arkkitehtuurikohteet (te^urikobieetm 1_ Helmisauva -koristeaihetta Idytyy Museokadulta

' Toolon alueesta jdrjestettiin Suomen ensimmdinen asemakaavan suunnittelua koskeva arkkitebti-. kilpailu vmnna 1899. '^1910-30 -luvuilla rakennetun Etu-Tooldn '. \ tunmsomaiseksi piirteeksi tuli suurten umpikortteleiden muodostama jhtendinen kaupunkikuva, jossa tyjlillisesti lomittuvat mjohdisjugend, 20-luvun klassismija alkava funktionalismi. Vaikeaan kallioiseen maastoon sovitetun Etu-Toolon viehdtyksend on jlldtyksellisjjs, muttarnjostiiviys ja harmonia. Tdhdn oppaaseen on koottu kdveljreitin muotoon johdanto Titu-Todlon kaupunkirakentamiseen painottaen erityisesti asuintalojen arkkitehtuuria. m c

(te^urikobieetm 1_ Helmisauva -koristeaihetta Idytyy Museokadulta arkkitehtuurikohteet 1 ^ Kansallismuseo, Mannerheimintie 34. arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren, Eliel Saarinen. 1910 Kansallismuseo oli ensimmainen kansallisromanttiseen tyyliin rakennettujulkinen rakennus Helsingissa. Museon arkkitehtikilpailun voitti nuori kolmikko Gesellius, Lindgren ja Saarinen v. 1901. Rakennus koostui kansainvalisen muodin mukaisesti ryhmasta historiallisia, eri aikakausia mukailevia rakennustyyppeja, kuten keskiaikainen kirkkosiipi ja Vaasa-ajan linnanpyorea tonii. Sisaankaynninpaallaolevatorni muistuttaa hieman Turun Tuomiokirkon tomia. Julkisivut ovat paaosin massiivista graniittia, reliefit vuolukivea. Rakennuksen kaupunkikuvalliseen hahmoon ja maalauksellisuuteen on kiinnitetty runsaasti huomiota, museo suorastaan raataloitiin Etu-T6616n asemakaavaan. Kansallismuseon restaurointi valmistui.vuonna 2000. Paaovessa on nahtavissa luodinreiat kansalaissodan ajalta. Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 arkkitehti Alvar Aalto ja arkkitehti Elissa Aalto, 1971, laajennus. 1975 Hesperian puistossa sijaitsi 1800-luvun alkupuolelta ravintola Hesperia "Landhaus zum Vergniigen", jonka kanta-asiakkaaksi mainitaan mm. Aleksis Kivi 1860-luvulla. Puistossa toimi tuolloin myos tivoli. Kaksikerroksinen, puurakenteinen ravintolarakennus purettiin v. 1964, sita ennen se ehti toimia mm. koulunaja sairaalana. Finlandia-talon tontilla sijaitsi ennen rakentamista pallokentta, joua pelattiin mm. jaakiekkoa ja pesapalloa viela 60-luvulla. Finlandia-talo kongressisiipineen on ainoa toteutunut osa Alvar Aallon keskustasuunnitelmaa vuosilta 1961-72. Rakennuksen julkisivut ovat valkoista Carraran marmoriaja mustaa graniittia, marmorit uusittiin 1990-luvun lopulla. Hakasalmen huvila, Helsingin kaupunginmuseo, Karamzininkatu 2 arkkitehti E.B.Lohrmann. 1847 Renessanssityyiinen huvila rakennettiin prokuraattori, maaherra, salaneuvos Carl Johan Walleenin perheelle kesapaikaksi kaupungilta vuokratulle maalle, tuolloin viela kaupungin ulkopuolelle. Vuokrasopimus edellytti ympariston kunnostamista englantilaisen puiston tapaan, ja huvilan puistosta sai alkunsa nykyinen Hakasalmen puisto. Huvilan osti itselleen Walleenin tytarpuoli Aurora Karamzin os. Stjemvall (1808-1992)jJ' kaunotarja maailmannainen, suomalaisen eliitin merkkihahmo, joka mm. enffiinoi keisari Aleksanteri II :n vierailua 1863 Espoon Traskandan kartanossa. Jaatytaan varakkaaksi leskeksi toisesta avioliitostaan venalaisen Karamzinin kanssa han omistautui hyvantekevaisyydelle ja perusti mm. Diakonissalaitoksen'1-^67. Karamzinin mukaan on nimetty seka Aurorankatu etta Karamzininkatu.^, / hfiror^' Hakasalmen huvilan olti^kaupunkis,89^5akaupunginmuseon haltuun se tuli vuonna 1912. Rakennuksen edustamaa empire-ajan huvila-arkkitehtuuria on sailynyt HelsingissaVairi muutam aharvoja esimerkkeja. Museokadun ja Aurorankadun nsteyksesta vol nahda yhtaaikaisesti useita julkisia rakennuksia: Eduskuntatalo, Nykytaiteenmuseo Kiasma (arkkit. Steven Holl, 1997), Sanomatalo (arkkit. Antti-Matti Siikala ja Jan Soderlund, 1999), Rautatieasema (Eliel Saarinen, 1919), Tuomiokirkko (C. L. Engel, 1852), Kansallisteatteri (Onni Tarjanne, 1902), Hakasalmen huvila, Finlandia-talo, Kansallismuseo. Bost Ab Museigatan 3, Museokatu 3 - Toolonkatu 6 arkkitehti Sigurd Frosterus. 1913 Museokatu 3 :n rationalistista myohaisjugendia edustava asuintalo aloittaa asuinkorttelitylvaasti. Lisaa suunnittelijastakohdassa39. Ostrobotnia, Toolonkatu 3 - Dagmarinkatu 2 - Museokatu 10 arkkitehti W.G. Palmqvist, 1912 Pohjalaisten osakuntien talon arkkitehtuurikilpailun kaikki pialkiritidt mefevst sarttalle tekijalle, pohjalaiselle arkkitehdille W.G. Palmqvistille. Talossa toimii nykyisin kolme Helsingin yliopiston osakuntaa. Pohjalaisten talon julkisivut punagraniittisin» koristeineen ja pilastereineen ovat myoh isjugendtyylisia., isustuksista mainittakooapaaporrashuone,juhlasalijajaakarihuone. syntysanat. "Bottalla"kerrotaaH^kusutunjaakariliikkeen Eduskuntatalo, Mannerheimintie 30/AurorailBtu 6 - Ediis <untakatu 1 arkkitehti J. S. Siren. 1931 Lantisen Viertotien kallioinen tontti varattiin alunperin oopperaa"v3rten. Edtjskuntataloa oli suunniteitu jo vuoden 1906 valtiopaivauudistul^isesta saakka. Oli kayty kakst arkkitehtikilpailua ennen vuoden 1924 lopullista kilpailua, jossa I palkiritomejii Borg' Siren, Aberg -toimiston ehdotukselle. J. Si Sirenin toteutunut kuutiomaiseksi kiteyty^ nyt Eduskuntatalo edustaa 20-luvun klas^ismia monumentaalisena. Edustan jyhkeat portaat ja pylvaikko viestivat vallasta ja.itsenaisyydesta ajattoman arkkitehtuurin keinoin. Eduskuntatalon suunnitteluja rakentaminen oli vuosicn mittainen projekti, jossa eri taiteen alojen edustajattekivatrakennuksesta kokonaistaideteoksen. "~ Eduskuntatalon ediistallc on sijoitettu kolmen entisen tasavallan presidentin patsaat. Eduskuntatalon takana sijaitsevan lisarakennuksen on suunnitellut Arlckit^htitoimisto Pitkanefi-Laiho-Raunio ja se on rakennettu vuosjna ^7-J, As Oy Aurorankatu 9, Aurorankafy*^ 5 rakennusmestari Emit SvensSoihi911 As Oy Ncrvanderinkatu 5, fvtlforankatu II - Nervanderinkatu 5 \ rakennusmestariemilsvensson, 1914 (korotus-33) Aurorankadun' asuintalojen myohaisjugendtyyiisissa julki- "Sivuissa on rurisaasti jugendiin kuuluvia elain-ja kasviaiheita seka JoTftassigmili) viittaavia geometrisia aiheita. Aurorankatu 9:n sisaankayntk kii^ssa). Lisaa suunnittelijasta kohdassa 37. Taidehalli, Nervanderinkatu 3 arkkitehdit JaH Eklund ja H tiding Ekelund, 1928 Suomen Taiteilijaseura sai 1916 kaupungilta tontin Nervanderinkadulta ja seuraavana vuonna Jarl Eklund voitti suunnittelukilpailunklassistisellaehdotuksellaan. Hanketta paastiinaloittamaan vasta l927,jolloinkutsukilpailunperusteellatilattiin piirustukset Jarl Eklundiltaja Hilding Ekelundilta yhdessa. R,akennuksen epasymmetrinen katujulkisivu kuvastaa ulospain sisatilan salijakoa. Taidehalli on 20-liivun klassismin paateoksia Suomessa, vaikka se jo osittain ilmentaakin fiinktionalismia. Nahtavissa on italialaisen kansanrakentamisen, architettura minoren vaikutus, kuten monissa Ekelundin 20-luvun toissa, mm. Toolon kirkossa. J r w? M A A. Museokatu 3:n kulmatalo aloittaa Etu-T6ol6n asuinkorttelit, Vasemmalla Ostrobotnian myohaisjugendtyyiista julkisivua. 1

arkkitehtuurikohteet arkkitehtuurikohteet As Oy Kotirinne, Pohj. Rautatiekatu 11 - Nervanderinkatu 1 - Ainonkatu 4 arkkitehti Usko Nystrom, 1911 Kotirinteen asuintalon rakennutti joukko opettajia. Myohaisjugendtyylisen talonjulkisivuissa on runsaasti koristeaiheita. Elainmuseo, ent. Venalainen kymnaasi, Nervanderinkatu 2 f'^arkkitehdit L. P.Schischkoja M. G. Tschajko, 1913 ''" '"Arcadian loisteliaat puutarhat ylsivat 1800-luvulla nykyisen linja-autoaseman luota Elainmuseon tienoille. Huvilalla puutarhoineen oli ensin saksalainen, sitten venalainen 9mi: istaja. Puutarhat havitettiin lopuuisesti satamaradan rakennustoissa 1890-luvulla. Keisari Aleksanteri Il:lle nimetyn venalaisen kymnaasin suunnittelivat venalaiset arkkitehdit. Rakennus poikkeaa tyylillisesti muusta Etu-Toolosta. Julkisivut ovat raskasta uusbarokkista, kulissimaista tyylia. Sisalla paaportaikko on huomionarvoinen. Ra- ^ kennus toimi vuosina 1919-1923 kadettikouluna. Sisaankaynnin edustan Hirvi -veis- I ^ \s on Helsingin Yliopiston konservaattorina toimineen Jussi Mantysen teos vuodelta 1924, alkuperainen pronssivalos sijoitettiin Viipuriin Torkkelin puistoon. '^y^ AsOy Temppelikatu 1,Temppelikatu 1-Nervanderinkatu 10 arkkitehdit Palmqvist & SJostrom, 1912 rvanderin puistikon louhittu kallioseinama katkaisee Dagmarinkadun, joka jatkuu 4limpana Nervanderinkadulta ToolonkaduUe. Maaston korkeusero nakyy myos Temppelikatu 1 :n talon julkisivussa ja korttelin pihoissa. Temppelikatu 1 edustaa myohaisjugendia, vaikka sisaltaakin klassisia elementteja. Julkisivuissa on koristellut klassistiset pilasterit kapiteeleineen. Monista Etu-T66l6n taloista loytyy antiikista peraisin olevia omamentteja, pilastereita, friiseja ym. rakennusosia - vanhaa kertaavien tyylien kaytossa niiden merkitys hamartyi ja niita on usein kaytetty pelkkana koristeena. Suomalainen yhteiskoulu, nyk. Museovirasto, Nervanderinkatu 13 arkkitehti Vaind Vahakallio. 1936-39 Suomalaisen Yhteiskoulun entinen koulutalo on tyyiiltaan fiinktionalistinen. Gunnar Finne on veistanyt paasisaankaynnin Tiedonpuu-reliefit. Nykyisin talo on Museoviras- \ton kaytossa. Temppeliaukio Temppeliaukion kalliot toimivat 1700-luvulla osana Helsingin ympariston puolustusjarjestelmaa. Suurta kirkkoa, temppelia, kallioille suuniteltiin asemakaavassa jo varhain, mutta kirkon rakentaminen tapahtui lopulta vasta 60-luvulla. Eduskun- ' tatalon suunnitelleen arkkitehti J. S. Sirenin kilpailuehdotuksen pohjaltaaloitettiinjo rakentaminen v. 1939, mutta sota keskeytti tyot. Toololaiset eivat olisi halunneet luopua kallioista, joille kokoonnuttiin sunnuntairetkille ja kuivatettiin arkisin pyykkia. Sota-aikana Temppeliaukion alle louhittiin vaestonsuoja, laajennettu suoja on nykyaan tarkoitettu 6000:lle alueen asukkaalle. Temppeliaukiota reunustavia asuintaloja suunniteltaessa luotiin yhtenaista taustaa tulevalle kirkkorakennukselle. Oksasenkadun suuntaan laskeutuvat juhlavat portaat kuuluvat aukion monumentaaliseen luonteeseen ja muodostavat samalla Oksasenkadulle paateaiheen. Portaat jouduttiin rakentamaan maaston hankalien korkeuserojen vuoksi. Temppelikatu 4A:ta valaisee kiinalaistienkinen lytity > Temppeliaukion kirkko arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen, 1969 Temppeliaukion kirkko toteutui vasta v. 1961 kaydyn arkkitehtikilpailun perusteella. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema kallioon louhittu kupolikattoinen kirkko on kansainvalisesti huomioitu teos ja eras Helsingin suosituimmista turistinahtavyyksista. Kirkkosalin keskuskupolia reunustavat ikkunat, salin seinat ovat peruskalliota ja louhittua kivea. AsOySammonkatul, Sammonkatu 1 - Temppelikatu 19 - Runeberginkatu 31 arkkitehdit Borg, Siren, Aberg, 1924 Arkkitehti Kaarlo Borg suunnitteli ainutlaatuiselle tontille huolellisesti massoitellun punatiilisen asuinkerrostalon, johon han myos itse perheineen muutti. Kaupunkikuvallisesti talo muodostaa yhdessa Sammonkadun vastakkaisella puolella olevan As Oy Helsingin Virkamiehen (Borg, Siren, Aberg, 1924) kanssa porttiaiheeii Sammonpuiston suunnalta kohti Temppeliaukiota. Runeberginkadun puoleiseen volyymiin kohoaa harjakattoinen paaty ristikoristeineen ja kellotomimaisine lipputangon jalustoineen. Asuintalolle antaa ilmetta 16-ruutuinen ikkunajako. Klassistinen muotokieli yhdistettyna punatiileen on poiminut esikuvansa tuon ajan koopenhaminalaisesta asuinarkkitehtuurista. Viereinen asuintalo Temppelikatu 17 (arkkit. P. Vddndnen, 1925) muodostaa jatkeen kaareutuvalle Temppelikadulle lahes saumattomasti. Aikaisemmin rakennuksilla oli myos yhteneva tiilikatto, kunnes Temppelikatu 17:n katto muutettiin peltiseksiv.1973. OKO-pankin talo, Arkadiankatu 23 - Runeberginkatu 23 arkkitehti Toivo Paatela, 1932 Punatiilisessa Osuuspankkien keskuspankin paakonttorissa yhdistyvat klassismin ja funktionalismin piirteet 30-luvun urbaanille liiketaloarkkitehtuurille sopivalla arvokkaalla tavalla. Pankkitalo on sukua saman suunnittelijan Mikonkatu 9:ssa sijainneelle Atlas-pankille, mutta ilmentaajo enemman uutta tyylia, funkista. Rakennus on julkisivuistaan sopeutettu klassistisiin naapurirakennuksiin. Keltainen lippakioski Helsingin kaupungin rakennuskonttori arkkitehti Gunnar Taucher/Hilding Ekelund, 1940-50-lukujen tyyppikioski Myohaisfunktionalistinen isolippainen makeis-ja virvoitusjuomakioski edustaa reipasta 40-lukua. Kioskeja on sailynyt iloksemme kaytossajoitakin kappaleita. Samaan tyyppiin perustuvia kioskeja loytyy reitin varrelta Ostrobotnian kulmalta ja Mika Waltarin puistikosta. Helsingin kauppakorkeakoulu, Runeberginkatu 14-16 arkkitehdit Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman, 1950 Kauppakorkeakoulun tontilla sijaitsivat 1890-luvulla pystytetyt koleraparakit. Vuosien varrella parakit palvelivat erilaisia kulkutauteja sairastavia seka myos tilapaisasuntoa tarvitsevia helsinkilaisia. Parakeissa toimi lisaksi poliisimaneesi, jonka tiloissa v. 1909 perustettu Helsingin Kisa-Veikot sai talvisin harjoitella. Kauppakorkeakoulun rakentaminen ajoittui sodan jalkeiseen jalleenrakentamiskauteen. Sotavuosien yli jatkuneesta funktionalismista kertoo rakennuksen massoittelu erikorkuisine volyymeineen. Juhlasalin massa tyontyy sisapihan keskelle. Tiilijulkisivut ja reliefit liittavat arkkitehtuurin 40-luvun romanttiseen suuntaukseen. Kauppaa ja elinkeinoja kuvaavat reliefit ovat Michael Schilkinin vuodelta 1950. Nykyisin rakennus kuuluu kansainvaliseen docomomo-rekisteriin eli modemin arkkitehtuurin suojelukohteisiin. Tilat on peruskorjattu 1990-luvun lopulla.

arkkitehtuurikohteet IHMIM arkkitehtuurikohteet tlmllmm Svenska Handelshogskolan, Runeberginkatu 10 - Arkadiankatu 22 - Lapuankatu 1 - Perlionkatu 7 arkkitehti Kurt Simberg, 1951-53 Hankenin paarakennus edustaa 1950-iuvun korkeakoulurakentamista, jossa muodot ovat pelkistettyja. Runkorakenteena on kaytetty terasbetonia. Talo muodostaa yhdessa lahikortteleiden kanssa monipuolisen koulurakennuskokonaisuuden. Rakennus sisaisi valmistuttuaan varsinaisten opetustilojen lisaksi ylioppilaskunnan tiloja, ravintolan, pienen opiskelijakodin, henkilokunnan asuntoja seka vuokrattavaa toimistotilaa. Hanken on peruskorjattu 1990-luvun lopulla. TYLY, (Toolon ylaasteja lukio) Arkadiankatu 26 arkkitehdit Yrjd Sadeniemi, Hjalmar Aberg, Elli Ruuth 1930 Koulurakennus valmistui Suomalaisen poikalyseon, ent. Helsingin Koelyseon kayttoon. Rakennus edustaa 1920-luvun klassismia, seka katu- etta pihajulkisivuissa on keskirisaliitit paatykolmioineen. Sisustuksen suunnitteli arkkitehti Elli Ruuth ja huonekalut valmistettiin Helsingin keskusvankilassa. Koulupihan terassointi graniittisine kivimuureineen kuuluu pihakokonaisuuteen. Rakennuksessa toimii nykyisin Etu-Toolon ylaaste ja lukio. Kayttoon jaanyt lyhenne TYLY tulee Toolon yhteislyseo -nimesta. Samaa tyylia edustaa viereisen tontin (Arkadiankatu 24 - Lapuankatu 2) Ruotsalaisen tyttokoulun rakennus, jossa sittemmin toimi pitkaan Ranskalais-suomalainen koulu. Koulutalot ovat samojen suurmittelijoiden piirtamiaja ne valmistuivatkin samanaikaisesti. Nykyisin Ruotsalaisen tyttokoulun rakennuksessa on Kauppakorkeakoulun tilo ja- Koulukortteliin sijoittuu myos funktionalistinen Ada Aijalan Koulu Osakeyhti- 6n talo {arkkitehti Armas Rankka, 1938), jossa toimi Arkadian yhteislyseo ja nykyaan Kapylan iltaoppikoulu. Koulukortteli taydentyi viela ravintolakoulu Perholla (arkkitehtiaarneervi, opetusravintola. ^ > Ilmarinkatu /957), jonka katutason kerroksessa toimii Umarinkadun yhtensisesss rakennusrivistossa nahtava klassistinen punatiiliarkkitehtuuri syntyi Etu-To6l6n toisen rakennusvaiheen aikana vuosina 1920-26 ja kukoisti viela 30-luvulla rakennettaessa Mechelininkadun taloja. Arkkitehdit omaksuivat vaihtelevia muuraustapoja Hollannista ja Saksasta. Umarinkadun jaarkadiankadun kulmatalon (ratennw^eitan O. J. Wiljanen, /92<S) sisaankaynteja reunustavat pilasterit ovat varsin erikoiset: tiilimuuraus kiertyy spiraalimaisesti ulospain. Umarinkadun ja Mechelininkadun korttelit ymparistoineen muodostavat ainutlaatuisen punatiiliarkkitehtuurin kokonaisuuden. ^^cfc Chydenia, (Tyttonorssi) Ilmarinkatu 9-11 - Runeberginkatu 22-24 arkkitehti Onni Tarjanne, 1923 Rakennus suunniteltiin Helsingin suomalaiselle Tyttonormaalilyseolle eli Tyttonorssille, joka oli perustettu v. 1869. Arkkitehtina toimi YIeisten rakennusten ylihallituksen ylijohtaja, professori Onni Tarjanne (Tornqvist). Nykyisin koulutalossa on Kauppakorkeakoulun tiloja. Rakennus kuuluu Sammonpuistoa ymparoivaan tiiliarkkitehtuurikokonaisuuteen. Vainamoisenkatu Etu-Toolon liintiset korttelit rakennettiin paaosin vasta 1930-luvulla ja ne edustavat jo funktionalismin Mechelininkadun kuilusta aikakautta. siirrytaan Vainamoisenkadun puolelle rauhallisiin tunnelmiin - kolmikerroksisena rakennetulta kadulta avautuu pitkat nakymat kallioiden ja Vainamoisen kentan yli kohti Hietaniemen krematoriota ja hautausmaata. "...Uusi Helsinki, joka on kasvanut jo paljon suuremmaksi kuin vanhemmat osat Kaivopuisto, Katajanokka, Eira, Kruununhaka, tekee talonsa sileiksi kuin laatikot, kiinnittdd kuin kylpyammeita niiden kylkiin: jokaiselle perheelle oman parvekkeen, tai tydntad osan huoneesta ulos ikkunasta, niin ettd se muodostaa erddnlaisen kuistin..." ote Helvi Hamaiainen: Saadyllinen murhenaytelma As.Oy Pergolan porttikaytava. 9^29 Hietaniemen krematorion kappeli, Hietaniemenkatu - Krematoriontie arkkitehti Bertel Liljeqvlst, 1926 Krematorion kappelia kiertaa juhlallinen hevosenkengan muotoincn Krematoriontie. Vastustustakin herattanytpolttohautaustuli mahdolliseksi vuonna 1889,jolloinperustettiin Suomen ruumiinpolttoyhdistys, nykyinen Helsingin krematorioyhdistys. Krematorion piirustukset tilattiin Eliel Saariselta 1915, mutta suureellisen suunnitelman sijaan toteutettiin lopulta Bertel Liljeqvistin klassistinen, vaatimattomampi raken- Sammonkadun suuntainen nakyma Temppeliaukion kallioilta: oikealla asuintalo As Oy Sammonkatu 1, vasemmalla As Oy Helsingin Virkamies. As Oy Pergola Bost Ab, Vainamoisenkatu 29, '12^ arkkitehti Sven Kuhlefelt, 1934 As Oy Pergolan sisapihalla on pergolan kattama kiveys ja pihan suihkukaivossa iloitsee Felix Nylundin veistama kalapoikahahmo. Asunnoissa on erikoisia rahaa saastelematta tehtyja pikku mukavuuksia, kuten kattolsmmitys, milla valtetadn epaesteettiset patterit; ylosaukeavat ikkunat, ylimmissa asunnoissa kattoikkunat. 30- luvulla luksusta oli myos asuntojen jaakaapit. Talon jatehuolto tapahtui vaijerivetoisilla vaunuilla, jotka talonmies tyhjensi.

arkkitehtuurikohteet 9r5[^ Sonckin kortteli, Mechelininkatu - Museokatu - Runeberginkatu - Eteiainen Hesperiankatu arkkitehti Lars Sonck, 1920- (Elias Paalanen. Vdino Toivio. Aarre Ekman, F. Aug. Virta, O. J. Wiljanen 1926-1929). Museokadun loppupaan yhtenaiset korttelit kaartuvat kauniisti muodostaen harmonisen katutilan. Nk. Sonckin korttelin lapikuljettavassa avopihassa toteutuu Suomessa harvinainen suurkortteli, joita Etu-To61o6n pyrittiin alunperin rakentamaan. Lars Sonckin piirustusten mukaan toteutetuissa asuintaloissa on tasakorkea raystaslinja seka yhtenevat julkisivujen perusjaot ja aukotukset. Taloille antaa yksilollisyytta klassististen omamenttien ja koristeaiheiden varioiminen julkisivuissa. Sonckin 'oma yhtyma Ab Laurentius osti alunperin koko korttelin tontit, mutta joutui rahavaikeuksissa myymaan tontit yksityisille asuntoyhtioille. Talojen suuimittelijat noudattivat Soncin laatimia piirustuksia. As Oy Mursu, Museokatu 44, '.j arkkitehti W.G. Palmqvist. 1929 Sonckin korttelia vastapaata on samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuuluva yhtenainen avokortteli. Museokatu 44:n piharakennuksessa toimi elokuvateatteri Cinema talon valmistumisesta alkaen. Talon alemmissakerroksissa toimi vuodesta -39 yieinen sauna. Molemmat ovat lopettaneet toimintansa, elokuvateatteri vasta 90-luvulla. ^ > Toolon viiskulma Caloniuksen kadun ja Runeberginkadun risteysta kutsutaan usein Toolon viiskulmaksi. ICulmatalon, joka toimii maamerkkina lahestyttaessa Runeberginkatua Taka-Toolon suunnasta, rakennuttivat Kansa ja Elanto yhdessa {arkkitehti Aarne Sarvela, 1927. laajennus 1929). Elannon talona tunnetun kulmatalon katolla oleva valomainos oli kaupunkikuvallisesti tarkea elementti. Muutaman puun elavoittama aukio katujen kulmauksessa on nimetty pakinoitsija Sasu Punasen mukaan. arkkitehtuurikohteet Elite j a Reitzin siiatio. As Oy Hesperiankatu 22, Eteiainen Hesperiankatu 22 - Apollonkatu 23 arkkitehti Jalmari Peltonen, 1938 Kortteli pysyi pitkaan rakentamattomina hankalan maaston vuoksi. Tonteilla sijaitsi muutamia Bergan huvila-alueen puutaloja. Etu-Toolon nuoriso huvitteli kallioilla rakentamalla talvisin hyppyrimakia jyrkkaan rinteeseen. Korttelin nuorin rakennus on Reitzin saation omistama tyyiikas fiankistalo, joka tunnetaan parhaiten taiteilijaravintola Elitesta. Talon rakennuttanut rakennusmestari Lauri Reitz ansaitsi gryndaamalla suuren omaisuuden, jonka han sijoitti taiteeseen ja antiikkiin. Perheen ylimman kerroksen asunnossa, joka on muutettu kotimuseoksi, on nahtavissa saation kokoelmat. Ravintola Elite on tullut tunnetuksi asiakkaistaan taiteilijakoti Lallukan asukkaista, joista Tauno Paloja Matti Pellonpaa ovat saaneet nimilaatat kantapoytaansa. Eliten sisustus on sailynyt lahes alkuperaisessa funkisasussa. Talossa toimi lisaksi Hesperiankadun puolella elokuvateatteri Ritz,joka muutettiin 80-luvulla biljardisaliksi. Eliten ulkoterassi on toiminut vuodesta -39, se oli ensimmaisia kortteliravintolan yhteyteen avattuja terasseja. Suosittu terassi ulottui ennen koko puistikkoon, nykyiselle Mika Waltarin muistomerkille saakka {Kuningasajatus, Veikko Hirvimdki 1985) Lallukan taiteilijakoti, Eteiainen Hesperiankatu 14-Apollonkatu 13 arkkitehti Gosta Juslen. 1933 Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustettavasta taiteilijakodista jarjestettiin vuonna - 1932 arkkitehtikilpailu, jonka perusteella toteutettiin Gosta Juslenin ehdotus. H:n muotoinen rakennus yitaa Apollonkadulta korttelin lapi Etelaiselle Hesperiankadulle. Katujen valinen korkeusero on perati 11 m, yli kolme kerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki 1930- luvun rakentamisesta. Hesperiankadun puolelle sijoittuvat ateljeet nakyvatjulkisivussa. Samasta korttelista mainitsemisen arvoinen on viela Apollon yhteiskoulun rakennus, Apollonkatu \ Vdlikangas. /956),jonkakomeapaaportasnakyy lasiseinan lapi Minervanaukiolle. j o Olaus Petri-kyrkan, Minervankatu 6-Apollonkatu 14-16 arkkitehti Ture Ryberg, 1932 Kirkko oli kuudes ulkomailla asuville ruotsalaisille rakennettu kirkko ja sai nimensa Ruotsin uskonpuhdistajan mukaan. Kirkon suunnittelija Ture Ryberg toimi Tukholman kuninkaallisen rakennushallituksen arkkitehtina. Sakraalirakennuksen askeettisuus viittaavarhaisrenessanssin Italiaan. Minervankadun puolella toimii vanhainkoti Olaus Petri -Hemmet (arkkitehdit Bertel Liljeqvlst ja Arne Helander, 1947). Puhelinkeskus, Runeberginkatu 43 - Apollonkatu 20 - Oksasenkatu 10 arkkitehti Lars Sonek 1915 (1929. 1937-38) Lars Sonck suunnitteli Korkeavuorenkadulle Helsingin Puhelinyhdistyksen talon ja samaan tyyliin jykevia puhelinkeskuksia ympari laajenevaa kaupunkia. Toolon puhelinkeskuksen vanhin osa on kapea erkkerijulkisivuinen rakennus Waltarin puistikon puolella. Sonck suunnitteli itse myos seuraavat laajennukset Oksasenkadun ja Runeberginkadun puolelle. Kokonaisuus on noppamainen raskaine raystaslinjoineen, symmetrisia erkkereita ja ikkunaryhmia koristavat jykevat ornamgntit, jotka kuuluvat varhaisempaan kansallisromanttiseen tyylikauteen. JSfc*' ^ 10 Toolon puhelinkeskus> :Karhulalon karhuveistos 11 Olaus Petri -kirkko Minervanaukiolla.

arkkitehtuurikohteet Minervaskolan (Privata Svenska Flickskolan i Helsingfors), Apollonkatu 12 arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelund, 1929 Yksityisen tyttokoulun hienostunut arkkitehtuuri on niukahkoa 20-luvun klassismia ja kuuluu Eva Kuhlefeltin varhaistuotantoon. Minervanaukion puoleisen julkisivun medaljongit esittavat Apolloa ja Minervaa. Apollonmaen puoleisessajulkisivussa on lisaksi kaksi koulutyota kuvaavaa reliefia. Koulutalo rakennettiin v. 1889 perustetulle ruotsinkieliselle tyttokoululle, joka 40-luvulla muutti nimensa Laguska skolaniksi. Koulutalon ja kirkon reunustama rauhallinen Minervanaukio on Etu-Toolon viehattavimpia paikkoja.. i arkkitehtuurikohteet Ml iff, r Kristuskyrkan, Vanrikki Stoolin katu 6.' rakennusmestaria.v. Willberg, 1928 Kristuskirkon kaupunkikuvallinen asema on tarkea, korkea tomi kohoaa maen paalla piirtaen piikin kaupungin silhuettiin. Vanrikki Stoolin kadun jaapollonkadun risteyksessa on aistittavissa ripaus romanttista nakemysta maalauksellisesta katukuvasta, jota Lars Sonckin kilpailuehdotus Etu-Toolon asemakaavaksi tavoitteli. Lars Sonc itse myos piirsi paikalle suurkirkkoa vuosina 1925-26, mutta toteutettavaksi haluttiin taloudellisista syista pienempi kirkko,jonka piirtaminen lankesi Atte Willbergille. Sanotaan, etta kirkon tomin esikuva loytyy Tukholman kaupungintalosta. Kristuskirkko kuuluu Helsingin ruotsinkieliselle metodistiseurakunnalle ja monitoimirakennukseen kuuluu lisaksi asuintaloja vanhainkoti. Aiemmin talossa toimi Concordia-sairaala. Punatiiliset, 20-luvun klassismia edustavat rakennukset, mukaan lukien asuintaloksi muutettu Tekniska laroverket, muodostavat arkkitehtonisesti ehjan kokonaisuuden Apollonmaelle. Kansanvalistusseuran talo, Museokatu 18 - Cygnaeuksenkatu 4 rakennusmestari Emil Svensson, 1912 Kansanvalistusseuran saation omistaman talon julkisivuissa on muutamia kansallisromanttisia kasvi-ja elainaiheita, joista karhu on erityisen suomalainen hahmo. Talo edustaa myohaisjugendia. Museokadun puoleinen paasisaankaynti on varsin huomiota herattavan suurieleinen. Asuintalo Tunturikatu I - Cygnaeuksenkatu 2 on myos Emil Svenssonin samaan aikaan valmistunut suunnittelutyo. Asuintalonjulkisivuja koristavat linnutja kavyt. Rakennusmestari Svensson oli tuottelias suunnittelija, joka vaikutti Etu-Toolon rakentamiseen seka 10-luvun, etta 20-luvun rakennusvaiheiden aikana. Tunturikatu tekee mutkan maaston korkeimmalla kohdalla. Nykays on jaanne asemakaavaehdotuksessa tavoitellusta epasaannollisesta, "keskiaikaisesta" kaupunkirakenteesta, jossa katutilaan luodaan keinotekoisesti vaihtelua ja yllatyksellisyytta. Tunturikatu 7 ja 4 muodostavat kadunpaatteet, mika on huomioitu asuintalojen massoittelussaja julkisivujen jasentelyssa. (ylia) ToeiSnkatu 7 Karhuaihe Kansanvalistusseuran talon julkisivussa > ^t^fc As Oy Tusculum Bost Ab, Toolonkatu 8 - Cygnaeuksenkatu 7 arkkitehti Gustaf Estlander, 1911 Kansallismuseon lahikorttelit valmistuivat kokonaan Etu-T6616n ensimmaisen rakennusvaiheen aikana 1910-luvun alussa. Tusculumin talo edustaa tyylillisesti myohaisjugendia samoin kuin koko Cygnaeuksenkadun samanaikaisesti rakennettu patka. Cygnaeuksenkadun puolella talon julkisivua on vedetty sisaanpain, jotta tontin teravaan kulmaan sijoittuville asunnoille on saatu tyydyttavat valaistusolosuhteet. Samaa keinoa on kaytetty muutamassa muussa ensimmaisen rakennusvaiheen asuintalossa. Bost AbToliigatan 7, Toolonkatu 7 arkkitehti Sigurd Frosterus, 1910 Tooloon. Katujulkisivuissa on kaytetty poikkeuksellisesti fajanssikaakeleita. Toolonkatu 7 valmistui ensimmaisena uuden kaavan mukaisena asuintalona Etu- Pihajulkisivu on katujulkisivua vapaamuotoisempi ja sommittelultaan jugendhenkisempi. Frosterus perusti itse talon rakentaneen yhtion vastavalmistuneeseen taloon. ja muutti perheineen Alvar Aalto asui nuorena arkkitehtiopiskelijana vuokralla eraassa talon asunnoista. Aallon kerrotaan olleen kuriton vuokralainen, joka jatti jalkeensa tussitahroja ja maksamattomia vuokria. Sigurd Frosterus (1876-1956) suunnitteli myos asuintalon Toolonkatu 6:eenja Museokatu 3 :een, mutta hanen tunnetuin tyonsa Helsingissa on Stockmannin tavaratalon vanhin osa. Frosterus j oh ti Suomessa rationaalista, saksalaisvaikutteista arkkitehtuurinakokulmaa, joka ohjasi tyylillisesti jugendarkkitehtuurista 20-luvun klassismiin. Kansanvalistusseuran talon sisaankaynti Museokadulla Koristeaitie Nervanderink.5 > x2- Kouluty6ta kuvaava relief! Minervaskolanin julkisivussa. Krislus-kirkko on yksi Etu-T66lbn nakyvimmista maamerkeista > 13

Hhyiloiden T66I6,4- Etu-Toolon kaupunginosa rajoittuu lannessa Talvallahteen, idassa ' T66lonlahteen, pohjoisessa Hesperiankatuihin ja etelassa Rautatiekatuihin. T66I6 tunnettiin kylana jo 1500-luvulla ennen Helsingin kaupungin perustamista. Kylan on arveitu saaneen nimensa Toolojoesta 'PSJSuojoki). Viela 1700-luvun lopulla Toolo oli lahes rakentamaton alue, 4'v!jjonka malsemaa hallitsivat metsat, kalliot, haka-ja laidunmaat seka,suot. Ymparisto muuttui 1800-luvun alkupuolella, kun maita otettiin, : yiljely-ja huvilakayttoon. Suurimmiksi huvila-alueiksi muodostuivat Arkadia, Vuoristo (Berga), Tunturilaakso (F/a/Wah/), Hietakannas (Sandnas) ja Vasaravuori (Hammarberg). Huvila-alueilla oli lukuisia vuokravilloja, joissa vahavarainen vaki asui tilvlisti. Kun Kansallismuseon rakentamista alettiin suunnitella, tekivat huolestuneet Tallgrenin vuokravillojen asukkaat senaatille anomuksen, jossa toivottlin museon tontilla olevien talojen sailyttamista viela muutamia vuosia, jottei yli 150 tyolaisperhetta jaisi asunnottomaksl. Huviloiden aika muokkasi malsemaa esikaupunkimaiseksi, puistotja puutarhat korvasivat metsat ja pellot. Yksityisten puutarhojen lisaksi Toolossa oil myos muutama suuri kauppapuutarha Leppasuon ja Arkadian alueilla. Venalaisten omistajien vuoksi puutarhoja kutsuttiin "ryssien kaalimalksi". Toolon alueelle sijoittui myos pienteollisuutta ja joitakin julkisia laitoksia, kuten venalainen sotllassairaala ja kaupungin koleraparakit. Tilliruukkl oil perustettu Tooloon jo vuonna 1643 vauhdittamaan kaupungin siirtoa Vanhankaupunginlahdelta Vironniemelle. Toolonlahdella sijaitsi sokeritehdas, Hesperian puistossa saippua-, suopa-ja kynttilatehdas, pelikorttitehdas seka sailyketehdas. Hietanlemessa toimi Sanduddin tapettitehdas ja Taivallahden pohjukassa teurastamo, jonne elaimet kuljetettiin nykyisen Museokadun tienoilla kulkenutta tieta pitkin. Arkadian alueella toimi myos 1900-luvun alkupuolella meijeri. Ensimmainen asemakaava Toolon alueelle syntyi kaupunglninsinoori Otto Ehrstromin johdolla jo vuonna 1883 tarpeesta ratkaista Helsingin tyovaeston asunto-ongelma. Suunnitelma perustui perinteiseen ruutukorttelimalliin, joka sovelfui varsin huonosti Toolon makiseen maastoon. Kritiikkia alueen ruutukaavoitusta kohtaan syntyi, kun itavaltalaisen Camillo Sitten edustama pittoresklin ja vaihtelevaan kaupunkikuvaan tahtaava suunnittelumalli tavoitti Suomen. Nuoren polven arkkitehti Lars Sonck aloltti vuonna 1898 lehtiklrjoituksellaan keskustelun, joka johll vanhan kaavan hylkaamiseen ja Suomen ensimmaisen asemakaavakilpailun jarjestamiseen. Kilpailu pidettiin 1899-1900, ja sen tuloksena lopullisen kaavan laativat Gustaf Nystrom ja Lars Sonck. Vuonna 1906 vahvistetusta asemakaavasta tuli synteesi, vanhemman ja uudemman arkkitehtisukupolven ajatuksista muokattu kompromissi, jossa Sonckin tavoittelema kaupunkikuvan yllatyksellisyys ja vaihtelevuus oil selvasti laimentunut, katujen linjoista oli tullut suoraviivaisempia ja korttelikoko oli kasvanut. Umplkorttelelhin perustuva yhtenainen kaupunkikuva saiiyi suunnlttelun kantavana ideana, vaikka rakentamlsen tyyii muuntui ajan myota. Asemakaava-arkkitehtina toiminut Bertel Jung uudisti Toolon kaavaa vuonna 1916. Arkkitehtuurin yksinkertaistuessa kohti 20-luvun klassismia myos asemakaavoltus palasi saannolllsempiln muotoihin, akseleihin ja symmetriaan. suurkortteleiden kaupunginosa Yksi Toolon asemakaavan keskeisista tavoitteista oli valoisien ja avarlen suurkorttelipihojen luominen. Nystromin ja Sonckin kaavan vahvistamisen jalkeen asemakaavatoimlkunta hloi kortteleiden sisaisia rakennusrajoja tonttikohtaisesti maastoon soveltuvaksi. Main haluttiin varmlstaa, etta myos pihan puolen asunnot saisivat riittavasti valoa. Tonttikohtaislsta aidoista luopumista suositeltiin, mutta tarvlttaessa paatettiln sallia kevyet, enintaan metrin korkuiset aidat. Kaupungin uusi rakennusjarjestys, joka vahvlstettiln 1917, pyrki takaamaan suurkortteliidean toteutumisen: naapuritonttien yhteiset plhamaat sallittiin sopimuksella, joka tallennettiin maistraatin poytaklrjaan. Suurkortteliajatus pohjautui koko korttelin kokoiseen yhteiseen istutettuun piha-alueeseen - ideaan, joka ei koskaan toteutunut toisaalta tonttlen korkeuserojen vuoksi, toisaalta taloyhtloiden halusta aidata oma pihansa. Myohemmin plhoille sijoitetut autopalkat valtasivat useimpien taloyhtloiden tontit. Oikeastaan vain Mechelininkadun, Etelaisen Hesperiankadun, Runeberginkadun ja Museokadun rajoittama suurkortteli edustaa toteutuneenaja sailyneena kaunista ajatusta.. Vaikka vuoden 1883 asemakaava oli laadittu tyovaenasuntojen rakentamlseksi, ymmarrettiin plan Etu-Toolon tonttien arvonnousu kaupungin laajentuessa pohjoiseen. Tyovaen kaupunglnosaa alettiin jo vuosisadan alussa tyontaa kauas Vallilaan ja Etu-T66l66n suunniteltiinkin nytjulklsten rakennusten sljoittamlsta. 1800-luvun huviloiden Toolossa valtaosa asukkaista oli toiminut teollisuuden ja kasityon palveluksessa. Uusien kerrostalojen rakentamlsen myota alueesta muodostui virkamiesten ja keskiluokan tolmihenklloiden vakavarainen kaupunginosa. Kaupunkikuvaa tuli leimaamaan... porvarillinen arvokkuus, asunnot mitoitettiin valjemmiksl ja edustavimmat huoneet avattlin llmansuunnasta rlippumatta kadulle. _ Etu-Toolon tonttlen myynti ja rakentaminen tapahtui paaosin " perustajaurakointina. Ensimmainen tehokkaan rakentamis nkausi ajoittui 1910-luvun alkuun ja edusti tyylillisesti myohaisjiigendia. Asuntotuotanto hiipui vuosikymmenen lopulla ensimm'aista j., maailmansotaa seuranneen laman vuoksi, mutta vilkastuijalleenisluvun puolivalin aikoihin, jolloin tyyii-lhanteet olivat muuttutreet, Suuri osa asuintaloista suunniteltiin rakennusmestarien toimesta arkkitehltefo viitoittamaan tyyliin. Etu-T66l6n 1910-luvulla rakennettu asuntoarkkitehtuuri edustaa jo myohaisjugendia, koristeaiheet ovat maltillisia ja ennakolvat siirtymaa kohti 20-luvun klassisismia. Valstyvan jugendajan toololaistalojen julkisivut ovat muutamaa karhu- ja kapyalhetta lukuun ottamatta riisuttuja kansallisromanttisista alheista, koristeornamentit perustuvat paaosin abstrakteihin kuviolhin ja ikkunoiden seka erkkereiden sommittelu on saannolllsta. Rakentamlsen kaynnlstyessa uudelleen 1920-luvun puolivalissa, olivat arkkitehtuurin suuntaviivat muuttuneet. Etu-T66l6n katunakymille onkin tyypilllsta kahden tyyiikauden sopuisa lomittuminen. Kortteleiden arvokkaimmat kulmatontit on paaosin rakennettu 10-luvun alussa myohaisjugendtyyiiin ja niita yhdistavat kadunpatkat on taydennetty 20- luvun lopun klassisismia edustavilla rakennuksilla. Uusia vaikutteita haettiin niin antiikin klassisista pylvasjarjestelmista, renessanssista ja Italian kansanrakentamisesta kuin tutusta emplresta. Esikuvan monllle arkkitehtuurin ilmioille tarjosi Ruotsi, ja pohjoismaista yhteenkuuluvuutta korostettiin muutoinkin itsenaisyyden ensivuosikymmenlna. 15

Runsas rakentaminen edellytti valvontaa. Etu-T66l6ssa otettiin kayttoon uusi ylitenaistamiskeino vuoden 1923 jalkeen: tonttien ostajat joutuivat sitoutumaan korttelikohtaisesti vahvistettuihin julkisivukaavioihin. Tasta syysta moni Toolon 20-luvulla rakennetuista kadunpatkista noudattaa yhtenevaa kattokulmaa, raystaslinjaa, julkisivun perusjakoa ja aukotusta. Rakennukset ovat lahes poikkeuksetta 6-7 kerroksisia. Klassistinen tyyii antoi hedelmallisen pohjan yhtenaisyydelle, julkisivun sommittelu lahti katunakymasta - ei sisatilasta. Julkisivukaavioita laati Etu-T66loa varten muun muassa arkkitehti Birger Brunila, kaytanto jai pois vasta 30-luvun loppupuolella. Yhtenaisyys ei kuitenkaan merkinnyt tylsaa kaupunkikuvaa. Vaihtelevuus saiiyi niin kasityovaltaisen rakentamistavan kuin yksilollisen koristelunkin anslosta.jfc^^un kaupunkikuvasta on loydettavissa monia klassisia aiherta; r tlaljonkeja, frontoneita eli paatykolmioita, pilastereita ja orrt^mermeja. Koristelu on tavallis.mmwi": keskitetty kehystamaan ovia ja i k ^ u n p i t a,, 0 ' ; : ^..jotta tonttien paaluttajat jmmdrtdisivdt, ettd luonto on paras kotimme ja ettd kaikki, mikd tdhtdd sen kauneuden ja kikittelevdn vaihtelevaisuuden sdiiyttdmiseen on osaltaan kohottava esteettistd tunnetta ja vahvistava rakkautta kotiseutua ja omaa kaupunkia kohtaan." Lars Sonck artikkelissaan Modern vandalism: Helsingfors stadsplan, julkaistu v.1898. Camillo Sitten henkeen kirjoitetussa artikkelissa Sonck kritisoi insinoorien laatimia asemakaavoja. Herannvt keskustelu iohti looulta Suomen ehsimmaiseen asemakaavakilpailij p, ^nka pbhjalta^kaascitettiin Tpof&i:,;.. Omaperainen toololainen piirre on runsas-turrtmaksi pdlte&p tiilen kaytto puhtaakslmuuratuissa julkisivuissa. Vuosisadan vaihteessa oli tehty tiilijulkislvuja vain vahan. Syyna oil seka tuontitirlen korkea hinta etta punatiilen assosioltuminen teollisuusrakentamiseen. 2l>lwtilla jalleen suosituksl tulleen tiilirakentamisen esikuvana toimi hollatitilainen ja tanskalainen asuntoarkkitehtuuri. Tlilijulkislvuista tehtiln sileita ja;>' muurlmaisia, joita saannollisesti sommitellut ikkunat aukottavaf'.r;' Ornamentin ja korlstelun ksytt^tojoittui muurausteknilkoihip;1stiempi julkisivujen tarkastelu paljastaa niburareiden taituruuden,^;::c- Punatiilikaupunkiaj^oitittiin jo po-luvjjila synkaksi, mytf^p'ihan'pc^jst ovat aina purigmtaloissa vaateiksii^attuja; ^^^^_,^''" N -tslao-luvun kulues.sa-klafeastivfitif^liyffi'as^mansa, mutta perkistyi v^i,»\5'-r»*? vahitellen. Koristeaiheet muuttuivartyyiltellym/niksi ja silean seinapinnan ala rakennusten julkisivuissa kasvoi. Vuosikymmenen lopun tyylia on kutsuttu abstraktiksi, pelkistetyksitai riisutuksi klassismiksi, f T^Ma^sWrtyma funktioriaiismiin ei oilut suuri. Funkiksen toiminnasta ja ; rakennuksen sisaisista tarpeista lahteriyt, valoa ja hygieniaa korjis,tiiv«a<, (^j>jj^,^5.suunnittelu ehti vaikuttaa Etu-T66l6n viimeisiin, 30-luvulla - ' -rakennettuihin kortteleihin lahinna kaupunginosan lansi-ja : 'RDlHoislaidoilla, mutta puhkesi lois'tobn vasta Taka-Tooloa rakennettaessa. Vl;OR(ST0 ii Talonrakennustaita lirnj j»tadulla vuonna 1928. Rakennus^^tari llmari Tikan perh# tyorariflla. Lahde: Helsingin kaupungirsriuseon arkisto. > < kartta: Etu^dldn huvila- - asutuksen aij^an 1800-luvun " -l'-.. lopulla.

m oppaan suunnittelu: O Piritla Hannuia ja Marja Salonen, ArKkitehlitoimisto Hannuia & Saionen TOolO-Seura ry, oppaan vaiokuvat. ptirrokset ja graafinen suunnittelu: Piritta Hannuia ja Marja Saionen ', 2. painos vuonna 2006 ToOlci-Seura ry/ympsristcjtoimikunta Saanut Helsingin rakennusvalvonnan ja arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tukea. lisaa tietoa: Ars Suomen (aide 4, 19G9, toim. Saime Sarajas-Korte & al., Weilin+Goas, Espoo, Ars Suomon (aide 5, 1990, toim. Saime Sarajas-Korte & au Weilin+GOOs, Espoo Hackzell, Kaija, 1988. Viertotlet^ itaan ja lanteen. Helsingin vanhoja korifeleita 3. Sanoma Osakeytitio, Hameenlinna Ilonen, An/i, 1990, Arkkitehtuunopas Helsinki. Espoo, Kauniainen. Vantaa. Otava, Moortiouse. Jonathan, Carapetian, Michael & Ahtoia-Moorhouse, Leena, 1987, Helsingin Jugendarkkitehtuuri 1895-1915. Otava Nikuta, Riitta, 1981, YtitenSinen kaupunkikuva 1900-1930 - suomalaisen kaupunklrakentamisen ihanteistaja paam&arista, esimerkkein^ Helsingin Etu-T6ol6 ja uusi Valuta, Helsinki Helsingin kaupunginmuseon in\/entoin!ikor(is(o. Etu-Todlo m O 0)