LOVIISAN KOULUVERK- KOSELVITYS 2012

Vastaanottaja Loviisan kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 21.5.2012 LOVIISAN KOULUVERK- KOSELVITYS 2012

SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 1.1 Tiivistelmä 1 1.2 Raportin lukuohjeet 2 1.3 Oppilasmäärät ja kasvuennusteet 2 2. Nykytilan kuvaus 5 2.1 Kouluverkko kokonaisuutena 5 2.1.1 Koulukohtaisen tarkastelun toimintatapa selvityksessä 6 2.2 Kouluverkon ideaalitila 2018 6 2.3 Arviointikriteerit ideaalitilan saavuttamiseksi 7 2.4 Yhteenveto 14 3. Johtopäätökset ja Toimenpidesuositukset 15 3.1 Peruskoulut 15 3.2 Lukiot 17 3.3 Esiopetus 18 3.4 Muita kehittämisehdotuksia 18 3.5 Toimenpide-ehdotukset aikajanalla 19

LIITTEET Liite 1: Nykyisten ja optimoitujen koulujen matkatuotokset Liite 2: Uuden kouluverkon oppilasmääräennusteet vuonna 2018 Liite 3: Koulukohtaiset arviointikriteerit ja indikaattorit Liite 4: Koulukohtaiset kriteerit, VALKON KOULU Liite 5: Koulukohtaiset kriteerit, TEUTJÄRVen KOULU Liite 6: Koulukohtaiset kriteerit, TESJOEN KOULU Liite 7: Koulukohtaiset kriteerit, KOSKENKYLÄN KOULU Liite 8: Koulukohtaiset kriteerit, KIRKONKYLÄN KOULU Liite 9: Koulukohtaiset kriteerit, ISNÄSIN KOULU Liite 10: Koulukohtaiset kriteerit, HARJUNTAUSTAN KOULU Liite 11: Koulukohtaiset kriteerit, LÄNSIHARJUN KOULU Liite 12: Koulukohtaiset kriteerit, FORSBY SKOLA Liite 13: Koulukohtaiset kriteerit, GENERALSHAGENS SKOLA Liite 14: Koulukohtaiset kriteerit, HADDOM SKOLA Liite 15: Koulukohtaiset kriteerit, ISNÄS SKOLA Liite 16: Koulukohtaiset kriteerit, KYRKOBY SKOLA Liite 17: Koulukohtaiset kriteerit, PARKSKOLAN Liite 18: Koulukohtaiset kriteerit, SÄVTRÄSK SKOLA Liite 19: Koulukohtaiset kriteerit, TESSJÖ SKOLA Liite 20: KUSTANNUKSET

1-1 1. JOHDANTO 1.1 Tiivistelmä Tämä Loviisan kouluverkkoselvitys on tehty tammi-huhtikuun välisenä aikana Ramboll Management Consulting Oy:n toimesta Loviisan kaupungin sivistyslautakunnan valitseman työryhmän ohjauksessa. Työryhmään ovat kuuluneet: sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Nina Pere, sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Bo Lindfors, sivistyslautakunnan jäsen Lars Bäcklund, asiantuntijajäsen Jorma Törnroos, sivistysjohtaja Thomas Grönholm, koulutuspäällikkö Timo Tenhunen sekä tilapäällikkö Antti Kinnunen. Selvityksen tavoitteena on tuoda esiin vaihtoehtoisia ratkaisuja kunnan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen kouluverkon kehittämiseksi siten, että oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle voidaan tarjota hyvät työskentelyolosuhteet ja samalla luoda pedagogisesti, tilankäytöllisesti ja taloudellisesti mahdollisimman hyvin toimiva perusopetuksen kouluverkko. Selvitys on siten luonteeltaan monitahonäkökulmainen. Tämä kouluverkkoselvityksen tarkastelu keskittyy erityisesti alakouluverkon tarkasteluun. Kouluverkon laadullisessa tarkastelussa sekä johtopäätöksissä käsitellään myös yläkouluja, lukioita sekä erityiskoulujen kehittämistarpeita. Kouluverkkoselvityksen aineistoina on käytetty kouluille ja oppilaiden vanhemmille suunnattua sähköistä kyselyä, nykyisten ja tulevien oppilaiden asuinpaikkatietoja, Loviisan kaavoitus- ka kasvuennusteita, koulukohtaisia kustannustietoja, koulurakennusten kunto- ja tilatietoja sekä koulukohtaisia tietoja perusopetuksen laatukriteereiden toteutumisesta. Selvityksessä on hyödynnetty menetelminä mm. paikkatietopohjaisia optimointeja eri näkökulmista, laadullista analyysiä ja arviointia, itsearviointia, tilastollisia menetelmiä, ryhmäkeskusteluja ja fasilitointia. Kouluverkkoselvityksen toimenpide-ehdotukset Kouluverkkoselvityksen tulokset ja suositukset muutoksista vuoteen 2018 mennessä ovat tiivistetysti seuraavat: Koskenkylään rakennetaan kaupungin investointiohjelman mukaisesti 2016-2017 uusi suomenkielinen koulu, jossa huomioidaan myös kirjaston ja ruotsinkielisen perusopetuksen tarvitsemat lisätilat Haddom skola lakkautetaan syksyllä 2013 ja oppilaat siirretään Generalshagensin ja Sävträskin alakouluihin Kyrkoby skola lakkautetaan syksyllä 2015 ja oppilaat siirretään Generalshagensin ja Forsbyn alakouluihin Parkskolanin 7-9 -luokkien oppilaat siirretään Lovisanejdens högstadiumiin siinä aikataulussa kun lakkautettavat koulut kasvattavat Generalshagesin ja Parkskolanin oppilasmääriä Koulutuspalvelujen säilyminen Isnäsissä ja mahdollisesti myös Tesjoella pyritään turvaamaan yhdistämällä Isnäsin koulu ja Isnäs skola hallinnollisesti kaksikieliseksi yksiköksi lukuvuosina 2013-16 sekä Tesjoen koulu ja Tesjö skola lukuvuosina 2014-16 Teutjärven koulun jatko pyritään ensimmäisessä vaiheessa turvaamaan käynnistämällä ylikunnallinen yhteistyökokeilu Kouvolan kaupungin Ratulan koulun (Elimäki) kanssa Lukiokoulutuksen säilyminen ja kehittymisedellytykset pyritään turvaamaan muodostamalla Loviisaan ensimmäisessä vaiheessa hallinnollisesti kaksikielinen lukio ja selvittämällä tiiviimmät yhteistyömahdollisuudet Lapinjärven Porlammin lukion (mahdollinen kuntaliitos), muiden itäisimmän Uudenmaan lukioiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa. Kaupungin molempien lukioiden, mutta erityisesti Myllyharjun lukion houkuttelevuutta tulee myös parantaa merkittävästi. Esikoulut sijoitetaan koulujen yhteyteen syksyyn 2017 mennessä Erillisinä hankekokonaisuuksina:

1-2 Selvitetään, miten koulujen johtamista voidaan kehittää aktiivisesti parin koulun osalta aluerehtorimallin käyttöönotolla sekä punnitsemalla johtamisjärjestelmän ja johtokuntien roolia osana poliittista johtamista Sijaisopettajien pooli käynnistetään vaiheittain kokeiluna 1.2 Raportin lukuohjeet Luottamushenkilöt ja viranhaltijat Selvityksen tulokset ja suositukset ovat kokonaisuus, jotka toteuttamalla Loviisan kouluverkko kokonaisuutena kehittyy tilankäytön sekä pedagogisten ja toiminnallisten vaikutusten näkökulmasta. Mikäli jokin keskeinen suositus jätetään toteuttamatta, tulisi sen vaikutukset suhteessa muihin suosituksiin tarkastella erikseen ja päivittää muu osa kouluverkkoselvitystä tämä muutos huomioiden. Opettajat ja koulujen henkilökunta Selvitys tarjoaa suuntaa-antavia vihjeitä siitä, millaisia ovat kunkin koulun vahvuudet ja heikkoudet sekä haasteet tulevalle kehitykselle. Koulujen kehittämisen kannalta näiden huomiointi koulun itsearvioinnissa sekä muissa kehittämistoimenpiteissä auttaa kouluja kehittymään toimintaansa määrätietoisesti. Oppilaiden huoltajat ja Loviisalaiset perheet Selvitys edustaa nykyaikaista julkisten palvelujen avointa kehittämiskulttuuria, jossa avataan kehittämisen suuntaviivoja ennen päätösten tekemistä. Selvitys ei ole luonteeltaan ranking-lista koulujen paremmuudesta, vaan tarjoaa suuntaa-antavia vihjeitä koulukohtaisista kehittämistarpeista jatkossa. Vanhemmat voivat tuoda oman panoksensa mukaan koulujen kehittämiseen ja toimia halutessaan rakentavasti Loviisan kouluverkon kehittämisessä. 1.3 Oppilasmäärät ja kasvuennusteet Tässä raportissa tehtävät ennusteet oppilasmäärien kehityksestä perustuvat Loviisan kaupungin valmistella olevan strategian mukaisiin tavoitteisiin ja arvioihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty sekä Loviisan kaupungin laatimat ennusteet, että valtakunnalliset SotkaNETistä otetut tilastot. Molempien ennusteiden mukaan sekä Loviisan väestö että peruskouluikäisten määrä tulee kasvamaan maltillisesti tulevien vuosien aikana. Kaupungin oman ennusteen mukaan vuonna 2018 vuosiluokkien 1-9 oppilaita on Loviisassa 1 613, joka vastaa noin 9,5 % koko väestöstä. 2011 2018 1 2020 2030 2040 Väestö/väestöennuste 15 552 17 000 16 495 17 353 17 999 7-15 -vuotiaat, % väestöstä 9,6 9,5 9,3 9,0 8,6 Vuosiluokkien 1-9 ennuste 1 493 1 613 1 534 1 562 1 548 Taulukko 1: Väestö- ja oppilasmääräennusteet Loviisan kaupungissa. Lähteet: SotkaNet 2 ja Loviisan kaupunki 1 Loviisan kaupungin valmisteilla olevan strategian mukainen tavoite 2 Indikaattoripankki SOTKAnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista viimeisimpään voimassa olevaan kuntajakoon perustuen keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja. SOTKAnetin tiedot perustuvat THL:n ja muiden sosiaali- ja terveysalan tietovarantoja ylläpitävien tahojen keräämiin tietoihin.

1-3 Vuoden 2018 lukeman taustalla on Loviisan alueellinen jaottelu, joka perustuu Loviisan kaupungin kaavoitus- ja kasvusuunnitelmiin. Tarkempi ikäluokittainen ja aluekohtainen jaottelu on esitetty alla. Sen mukaan peruskouluikäiset, 7-15-vuotiaat muodostavat noin 10 % Loviisan kaupungin tulevasta väestönkasvusta. Keskusta, Määrlahti ja Harmaakallio Väestönkasvusta Asukasta vl.1-6 vl.7-9 vl.1-9 62 % 806 53 27 80 Tesjoki 29 % 377 25 13 38 Koskenkylä 9 % 117 8 4 12 Yhteensä 100 % 1 300 86 44 130 Taulukko 2: Väestönkasvu alueittain sekä vaikutus vuosiluokkien 1-9 oppilasmääriin. Lähde: Loviisan kaupunki Koulukohtaiset oppilasennusteet perustuvat väestötiedoista saatuihin vuosien 2003 2011 syntyvyystietoihin sekä Loviisan kaupungin kaavoitus- ja kasvusuunnitelmiin (liite 2). Ennusteiden mukaan vuonna 2018 ruotsinkielisissä alakouluissa olisi yhteensä 336 ja suomenkielisissä alakouluissa 543 oppilasta 3. Suomenkielisen yläkoulun oppilasennuste on 271 ja ruotsinkielisen yläkoulun 201 oppilasta. Ennusteessa ei ole huomioitu suomenkielisten oppilaiden siirtymää ruotsinkielisiin kouluihin, joka tulee väistämättä vaikuttamaan aikanaan oppilasmäärien toteutumiin. Yhteensä vuosiluokkien 1-9 oppilasennusta on siten 1351 oppilasta. On huomioitava, että tämä syntyvyystietojen pohjalta laskettu ennuste on 262 oppilasta vähemmän, kuin aiemmin esitelty 1613 oppilaan ennuste. Toteutuessaan 1351 oppilasta vastaisi 7,9% Loviisan tavoittelemasta 17 000 asukkaan väestöpohjasta. Vuonna 2006 toteutetussa Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvityksessä 4 arvioitiin, että lukuvuonna 2011 2012 suomenkielisiä peruskouluikäisiä olisi 802 ja ruotsinkielisiä noin 722. Oppilasennusteet vuoden 2006 raportissa ja toteutumat lukuvuodelle 2011 12 on vertailtu seuraavassa taulukossa. Suomenkieliset vuosiluokat 1-9 Ruotsinkieliset vuosiluokat 1-9 Ennuste Toteutunut Ero 802 730-72 722 753 +31 Yhteensä 1524 1483-41 Taulukko 3: Ennustetut ja toteutuneet oppilasmäärät lukuvuonna 2011-2012. Lähde: Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006 sekä Loviisan kaupunki Kuten aiemmasta ennusteesta voidaan nähdä, yliennusti se suomenkielisten oppilaiden määrän (72 oppilasta) kun taas vastaavasti ruotsinkielisten peruskouluikäisten määrä olikin ennustetta suurempi (31 oppilasta). Käytännössä tämä johtuu osittain siitä, että monet kaksikielisten per- 3 Sisältää Ratulan koulun 32 oppilasta. 4 Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006. Loviisan kaupunki, Lapinjärven kunta, Liljendalin kunta, Myrskylän kunta, Pernajan kunta ja Ruotsinpyhtään kunta.

1-4 heiden lapset ovat väestötiedoissa suomenkielisiä, mutta lapset käyvät silti ruotsinkielisen koulun. Keskimääräinen halukkuus omaan lukioon eli 9-luokkalaiset, jotka valitsevat joko Lovisa Gymnasiumin tai Myllyharjun lukion on laskettu keskiarvona kymmenen lukuvuoden väliseltä ajalta (2002/03-2011/12). Lovisa Gymnasiumin keskiarvo on 46,2% ja Myllyharjun lukion 33,7%.

1-5 2. NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Kouluverkko kokonaisuutena Tämän kouluverkkoselvityksen tarkasteltuun kouluverkkoon kuuluu yhteensä 18 peruskoulua ja kaksi lukiota. Puolet kouluista on suomen- ja puolet ruotsinkielisiä. Ruotsinkieliset Suomenkieliset Alakoulut Forsby skola Generalshagens skola Haddom skola Isnäs skola och förskola Kyrkoby skola Sävträsk skola Tessjö skola Isnäsin koulu ja esikoulu Kirkonkylän koulu Koskenkylän koulu Länsiharjun koulu Tesjoen koulu Teutjärven koulu ja esikoulu Valkon koulu Erityiskoulut Parkskolan Harjuntaustan koulu Yläkoulut Lovisanejdens högstadium Myllyharjun koulu Lukiot Lovisa gymnasium Myllyharjun lukio Edellisen kouluverkkoselvityksen 5 perusteella kouluyksikön minimikooksi määriteltiin kolme opettajaa tai 40 oppilasta. Tällä hetkellä kolme suomenkielistä koulua (Kirkonkylä, Teutjärvi, Isnäs) ja kaksi ruotsinkielistä koulua (Isnäs, Tessjö) eivät täytä näitä vaatimuksia. Tällä hetkellä Loviisan 18 koulusta suurimpia ovat yläkoulut. Alakoulut ovat keskimäärin huomattavasti pienempiä. Suomenkielisistä kouluista oppilasmäärällä mitattuna pienin on Isnäsin koulu, jossa on 27 oppilasta sekä Isnäs skola, jossa oppilaita on 25. Teutjärven koulussa oppilaita on 33. Koulu Luokka-aste 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yhteensä Ruotsinkieliset alakoulut Forsby skola 17 13 11 14 11 12 12 0 0 0 90 Generalshagens skola 24 33 33 22 29 32 26 0 0 0 199 Haddom skola 13 7 6 8 9 8 7 0 0 0 58 Isnäs skola och förskola 2 4 1 3 4 3 8 0 0 0 25 Kyrkoby skola 5 6 8 5 9 8 10 0 0 0 51 Sävträsk skola 12 10 5 13 8 16 13 0 0 0 77 Tessjö skola 9 9 4 4 8 6 8 0 0 0 48 Suomenkieliset alakoulut Isnäsin koulu ja esikoulu 5 3 6 3 1 2 7 0 0 0 27 Kirkonkylän koulu 5 7 5 9 6 8 4 0 0 0 44 Koskenkylän koulu 20 26 11 16 19 6 16 0 0 0 114 Länsiharjun koulu 23 24 30 31 34 23 29 0 0 0 194 Tesjoen koulu 12 10 2 6 14 4 11 0 0 0 59 Teutjärven koulu ja esikoulu 4 6 6 5 6 3 3 0 0 0 33 Valkon koulu 15 6 9 9 9 9 9 0 0 0 66 5 Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006.

1-6 Erityiskoulut Parkskolan 1 0 5 6 4 3 7 10 9 3 48 Harjuntaustan koulu 1 0 5 3 7 6 11 11 8 10 62 Yläkoulut Lovisanejdens högstadium 0 0 0 0 0 0 0 80 61 99 240 Myllyharjun koulu 0 0 0 0 0 0 0 65 68 83 216 Yhteensä 168 164 147 157 178 149 181 166 146 195 1651 Taulukko 1: Oppilaslukumäärät lukuvuonna 2011 2012, lähde: Loviisan kaupunki Ruotsinkielisistä kouluista erityisesti Tessjön ja Haddomin koulut olivat tilatarkastelun perusteella huonoimmassa kunnossa. Tilatarkastelu perustuu Loviisan kaupungin aiempaan tilaselvitykseen sekä sen osana tätä hanketta toteutettuun päivitykseen (Loviisan omana työnä). Osana tämän selvityksen puitteissa luotua kriteeristöä on tarkasteltu kunkin koulun teknistä kuntoa sekä palvelutasoa. Koulukohtaiset tulokset sekä Loviisan kaupungin tilapalveluiden kokoamat koulukohtaiset tekniset tiedot ovat tämän selvityksen liitteinä. 2.1.1 Koulukohtaisen tarkastelun toimintatapa selvityksessä Tässä selvityksessä haluttiin antaa mahdollisuus jokaiselle koululle olla mukana pohtimassa oppimisen edellytyksiä ja oppimisympäristöä sekä tulevaisuutta. Kouluvierailujen tuotoksena syntyi koulukohtainen sivun mittainen raportti, jossa erityisesti koulun laadullisia kriteerejä optimisedellytyksille pohdittiin. Raporttiin on lisätty havainnollistamisen lisäämiseksi kriteerien tulkintaa liikennevaloina. Kyseiset koulukohtaiset raportit ovat tämän selvityksen liitteinä. Tunnelma koulukierroksilla oli pääosin innostunut ja utelias ja keskusteluun osallistuttiin aktiivisesti. Opettajat ja opetushenkilöstö halusivat olla mukana kertomassa näkemyksiään oppimisesta ja opettamisesta Loviisassa. Saatua määrällistä aineistoa on tässä selvityksessä käytetty päätöksenteon tukena. Annetuissa luvuissa on toimintaympäristön muutosten tai esimerkiksi muuton seurauksena mahdollista virhemarginaalia. Tällaiset marginaaliset oppilasmäärien muutokset eivät kuitenkaan keskeisesti vaikuta tämän selvityksen lopussa muotoiltuihin toimenpidesuosituksiin. 2.2 Kouluverkon ideaalitila 2018 Ideaalin kouluverkon tunnuspiirteet, jotka luovat edellytykset menestyksekkäälle oppimiselle ja hyvälle kasvulle ovat: Turvallinen oppimisympäristö ja koulumatka Sopiva sijainti, joka mahdollistaa myös ympäristön hyödyntämisen Riittävät opetusresurssit ja ammattitaitoa tukevat opetustilat Kustannustehokkuus ja laatu tasapainossa Koulut toimivat yhteisöjen muinakin tapaamispaikkoina ja tiloja hyödynnetään monipuolisesti Kouluverkossa panostetaan myös säilytettäviksi päätettyjen koulujen olosuhteisiin niiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi, esimerkiksi monipalvelupisteinä Kollegiaalinen tuki, pätevä opetushenkilö ja vuosiluokkatasoinen turvallinen opetus. Ideaalitilasta voidaan johtaa realistisia tavoitteita siten, että mahdollisimman moni ideaalitilanteen kuvauksista toteutuisi. Taitava tavoitteenasetanta sisältää monitahonäkökulman, tasapainon ja optimoinnin. Harvoin syntyy kouluverkko, jossa kaikki näkökulmat voidaan saavuttaa. Monitahonäkökulmalla tarkoitamme tilannetta, jossa on yhtäaikaisesti tasapainotettu omistajan näkökulmaa, asiakkaan ja kuntalaisen näkökulmaa, alueellista ja paikallista näkökulmaa sekä toimijan näkökulmaa. Näiden keskinäinen tasapainottelu on tämänkin selvityksen ytimessä, jolloin pelkästään määrällisen tiedon tuomia yksioikoisia ratkaisuja ei ole.

1-7 2.3 Arviointikriteerit ideaalitilan saavuttamiseksi Jotta kouluverkon tavoitteet voidaan saavuttaa, on kehittämistä arvioitu seuraavien kriteereiden avulla. Kukin kriteeri saa koulukohtaisissa liitteenä olevissa korteissa liikennevalovärin kunkin kriteerin muodostamien indikaattoreiden perusteella. Seuraavassa on avattu tarkemmin arviointikriteereitä ja niiden sisältämiä indikaattoreita ja niiden määräytymisperusteita. Kunkin koulun jokainen arviointitulos on esitetty tämän selvityksen liitteissä. Opetuksen ja oppimisen laatu Kouluverkon kehittämisestä tulee arvioida Opetusministeriön kehittämien opetuksen laatukriteereiden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että kouluyksiköissä voidaan opetus tarjota mahdollisimman pitkälti vuosiluokittain muodostetuissa ryhmissä. Liian usean vuosiluokan yhdistäminen opetusryhmäksi voidaan nähdä pedagogisena riskinä, jossa erityisesti vanhemmat oppilaat joutuvat mukautuvaan nuorempien oppilaiden tieto- ja taitotasoon. Lisäksi ikätasoon nähden liian itsenäisen työn määrä sekä odottamisen aika kasvaa. Yhdysluokat toimivat hyvin kun oppilaat ovat erityisen lahjakkaita, kuitenkin kun opetusryhmissä on paljon erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, voi yhdistelmäluokkamalli jopa syrjäyttää. Opetuksen laatuun keskeisesti vaikuttava asia on mahdollisuus opetuksen eriyttämiseen sekä tukipalveluiden saantiin. Opetuksen eriyttämisen mahdollisuudet käsitellään tarkemmin rakennusten ja tilojen yhteydessä. Voidaan myös perustellusti kyseenalaistaa, onko koulu oppilaiden työskentely-ympäristö vai päivähoitopaikka. Tällöin koulun perustehtävän tuntemus ja oppimis-/opetustehtävän arvostus ja tietoisuus sen rajoitteista ovat merkittäviä. Koulukohtaisissa korteissa Hyvän oppimisen edellytyksiä on tarkasteltu kolmen eri indikaattorin kautta. 1) Yhdysluokat 1 = yhdysluokkia (3 tai enemmän luokka-asteita) 3 = yhdysluokissa enintään 2 luokka-astetta 5= vähintään yksi "täysi" vuosiluokka, jonka lisäksi voi olla yhdysluokkia 2) Pätevien opettajien osuus kaikista opettajista 1 = alle 75 % 3 = 75 90 % 5 = yli 90 % 3) Oppilaiden lukumäärä 1 = alle 40 oppilasta 3 = 41 100 oppilasta 5 = Yli 100 oppilasta 4) Eriyttämistilat 1 = ei käytännössä lainkaan 3 = mahdollista soveltaen (esim. isot luokat ja auloja) 5 = erinomainen, erilliset tilat Opetustilojen ja varustelun laatua tarkasteltiin yllä esitetyn kriteeristön mukaisesti sekä yhdysluokkien olemassaoloa ja laajuutta, opettajien pätevyyttä, koulun kokoa sekä eriyttämistilojen olemassaoloa arvioiden. Parhaan arvosanan (5/3) saivat käytännössä suuret koulut, kuten Generalshagens, lukiot ja yläasteet sekä Sävträsk. Kaikkia vertailutietoja tietoja ei ollut saatavilla tä-

1-8 män raportin kirjoittamishetkellä kaikkien koulujen osalta, joten esimerkiksi Harjuntaustan koulun arvosana perustuu ainoastaan opettajien pätevyyteen sekä eriyttämistilojen puutteeseen. 6 Henkilöstön kehittäminen Kouluyksikköjen tulisi mahdollistaa opettajien ja koko henkilöstön koulutus ja kehittyminen. Lähtökohtaisesti mitä useampiopettajaisesta koulusta on kyse, sen paremmat edellytykset ovat täydennyskoulutukselle ja johtamisosaamiselle. Suuremmat yksiköt helpottavat yleensä myös pätevän henkilöstön saantia ja varmistavat pysyvyyttä. Koulu on henkilöstön kehittämisen näkökulmasta erityinen yksikkö. Opettajan koulutukseen lähteminen vaatii aina sijaisen. 1) Sähköisen kyselyn kysymys rehtoreille ja koulujen johtokunnille: Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena. a. Itsearviointi asteikolla 1-5 2) Sähköisen kyselyn kysymys rehtoreille ja koulujen johtokunnille: Opettajilla on riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. a. Itsearviointi asteikolla 1-5 Henkilöstön kehittämisen kriteeri muodostui kahdesta sähköisen kyselyn avulla kerätystä indikaattorista. Sähköisessä kyselyssä koulujen rehtorit sekä johtokunnat antoivat arvionsa henkilöstön kehittämiskyvykkyydestä. Käytännössä kaikki koulut saivat itsearvioinnissa melko hyvät arviot. Koulurakennus ja tilat Koulurakennusten kunnolla ja tiloilla on merkittävä vaikutus oppimiseen, sekä työssä ja koulussa viihtymiseen. Opetuksen eriyttäminen ja erityisaineiden (liikunta, käsityöt, taideaineet, sekä fysiikka/kemia) opettamiseen tarkoitettujen tilojen olemassaolo vaikuttaa näiden aineiden opetuksen laatuun eli käytännössä opetussuunnitelmien toteutumiseen. Toinen merkittävä näkökulma rakennuksiin liittyen on kustannusnäkökulma. Kouluverkkoa tulisi osaltaan tarkastella myös kustannusten kautta, jotta rakennusten ylläpidon kustannukset eivät näyttele liian suurta osaa koulutuksen kokonaiskustannuksista. Vuoden 2006 selvityksessä opetuksen osuutta kokonaismenoista tavoiteltiin nousemaan 70 %:iin. Loviisan kaupungin investointisuunnitelmissa on hyväksytty alla olevan taulukon mukaiset koulukohtaiset investointihankkeet vuoteen 2018 mennessä. Kustannusarvioon ei ole sisällytetty pieniä, alle 100 000 euron kuluja. Keskimäärin investointeja kertyy per vuosi noin 5 miljoonaa euroa. SKKK Harjuntaustan koulu Länsiharjun koulu Myllyharjun koulu TA TS TS Pidem. ajan suun. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Sisältö 8 540 Uudis-/ korjausrakennus, sali Koskenkylän koulu 100 10 600 Uusi koulurakennus Lovisa Gymnasium 580 Sadev.viemär. +salaojat+akustointi Lovisanejdens högstadium 300 Sisätilojen peruskorj. 6 Länsiharjun ja Harjuntaustan kouluissa toimitaan tällä hetkellä korjaustöiden vuoksi tilaelementeissä. Tästä syystä koulurakennusten osalta ei ollut saatavilla kaikkia em. tietoja ja arvioita.

1-9 Lovisanejdens högstadium 8 700 -hanke Sävträsk skola 350 Veistosali+ keskuskeittiö Valkon koulu 320 Ilmastointi Yhteensä 10 190 t 19 300 t Taulukko 2: Koulurakennuksiin kohdistuvat investointisuunnitelmat (1000 ) Lähde: Loviisan kaupunki Koulurakennuksen ja tilojen arvosana muodostuu sekä Loviisan kaupungin olemassa olevista koulujen yleisarviossa olevista arvioista tilojen teknisestä kunnosta sekä palvelutasosta, että siitä, onko koululla olemassa liikunta- ja teknisen työn tilat. Tilatietoja ei ollut saatavilla kaikkien koulujen osalta mm. käynnissä olevien kunnostustöiden ja niihin liittyvien parakkijärjestelyiden vuoksi. 1) Tekninen kunto a. Arvio kunnosta asteikolla 1-5 2) Palvelutaso a. Arvio palvelutasosta asteikolla 1-5 3) Teknisen työn tila 1 = ei 5= on 4) Liikuntatila 1 = ei 5 = on Paikallisuus ja yhteisöllisyys Erityisesti pienillä kyläkouluilla on merkitystä elinvoimaisten kylien yhteisöllisyyden tukemisessa. Tällaisia kouluja tulisi voida käyttää kyliä palvelevina toimintakeskuksina yli hallinnonalarajojen. Yhteisöllisyyden merkitys tulee tiedostaa, mutta sen merkitystä ei saa korostaa liikaa, koska koulun ja opetuksen ensisijaisen tehtävänä on opetussuunnitelmien toteuttaminen. Valitettavan usein koulutiloja ei todellisuudessa käytetä iltaisin tai viikonloppuisin. Loviisassa sisäisten vuokrien toimintamallin keskeneräisyys on myös estänyt koulutilojen aktiivista käyttöä. 1) Koulun rooli alueen vapaa-ajan toiminnassa 1 = ei merkittävä 3 = kohtalainen 5 = tärkeä Paikallisuudesta ja yhteisöllisyydestä pisteitä jaettiin niille alakouluille, joilla on merkittävä rooli oman kyläyhteisönsä tapaamispaikkana ja monitoimitilana. Lukioille ja yläasteille ko. pisteitä ei jaettu. Käytännössä yhteisöllisyydestä sai pisteitä esimerkiksi kyläyhteisön aktiivisena toimintatilana toimiva Kyrkoby skola. Sijainti ja taloudellisuus Sijainnin ja taloudellisuuden tarkastelussa tarkastellaan sekä koulun oppilasmäärällä jaettuja kustannuksia, että koulun nykyisen sijainnin oikeellisuutta paikkatieto-optimointiohjelmalla

1-10 tehdyn tarkastelun kautta. Käytännössä nykyiset koulut sijoittuvat paikkatieto-ohjelmalla toteutettujen analyysien mukaan lähelle parasta mahdollista sijaintia. Sijainti Jäljempänä oleviin kuviin on sijoitettu alakoulut minimoimalla koulukohtaista matkatuotosta. Matkatuotoksella tarkoitetaan kuhunkin kouluun kulkevien oppilaiden yhteenlaskettua koulumatkaa tieverkkoa pitkin. Ruotsin- ja suomenkielisille kouluille on laadittu erilliset skenaariot, sillä käytännössä nykymallissa Loviisassa ei ole olemassa hallinnollisesti kaksikielisiä kouluja. Oppilasmäärissä on huomioitu sekä vuoteen 2011 mennessä syntyneet, että väestönkasvusuunnitelman mukaiset oppilasmäärät. Paikkatietoanalyysissä ei ole asetettu koulumatkan maksimipituutta tai minimioppilasmäärää per koulu, mutta koulujen lukumäärä pidettiin nykytilaa vastaavana eli 7+7 alakoulua. Käytännössä sekä suomen- että ruotsinkieliset koulut sijoittuivat hyvin lähelle nykyisiä sijaintejaan. Ainoastaan Haddom skola sekä Teutjärven/Kirkonkylän ja Koskenkylän koulut poikkesivat jonkin verran optimaalisista sijainneistaan. Värilliset alueet kartalla kuvaavat nykyisten koulujen palvelualueita.

1-11 Kuvio 3: Ruotsinkieliset alakoulut kartalla; sis. nykyiset alakoulut sekä paikkatieto-optimointiohjelman asettamat koulut Ruotsinkielisistä kouluista ainoastaan Haddom skola sijoittuu hiukan etäämmälle nykyisestä sijainnistaan. Optimoitujen koulujen osalta oppilaskohtainen matkatuotoksen mediaani lyheni 4,2 kilometristä 3,5 kilometriin.

1-12 Kuvio 4: Suomenkieliset alakoulut kartalla; sis. nykyiset alakoulut sekä paikkatieto-optimointiohjelman asettamat koulut Suomenkielisistä kouluista valtaosa sijoittuu paikoille, joihin myös paikkatieto-optimointi sijoittaisi ne. Kuitenkin koillisessa sijaitsevat kaksi koulua (Kirkonkylän koulu sekä Teutjärven koulu) optimointi korvaisi yhdellä, näiden kahden koulun väliin sijoittuvalla koululla. Sitä vastoin läntisessä Loviisassa optimointi tuottaisi ruotsinkielisiä kouluja vastaavat sijainnit Koskenkylään (Forsby) ja Pernajaan (Kyrkoby). Huomionarvoinen seikka optimoidun Koskenkylän koulun osalta oli oppilaskohtaisen mediaanimatkatuotoksen lyheneminen 9,4 kilometristä 3,1 kilometriin. Kaikkien suomenkielisten koulujen osalta oppilaskohtainen matkatuotoksen mediaani lyheni 3,6 kilometristä 3,1 kilometriin.

Isnäs skola och förskola Isnäsin koulu ja esikoulu Teutjärven koulu ja esikoulu Forsby skola Generalshagens skola Haddom skola Kyrkoby skola Sävträsk skola Tessjö skola Kirkonkylän koulu Koskenkylän koulu Länsiharjun koulu Tesjoen koulu Valkon koulu 1-13 Taloudellisuus Alla olevassa kuviossa on tarkasteltu oppilaskohtaisia kustannuksia (pois lukien kuljetuskustannukset) kouluittain. Käytännössä kuviosta voidaan nähdä, että suuremmat yksiköt ovat keskimäärin pieniä yksiköitä taloudellisempia. Korkeimmat kustannukset ovat erityiskouluista, joissa toiminta ja siten myös kustannukset poikkeavat muista kouluista. Lisäksi yksikkökoot ovat melko pieniä. Maltillisimmat kustannukset ovat alueen suurimmissa alakouluissa, joissa oppilaita on lähemmäs kaksi sataa. Taloudellisuuden kriteeristöä luotaessa parhaan mahdollisen arvosanan (3/3) saivat ne koulua, joiden oppilaskohtaiset kustannukset kuuluivat alhaisimpaan kolmannekseen. (kts. liite 20). Peruskoulujen kustannukset euroa/oppilas 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000-12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 - Sekä esikoulu että koulu Alakoulu Euroa / oppilas Koko maan keskiarvo Koulukuljetukset euroa/oppilas Loviisan koulujen keskiarvo Kuvio 5: Euromääräiset kustannukset per oppilas oppilaiden lukumäärän mukaan. Lähde: Loviisan kaupunki Kokonaistaloudellisuutta on tarkasteltu siis kahden indikaattorin kautta, sekä paikkatietoanalyysin, että yleisen kustannustason mukaan. Yläasteet ja lukiot (merkitty tähdellä) eivät saaneet pisteitä paikkatietoanalyysistä, sillä ne eivät olleet mukana analyysissä. 1) Sijainti paikkatietoanalyysin mukaan 1 = kaukana 3 = lähes oikeassa paikassa 5 = erinomainen

1-14 2) Kustannukset euroa per oppilas, pl. koulukuljetukset 1 = Kustannukset ylimmässä kolmanneksessa 3 = Kustannukset alimman ja ylimmän kolmanneksen välissä 5 = Kustannukset alimmassa kolmanneksessa 2.4 Yhteenveto Laaditun kriteeristön perusteella annettujen pisteiden valossa koulujen välille ei saada suuriakaan eroja. Tähän ovat osaltaan syynä myös osittain puutteelliset tiedot, jotka liittyvät kouluverkon käynnissä oleviin uudistuksiin mm. suomenkielisen koulukeskuksen osalta. Tarkastelussa olleiden alakoulujen osalta parhaat pisteet sai Forsby sekä heikoimmat Harjuntaustan ja Koskenkylän koulut. Käytännössä alla oleva yhteenvetotaulukko ei kuitenkaan ole yksiselitteinen peruste päätöksenteolle. Sen sijaan se antaa suuntaa-antavia vihjeitä siitä, millaisia ovat kunkin koulun vahvuudet ja heikkoudet sekä haasteet tulevalle kehitykselle. Alla olevassa taulukon painotetuissa yhteispisteissä on painotettu opetuksen ja oppimisen laatua sekä koulurakennus ja tilat sarakkeiden pisteitä kaksinkertaisella painoarvolla. Koulu Opetuksen ja oppimisen laatu Henkilöstö n kehittämi nen Koulurakennus ja tilat Paikallisuus ja yhteisölli syys Sijainti ja taloudellisuus Painotetut yhteispisteet Ruotsinkieliset alakoulut Forsby skola 3 4 4 3 5 26 Generalshagens skola 4 4 4 1 5 27 Haddom skola 3 4 2 3 5 21 Isnäs skola 2 5 2 5 3 22 Kyrkoby skola 3 4 1 5 3 21 Sävträsk skola 4 4 3 3 4 26 Tessjö skola 3 3 4 3 4 24 Suomenkieliset alakoulut Isnäsin koulu 2 5 2 5 4 22 Kirkonkylän koulu* 3 4 4 3 3 23 Koskenkylän koulu 3 3 3 1 2 17 Länsiharjun koulu* 4 3 4 1 5 24 Tesjoen koulu 3 3 4 3 4 23 Teutjärven koulu 2 4 4 5 2 23 Valkon koulu 3 4 3 3 3 23 Erityiskoulut Parkskolan* 2 4 5 1 3 21 Harjuntaustan koulu* 1 4 4 1 3 17 Yläkoulut ja lukiot Lovisanejdens högstadium 5 4 4 1 3 26 Myllyharjun koulu ja lukio 5 4 5 1 1 25 Lovisa Gymnasium 5 4 4 1 5 28 Taulukko 6: Koulukohtaiset pisteytykset (Yhteispisteissä on painotettu opetuksen ja oppimisen laatua sekä koulurakennusta ja tiloja kaksinkertaisella painoarvolla)

1-15 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Yllä esitettyihin kriteereihin sekä liitteenä olevien koulukohtaisten muistioihin ja sähköisen kyselyn tuloksiin perustuen ehdotamme kouluverkkoon tehtäväksi alla esitettyjä muutoksia. Muutosten on tarkoitus vahvistaa nykyistä kouluverkostoa siten, että sen kaikki palat täyttävät nykyiset kouluille asetettavat menestyksekkään oppimisen minimivaatimukset. Säästöjä haetaan erityisesti tilakustannuksia karsimalla. Kouluverkon kehittämiseen liittyvät suositukset eivät aiheuta irtisanomisia. 3.1 Peruskoulut Koskenkylään rakennetaan kaupungin investointiohjelman mukaisesti 2016-2017 uusi suomenkielinen koulu. Oppilasmäärältään kasvavaa ja epäkäytännöllistä koulurakennusta ei kannata pedagogisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta kehittää, vaan rakentaa nykyaikainen koulurakennus. Uuden koulurakennuksen osalta vältytään erillisen liikuntasalin rakentamiselta lähistöllä olevan Agricolahallin ansiosta. Uudessa koulurakennuksessa tulee huomioida uudet tilat myös ruotsinkieliselle opetukselle (kts. Kyrkoby skola) ja kirjastolle. Nykyisen koulurakennuksen kehittämistä ei nähdä perusteltuna syrjäisen sijainnin ja epäkäytännöllisten tilojen osalta. Koskenkylän koulun optimaaliseksi sijaintipaikaksi osoittautui Koskenkylän taajama, kun huomioidaan kaupungin tulevat kaavoitussuunnitelmat. Valtaosa nykyisistä koulukuljetustarpeista poistuisi keskeisemmän sijainnin ansiosta ja uusi Koskenkylän koulu toimisi aitona lähikouluna suurimmalle osalle oppilaista. Nykyisen rakennuksen osittain epäkäytännölliset tilat olisivat haaste mahdollisessa koulurakennuksen laajentamisessa. Suurimman puutteen korjaaminen, eli liikuntasalin rakentaminen ei riittäisi. Koulurakennuksesta puuttuvat nykyisellään kunnolliset opetusta tukevat jako/eriytystilat sekä riittävän suuri opettajainhuone sosiaalitiloineen. Haddom skola lakkautetaan syksyllä 2013 ja sen oppilaat siirretään Sävträskin sekä Generalshagensin kouluihin. Haddomin koulun oppilasmäärä jää ennusteen mukaan tulevaisuudessa alle tavoitellun 40 oppilaan. Alue ei ole myöskään Loviisan kasvualueita, jolloin odotettavissa ei ole kasvavia oppilasmääriä. Nykyisen koulurakennuksen hyödyntäminen tulevaisuudessa vaatisi mittavia investointeja sekä teknisen kunnon että palvelutason ollessa heikko. Vapautuviin Haddomin koulun tiloihin voidaan siirtää alueen päiväkoti. Kyrkoby skola lakkautetaan syksyllä 2015 ja sen oppilaat siirretään Generalshagensiin sekä Forsbyn kouluihin Kyrkobyn koulun oppilasmäärät jäävät ennusteen mukaan tulevaisuudessa reilusti alle tavoitellun 40 oppilaan. Nykyisen rakennuksen hyödyntäminen tulevaisuudessa koulurakennuksena vaatisi mittavia investointeja sekä teknisen kunnon että palvelutason ollessa heikko. Kyrkobyn koulun tilanne voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen vielä syksyllä 2014, jotta tiedot ovat käytössä Koskenkylän rakennushankkeen kanssa samanaikaisesti. Jos Kyrkoby halutaan säilyttää, se voisi profiloitua vaihtoehtokouluna. Näkemyksemme mukaan Kyrkoby on yhteisöllisyydeltään ja pedagogisilta valmiuksiltaan erittäin vahva. Kyrkobyn säilymisen edellytyksenä pidetään sen pedagogisten edellytysten vahvistamista, mikä edellyttää esimerkiksi liikuntasalin rakentamista. Kyrkoby on yhteisöllisyydeltään selkeästi muista erottuva kyläkeskus ja koulun tiloja käytetään aktiivisesti myös muina kuin kouluaikoina. Parkskolanin 7-9 -luokkien oppilaat siirretään Lovisanejdens högstadiumiin, siinä aikataulussa kuin lakkautettavat koulut kasvattavat Generalshagensin oppilasmääriä.

1-16 Parkskolanista tulee siirtää oppilaita muihin kouluihin Parkskolanin ja Generalshagensin oppilasmäärän kasvaessa liian suureksi muiden koulujen lakkautusten vuoksi. Generalshagens ja Parkskolan toimivat tällä hetkellä samoissa tiloissa. Kokeilu hallinnollisesti kaksikielisistä kouluista Kaksikielisten koulujen perustaminen on haaste, mutta Loviisassa se on kokeilemisen arvoinen asia. Kaksikielisillä kouluilla ei todennäköisesti saavuteta kustannussäästöjä, mutta ne pyrkivät turvaaman muutaman pienen koulun tulevaisuuden ja mahdollistavat koulutuspalveluiden saatavuuden ja voi olla tärkeä esimerkki eteläisten ja muiden kuntien kehittämisessä. Tässä tapauksessa voidaan harkita myös kielikylpyratkaisua. Kaksikielisiä kouluja voisi selvityksen perusteella kokeilla Isnäsissä ja mahdollisesti jatkossa Tesjoella. Hyvien kokemusten myötä kaksikielisyyden teema voidaan huomioida myös Koskenkylän uuden koulurakennuksen suunnittelussa. Keskeistä kaksikielisten koulujen kokeilussa ovat: 1) Mitattavissa olevien kriteerien määrittäminen ennen kaksikielisten koulujen kokeilun aloittamista. Myös kartoittavan taustakyselyn tekeminen ennen kokeilun aloittamista on suositeltavaa. 2) Koulujen toimintamallin ja johtamisjärjestelmän sekä sidosryhmäkumppanuuksien tai poikkihallinnollisten ratkaisujen huolellinen muotoilu ennen määräaikaisen kokeilun aloittamista. 3) Kokeilun määräaikaisuus (esim. kolme lukuvuotta: 2013-2014, 2014-2015 ja 2015-2016), jonka jälkeen vasta päätetään toiminnan vakiinnuttamisesta. Kokeilun jälkeen tulee tehdä analyyttinen arvio, onko alussa määritellyt kriteerit saavutettu. Kokeilulle kannattaa hakea lisärahoitusta. 4) Kaksikielisyyden kokeiluun liittyy myös opettajien ja koulunjohtajan rekrytointi, jotka pystyvät työskentelemään molemmilla kielillä. Isnäsin osalta koulut jatkaisivat toimimista erillisissä koulurakennuksissa, koska kaikki oppilaat eivät mahdu yhteen rakennukseen. Käytännössä hallinnollinen yhdistäminen toisi vain hyvin maltillisia säätöjä, kun molemmilla kouluilla olisi yhteinen rehtori. Oppilasmäärä jäisi yhdistämisestä huolimatta alhaiseksi ja useiden ikäluokkien yhdysluokkia jouduttaisiin ylläpitämään myös jatkossa. Ennusteen mukaisilla oppilasmäärillä Isnäsin koulut eivät pysty tulevaisuudessakaan tarjoamaan eri-ikäisille oppilaille laadukasta opetusta järkevillä kustannuksilla. Kaksikielisen koulun pedagogisten valmiuksien vahvistamiseksi voisi olla järkevää siten, että alaluokat 1-4 säilyisivät Isnäsissä ja esimerkiksi 5-6 luokat siirtyvät Forsbyn ja Koskenkylän kouluihin. Mikäli kaksikielisellä koulukokeilulla Isnäsissä ei päästä asetettuihin tavoitteisiin, tulee molemmat Isnäsin koulut lakkauttaa ja oppilaat siirtää Forsbyn ja Koskenkylän kouluihin. Esiopetuksen jatkaminen Isnäsissä voisi olla perusteltua, mutta vaatisi aikanaan erillisen tarkastelun. Tesjoella tulisi kehittää nykyistä suomenkielistä koulurakennusta ja pyrkiä sijoittamaan kaikki oppilaat siihen. Ruotsinkielinen koulurakennus jäisi päiväkodin ja esikoulun käyttöön. Tämä ratkaisu edellyttänee Tesjoen koulun laajentamista opetus- ja eriyttämistilojen osalta. Samalla tulee kehittää myös Tesjoen koulujen ja päiväkodin pihapiiristä turvallinen ja toimiva kokonaisuus, joka samalla tukee kaksikielisyyden ja kielikylpymäisyyden tavoitetta. Tesjoen koulu ja Tessjö skola ovat oppilaskohtaisilta kustannuksiltaan ylimmässä kolmanneksessa. Oppilasmääriltään ne täyttävät elinovoimaisen koulujen tunnusmerkit, semminkin kun Loviisan kasvusuunnitelman kasvattavat myös Tesjoen väestöä. Tesjoki sijaitsee myös harmittavan lähellä keskustan kouluja, jolloin voisi olla perusteltua palvella myös Tesjoen asukkaita keskustan koulujen kautta.

1-17 Mikäli Tesjoella ei päästä kaksikieliselle koululle määriteltyihin tavoitteisiin, ehdotamme Tessjö skolan lakkauttamista ja oppilaiden sijoittamista lähinnä Generalshagensiin. Tesjoen alueelle jäisi tällöin suomenkielinen alakoulu sekä mahdollisesti esikoulut molemmilla kielillä. Kokeilu Teutjärven ja Ratulan (Kouvola) koulujen välisestä yhteistyöstä Teutjärven koulu itsessään on liian pieni säilytettäväksi erillisenä kouluna. Tapa, jolla Teutjärven koulun elinaikaa voitaisiin jatkaa, olisi yhteistyön käynnistäminen läheisen Ratulan koulun kanssa. Molemmat koulut ovat kohtuullisessa kunnossa ja niistä löytyvät esim. tarvittavat teknisen työn ja liikuntatilat, mutta ne ovat vain 2-opettajaisia kouluja. Tämä aiheuttaa pedagogisia haasteita, kun neljä vuosiluokkaa on yhdessä luokassa opetettavana. Vuoden 2018 kouluverkkokuvauksessa on Ratulan ja Teutjärven ennustetut oppilasmäärät yhdistetty, jotta nähdään kuinka suuri yhdistettynä kouluyksikkönä siitä kokonaisuutena muodostuisi. Loviisan tulee käynnistää neuvottelut Kouvolan kanssa seuraavanlaisen yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseksi. Teutajärven ja Ratulan koulujen oppilaaksiottoalue tulisi olla yksi yhtenäinen alue, joka on sekä Kouvolan että Loviisan alueella. Tältä alueelta muodostuu yksi vuosiluokka, jota opetetaan jommassakummassa koulussa. Esim. v. 2013 kaikki 1-luokan aloittavat menevät Teutjärven kouluun ja vastaavasti 2014 1-luokka alkaa Ratulan koulussa. Oppilas kävisi koko alakoulunsa siinä koulussa, jossa on aloittanut. Toinen vaihtoehto on, että koulut erikoistuisivat siten, että toinen huolehtii aina 1-3 luokkien opetuksesta ja toinen 4-6 luokista. Suurin haaste on kuntien välinen sopiminen uudentyyppisestä koulujen välisestä yhteistyöstä. Jos kunnista löytyy tahtotila tällaisen kokeilun toteuttamiseen, on toinen haaste oppilaiden vanhempien suhtautuminen. Ennen kokeilun aloittamista tulisi selvittää ovatko vanhemmat valmiita siihen, että oman lapsen koulu alkaa naapurikunnan puolella? Vanhempien suhtautumiseen voi vaikuttaa myös, jos toinen lapsista kävisi Ratulan ja toinen Teutjärven koulua. Jos vanhemmat päätyvätkin siihen, että anovat lapsen sijoittamista toiseen kouluun (Loviisassa Kirkonkylä ja Kouvolassa Kartanon koulu) ei yhteisestä koulupiiristä saada vastaavaa synergiahyötyä. Keskeistä koulujen yhteistyön kokeilussa ovat: 1) Mitattavissa olevien kriteerien määrittäminen ennen kokeilun aloittamista ja kartoitusselvityksen tekeminen. Alustava tunnustelu kuntien tahtotiloista tulisi tehdä jo syksyn 2012 aikana. 2) Koulujen yhteistyön toimintamallin ja johtamisjärjestelmän sekä sidosryhmäkumppanuuksien tai poikkihallinnollisten ratkaisujen huolellinen muotoilu ennen määräaikaisen kokeilun aloittamista. Kokeilulle kannattaa hakea ulkopuolista rahoitusta. 3) Kokeilun määräaikaisuus (esim. 1.8.2013 30.5.2015), jonka jälkeen vasta päätetään toiminnan vakiinnuttamisesta. Kokeilun jälkeen tulee tehdä analyyttinen arvio, onko alussa määritellyt kriteerit saavutettu. Mikäli yhteistyö kokeilua ei päästä käynnistämään tai kokeilu ei tuota sille asetettuja tavoitteita, tulee Teutjärven koulu lakkauttaa ja oppilaat siirtää Kirkonkylän kouluun. Tässä vaihtoehdossa esikoulun sijoittuminen tulee vielä arvioida erikseen. 3.2 Lukiot Suomenkielisen lukion houkuttelevuuden kehittämiseksi tulee Loviisassa tehdä panostuksia tulevan oppilasmääräennusteen jäädessä aiempia vuosia alhaisemmaksi. Nykyään monet valitsevat jo muun, kuin Myllyharjun lukion, eikä sinne ole imua. Loviisan lukio on kooltaan pieni, eikä se tule menestymään nykyisellä toimintatavalla vähenevien oppilasmäärien ja lukioiden välisessä kasvavassa kilpailussa. Kehittämisen vaihtoehtojen päälinjat ovat seuraavat: Yhteistyö Loviisan ruotsinkielisen lukion kanssa

1-18 Yhteistyö Porlammin lukion tai Porvoon lukioiden kanssa Lukion ja ammatillisen koulutuksen välisen yhteistyön tarkastelu Suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Lukioiden osalta voidaan harkita Myllyharjun lukion sekä Lovisa Gymnasiumin hallinnollista yhdistämistä. Lisäksi suositellaan yhteistyömallien kartoittamista Lapinjärven kunnan Porlammin lukion sekä Porvoon kaupungin lukioiden välillä. Lukioikäisten kanssa kaksikielinen kokeilu voi onnistua kielen kehityksen näkökulmasta alakouluikäisiä paremmin. 3.3 Esiopetus Esiopetus tulee sijoittaa pääsääntöisesti koulujen yhteyteen, mikä on vallitseva suuntaus myös valtakunnan tasolla. Ehdotetaan laadittavaksi mallinnus, jossa tarkastellaan mahdollisuutta siirtää esikoulutoiminta koko kaupungin alueella fyysisesti koulujen yhteyteen ja hallinnollisesti sivistystoimen alaisuuteen. Koska toimenpide-ehdotukset sisältävät kokeiluja, tulee esiopetuksen järjestämiseen liittyvät muutokset kiinnittää joustavasti näiden toteutusten yhteyteen. Muutoksissa on erityistä huomiota kiinnitettävää aamu- ja iltapäivähoitomahdollisuuksiin. 3.4 Muita kehittämisehdotuksia Aluerehtorimalli Kerätyn aineiston mukaan koulujen nykyisten rehtoreiden mahdollisuudet panostaa koulujen kehittämiseen tai esimiestyöhön ovat vähäiset ja johtamisresurssit ovat Loviisassa merkittävästi maan keskiarvoa alhaisemmat. Aluerehtorimallissa useammalla koululla on yksi yhteinen rehtori, jonka lisäksi kussakin koulussa on vähintään yksi opettajien lähiesimiehenä ja pedagogisena kehittäjän toimiva tiimiesimies. Aluerehtorin tehtäviin kuuluu pääasiassa hallinnollisena esimiehenä toimiminen sekä juridinen osaaminen. Aluerehtorimallin hyviä puolia ovat nykyistä paremmat urakehitysnäkymät, johtajuuden arvostuksen ja vaikuttavuuden parantaminen sekä uuden lastensuojelulain asettamien, lasten hyvinvointiin liittyvien vaatimusten täyttäminen. Aluerehtorimallin tavoitteena on ammattimaistaa koulujen johtamista sekä luoda johtamiskulttuuri, jossa johtamisen kehittäminen on yksinkertaisempaa ja tavoitteellisempaa. Aluerehtorimalliin siirtyminen vaatisi hallintosäännön uudistamista ja suosittelemmekin aluerehtorimalliin liittyvien yksityiskohtien hienojakoisempaa tarkastelua sekä kustannus-hyöty - analyysin toteuttamista. Kyseinen malli ja sen selvitys kannattaa toteuttaa kouluverkkouudistuksesta erillisenä selvityksenä. Malli koskisi noin 2-3 aluerehtoria ja noin 4-6 koulua. Sijaispoolin käynnistäminen Tällä hetkellä kukin Loviisan kouluista rekrytoi sijaisia kukin omalla tavallaan omista verkostoistaan. Sijaispoolin ajatuksena olisi koota Loviisassa toimivat sijaiset yhteen sijaispooliin, jolloin esimerkiksi sairastuneen opettajan tilalle sijaisen hankkiminen toteutettaisiin keskitetysti. Sijaispoolin tarkoituksena on vähentää sijaisten hankkimiseen tällä hetkellä yksittäisiltä kouluilta kuluvaa aikaa ja koota alueen parhaat sijaiset yhteen. Sijaispoolin käytännön toteutukseen liittyvät vastuut ja työnjako tulee vielä täsmentää kaupungin omana työnä. Sijaispoolilla varmistetaan pätevien opettajien houkutteleminen Loviisaan. Sijainen voi olla myös vakituinen sijainen, vakituisessa työsuhteessa. Sijaispoolin muodostaminen toimii myös ennakoivana työn tulevaa eläköitymistä vastaan, josta on hyviä kokemuksia muista kunnista.

1-19 Johtamisjärjestelmän avaaminen ja johtokunnan rakenteen arviointi Nykyisen johtamisjärjestelmän rakenteen katsotaan vääristävän johtamista ja heikentävän rehtorin asemaa ja johtamisvastuuta. Ehdotetaan johtamisjärjestelmän tarkempaa avaamista ja tarkastelua. Osana johtamisjärjestelmän avaamista suositellaan myös suoran demokratian keinojen lisäämisen mahdollisuuksien tarkastelua. 3.5 Toimenpide-ehdotukset aikajanalla Kuvio 7: ROAD MAP; Keskeiset toimenpide-ehdotukset aikajanalla 2012-2018 Seuraavalla kuvalla on pyritty havainnollistamaan vuoden 2018 Loviisan kouluverkkoa alakoulujen osalta, mikäli toimenpide-ehdotusten ensisijaiset vaihtoehdot toteutuvat. Kartalla on sekä koulujen sijainnit, että ennustetut oppilaiden asuinpaikat. On huomattava, että osa kartalle sijoitetuista ruotsinkielisistä oppilaista on peittynyt suomenkielisten oppilaiden alle. Tämä johtuu tietojärjestelmän esitysteknisistä rajoitteista.

Kuvio 8: Mallinnus mahdollisesta tulevasta kouluverkosta 1-20

1-21 LIITE 1: NYKYISTEN JA OPTIMOITUJEN KOULUJEN MATKATUOTOKSET Alakoulujen sijaintien optimoinnissa lähtökohtana on ollut tieverkkoa pitkin tapahtuvan kokonaismatkatuotoksen minimointi. Matkatuotos lasketaan siten, että jokainen oppilas kulkee kerran asuinpaikastaan koululle ja takaisin. Matkatuotos yhteensä kuvaa yhden päivän aikana koulumatkoista syntyneet kilometrit. Keskimääräinen ja mediaani matkatuotos tarkoittavat yksittäisen oppilaan edestakaista koulumatkaa kilometreinä. Mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa jakauman tyypillisen arvon. Alakoululaiset Alakoulu Matkatuotos yht., km saavutettavuus-alueella (1999-2004) Keskimääräinen matkatuotos, km Mediaani matkatuotos, km Generalshagens skola 180 902 5,0 4,0 Savträsk skola, Liljendal 52 424 8,2 7,5 Forsby skola 50 299 6,0 4,3 Kyrkoby skola 32 118 3,7 1,9 Haddom skola 30 149 5,5 3,8 Isnäs skola 25* 243 9,3 3,3 Tessjö skola 20 435 16,1 6,1 Yhteensä* 390 2 684 6,7 4,2 *1 oppilas sijoittui nykytila-analyysissä Lapinjärven Kapellby skolan palvelualueille. Ko. oppilaan matka Lapinjärvelle on mukana Yhteensä -rivillä. Taulukko 4: Ruotsinkielisen kouluverkon nykytilanne Nimi Oppilaat 2018 Matkatuotos yht., km Keskimääräinen matkatuotos, km Mediaani matkatuotos, km Lovisa Centrum 146 676 4,7 3,4 Savträsk 34 199 5,8 5,1 Forsby 45 229 5,1 4,0 Kyrkoby 19 54 2,8 1,9 Haddom 26 203 7,8 8,4 Isnäs 21 165 7,8 3,5 Tessjö 47 397 8,4 3,0 Yhteensä 338 1 923 5,7 3,5 Taulukko 5: Optimoidut ruotsinkieliset koulut

1-22 Alakoululaiset Nimi Matkatuotos yht., km saavutettavuus-alueella (1999-2004) Keskimääräinen matkatuotos, km Mediaani matkatuotos, km Länsiharjun koulu 208 925 4,5 2,8 Koskenkylän koulu 96 1 085 11,4 9,4 Valkon koulu 54 135 2,5 1,2 Tesjoen koulu 52 231 4,2 1,8 Kirkonkylän koulu, Ruotsinpyhtää 38 184 4,7 3,1 Teutjärven koulu, Ruotsinkylä 23 247 10,7 11,1 Isnäsin koulu 20 194 9,7 3,5 Yhteensä* 510 3 291 6,5 3,6 *18 oppilasta sijoittui nykytila-analyysissä Lapinjärven ja Ilolan koulujen palvelualueille. Ko. oppilaiden matkat Lapinjärvelle ja Ilolaan ovat mukana Yhteensä-rivillä. Taulukko 6: Suomenkielisen kouluverkon nykytilanne Keskimääräi- Nimi Matkatuotos Oppilaat 2018 yht., km nen matkatuotos, km Mediaani matkatuotos, km Loviisa Keskusta 213 985 4,6 3,5 Koskenkylä 78 611 7,8 3,1 Valko 54 136 2,5 1,5 Tesjoki 70 197 2,8 2,8 Ruotsinpyhtää Pohjoinen (=Kirkonkylän ja Teutjärven yhdistynyt koulu) 49 463 9,5 7,7 Pernaja (=uusi koulu) 30 74 2,4 1,1 Isnäs 17 56 3,3 1,8 Yhteensä 511 2 522 4,9 3,1 Taulukko 7: Optimoidut suomenkieliset koulut

1-1 LIITE 2: UUDEN KOULUVERKON OPPILASMÄÄRÄENNUSTEET VUONNA 2018 On huomioitava, että tästä alla oleviin taulukoihin ei ole laskettu oppilasennuste erityiskouluille. Nykyisistä vuosiluokista 5-10% tarvitsee erityistä tukea oppimisessaan ja on sijoitettuna erityiskouluun. Jatkossa näiden tukea tarvitsevien oppilaiden määrän oletetaan kasvavan. Syntymävuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 Koulu Vuosiluokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yhteensä - Generalshagens skola (syntyvyys) 18 21 34 29 24 27 153 - Generalshagens skola (kasvusuunnitelmat) 4 4 4 4 4 3 23 Generalshagens skola yhteensä 22 25 38 33 28 30 176 - Forsby skola (syntyvyys) 5 11 12 9 6 13 56 - Forsby skola (kasvusuunnitelmat) 1 1 1 3 Forsby skola yhteensä 6 12 13 9 6 13 59 Savträsk skola, Liljendal 7 9 4 7 7 6 40 Isnäs skola 3 2 1 4 6 4 20 - Tessjö skola (syntyvyys) 11 2 6 5 4 2 30 - Tessjö skola (kasvusuunnitelmat) 2 2 2 2 2 1 11 Tessjö skola yhteensä 13 4 8 7 6 3 41 Alakoulujen oppilasmäärä yhteensä 51 52 64 60 53 56 336 - Lovisanejdens högstadium (syntyvyys) 59 66 57 182 - Lovisanejdens högstadium (kasvusuunnitelmat) 6 7 6 19 Lovisanejdens högstadium yhteensä 65 73 63 201 Vuosiluokkien 1-9 oppilasmäärä yhteensä 537

1-2 Syntymävuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 Koulu Vuosiluokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yhteensä - Länsiharjun koulu (syntyvyys) 26 27 32 23 36 40 184 - Länsiharjun koulu (kasvusuunnitelmat) 5 5 5 5 5 5 30 Länsiharjun koulu yhteensä 31 32 37 28 41 45 214 - Koskenkylän koulu (syntyvyys) 8 17 19 17 17 24 102 - Koskenkylän koulu (kasvusuunnitelmat) 1 1 1 1 1 5 Koskenkylän koulu yhteensä 9 18 19 18 18 25 107 Valkon koulu 11 14 6 6 3 14 54 Isnäsin koulu 4 1 3 5 3 1 17 Kirkonkylän koulu, Ruotsinpyhtää 1 6 6 4 8 8 33 - Teutjärven koulu (Loviisan alueen syntyvyys) 2 1 2 5 5 3 18 - Teutjärven koulu (Ratulan alueen syntyvyys) 2 6 4 7 7 6 32 Teutjärven/Ratulan koulut yhteensä 4 7 6 12 12 9 50 - Tesjoen koulu (syntyvyys) 2 12 8 11 15 6 54 - Tesjoen koulu (kasvusuunnitelmat) 2 2 3 2 2 3 14 Tesjoien koulu yhteensä 4 14 11 13 17 9 68 Alakoulujen oppilasmäärä yhteensä 64 92 88 86 102 111 543 - Myllyharjun koulu (syntyvyys) 84 84 78 246 - Myllyharjun koulus (kasvusuunnitelmat) 8 8 9 25 Myllyharjun koulu yhteensä 92 92 87 271 Vuosiluokkien 1-9 oppilasmäärä yhteensä 814