Länsi ja Etelä Suomen näkemyksiä: kehityspotentiaali ja pullonkaulat

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi ja Etelä Suomen näkemyksiä: kehityspotentiaali ja pullonkaulat"

Auvo Sala
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Länsi ja Etelä Suomen näkemyksiä: kehityspotentiaali ja pullonkaulat maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan liitto Oleellista tavoitella oikeita muutoksia kilpailuetumme varmistamiseksi todellisissa toimijoissa

2 Kehityspotentiaali -Asetus vastaa hyvin tavoitteitamme -Asetus on moderneihin tavoitteisiin tähtäävä ja muutosta ostava -Asetuksessa alatasolla joitakin korjaustarpeita -Temaattinen keskittäminen selkeyttää ohjelmatyötä -Asetusten lähtökohtana oleva yhteinen alueellinen ohjelma on oikea -Tekstit hyvin yhteensopivia maaseudun kehittämisen kanssa -Luo puitteet selkeälle hallinnolle ilman tarpeettomia monimutkaistuksia - Pullonkaulat ja riskit Mitkä muutokset haluamme? Keitä ovat tekijät? -Innovaatiot toimintatavaksi -Järjestelmäinnovaatiot -Riittävä tulevaisuussuuntautuminen -Kansallinen monimutkaistus -Väärä keskittäminen -Arviointien unohtaminen -Kilpailutuksen puute - Tietämysyhteiskunnan infra Eurooppalainen innovaatioikoni Virtaava innovaatio Innovaatiot ja tulevaisuustyö Ennakointiyhteistyö

3 Ohjelmarakenteen avoimet kysymykset ja haasteet keskusteltavaksi Ohjelman pitää tukea muutosta Mikä on koordinoivan ELYn/liiton rooli? Mitkä tehtävät voidaan keskittää ohjelmatasolla (esim. viestintä, seuranta, maksatukset, ylimaakunnallisten hankkeiden hallinto)? Liitto vastaa ohjelmasta ja kuntaosarahoitteisista hankkeista, ELY muista Miten hoidetaan valtakunnallisten hankkeiden (mm. yritys ja innovaatioverkostohankkeiden) rahoitus (ja hallinto) joustavasti yli ohjelmarajan? Sopimusmenettely, yhteinen haku, yhteinen arviointi hallinto sillä ohjelma alueella, jossa päähakija (kts Artikla 3/d/iv ja artikla 60 ja varmista, että voidaan toteuttaa hankkeita ohjelma ja toimijarajojen yli) Miten varmistetaan ylimaakunnallisten hankkeiden joustava hallinto ohjelmaalueella (ei päätöksiä jokaisessa maakunnassa)? Vrt E S temaattinen osa Miten toteutuu toiminnan pitkäjänteisyys, mutta toisaalta rahoituksen kohdentamisen joustavuus maakunnille vain vähimmäiskehykset???? Ohjelman tavoitteista ja niiden seurannasta ja muutoskeisen ohjelman avulla > ei varaumia varaumien päälle.

4 Ohjelmarakenteen avoimet kysymykset ja haasteet keskusteltavaksi Miten alueellisesti laajassa ohjelmassa sisällöllisesti huomioidaan alueiden erilaisuus? Ohjelman laadinnan kautta Missä on ohjelman strateginen omistajuus? Miten varmistetaan valtakunnallisten tavoitteiden toteutuminen ja seuranta? Ohjelman tavoitteissa, seurannassa ja totsu ja stratsu menettelyllä Miten MYRin rooli muuttuu ja miten sitä voidaan kehittää? Hankekäsittely poistunee ja toiminta muuttuu strategisemmaksi ja tuloksia seuraavaksi Onko TEM hallintoviranomainen? Ei Muutos syntyy toimijoiden rajoilla ja solmuissa kentällä

5 Lähtökohtia 1 EU-rakennepolitiikka on keskeisin työkalu ns vahvojen uusien kuntien strategisessa kehittämisessä, ympäristöpolitiikassa, innovaatiopolitiikassa sekä elinkeinopolitiikassa. Se on myös keskeisin työkalu yliopistojen kolmannen tehtävän kannalta ja korkean osaamisen ja elinkeinoelämän vuoropuhelun kehittämisessä Järjestelmä tukeutuu NUTS 2 alueisiin ja suosii aluehallinnon reformin jatkamista. Tällä tasolla myös koko ohjelman toteutus. Jos ohjelmien osatoteutus olisi keskushallinnolla, syntyy merkittävää hallinnon lisäkustannusta ja tehottomuutta sekä roolien ja kanavien kilpailua. Ohjelmat ovat alueellisia ja monirahastoisia ja sekä EAKR:n, että ESR:n kattavia, joten ohjelmien rahavirralla vain 3-5jakoväylää ja 6-10 viranomaista.

6 Lähtökohtia 2 Ohjelman hallinnosta vastaavat ohjelma-alueet yhden maakunnan johdolla. Hankkeet haetaan ja arvioidaan ohjelma-alueittain, mutta maantieteellistä tasapuolisuutta seuraten. Kaupunkipolitiikan kehittäminen niin, että kaupunkipolitiikkaa toteutetaan erityisesti kaupunkien sosiaalisen struktuurin ja syrjäytymisen osalta ESR:llä ja kaupunkia koskevien järjestelmä- ja ympäristöinnovaatioiden osalta EAKR:llä. Näistä jälkimäinen kattaisi sekä suuret kaupunkiseudut että seutukaupungit. Vastaavasta ESR:n human capital toimintamallia vahvistettaisiin alueellisena yrityskehittämisen työkaluna

7 Mahdollisuudet Hallinnon kulujen merkittävä pieneneminen (-50% olettaen, ettei säädöspohjaa monimutkaisteta) Arviointien tulosten huomioon ottaminen (yritystukien tehottomuus ja keskitetyn ESR:n tuloksettomuus Euroopan tasolla (OECD)) Vaikuttavuuden lisääntyminen Hallitusohjelman mukaisen uuden kuntamallin kannalta merkittävä lisähyöty EU:n place based mallin mukainen toimintatapa Toiminta tukeutuu suoraan asetuksiin ja yhteensovittaa niihin kansalliset ja alueelliset strategiat Hakijoille läpinäkyvä, eikä monimutkaista hakujärjestelmää Demokraattinen

8 OHJELMISTA jokunen sana Yleisasetus 9 Temaattiset tavoitteet Kustakin yhteisen strategiakehyksen rahastosta annetaan sen tehtävien mukaisesti tukea seuraaviin temaattisiin tavoitteisiin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian edistämiseksi: (1)tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen; (2)tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen; (3)pienten ja keskisuurten yritysten, maatalousalan (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta) ja kalastus- ja vesiviljelyalan (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta) kilpailukyvyn parantaminen; (4)vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla; (5)ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen; (6)ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen; (7)kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista; (8)työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen; (9)sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta; (10)investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen; (11)institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen. Temaattiset tavoitteet on muunnettava kutakin yhteisen strategiakehyksen rahastoa erityisesti koskeviksi prioriteeteiksi ja vahvistettava rahastokohtaisissa säännöissä 80%

9 5 artikla (EAKR) Investointiprioriteetit EAKR:sta tuetaan seuraavia investointiprioriteetteja, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklassa asetettuihin temaattisiin tavoitteisiin: 1)tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tukeminen: a) tutkimus ja innovointitoiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippuosaamisen kehittäminen ja etenkin Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen; b) yritysten tutkimus ja innovointi investointien, tuotteiden ja palveluiden kehityksen, teknologian siirron, sosiaalisten innovaatioiden ja julkisten palveluiden sovellusten, kysynnän tukemisen, verkostoituminen, klustereiden ja avoimen innovoinnin edistäminen älykkään erikoistumisen avulla; c) teknologisen ja soveltavan tutkimuksen, pilottituotantolinjojen, tuotteiden varhaisen validoinnin sekä kehitystä vauhdittaviin teknologioihin liittyvien edistyneiden tuotantotekniikoiden ja ensituotannon sekä yleiskäyttöisten teknologioiden levittämisen tukeminen; 2) tieto ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantaminen: a) laajakaistan laajentaminen ja suurnopeusverkkojen käyttöönotto; b) tieto ja viestintätekniikan tuotteiden ja palveluiden sekä verkkokaupan kehittäminen ja tieto ja viestintätekniikan kysynnän lisääminen; c) sähköisiin viranomaispalveluihin, verkko opetukseen, tietoyhteiskuntaan osallistumiseen ja sähköisiin terveydenhoitopalveluihin liittyvien tieto ja viestintätekniikan sovellusten parantaminen; 3) pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen: a) yrittäjyyden edistäminen erityisesti helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista; b) uusien liiketoimintamallien luominen pk yrityksille etenkin niiden kansainvälistymistä varten;

12 Maaseuturahasto Article 5 Union priorities for rural development The achievement of the objectives of rural development, which contribute to the Europe 2020 strategy for smart, sustainable and inclusive growth, shall be pursued through the following six Union priorities for rural development, which translate the relevant Thematic Objectives of the CSF: (1)fostering knowledge transfer and innovation in agriculture, forestry, and rural areas with a focus on the following areas: (2)enhancing competitiveness of all types of agriculture and enhancing farm viability, with a focus on the following areas: (3)promoting food chain organisation and risk management in agriculture, with a focus on the following areas: (4)restoring, preserving and enhancing ecosystems dependent on agriculture and forestry, with a focus on the following areas: (5)promoting resource efficiency and supporting the shift towards alow carbon and climate resilient economy in agriculture, food and forestry sectors, with a focus on the following areas: (6)promoting social inclusion poverty reduction and economic development in rural areas, with a focus on the following areas: (All of the priorities shall contribute to the cross cutting objectives of innovation, environment and climate change mitigation and adaptation.

Samankaltaiset tiedostot

Länsi- ja Etelä-Suomen näkemyksiä: kehityspotentiaali ja pullonkaulat. maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan liitto

Länsi- ja Etelä-Suomen näkemyksiä: kehityspotentiaali ja pullonkaulat maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan liitto Kehityspotentiaali - Asetus vastaa hyvin tavoitteitamme - Asetus on moderneihin tavoitteisiin