Onko Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen?

Transkriptio

1 OPEN DAYS TURKU Onko Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen? Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Aluekehitysyksikkö Rakennerahastopolitiikka-ryhmä

2 Rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Arvioitu kokonaisrahoitus yht. n M (sis. EU, valtio, kunnat, muu julkinen + yksityinen rahoitus) Pohjois- Suomi Meuro - Siirtymäkauden alue Länsi-Suomi 950 Meuro Itä-Suomi Meuro Etelä-Suomi Meuro.. *) EAKR, ESR, kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus (ml. ESR:n valtakunnallinen osio ja raja-alueohjelmat)

3

4 Koheesiopolitiikan rahoitus Miljardia euroa Koheesiorahoitus ; jakauma vanhat-uudet jäsenmaat EU15 (vanhat jäsenvaltiot) EU12 (uudet jäsenvaltiot) Maa Milj.euroa Osuus Puola ,44 % Espanja ,18 % Italia ,32 % Tshekki ,71 % Saksa ,61 % Unkari ,31 % Portugal ,22 % Kreikka ,90 % Romania ,68 % Ranska ,14 % Slovakia ,35 % Iso-Britannia ,07 % Liettua ,99 % Bulgaria ,98 % Latvia ,34 % Slovenia ,22 % Viro ,00 % Belgia ,65 % Hollanti ,55 % Ruotsi ,55 % Suomi ,50 % Itävalta ,42 % Irlanti 901 0,26 % Malta 855 0,25 % Kypros 640 0,18 % Tanska 613 0,18 % Luxemburg 65 0,02 % Yhteensä ,00 %

5 Eurooppa 1988

6 Hallituksen EU-selonteko 5/2009 Tuen keskittäminen köyhimmille alueille Tukea pysyvistä olosuhdehaitoista kärsiville alueille, kuten EU:n pohjoiset, harvaanasutut, syrjäiset alueet Muiden alueiden tuki vahvemmin valikoivaa ja temaattista Merkittävämpi kilpailukykypainotus: kasvu ja työllisyys Ohjelmien sisällön ja hallinnon selkeytys ja yksinkertaistus Tuki ehdollistettava talouden rakenneuudistuksiin

7 Muutospaineet valmistelun käynnistyessä Kriittisyys kasvanut: byrokratia, rahojen kierrätys EU:n kehitys: sektoripolitiikka vai laaja-alainen aluekehityspolitiikka? Kaikille alueille vai pelkästään köyhimpiin maihin? Talouskriisin vaikutukset maksuhaluun ja -kykyyn

8 Alueministerikokouksen julkilausuma Marianske Lazne Ministers support the objective of harmonious, balanced and sustainable development of the Community and believe that primary focus of Cohesion Policy should be laid on convergence of less prosperous areas. Ministers share the opinion that Cohesion Policy should be present across the whole EU territory. Also Ministers are convinced of the clear European added value of territorial cooperation.

9 Valmisteluvaiheet vuoteen puheenjohtajamaat - tähän saakka tapahtunut Syksy 2008 (Ranska): Alueellisen koheesion Vihreä Kirja ja siitä käyty julkinen keskustelu, komission Regions 2020 selvitys (globalisaatio, ilmastomuutos, energia, väestörakenne) Kevät 2009 (Tsekki): Koheesion kuudes edistymisraportti, alueministerikokous huhtikuussa, komission esitys Itämeri-strategiaksi, Fabrizio Barcan raportti koheesiopolitiikan uudistamisesta Uusi Euroopan parlamentti

10 .Tästä eteenpäin Syksy 2009 (Ruotsi): EU:n Itämeri-strategia, budjetin välitarkastelu, uusi komissio, uuden komission hallitusohjelma Kevät 2010 (Espanja): Uusi perussopimus voimassa (alueellinen koheesio artikla 174, pohjoiset harvaanasutut alueet artikla 171), uuden rahoituskauden valmistelut käynnistyvät uuden komission johdolla. Päätökset Lissabonstrategian uudistamisesta Syksy 2010 (Belgia): Komission viides koheesioraportti Kevät 2011 (Unkari) : Komission esitykset EU:n rahoitukseksi ja koheesiopolitiikan linjaksi (viimeistään ) Syksy 2011 (Puola): Neuvottelut EU:n tulevista rahoituskehyksistä Kevät 2012 (Tanska): Syksy 2012 (Kypros):

11 Komission asettama korkean tason työryhmä (High Level Group) Koostuu jäsenmaiden johtavista virkamiehistä Tehtävänä keskustella EU:n alue- ja rakennepolitiikan tulevaisuudesta komission valmistelujen pohjalta Suomen edustajana TEM:n alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa Kokoontuu kaksi kertaa puheenjohtajakauden aikana Ensimmäinen kokous oli 2.10., toinen 3.12.

12 Barcan raportti koheesiopolitiikan uudistamisesta AN AGENDA FOR A REFORMED COHESION POLICY A place-based approach to meeting European Union challenges and expectations Independent Report prepared at the request of Danuta Hübner, Commissioner for Regional Policy by Fabrizio Barca April

13 Pääkohtia Aluekehityspolitiikan uusi konsensus: Place-based development policy (Alueperusteinen kehittäminen) Tehokkuus ja tasa-arvoisuus (Efficiency equity) Integroitua, alueen olosuhteisiin viritettyä julkisen sektorin rahoittamaa kehitystyötä Sopimusperusteisuus komissio <-> jäsenmaa Komission rooli valvonnasta ja tarkastuksesta strategiseen kehittämiseen ja kumppanuuteen

14 Miten Suomen tulisi valmistautua koheesiouudistukseen? Hallinnoinnista sisältökeskusteluun Kansallisen ja EU-aluepolitiikan lähentäminen Tutkijat mukaan Osallistuminen EU-tason valmisteluun perustelluilla näkemyksillä ja linjauksilla Liittolaisuuspolitiikka: samantyyppiset haasteet, uudet jäsenmaat, nettomaksajamaat Puheenjohtajamaat Kansallinen konsensus (uusi hallitus keväällä 2011) Suomi ei päätä yksin

15

16

17 Rakennerahastojen julkinen rahoitus (milj. ) ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS - TAVOITE Rahasto EU yhteensä Kansallinen julkinen rahoitus Julkinen rahoitus yhteensä Manner-Suomen EAKR-toimenpideohjelmat (IS, PS, LS, ES toimenpideohjelmat) EAKR Ahvenanmaan EAKR-toimenpideohjelma EAKR Manner-Suomen ESR - toimenpideohjelma ESR Itä-Suomen osio ESR Ahvenanmaan ESR - toimenpideohjelma ESR YHTEENSÄ EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖTAVOITE ja ENPI YHTEENSÄ EAKR Rahastot yhteensä EAKR+ESR EAKR yhteensä EAKR ESR yhteensä ESR