä normiohjaus luo ristiriidan ko. tavoitteille. Nykyiset toimintatavat sementoivalla lainsäädännöllä ei palveluja turvata. Kansalliset kehittämishankkeet Noustava dialogista paikallisten toimijoiden (kunnan, järjestöjen ja yksityisten) kanssa. Hankkeiden oltava laaja-alaisia ja erilaisten raja-aitojen ylittämiseen kannustavia. Hankkeiden hyvien käytäntöjen levittäminen. Jussi Merikallio 19.3.2010 8
Kokeilulaki ja siitä kiinnostuneiden kuntien lähtökohtia Kokeilusta tehdään kevään aikana esiselvitys, jossa määritetään kokeilulle viitekehys Kiinnostuneiden kuntien yhteiset näkymät: Perustason erikoissairaanhoidolle vahvempi omistajaohjaus Pth ja Esh tiukempi toiminnallinen yhteys ja joustava tiedonsiirto SoTe eheys Kokeilulla tavoitellaan pysyviä rakenteita Jussi Merikallio 19.3.2010 9
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämismalli Dynaaminen toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Erilaisilla alueilla erilaisia tarpeita ei monoliittista mallia Uuden mallin kannustettava uudistumiseen ja kokeiluilla haetaan systemaattisesti uusia toimintatapoja. Joustavuudesta huolimatta tarvitaan yhdenmukaisuutta ja toiminnalle yhteinen perusta. Yhdenmukaisuus nousee kolmesta fundamentista. Jussi Merikallio 19.3.2010 10
Järjestelmän fundamentit 1 Palvelujärjestelmän toiminnallinen integraatio Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio SoTe ja muiden julkisten peruspalvelujen integraatio merkitys korostuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Jussi Merikallio 19.3.2010 11
Järjestelmän fundamentit 2 Lähidemokratiaan perustuvan päätöksenteon, rahoituksen ja toiminnan ohjauksen pitäminen yksissä käsissä. Omistajaohjaus toteutuu rahoituksella ja toiminnalla konkreettinen yhteys. Palveluja arvioidaan kokonaisuuksina - ei osaoptimointia Kuntalainen osana prosessia. Fokus paikallisissa tarpeissa ei standardoituja palvelutilauksia. Jussi Merikallio 19.3.2010 12
Järjestelmän fundamentit 3 Palvelujen järjestäminen laajemmassa työssäkäyntiin tai muuhun luontevaan maantieteelliseen alueeseen perustuvalla alueella. Talouden skaala edut Osaamisen kumuloituminen Rahoituksen ennustettavuus ja satunnaisvaihtelun hallinta Palvelujen porrastus ja erikoistuminen Järjestämisvastuun keskittäminen siten, että paikallisuus ja lähidemokratian lähtökohdat ovat tasapainossa suuruuden ekonomian kanssa. Jussi Merikallio 19.3.2010 13
www.kunnat.net Jussi Merikallio 19.3.2010 14