KUVA HANKE KULTTUURI VANHUKSEN ARKEEN Geriatrisessa sairaalahoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa 2010-2011 Tuulia Koponen, ylihoitaja, TtM KUVA - projektipäällikkö
KUVA-hanke KUVA - hanke on yksi 2011-säätiön kulttuuripääkaupunkihankkeista, jonka avulla tuodaan hyvinvointia ja elämänlaatua ympärivuorokautisessa hoidossa olevan vanhuksen arkeen Tavoitteet: 1.Tuottaa ja tuoda kulttuuri vanhuksen jokapäiväiseen elämään ympärivuorokautisessa hoidossa 2. Kulttuurin näkyminen ja toteuttaminen vanhuspotilaiden yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaan osana hoidon kokonaisuutta; kulttuurisuunnitelma on osa hoitosuunnitelmaa 3. Eri hallintokunnat, järjestöt ja taiteilijat työskentelevät jatkossa verkostoituneena laitoshoidossa olevien vanhusten hyvinvoinnin lisäämiseksi
Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014 Valtakunnallinen kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelma (OPM julkaisuja 2010:1) sisältää toimenpide-ehdotuksia, joita on jo KUVA - hankkeeseen sisällytetty Hanna-Liisa Liikanen: Taide kohtaa elämän (2003) 1. Taide elämyksenä, merkityksinä 2. Taiteen ja kulttuuritoiminnan yhteys koettuun hyvään terveyteen, parempaan työkykyyn, hyvän elämän kokemuksiin 3. Kulttuuritoiminnan ja harrastuksien kautta syntynyt yhteisöllisyys, verkostot, sosiaalisuus 4. Taiteen, rakennetun ympäristön, arkkitehtuurin ja sisustamisen vaikutukset elinympäristöön, työympäristöön
Taide ja kulttuuri hyvinvoinnin kehikossa (Liikanen 2003) Rakennetun ympäristön ja luonnon vaikutukset Taide elämyksenä ja luovana ilmaisuna Taiteen ja kulttuurin yksilölliset ja yhteisölliset vaikutukset Taiteen vaikutukset fyysiseen, psyykkiseen ja koettuun terveyteen Taiteen sosiaaliset ja Yhteisölliset hyvinvointivaikutukset
KUVA ja kulttuuri KUVA hankkeessa kulttuuri on määritelty seuraavasti: Kulttuuri on kaikki se vanhuksen elämään kuuluva monipuolinen toimintojen kokonaisuus (päivittäiset toiminnat, taide/kulttuuritapahtumat ym.), jotka tuottavat merkityksiä ja hyvinvoinnin kokemuksia vanhukselle
Kulttuurisuunnitelma 5 pilottiyksikköä: Kerttulin vanhainkodin 2 osastoa, 1 pitkäaikaissairaanhoidon osasto, 1 eristyspotilaiden osasto (psh), Pohjantähden dementiayksikkö Pilotointi koskettaa yhteensä 164 vanhusta, 129 työntekijää Pilottiyksiköiden kaikille vanhuksille tehdään kulttuurisuunnitelma osana hoitosuunnitelmaa Jokaiselta osastolta valittu satunnaisotannalla 5 seurantapotilasta (yhteensä 25 vanhusta), joiden elämänlaatua, vointia ja toimintakykyä seurataan kirjaamalla havaintoja ja potilaan kertomaa hoitosuunnitelmaan Kulttuurisuunnitelmaan kirjattavat yksilölliset kulttuuritarpeet kartoitetaan vanhukselta ja hänen omaisiltaan, läheisiltään elämänviivakyselyllä
Kulttuurisuunnitelman toteuttaminen Kulttuuri kytkeytyy osaksi potilaiden viihtyisyyttä ja hyvinvointia lisäävää hoitoympäristöä, osaksi hoitoyksiköiden toimintaa ja osaksi vanhuksen yksilöllistä hoitosuunnitelmaa Kulttuurisuunnitelma on osana hoitoa, tärkeät ja merkitykselliset asiat elämässä halutaan näkyviin potilaan hoidossa ja ne kirjataan hoitosuunnitelmaan > kulttuuri näkyy yksilöllisesti jokaisen vanhuksen arjessa ja päivittäisessä hoidossa Hoitoon osallistuva henkilöstö toteuttaa kulttuuria moniammatillisesti, monikulttuurisesti, poikkihallinnollisesti -omaiset ja läheiset ovat mukana
Turun terveystoimi Sivu 1 Hoitosuunnitelma Hoitoyksikkö Huone/vuode Tulopäivämäärä SIS28Y 01/01 12.06.2008 Henkilötunnus Potilaan nimi 101126-A000 HIIRI HILLERI Tulosyy Eronnut, lapseton rouva. Sairastaa: DM, sydämen vajaatoiminta. Aikaan ja paikkaan orientoitunut. Liikkuu rollaattorilla. Kädet toimivat hyvin, kuulo ja näkö normaalit. Syö itse Päivittäisissä toiminnoissa yhden avustettava. Hoidon päätavoite Osasto 3/ 1.10.2009/ Mahdollisimman hyvä loppuelämä Tarpeet: Ajanvietteen vähäisyysv (SHTal 2.0.1, aktiviteetti-komponentti, aktiviteetin muutos 5001, ajanvietteen vähyys 5004) Yksinäinen, eronnut rouva, jolla ei ole sukulaisia tai ystäviä lähellä. Pitää ulkoilusta ja luonto on tärkeä. Lukee mielellään sanomalehden päivittäin. Ei välitä radion kuuntelusta ja TV:stä katselee ainoastaan luonto-ohjelmia ja kotimaisia elokuvia. Juhlapyhistä arvostaa jouluperinteitä. Kahvihetket mieluisia. Osallistuu mielellään kerhotoimintaan ja kaikkeen sosiaaliseen kanssakäymiseen Tavoitteet: Kulttuurielämysten kokeminen toimintakyvyn mukaan ja Kulttuurisuunnitelman toteutuminen (sovittu KUVAhankkeessa) Toimenpiteet: Virikkeiden järjestäminen (SHTol 2.0.1, aktiviteetti-komponentti, aktiviteetin seuranta 1001, virikkeiden järjestäminen 1004) tarjotaan mahdollisuus päivittäiseen sanomalehden lukuun ja keskustellaan yhdessä päivän uutisista ulkoilua mahdollisuuksien mukaan vuodenaikojen huomioiminen, erityisesti jouluaikaan; valot, koristeet, hartaudet osallistuminen osaston pienryhmiin ja muihin tapahtumiin tarjotaan mahdollisuus päivittäiseen TV:n katseluun tarjotaan mahdollisuus säännölliseen aktivointiterapiaan kysellään vapaaehtoistyöntekijän mahdollisuudesta asukkaan/potilaan kanssa seurusteluun Paikka ja aika Allekirjoitus
Kulttuurikoordinaattori Kulttuurikoordinaattori (kulttuuriohjaaja nimike) aloitti 1.5. 2010 Turun kulttuuritoimessa. Kulttuurikoordinaattori on saanut kulttuurituottajan (amk) koulutuksen ja on entiseltä ammatiltaan muusikko. Kulttuurikoordinaattorin päätehtävänä on kunnallisten kulttuurilaitosten kulttuuripalveluiden tarjonnan lisääminen ja koordinointi, lisäksi hän koordinoi yhteistyötä seurakuntien, kolmannen sektorin harrastaja- ja yhdistystoiminnan kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös päiväkodit, eri järjestöjen vapaaehtoistyötekijät. Yhteistyön kehittäminen taideoppilaitosten ja sosiaalialan oppilaitosten kanssa. Kuva- ja Kulho-projekteissa hänen tehtävänään on koordinoida kulttuuripalvelujen laadun ja määrän tasapuolinen saatavuus kaikissa yksiköissä.
Odotuksia KUVA hankkeesta: kulttuurin merkitys terveyteen Vanhuksen omatoimisuus ja osallisuus lisääntyy, toimintakyky parantuu tai säilyy. Vanhuksen arkeen tulee sisältöä ja merkitystä, yksinäisyyden tunne ja masentuneisuus vähentyy Omaisten ja läheisten osallistuminen hoitoon lisääntyy Hoitotyö muuttuu monipuolisemmaksi. Hoitaja saa positiivisen palautteen suoraan vanhukselta. Vanhustyö koetaan vetovoimaiseksi, opiskelijoiden käsitys vanhusten hoidosta muuttuu myönteisemmäksi ja houkuttelevammaksi. (Nightingale 1800-l, Blomqvist 2007, Koonlan 2001, Hyyppä 2002, Liikanen 2003, Savikko 2008, Aaltonen 2010, Pitkälä, Routasalo ym. 2004, Brandenburg 2009, Meretoja 2008)
KUVA:n aikana tehtyjä havaintoja Kaskenlinna os 1: potilaan itsemääräämisoikeus on tullut paremmin näkyviin, potilaat ovat aktivoituneet: kyselevät tapahtumia, ryhmätoimintaa, potilaat virkeämpiä, masennuspotilas kotiutui Kaskenlinna os 4: 100-v virkistynyt, kyselee tapahtumia osastolla, ei halua päivälevolle, afasia-potilas yrittää tuottaa puhetta (laulu onnistuu) Kerttulin vanhainkoti os 2 ja 4: kyselee tapahtumia, ryhmät rytmittää päivää, vanhus rohkaistunut aloittamaan lauluhetkiä seurassa, aggresiivisuus tarraaminen vähentynyt huomattavasti ja vanhuksen yleistila rauhoittunut, aktiivinen seuranta ryhmätoiminnassa kohentunut Pohjantähden dementiayksikkö: ryhmien aikana istutaan ja seurataan esitystä, tanssiryhmä osallisti potilaat, liikkuminen vähentyminen ryhmien aikana
KUVA hankkeen arviointi Vanhuksen toimintakyky : RaVa toimintakykymittarilla mitataan seurantapotilaiden toimintakyvyn muutosta. Masentuneisuutta arvioidaan GDS 15 mittarilla Kulttuurin toteuttaminen hoitotyössä: hoitohenkilökunnan työhyvinvointia arvioidaan työhyvinvointi - kyselyllä Kulttuurisuunnitelman toteutuminen: seurataan potilasasiakirjoista hoitotyön kirjauksia (hoitosuunnitelma) kulttuurisuunnitelman osalta. Kirjausten määrä ja sisältö
KIITOS MIELENKIINNOSTA!