INTERREG EUROPE. Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä 3.4.2014



Samankaltaiset tiedostot
INTERREG EUROPE ohjelma

INTERREG EUROPE ohjelma valmistelu ja sisältö

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen ohjelma ja INTERREG EUROPE ohjelma

Botnia-Atlantica

Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja ENI CBC ohjelmat

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Itämeren alueen ohjelma

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

INTERREG EUROPE

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

A8-0321/78

Uudenmaan liitto Tuula Heino

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

INTERREG EUROPE

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

895 M ,26%*

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

766 M ,83%*

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot)

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Suosituimmat kohdemaat

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Eurooppalaista keskustelua tulevasta ohjelmakaudesta

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

Länsi ja Etelä Suomen näkemyksiä: kehityspotentiaali ja pullonkaulat

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Turvallisuus meillä ja muualla

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Töihin Eurooppaan EURES

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

Onko Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen?

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Lufthansa Private Jet

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

Kunta kv-hanketoimijana

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Kansainväliset pakettipalvelut. Parcel and ecommerce, 5/31/2019

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

Transkriptio:

INTERREG EUROPE Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä 3.4.2014

Valmistelun organisointi Käynnistyskokous 25. 26.6.2012 Kööpenhaminassa yhteisen ohjelmointikomitean (Joint Programming Committee, JPC) perustaminen Ohjelmointikomitea johtaa valmistelua hyväksyy luonnokset, jotka yhteinen hallintoviranomainen, yhteinen tekninen sihteeristö ja ulkopuolinen kirjoitusryhmä valmistelee 2-3 edustajaa kustakin 30 kumppanimaasta (EU28 + Norja ja Sveitsi)

Valmistelun aikataulu Ohjelmaluonnoksen ja sen ympäristöselostuksen julkinen kuuleminen 10.1. 21.3.2014 Kansallinen informaatio- ja kuulemistilaisuus 12.3.2014 Helsingissä Ohjelmasihteeristö laatii yhteenvedon julkisesta kuulemisesta huhtikuun 2014 alkupuolella Ohjelmointikomitean seuraava kokous 6. 7.5.2014 Lillessä, jossa tavoitteena saada viimeiset kommentit ohjelmaluonnokseen Tavoitteena toimittaa ohjelmaesitys komissiolle kesäkuun lopulla 2014 ohjelman hyväksyminen syksyllä 2014 ensimmäinen hakukierros alkuvuodesta 2015?

Temaattinen keskittäminen Eurooppa 2020 strategian edistämiseksi rakennerahastotoiminta tulee keskittää 11 temaattiseen tavoitteeseen: 1) tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen 2) tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen 3) pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen 4) vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla 5) ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen 6) ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen 7) kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista 8) työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen 9) sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta 10) investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen 11) institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen

Temaattiset tavoitteet EU-säädökset eivät aseta alueiden väliselle yhteistyölle rajoitteita valittavien teemojen määrän suhteen, mutta kumppanimaat ovat päätyneet seuraavien neljän teeman valintaan: Tavoite 1: tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen Tavoite 3: pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen Tavoite 4: vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla Tavoite 6: ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen Valitut teemat tukevat pääosin Eurooppa 2020 strategian älykkään (smart) ja kestävän (sustainable) kasvun pilareita, mutta myös osallistavan (inclusive) kasvun pilaria

Toimintalinjat, investointiprioriteetit ja erityiset tavoitteet Ohjelma koostuu toimintalinjoista (priority axis), niiden alaisista investointiprioriteeteista (investment priority / IP) ja niitä tarkentavista erityisistä tavoitteista (specific objective / SO) Kukin toimintalinja vastaa yhtä valittua temaattista tavoitetta: 1) Tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovaatiot 2) Pk-yritysten kilpailukyky 3) Vähähiilinen talous 4) Ympäristö ja luonnonvarojen käytön tehokkuus Ohjelman viidentenä toimintalinjana on Tekninen tuki

Toimintalinjat ja investointiprioriteetit 1. Strengthening research, technological development and innovation 1a) enhancing research and innovation (R&I) infrastructure [ ] and capacities to develop R&I excellence and promoting centres of competence, in particular those of European interest; 1b) promoting business investment in innovation and research, and developing links and synergies between enterprises, R&D centres and higher education, in particular product and service development, technology transfer, social innovation, eco-innovation, cultural and creative industries, public service applications, demand stimulation, networking, clusters and open innovation through smart specialisation and supporting technological and applied research, pilot lines, early product validation actions, advanced manufacturing capabilities and first production, in particular in Key Enabling Technologies and diffusion of general purpose technologies; 3. Enhancing the competitiveness of SMEs 3d) supporting the capacity of SMEs to engage in growth in regional, national and international markets, and in innovation processes; 4. Supporting the shift towards a low-carbon economy in all sectors 4e) promoting low-carbon strategies for all types of territories, in particular for urban areas, including the promotion of sustainable multi-modal urban mobility and mitigation relevant adaptation measures; 6. Protecting the environment and promoting resource efficiency 6c) conserving, protecting, promoting and developing natural and cultural heritage; 6g) supporting industrial transition towards a resource-efficient economy, promoting green growth, eco-innovation and environmental performance management in the public and private sectors;

Hallinto Hallintoviranomainen (MA), Région Nord-Pas de Calais (Lille) Todentamisviranomainen (CA), vielä auki (Ranska) Tarkastusviranomainen (AA): Commission Interministérielle de Coordination des Contrôles des actions cofinancées par les Fonds structurels (CICC, Pariisi), jonka tukena tarkastajaryhmä (GoA), jossa yksi edustaja kustakin maasta Seurantakomitea (MC): max 3 edustajaa/kumppanimaa; seuraa ohjelman toteuttamista, valitsee rahoitettavat hankkeet Yhteinen tekninen sihteeristö (JTS): Lille

Rahoitus EAKR-rahoitus n. 359 M (edellisellä kaudella 321 M ), Norjan ja Sveitsin rahoitus yhteensä n. 6 M EU:n rahoitusosuus: - Alueiden väliset yhteistyöhankkeet (interregional cooperation projects): 75 % (Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Espanja, Ruotsi, Iso-Britannia) ja 85 % (Bulgaria, Kroatia, Tsekki, Kypros, Viro, Kreikka, Unkari, Liettua, Latvia, Malta, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Slovenia) - Osaamisalustat (policy learning platforms): 100 % - TA: vielä auki (edellisellä kaudella 70/30) EAKR-rahoitus jaetaan tasaisesti toimintalinjojen 1-4 kesken (84,4 M / toimintalinja)

Rahoitettavat toimet Ohjelma tukee julkisten tahojen yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön vaikuttavuuden parantamiseksi tuettavan toiminnan vahvempi kohdentaminen kasvun ja työllisyyden tavoitteeseen (kansallisiin rakennerahastoohjelmiin) Ohjelmasta rahoitetaan alueiden välisiä yhteistyöhankkeita (interregional cooperation projects) perinteinen Interreg IVC - ohjelmatyyppinen kokemustenvaihto Lisäksi ohjelman puitteissa perustetaan kullekin valitulle neljälle teemalle osaamisalustat (policy learning platforms), joiden tarjoamia palveluja ja temaattisia sisältöjä voivat hyödyntää muutkin tahot kuin INTERREG EUROPE -yhteistyöhankkeissa mukana olevat nykyistä ohjelmakautta laajempi ohjelmatason kapitalisaatio (= tulosten siirto osaksi jäsenmaissa tapahtuvaa alueellista kehittämistyötä)

Osaamisalustat Tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen Euroopassa toteutettavasta alueellisesta kehittämistyöstä ratkaisujen löytäminen oman alueen kehittämistyöhön Hankerahoituksesta 5 % Osaamisalustojen toiminta perustuu vahvasti sähköisten työkalujen käyttöön (on-line collaborative tool) Lisäksi kullekin osaamisalustalle (4) valitaan asiantuntijatiimi (5-10 asiantuntijaa, josta yksi toimii johtavana asiantuntijana) tiimin valinta kilpailutuksen perusteella Ohjelman seurantakomitea osallistuu asiantuntijatiimin valintaprosessiin Osaamisalustat voivat toimia myös alueiden välisten yhteistyöhankkeiden alullepanijoina

Alueiden väliset yhteistyöhankkeet Julkisten/julkisluonteisten organisaatioiden toimijat vaihtavat kokemuksia jostakin tietystä aluekehitykseen liittyvästä politiikkalohkosta Hankerahoituksesta 95 % Hakukierrosmenettely Hankkeiden kesto 3-5 vuotta - 1. vaihe max 3 vuotta: kokemustenvaihto, jonka tuloksena jokainen hankkeessa mukana oleva alue laatii toimintasuunnitelman (Action Plan) tulosten siirtoa/täytäntöönpanoa varten - 2. vaihe max 2 vuotta: toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon seuranta + mahdolliset täytäntöönpanoa tukevat pilottihankkeet

Kokemuksia ja evästyksiä Ainutlaatuinen mahdollisuus oppia muilta alueilta ja etsiä yhdessä ratkaisuja ongelmiin ( opettaja / oppilas ) Konkreettiset kehittämistoimet / hyvien käytäntöjen etsiminen Kytkentä kansallisiin rakennerahasto-ohjelmiin ja alueellisiin kehittämisstrategioihin Kilpailu rahoituksesta tulee olemaan kova, kaksivaiheinen haku? Projektin valmistelun aloittaminen hyvissä ajoin, huolellinen hakemuksen valmistelu, ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttäminen (pääpartneri / projektipartneri) Aktiivinen projektin valmistelu yhdessä partnereiden kanssa / liittyminen valmiiseen projektiehdotukseen partnerihaun kautta (partnerit eri puolilta ohjelma-aluetta) Valtion vastinrahoitus pienentää omarahoitusosuutta, INTERREG IVC-ohjelmassa omarahoitusosuus oli 7,5 %

Lisätietoja http://www.interreg4c.eu/interreg-europe/ Arto Saarinen, Hämeen liitto arto.saarinen@hame.fi, 050 3052539