Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään

Transkriptio

1 Herttoniemi Pronssikaudelta nykypäivään

2 Herttoniemi Herttoniemi (ruots. Hertonäs) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen, Porolahden ja Strömsinlahden rannalla. Herttoniemen kaupunginosaan kuuluvat virallisesti Länsi- Herttoniemen, Herttoniemenrannan ja Roihuvuoren (ent. Itä-Herttoniemen alueet, sekä näiden välissä oleva Herttoniemen yritysalue Helsingin piirijaossa myös Tammisalon kaupunginosa kuuluu Herttoniemen peruspiiriin. Herttoniemen alueella on kaksi metroasemaa (Herttoniemi ja Siilitie. Alueen maamerkkinä toimii Roihuvuoren vesitorni.

3 Varhaiset vaiheet Pronssikautiset haudat ( eaa.), esim. Herttoniemen metroaseman lähellä on yksi Helsingin säilyneistä pronssikautisista haudoista. Keskiaikainen kylä 1405 Herttoniemen kylä on Helsingin pitäjän vanhimpia luvun tielinja Siilitien metroaseman länsipuolella. Tammisalon tiilitehdas 1752 Ehrensvärd Herttoniemen fajanssitehdas Johan Sederholmin ( ) omistama tehdas valmisti ruskeaa posliinia eli kaakeleita.

4 Kartanokulttuuria 1800-luvulla Hertonäs ja Ströms, Tammisalon kartano ja Kulosaaren kartano Viljavat, hyvät maatalousmaat, hyvät vesiliikenneyhteydet. Herttoniemen kartano on Itä-Helsingin vanhin ja se oli Jägerhorn-suvun hallussa jo 1500-luvulla. Viaporin rakennustöitä johtanut kreivi Augustin Ehrensvärd osti tilan 1752, kartanon alueet ulottuivat idässä Puotilaan ja pohjoisessa Malmille ja Viikkiin ja Myllypuroon lähtien Herttoniemen kartanon omisti Ruotsinsalmen II taistelun sankari (1790) ja Viaporin Ruotsin vallan ajan viimeinen komendantti Carl Olof Cronstedt.

5 Engelin huvimaja Herttoniemen kartanon puistossa

6 Strömsin kartano (1794), vas. Kulosaaren kartano (1810), oik. Herttoniemen kartano (nyk. asu 1810 l), alh.

7 Kartta 1855, Kalmberg

8 1900-luku Huvila-asutusta 1900-luvun alussa ja linnoitusrakenteita I maailmansodan ajoilta Kivinokan kesäparatiisi 1920-luvulla Alueliitos 1946 Helsinkiin Lähiörakentaminen ja teollisuuden kehitys luvulla. Liikenne: Itäväylä ja metro (1982) Öljysatamasta asuinalueeksi 1989 Herttoniemenrannan kehitys.

9 I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita

10 Herttoniemen siirtolapuutarha, perustettu 1934 Elisabeth Koch teki mallisuunnitelman palstoja varten.

11 Asemakaavallinen kehitys Herttoniemi ja Helsingin niemi suunnilleen samankokoiset alueet Helsingin kasvu 1900-luvun alussa: Eliel Saarisen ja Bertel Jungin kaavat Kaavassa teollisuusalue ja rata, öljysatama ja Länsi-Herttoniemen alue, Herttoniemen Bulevardi Kulosaaren ja Herttoniemen välillä: vihervyöhykkeet ja pyörätiet.

12 Bertel Jungin ja Eliel Saarisen laatima Pro Helsingfors -suunnitelma vuodelta 1918 (Helsingin kaupunginarkisto, Kaupunkisuunnitteluviraston

13 Birger Brunilan laatimassa yleisasemakaavaehdotus vuodelta 1921 (Helsingin kaupunkiarkisto, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kartat)

14 Tavaraliikennerata Kartta 1936

15

16 Länsi-Herttoniemen asemaakaava 1946 Laatijat Birger Brunila ja Aaro Alapeuso Otto Iivari Meurmanin asumakunta-ajatus: Lähekkäin sijaitsevat lähiöt muodostavat asumakunnan, jolla yhteinen työpaikka-alue ja yhteiset palvelut. Roihuvuori, Tammisalo ja Länsi-Herttoniemi Maastonmuodot huomioonottava kaava takasi tiiviin, mutta samalla avaran asuinympäristön. Puisto- ja metsävyöhykkeiden merkityksen korostaminen, kaupunkinäkymät

17 Kirjallisuutta Ranja Hautamäki: Kartano kaupungissa, 2016 Hortus Fennicus, 2001 Meurman, Otto-I: Asemakaavaoppi, 1947

18

19

20 Vuoden 1945 puistovyöhykkeitä esittävässä kartassa viheralueet on merkitty karttaan mustalla, valtion maat ruudutuksella ja hautausmaat pisterasterilla. Tärkeimmät vihervyöhykkeet olivat pohjoiseen laajentunut Keskuspuisto, Vantaanjoen varren viheralueet, Kulosaaresta Viikkiin ulottuva puistovyöhyke ja läntiset rantapuistot Hietarannasta Talin kartanolle.

21 Helsingin yleiskaavaehdotus 1960, viheralueet

22 Herttoniemenrannan osayleiskaava 1989 Asuinalue öljysataman ja teollisuusalueen paikalle. Oulunkylästä Viikin kautta Herttoniemeen kulkeneen tavaraliikenneradan pääteasema Ensimmäiset asukkaat 1994, asukkaita nyt noin Maaperä ennen rakentamista pahoin saastunutta. Uusin osayleiskaava 2003 Herttoniemenrannan loppuunsaattaminen ja uuden pientaloalueen rakentaminen Herttoniemen länsireunalle, Roihuvuoren täydennysrakentaminen.

23

24 Seututie Itäväylä Itäinen moottoritie Helsingistä itään johtava kaksikaistainen päätie rakennettiin jo 1930-luvulla Kulosaaren silta oli kapea ja pitkän matkan liikenne opastettiin alkujaan samaan aikaan rakennetun Viikintien kautta Herttoniemeen. Moottoritiemäiseksi nykyistä Itäväylää alettiin leventää vuonna 1950 Kulosaaren silta sekä osuus Kulosaaren läpi aina Herttoniemeen valmistui jo vuonna Osuus Herttoniemen liikenneympyrään saakka valmistui vuonna Loppuosa tiestä valmistui luvun loppuun mennessä. Nykyisen nimensä Itäväylä sai vuonna 1967.

25 Hyödyllisiä linkkejä aineistoihin: Sinetti-tietokanta HELKA/ Finna Herttoniemi-Seura Ks. myös historiaa ja kulttuuria-osio.