Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014
Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta...13 5. yhteenveto 15 6. lähteet 16 liitteenä: kyselylomake
1. johdanto Murrosikäisten nuorten tulisi saada unta yhtä paljon kuin nuorempienkin lasten eli henkilöstä riippuen n. 8 10 tuntia vuorokaudessa. Halusimme selvittää, kuinka monta tuntia nuoret keskimäärin todellisuudessa nukkuvat vuorokaudessa eri ikäryhmissä ja siksi tutkimuksen kohteenamme olivat 7 9lk tytöt ja pojat. Myös tieto siitä, miten tietyn mittaiset yöunet vaikuttavat henkilön päivittäiseen rytmiin ja millaista unen laatu on ovat yksi mielenkiinnon kohteistamme ja haluamme selvittää esimerkiksi, että vaikuttaako myöhäiseksi venähtänyt nukkumaanmenoaika jompaan kumpaan tai kenties molempiin asioihin. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista nuorista nukkuu alle 8,5 tuntia yössä ja, että sama määrä nuoria menee koulupäivinä nukkumaan klo 22.30. Markku T. Hyypän ja Erkki Kronholmin kirjoittamassa kirjassa uni ja vire vuodelta 1998 kerrotaan unen puutteesta johtuvan uneiliaisuutta ja etenkin nuorille opiskelun kannalta haitallista motivaation puutetta ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Myös terveys ja hyvinvointilaitoksen 1.11.2013 aloitetun tutkimuksen mukaan unen määrällä on tärkeä rooli aivojen kypsymisessä ja nuoren oppimiskyvyn ja halun, tunne elämän ja sosiaalisen kypsyyden kehityksessä. Halusimme tietää päteekö yllä olevat tiedot myös forssalaisten nuorten keskuudessa vai poikkeaako forssalaisten nuorten unimäärät positiivisesti vai negatiivisesti keskimääräisistä tuloksista. 1
2. aineisto ja menetelmät Suoritimme poikittaistutkimuksen Forssan Keskuskoululla yhdelle ryhmälle jokaiselta yläasteen vuosiluokalta. Toteutimme tutkimuksen ns. haastatteluilla, mutta käytimme suuresta vastaajien määrästä johtuen apuna vastauslomakkeita. Ensimmäinen kysymys käsitteli tutkimuksen kannalta tärkeintä tietoa, eli onko kyseessä tyttö vai poika ja miltä luokalta. Toinen kysymys käsitteli nuoren keskimääräistä nukkumaanmeno ja heräämisaikaa arkena sekä viikonloppuna/loma aikana. Kolmantena kysymyksenä oli monivalintatehtävä, joka sisälsi viisi erilaista kohtaa, joista jokainen käsitteli jollain tapaa unen laatua ja vastaajan tuli valita itselleen sopivin vaihtoehto kolmesta eri aikaa kuvaavista vaihtoehdoista; harvoin/ei koskaan, joskus tai usein. Neljännessä eli viimeisessä kysymyksessä halusimme selvittää miten nuori itse kokee liian vähäisten yöunien vaikuttavan normaaliin arkielämään ja että vastaako nuorten käsitykset unen määrän vaikutuksista tutkittuja tuloksia. Suoritimme tutkimuksen henkilökohtaisesti jakamalla kyselylomakkeet ja olemalla paikalla koko tutkimuksen ajan. Tulokset kuitenkin saattavat olla hieman vääristyneet, sillä 8 luokan pojat eivät taida olla aivan varmoja omasta sukupuolestaan, sillä tuloksissa näkyi, että poikia olisi ollut luokalla vain neljä, mutta itse tutkimustilanteessa poikia oli kuitenkin luokassa hieman enemmän. Kysymysten avulla pyrimme saamaan vastauksen siihen, kuinka paljon nuoret nukkuvat milläkin luokka asteella ja onko luokan sisäisten oppilaiden eli tyttöjen ja poikien tulosten välillä eroavaisuuksia ja, että löytyykö eroavaisuuksia myös eri luokka asteiden välillä. Tarkastelemalla tuloksia pohdimme myös onko unen määrällä ja laadulla yhteys toisiinsa. 2
3. tulokset 1. 7.luokka yhteensä 16 oppilasta, joista 7 tyttöä ja 9 poikaa. 2. a) 3
Suurin osa 7. luokan oppilaista herää arkena klo 07.00, mutta pojat ovat yleisemmin hereillä aikaisemmin sekä myös nukkuvat useimmiten pidempään kuin tytöt. Yleisin nukkumaanmenoaika oli 22.00 ja heräämisaika 07.00 eli unen pituuden keskiarvoksi tulee n. 9 tuntia. 7. luokan oppilaista suurin osa menee nukkumaan klo 22.00, mutta yllättävää tuloksissa on se, että suurin osa näistä henkilöistä on tyttöjä. Toinen yllättävä asia on myös se, että osa pojista menee nukkumaan arkena jo klo 21.00, kun tyttöjä ei tuohon aikaan mene nukkumaan yhtään. Poikien ja tyttöjen unen määrällä ei ole huomattavaa eroa, mutta pojat saattavat hieman pidemmäksi venyneestä heräämisajasta johtuen nukkua hieman tyttöjä enemmän. 4
b) Suurin osa menee nukkumaan 23.00 ja herää 09.00 jolloin unen keskipituudeksi tulee viikonloppuisin ja loma aikoina n. 10 tuntia. Pojat nukkuvat tyttöjä keskimäärin pidempään, mutta myös myöhäisempi nukkumaanmenoaika on pojilla tyttöjä yleisempi. Suurin osa 7.luokan pojista menee kuitenkin nukkumaan 23.00, joka on pojilla yleisempää kuin tytöillä. Tytöt kuitenkin heräävät keskimäärin aikaisemmin kuin pojat myös myös lomilla ja viikonloppuisin. 5
3. harvoin/ei koskaan joskus usein Onko sinulla ollut vaikeuksia nukahtaa? 43% 41% 16% Heräiletkö öisin? 50% 43% 7% Kuinka usein olet herännyt liian aikaisin niin, ettet ole pystynyt enää nukahtamaan? 56% 38% 6% Oletko tuntenut itsesi uneliaaksi päivällä? 16% 49% 35% Koetko, että nukut riittävästi? 6% 44% 50% Suurimmalla osalla ei ole ollut vaikeuksia nukahtaa eikä öisin ole tapahtunut ylimääräisiä heräämisiä. 49% eli melkein puolet 7. luokan opiskelijoista on kuitenkin joskus tuntenut itsensä väsyneeksi päivällä ja 35% jopa usein. Puolet luokan opiskelijoista kokee kuitenkin nukkuvansa usein riittävän paljon. 6
1. 8. luokka > yhteensä 15 opiskelijaa, joista 11 tyttöä ja 4 poikaa 2. a) Yleisin nukkumaanmenoaika on 22.00 ja heräämisaika 06.00, joten unen määrä on luokan opiskelijoilla n. 8 tuntia. Poikien vähäisestä määrästä johtuen tyttöjen ja poikien tuloksia on hieman vaikea verrata, mutta keskimäärin pojat menevät nukkumaan hieman myöhemmin kuin tytöt, mutta heräävät kuitenkin samoihin aikoihin 06.00. Tästä johtuen poikien unen määrä saattaa olla hieman alhaisempi kuin keskimääräinen 8 tuntia. 7
b) Keskimääräinen nukkumaanmenoaika on 23.00 ja heräämisaika 11.00 eli unen pituus on n. 12 tuntia. Tyttöjen nukkumaanmenoaika on myöhästynyt muutamalla tunnilla arjen nukkumaanmenoaikaan verrattuna samoin kuten poikienkin. Heräämisajat kuitenkin vaihetelevat laidasta laitaan keskimääräisen aja ollessa 11.00, osan herätessä jo 07.00 ja toisten vasta 14.00. 8
3. harvoin/ei koskaan joskus usein Onko sinulla ollut vaikeuksia nukahtaa? 62% 33% 5% Heräiletkö öisin? 67% 19% 14% Kuinka usein olet herännyt liian aikaisin niin, ettet ole pystynyt enää nukahtamaan? 46% 50% 4% Oletko tuntenut itsesi uneliaaksi päivällä? 7% 53% 40% Koetko, että nukut riittävästi? 21% 46% 33% Yhä harvemmalla on ollut vaikeuksia nukahtaa ja 67% eli yli puolet on kokenut yöllisiä heräilyjä harvoin tai ei koskaan. Puolet 8. luokan opiskelijoista herää joskus niin, ettei pysty heräämisen jälkeen nukahtamaan uudestaan, mutta vain 4% sanoo niin käyvän usein. 53% eli valtaosa luokasta tuntee itsensä joskus uneliaaksi päivällä ja vain 7% niin käy harvoin tai ei ollenkaan. Valtaosa on sitä mieltä, että he nukkuvat joskus tarpeeksi, mutta melkein neljäsosa kokee nukkuvansa riittävästi harvoin tai ei koskaan. 9
1. 9. luokka > 19 oppilasta, joista 10 tyttöä ja 9 poikaa 2. a) Keskimääräinen nukkumaanmenoaika on 23.00 ja ja heräämisaika 06.00 joten keskimääräinen unen pituus 9. luokkalaisilla on n. 7 tuntia. Pojat menevät aikaisemmin nukkumaan kuin tytöt ja jopa heräävät myöhemmin tyttöihin verrattuna, joten unen pituus on pojilla hiema pidempi. 10
3. Keskimääräinen nukkumaanmenoaika on 24.00 ja heräämisaika 10.00, joten unen pituudeksi tulee n. 10 tuntia.tytöt menevät aikaisemmin nukkumaan kuin pojat ja samoin myös heräävät poikia aikaisemmin. Pojat sen sijaan valvovat pidempään ja tästä johtuen myös heräämisaika venyy pitkälle päivään. Sen lisäksi unen määrä saattaa olla suurempi pojilla, kuin tytöillä johtuen pitkäksi venyneestä nukkumaanmenoajasta. 11
3. harvoin/ei koskaan joskus usein Onko sinulla ollut vaikeuksia nukahtaa? 47% 43% 10% Heräiletkö öisin? 64% 36% 0% Kuinka usein olet herännyt liian aikaisin niin, ettet ole pystynyt enää nukahtamaan? 84% 16% 0% Oletko tuntenut itsesi uneliaaksi päivällä? 11% 32% 57% Koetko, että nukut riittävästi? 23% 54% 23% 9. luokan opiskelijoilla on ollut suurimmalla osalla harvoin tai ei ollenkaan vaikeuksia nukahtaa eikä öisiä heräilyjä ole ollut tai niitä on ollut harvoin. Uudelleen nukahtaminen ei ole valtaosalle eli 84% ongelma, mutta 57% eli yli puolet oppilaista on tuntenut itsensä usein uneliaaksi päivällä. 54% eli yli puolet kokee kuitenkin nukkuvansa joskus riittävästi. 12
4. tulosten tarkastelu/pohdinta Tarkastellessa tuloksia saimme selville, miten unen määrä eroaa eri luokka asteiden välillä. 7. luokalla keskimääräinen unen pituus on n. 9 tuntia, 8. luokalla n. 8 tuntia ja 9. luokalla 7 tuntia. Nettisivuston nimeltä tervekoululainen.fi mukan n. 8 9 tuntia yössä on riittävä unenmäärä, joten 7. ja 8. luokkalaisten keskuudessa unen määrä vastaa suosituksia. 9 luokkalaisten keskuudessa vuorokautinen unen määrä on hieman alakanttiin, mutta ei kuitenkaan hälyttävän pahasti. Myös nukkumaanmenoaika siirtyy keskimäärin tunnilla eteenpäin 9. luokalle siirryttäessä samalla kun heräämisaika aikaistuu vuosi vuodelta. Tuloksista huomaa myös, että pojat menevät keskimäärin myöhemmin nukkumaan ja heräävät myös huomattavasti myöhemmin kuin tytöt. Vain pieni osa jokaiselta luokka asteelta kokee heräilyjä öisin ja määrä vähenee 9. luokkaa kohden. Sen sijaan itsensä usein uneliaaksi tunteminen kasvaa huomattavasti 9. luokkaa lähestyessä ja 9. luokalla yli puolet eli 57% tuntee itsensä usein väsyneeksi päivällä. 7. luokalla puolet ryhmästä kokee nukkuvansa usein tarpeeksi, mutta määrä laskee mentäessä luokka asteita ylöspäin ja 9. luokalla määrä on enää 23%. Jokaisella luokalla unen määrä oli muutaman tunnin pidempi lomalla ja viikonloppuisin, kuin arkena johtuen mahdollisista univeloista ja suurimmillaan unen määrä oli loma aikana ja viikonloppuisin 8.luokalla 12 tuntia. Neljännen kysymyksen tuloksia ei ole merkitty samaan kohtaan tulosten kanssa, sillä jokaisella luokka asteella saimme kaksi samaa vastausta eli keskittymiskyvyn heikkeneminen ja väsynyt olo. Luulemme, että unen määrän lasku vanhetessa johtuu siitä, että koulussa saattaa olla enemmän tekemistä ja läksyjä joiden tekemiseen kuluu aikaan, mutta pääsyy saattaa kuitenkin olla kavereiden kanssa olemisessa ja vapaa ajan vietossa. Myös erityisesti tyttöjen keskuudessa aikaistunut heräämisaika saattaa johtua ulkonäköön panostamisesta, sillä oman ulkönäön merkitys kasvaa vanhetessa varsinkin murrosiän kynnyksellä. Koulussa nuori saa kulutettua 13
riittävästi energiaa, joka mahdollistaa sen, ettei ylimääräisiä heräilyjä synny öisin ja että uudelleen nukahtaminen on heräämisen jälkeen melko nopeaa. Vanhetessa vähenevällä unen määrällä on yhteys siihen, että 9. luokalla oppilaat kokevat olevansa usein väsyneitä päiväsaikaan ja siitä johtuen tunne siitä, että unen määrä ei ole riittävä heijastuu juuri tästä. Kyselyn 4. kysymyksessä kysyimme kuinka henkilö kokee vähäisen unen määrän vaikuttavan seuraavan päivän koulutyöskentelyyn ja saimme jokaisessa paperissa yhden tai kaksi asiaa, joista jompikumpi tai jopa molemmat asiat olivat keskittymiskyvyn heikkeneminen ja väsynyt olo. Luulemme, että vastaukset johtuvat koulussa opitusta asiasta ja että nuoret tietävät nämä kaksi vähäisistä yöunista johtuvaa asiaa, mutta heillä ei ole todellista tietoa siitä, miten kyseiset asiat koulutyössä näkyvät. Tutkimuksessa saattaa olla virheitä, sillä 8. luokan opiskelijoista suurin osa pojista ei ollut aivan varmoja omasta sukupuolestaan ja merkkasivat lappuun rastin tytön kohdalle ja siitä johtuen tuloksissa näkyy, että poikia olisi ollut luokalla vain neljä. Tutkimustilanteessa poikia oli kuitenkin paikalla huomattavasti enemmän. Tutkimuksesta saattaisi saada myös varmempaa tietoa mikäli olisimme haastatelleet useampaa luokkaa eri luokka asteilta, mutta ajanpuutteen vuoksi tutkimus suoritettiin tutkimalla vain yhtä luokkaa jokaiselta luokka asteelta. Hyväksymme aiemman hypoteesimme, sillä forssalaiset nuoret nukkuvat suositellun vuorokautisen unen määrän eli 8 10 tuntia, lukuunottamatta 9. luokkaa, mutta heitto ei kuitenkaan ole suuri. Myös myöhäisellä nukkumaanmenoajalla ja vähäisellä unen määrällä on tutkimuksemme perusteella vaikutusta unen laatuun ja siihen, kuinka väsyneeksi ihminen itsensä tuntee. 14
5. yhteenveto Katsoessamme ensimmäisen kerran tutkimuksemme aineistopapereita ajattelimme, että kaikista luokka asteista tulee samanlaiset tulokset, mutta tulosten pohdintavaiheessa oli hienoa löytää suuriakin eroavaisuuksia. Tuloksista löytyi asioita, joita yhdistelemällä sai vastauksen erilaisiin tutkimuksemme kannalta välttämättömiin kysymyksiin ja niiden avulla pystyi helposti pohtimaan asioiden vaikutusta toisiinsa. Toisaalta tulokset olivat myös hieman yllättäviä, emmekä olisi uskoneet asioiden todella olevan tutkimuksemme osoittamalla tavalla. 15
6. lähteet http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/nuoren_uni_avain_terveyteen_ja_sairauteen http://www.tervekoululainen.fi/elementit/unijalepo/uni http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/eksyiko_nuoren_nukkumatti http://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/5307/sll402012 2827.pdf Uni ja vire Markku T. Hyyppä, Erkki Kronholm Kansaneläkelaitos Turku 1998 16